tekstiviestisuhde pääosin ...onko paras tapa myös jättää tekstiviestillä?
Tässä mietin...loukkaako?
Tässä mietin...loukkaako?
tekstiviestisuhde
mietinmietin
11315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
taitaa olla aikas noloa jättää ketään tekstarilla
Soitto parempi, mut jos tuntuu vaikealta soittaa niin kai tekstarikin käy.
Tekstiviesti on tunteeton tapa käsitellä mitään suurta ja tärkeitä asioita. Haluaisitko itse saada vastaavan viestin? Todella typerä edes kysyä tuollaista, olet joko täysi kakara tai pelkkä pelimies tai todella tyhmä!
Riippuu ehkä vähän siitä tilanteesta...en tiedä. Itselläni on nyt ihan viimeaikoina ollut lähinnä sellainen tekstiviestisuhde. Ei olla nähty vähään aikaan, kuitenkin on ollut puhetta näkemisestä. Nyt jos saisin vain tekstarin, että ei haluaisi edes kaverina nähdä, eikä edes olla enää tekemisissä, niin olisin aika pettynyt. Toivottavasti et ole mun hän. Kyllä aika nopeasti muutuisi tämä pimeys todella synkäksi. Häneltä sain taas iloa elämään ja jossain pään sisällä aurinko paistaa tämän pimeyden keskelläkin.
Toivottavasti onnistuu. Itse en kannata kirjeenvaihtoa enkä tekstailua missään muodossa.
No ihan varmasti loukkaa...mut siis onko oikea suhde? Vai vaan kavereita? vai mitä?
Ei ollut suhdetta vain satunnaista tapailua ja seksiä joskus. Kielsin ottamasta yhteyttä ja tein sen tekstiviestillä. En todellakaan tuntenut ylpeyttä, mutta asia sattui niin perkeleesti silloin. Ehkä olin liian äkkinäinenkin. Puhumaan en olisi pystynyt tuolloin. Oikeassa suhteessa olemisen jälkeen teksiviestillä jättäminen olisi kyllä aika outoa aikuiselta ihmiseltä. AIna ei osaa toimia järkevästi ja voi katua toimintaansa jälkikäteen. Näin jälkikäteen ajattelen olin pelkuri.
Minulle tehtiin noin ja tunne mikä siitä lähinnä tuli,oli arvottomuus toiselle.Syyt oli ymmärrettävät,mutta tapa ja toiminta aivan syvältä. Varsinkin,kun edellinen tapaaminen oli ollut minulle iso asia ja se mitä tapaamisella tapahtui...
Olen jotenkin yrittänyt ymmärtää häntä,mutta en luultavasti pysty vielä pitkään aikaan
unohtamaan.Olen tullut ennekin torjutuksi hänen toimestaan ja silloinkin mielestäni aika pelkurimaisesti.Tosin silloin oltiin todella paljon nuorempia.
Mielstäni ns.tekstiviestisuhde on oikea suhde.Minä ainakin kerroin ja vuodatin paljon asioita itsestäni ,joita en muille kertoisi.Ja meillä oli muutenkin pitkä tunteminen ja historia takana. Tämä asia on todella kipeä minulle.
Eli ,en suosittele ,jos yhtään toisesta välitätte tai haluatte hänen tuntevan olonsa jotenkin tärkeäksi.
Tässä omassa tapauksessa, kyse ei ollut ollenkaan siitä ettenkö olisi hänestä välittänyt. Emme ole tunteneet kuin vajaan vuoden. Tässä tilanteessa tilanne oli juuri päinvastoin. Minä en merkinnyt hänelle sen enempää. En vain nähnyt/osannut toimia toisin. Itse koin olevani merkityksetön. Ehkä pitäisi aina miettiä ja rauhoittaa mielensä, että pystyy asiat sanomaan naamatusten tai edes soittaa. Menneet on menneitä, mutta sanonttava on, että lapsellisesti toimin. Sentään ikääkin jo ja pitänyt itseään kutakuinkin järkevänä. Tunteet voi sekoittaa pääkoppaa, mutta ehkä tästä oppi jotakin. Osaa seuraavan kerran toimia fiksummin.
tekstareiden varassa, niin eiköhän se silloin toimi samalla periaatteella.
Olen jättänyt tekstiviestillä ja tullut jätetyksi tekstiviestillä. Välimallin hommeleita tai ei edes sitä. Aina kun on ollut vakavampi juttu, olen huolehtinut siitä, että asiat selvitetään kasvokkain. Yhtä tapausta lukuun ottamatta näin on toimittu. Helppoa se ei ole ollut koskaan, mutta olen kohdannut ihmisen silmästä silmään. Ja asia on käyty läpi. Siitä on sitten lähdetty eri suuntiin johtopäätöksellä ei ollut minua varten se ihminen. En tuomitse mitään tapaa. Kyllä jokainen itse tietää, minkä painoarvon suhteelle ja jollekin ihmiselle elämässään antaa. Ihmisyyttä ei mitata niin raskaalla kädellä kuin eron hetkellä. Miten kohtelet toista, se kertoo enemmän sinusta kuin siitä toisesta. Harva selviää erosta ilman vihaa, katkeruutta ja syyllisyyden tunteita. Ihmisyyden mitta on se, miten toista kohtelee niistä tunteista huolimatta. Olen ollut julma joskus. Olen ollut lempeä, surumielinen ja rauhallinen. Olen itkenyt ja raivonnut. Kaikkea olen tehnyt mutta en koskaan tallonut värisevää sydäntä.