Oikis on ollut jo pidemmän aikaa haaveena, mutta surkea kielipääni vähän huolestuttaa. Englanti sentään menee ihan hyvin, oli lukiossa aina joko ysiä tai kasia ja kirjoitin M:n. Ruotsi taas... No, yläasteella pysyi sentään seiskassa, mutta sitä seurasi tasainen putoaminen ja lukiotaso oli kutosta ja pahimmillaan vitosta.
Onko huono kielipää kuinka iso este oikiksessa opiskelun kannalta? Alan yleiset piirteet ja hyvät työllistymismahdollisuudet vetävät kuitenkin puoleensa.
Onko huono kielipää kuinka iso este oikiksessa opiskelun kannalta? Alan yleiset piirteet ja hyvät työllistymismahdollisuudet vetävät kuitenkin puoleensa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse en vielä opiskele tiedekunnassa, mutta luulen vahvasti että opinnot eivät kaadu huonohkoon kielipäähän kunhan on valmis tekemään parhaansa myös pakollisissa kieliopinnoissa. Niistähän tietysti pitää päästä läpi ja se tuskin on kenellekään mahdoton tehtävä. Eli ei varmasti ole este opiskelulle.
Työllisyysmahdollisuuksiin kielitaidot kuitenkin vaikuttavat suuresti nykypäivänä. Varsinkin ruotsin kielen osaaminen avaa paljon useamman työpaikan ovet, kuin jos osaat vain suomea ja englantia. Onhan tämä aivan selvä asia. Jos ei osaa ruotsia niin moni asiakas menee sivu suun tämän vuoksi. Toki myös esim. venäjän kieli voi olla suuri etu.
Ja mistä sitä tietää vaikka innostuisit ruotsin kielestä yliopistossa enemmän kuin se kiinnosti lukiossa.
Aiotko siis opiskella oikeustiedettä latinaksi, vai mikä tässä nyt on ongelmana? Yliopistotasolla kuka tahansa ihmiseksi itseään kutsuva pääsee kyllä läpi sen kieli- ja viestintäopintojen pakollisen ruotsin ja enkun kurssin.
Pakkoruotsi tulee kalliiksi suomelle, tuhoaa resusseja, jopa monen nuoren tulevaisuuden.
Kirjoitin toisella yrittämällä ruotsista A:n. Ei ole tähän mennessä häirinnyt oikiksessa. Toki pakollinen virkamiesruotsi on vähän työläämpi kuin jos oikeasti osaisin kieltä, mutta siitäkin selviää. Ja arvosteluhan on hyväksytty/hylätty, joten kunhan läpi pääsee...
Työkieli on pääsääntöisesti suomi ja joskus englanti ja kaikki muu on bonusta. Pelkällä suomella voi pärjätä tietyissä tehtävissä, mutta vähintään englannintaito on aika korvaamaton.
Muut kielet ovat useammin seurustelukieliä (ts. kieliä, joilla isketään läppää varsinaisen pihvin ulkopuolella, till exempel frågar hur gjorde Gunnars seglats runt världen?). Muilla kielillä voi myös töitä tehdä (pääasiassa nyt ruotsi), mutta aika harvoin mitään suurta ongelmaa ruotsintaidon puutteesta olen havainnut.
Julkisella puolella ruotsinkieliset tehtävät siirretään usein ruotsia osaavien jobiksi. Johtavan virkamiehen pitäisi ruotsia osata kaksi- tai ruotsinkielisillä alueilla, mutta muuten sielläkin pärjää ilman.
Summa summarum: ei ammattiaan kannata jättää valitsematta vain kielitaidon puutteen vuoksi (ellei nyt kääntäjistä puhuta).
Heh. Jos tuo on ruotsin kielinäytteesi seurustelutilanteessa, niin olen järkyttynyt opetuksen tasosta yo:ssa.
Etkö näe sitä edes rahtusen ironisena, että olet syvästi huolissasi koululaitoksen tilasta samalla kun osoitat täydellistä sisälukutaidon puutetta missaamalla eksplisiittisen ilmaisun "mutta aika harvoin mitään suurta ongelmaa ruotsintaidon puutteesta olen havainnut". Ja tietysti sen, että kyseinen lause on muodostettu Google Translatorilla väärin tarkoituksella vitsiksi kaikille, jotka ruotsia kaikesta yleisestä pakkoruotsimouhotuksesta huolimatta osaavat?
Skudaa?
"Pakkoruotsi tulee kalliiksi suomelle, tuhoaa resusseja, jopa monen nuoren tulevaisuuden. "
Pakkosuomi voisi tehdä sinullekin hyvää. Eli Suomi kirjoitetaan isolla, resussi on resurssi.
Ja jos tulevaisuutesi tuhoutuu, syytä vain itseäsi.
Olen tdk:ssa ja voin sanoa, että kielitaidon puute ei estä pääsemästä sisään - korkeintaan se voi vaikuttaa lähtöpisteisiisi. Jos/kun olet päässyt sisään, kannattaa kuitenkin panostaa kieliin, jos ne ovat itsellesi ongelma. Sellaisia työpaikkoja ei juristeillekaan juuri ole tarjolla, joissa ei olisi *mitään* kielitaitovaatimuksia. Työhaastatteluissakin valmistuneiden tuttujeni mukaan usein testataan kielitaitoa ainakin suullisesti. Summa summarum: keskity siihen, mitä et osaa (ääntäminen, kielioppi, sanasto...), opi alan termistö, lue ulkomaisia lehtiä miel. päivittäin, katso tv-ohjelmia ilman tekstitystä, osta kielioppiteoksia, lähde opiskelijavaihtoon jne.
Maaseudulla vaikka asianajaja selviää tökeröenglannilla ja ilman ruotsia. Mutta pääsääntöisesti kielistä on kyllä hyötyä jossei porovarkaudet tai suden salakaadot ole sitä ominta juridiikkaa.