Elikkäs 1v staffi uros pelkää hirmu paljon ulkona pimeällä. Koira haukkuu ja murisee kaikkea liikettä ja outoa ja pyrkii pakoon. Esim. eilen meinasi saada slaagin kun pihalle oli ilmestynyt lumiukko ja peloissaan riuhtoi itseään remmistä pakoon. Itse en pelkää pimeää ja olen koiralle yrittänyt näyttää, että ei ole mitään syytä pelätä. Kysynkin teiltä, että miten opettaisin koiralle rohkeutta? Itse pelkään, että koirasta tulee hirmu arka. On myös mielestäni jokseenkin huolestuttavaa, että koira ei jää puolustamaan itseään ja minua vaan yrittää kaikkensa paeta paikalta.. Tulee ikävä ja stressaava talvi koiralle kun ulkona kulkeminen on yhtä kauhua! Koiraa ei ole ikinä peläytelty ulkona eikä ikinä ole ollut oikesti pelolle aihetta. Lisäksi koira pelkää kaikkea varrellista maantasalla liikkuvaa (imuri, moppi, laappa, harava, harja jne.) Tästä on ongelmia kun siivouspäivä on koiran painajaista. Ihmetyttää mistä pelko näihin on tullut kun ikinä ei ole kaatunut mitään päälle eikä kukaan ole satuttanut millään varrellisella asialla.. Muutoin koira on hyvin rohkean oloinen ja sosiaalinen. Tulee toimeen niin ihmisten kuin koirienkin kanssa ja on aina valmis leikkiin kenen kanssa vain. Päivisin ulkona liikkuessa koira on ihan normaali, esim. eilis illan kammottava lumiukko sai tänään hännänheilutuksen!
Pelokas staffi
sunnna
3209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nuorilla pentukoirillahan siinä jossain vaiheessa tulee kyllä se niin sanottu "mörkökausi" jolloinka ne ovat tavallista herkempiä ja pelokkaampia vähän kaikelle mahdolliselle,mutta se menee siitä itsestään ajallaan sitten ohitse kyllä myös.Ja silloin kun nuorella koiralle alkaa sen hormoonitoiminta kehittyä koiran alkaessa valmistua sukukypsyyteen, niin silloin seillä hormoonitoiminnan kehittymisellä on sellainen vaikutus koiraan,että se saa sen väliaikaisesti normaalia pelokkaammaksi myös.Ja sitten kun se hormoonitoiminta on kehittynyt loppuunsa ja koira tullut sukukypsäksi, niin sitten se pelokkuus yleensä häviää siitä taas kyllä pois.Joten jospa se sinun koirallasi olisi vaikka siitä nyt sitten ehkä kysymys myös.Mutta nyt sinun kannattaa olla itse vaan ihan normaalin oloinen aina silloin kun koirasi jotain näyttää pelkäävän.Olet vaan niinkuin kuin mitään ei olisikaan,Ja missään tapauksessa älä ainakaan ala koiraasi mitenkään lohduttelemaan tai hyssyttelemään ,sillä se saa koirasi entistä enemmän vaan pelkäämään,vaan ole tosiaan vaan niinkuin ei mitään olisi, niin oma esimerkkisi saa koirasikin kyllä lopulta tajuamaan ettei mitään pelättävää olekaan.
Mikäli koira pelkää pimeällä, voi sen näössäkin olla vikaa, joten itse menisin silmäeläinlääkärin puheille. Omalla koirallani toinen silmä on puolisokea (synnynnäinen vika) ja toisen näkökyvystä huonossa valossa ei ole sen kummemmin tietoa ja pimeällä koira on epäluuloisempi, vastaantuleville voi murista, varsinkin jos niillä on jotain kantamuksia ja näyttävät oudonmuotoisilta ja välillä asioita tuijotetaan pitempään, vaikka päivällä sama asia ei herättäisi mitään mielenkiintoa. Koira ei vain yksinkertaisesti hahmota kauempana olevia asioita kunnolla.
hanki vahva taskulamppu, jolla valaiset koiran kauhun aiheita, niin että mahdollisesti hämäräsokea koira näkee kohteen kunnolla.
Lumiukkohan ei haise eikä ääntele, joten koira ei saanut kuonolla tai korvilla tietoa "möykystä".
omaa arkalaistani auttoi se, kun menin itse taputtelemaan pelon kohdetta, roskapussia pientareella, metsäkoneen öljysäiliötä, venettä rannalla yms, pitkä fleksi kourassa, koiran seuratessa hihnan mitan takana, ja sitten vähitellen hiipiessä haistelemaan.
pitkät kepit voisi tehdä samoin tutuksi. moppi maahan ja siiten sitä paijaamaan. moppi pystyyn, ja silittelyä ja sitten moppi ym varsi vaan jätetän nurkkaan ja pannaan lelu, makupala juurella ja annetaan olla, kunnes koira tutkii asian oimia aikojaan ja vaarattomaksi toteaa, voi mennä useita päivä ja vaatia houkuttimien vaihtoa
. Varmista, ettei varsi pääse tässä vaiheessa kaatumaan.