hänen äitinsä kohdun sisälle, väestönsuoejelu-tarkoituksessa.
-Mitä siippa?
Se on sen siippa, sulla ei ole sen siipalle mitään asiaa.
Tässä kohdassa ei nainen enää saa työskennellä, sellainen työllistymis-oikeus on evätty laissa.
- Me saadaan yleensä tuottaa fokusaatiota sillä tavalla, osallistumalla yhteiskuntaamme, sivlisaation toiminnan kautta.
Sydämmen erillisten pigmenttien luominen, luomisen yhteydessä, maaseudun rauha-ryhmänä, pelkäävinä ihmisinä.
- Voitteko järjestää tointanne enää yhtään mahdottomammaksi?
Turvallisen egoismin hakuisuus, se ei ole käytettävissä, tai sen tarkoituksissa.
-"Me ei voidakaan enää mennä edes naimisiin."
- Ei ettehän edes pääse niin pitkälle painostamisenne takia.
Onko teidän aina pakko yrittää maaseudulla työllistää oman paikkakuntanne väkeä?
Se leikkasi hienosti psyykkisen kivun avulla luodusta, sisimmällisen väärän ja oikean tunteen erottamisesta, ja näin ihanasti ja hienosti kehittyvästä ihmisestä, sinne virheään, viheriöiden ympäröivään, ja talojen seikkailun ympäristöön. Se leikkasi sinne, siitä suurelta asfaltoidulta parkkipaikalta, ja syksyisen keltaisten ruskan luomien lehtien luota, jotka sijaitsivat patsaiden vieressä, ihan siitä suurta kivi-aitaa vain katseenkorkeudelta hipoen. Lehdet kahisivat, tiu-un ja taian omaisesti syksyisen alkavan tuulen, ja myrskyn merkiksi.
Se oli vain vihreää, sinne se päättyi viheriöiden vihreään ympäristöön, asuin-alueeseen, joka oli jossakin takana, jossakin perällä, ja aurinko leikkasi sisätiloissamme, aivan kuten nykyisinkin, kuin niillä ei olisi ollut kattoa. Se käveli, liikkuen ilkkuvan pienen keskiön, kuten keskustan kautta.
-"Lähdette heti paikalla kotia täältä inttämästä sille! Lähdette heti paikalla pois täältä, inttämästä sille!" huusi psykiatrinen sairaanhoitaja. Hän oli pankinjohtajan, ekonomin, ja tuomarin poika. Keskustan risteyksessä oli molemmin puolin kaksi taloa. Ne olivat molemmat kerrostaloja ja vain liikenne-ympyrän molemmin puolin. Ne olivat pien-kerrostaloja, joissa oli monia asuntoja, ja joissa oli sinisen taivaan, punaiset ikkunalautojen sävyt, kuin vain astinlautoina. Astinlautana elämään.... Tie, asfaltoitu jatkui, ympyrän, pallon kehän muotoisen, vaipan avulla ilmaistuna, pihan ohitse. Nopeampaa, se muoto oli ikävä. Sitten jotain tummaa, hämärää, ja tunkkaista, pitkä suora tie, ja pitkän aikaa. Sitten yhtäkkiä, aivan kuin lentämällä, oltiin jo ihan toisessa paikassa...
- Me muut asutaan täällä.
En tiennyt mitä ajatella. Se kuva ei ollut ihan talostamme, ja syntymäänkin oli jo puoli vuotta aikaa.
- Että nytkö?
- ' Onko teillä tällainen sairaus? Minulla ei ole.
Jutta täällä: Valitettavasti he eivät ymmärrä sukupuolenmääräytymisen tarpeita, eikä heitä siten, voisi, sama millainen työn määrä olisi, auttaa.
Tämä kohta ja kätilö, on ihmeellisellä deja vu.a ja eläimen nimistöä kuvaavalla nimellään, joka LOS ANGELES-tyyppisesti loistaa poissa-olollaan.
- EIvätkä näin voi myöskään auttaa muita ihmisiä, eikä heitä saa viedä, näön katseen, eteen ollenkaan, ollenkaan ollen edes muutoin, kuin vain frustraatiottomana olemassa.
Siis, tapetaanko tähän prostituutiottomuuteen.
-Joo, niin sanonkin vain äänestämistä, koska se on vain mulle tärkeää, mutta en myöskään kieltäydy prostituutiosta, kuten halusitte varmaan hyvinvointia arvioivina, vain vähän testailla, hyvinvoinnittanne, ja vain yleis-sivistystä, sitä tiedon määrää, mielikuvitus-avioliitoissa ollen, behaviorismittä pyytää.
POLIISI: Oletteko työpaikoilla vielä?
-Mitä siippa?
Se on sen siippa, sulla ei ole sen siipalle mitään asiaa.
Tässä kohdassa ei nainen enää saa työskennellä, sellainen työllistymis-oikeus on evätty laissa.
- Me saadaan yleensä tuottaa fokusaatiota sillä tavalla, osallistumalla yhteiskuntaamme, sivlisaation toiminnan kautta.
Sydämmen erillisten pigmenttien luominen, luomisen yhteydessä, maaseudun rauha-ryhmänä, pelkäävinä ihmisinä.
- Voitteko järjestää tointanne enää yhtään mahdottomammaksi?
Turvallisen egoismin hakuisuus, se ei ole käytettävissä, tai sen tarkoituksissa.
-"Me ei voidakaan enää mennä edes naimisiin."
- Ei ettehän edes pääse niin pitkälle painostamisenne takia.
Onko teidän aina pakko yrittää maaseudulla työllistää oman paikkakuntanne väkeä?
Se leikkasi hienosti psyykkisen kivun avulla luodusta, sisimmällisen väärän ja oikean tunteen erottamisesta, ja näin ihanasti ja hienosti kehittyvästä ihmisestä, sinne virheään, viheriöiden ympäröivään, ja talojen seikkailun ympäristöön. Se leikkasi sinne, siitä suurelta asfaltoidulta parkkipaikalta, ja syksyisen keltaisten ruskan luomien lehtien luota, jotka sijaitsivat patsaiden vieressä, ihan siitä suurta kivi-aitaa vain katseenkorkeudelta hipoen. Lehdet kahisivat, tiu-un ja taian omaisesti syksyisen alkavan tuulen, ja myrskyn merkiksi.
Se oli vain vihreää, sinne se päättyi viheriöiden vihreään ympäristöön, asuin-alueeseen, joka oli jossakin takana, jossakin perällä, ja aurinko leikkasi sisätiloissamme, aivan kuten nykyisinkin, kuin niillä ei olisi ollut kattoa. Se käveli, liikkuen ilkkuvan pienen keskiön, kuten keskustan kautta.
-"Lähdette heti paikalla kotia täältä inttämästä sille! Lähdette heti paikalla pois täältä, inttämästä sille!" huusi psykiatrinen sairaanhoitaja. Hän oli pankinjohtajan, ekonomin, ja tuomarin poika. Keskustan risteyksessä oli molemmin puolin kaksi taloa. Ne olivat molemmat kerrostaloja ja vain liikenne-ympyrän molemmin puolin. Ne olivat pien-kerrostaloja, joissa oli monia asuntoja, ja joissa oli sinisen taivaan, punaiset ikkunalautojen sävyt, kuin vain astinlautoina. Astinlautana elämään.... Tie, asfaltoitu jatkui, ympyrän, pallon kehän muotoisen, vaipan avulla ilmaistuna, pihan ohitse. Nopeampaa, se muoto oli ikävä. Sitten jotain tummaa, hämärää, ja tunkkaista, pitkä suora tie, ja pitkän aikaa. Sitten yhtäkkiä, aivan kuin lentämällä, oltiin jo ihan toisessa paikassa...
- Me muut asutaan täällä.
En tiennyt mitä ajatella. Se kuva ei ollut ihan talostamme, ja syntymäänkin oli jo puoli vuotta aikaa.
- Että nytkö?
- ' Onko teillä tällainen sairaus? Minulla ei ole.
Jutta täällä: Valitettavasti he eivät ymmärrä sukupuolenmääräytymisen tarpeita, eikä heitä siten, voisi, sama millainen työn määrä olisi, auttaa.
Tämä kohta ja kätilö, on ihmeellisellä deja vu.a ja eläimen nimistöä kuvaavalla nimellään, joka LOS ANGELES-tyyppisesti loistaa poissa-olollaan.
- EIvätkä näin voi myöskään auttaa muita ihmisiä, eikä heitä saa viedä, näön katseen, eteen ollenkaan, ollenkaan ollen edes muutoin, kuin vain frustraatiottomana olemassa.
Siis, tapetaanko tähän prostituutiottomuuteen.
-Joo, niin sanonkin vain äänestämistä, koska se on vain mulle tärkeää, mutta en myöskään kieltäydy prostituutiosta, kuten halusitte varmaan hyvinvointia arvioivina, vain vähän testailla, hyvinvoinnittanne, ja vain yleis-sivistystä, sitä tiedon määrää, mielikuvitus-avioliitoissa ollen, behaviorismittä pyytää.
POLIISI: Oletteko työpaikoilla vielä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Koskenkylästä oleva kätilö....
- Hän ei voikaan suojatua sillä behaviorismittomuudellaan.
Ei hän ei tule töissä, hän ei tule toista kertaa käymään töissä, ja teetättämään lapsia, apua lapselleen ja perheelleen, muilla ihmisillä, kuten hän on taas tämän avulla toimien, yrittänyt toimia, ollen vain luomastaan, onnistumisen elämyksettömyyden kaltaisesta, ympäristöstään.
Ei voida auttaa, hän on kosmeettisessa häiriössä, sekä ylipainoinen.
- Te ette saa olla ihan behaviorismittomuuden kaltaisesti yleis-sivistyksettömiä.
Ja hän ei voi kyllä esimerkkittömällä, esimerkkinä esiintymällä selittää tää asiaa, koska kun hänen takiaa on kaikilla sukupuolenmääräytyminen, aivan mahdotonta.
Se oli kevät ja isäni esitteli minulle omaa ympäristöään, sisä-lähetysseuroista näin irtaallisena ja ulkopuolisena. Toinen isäni, sairaanhoitaja, ja ensihoitaja joka hän on nykyisin, kai huomasi tämän.
- En minä tiedä, miksi minä teen aina näin, vastasi hän.
Hän kuljetti minua huoneesta toiseen, mutta näin vain aina tämän valon ja vihreän, valon leikatessa, kuin ilman kattoa, ja näin jäähdyttäen, mutta vain meidän valoisesta talostamme. Valon säteestä tuli laser-säde ja näin sain ehkä ensimmäiset pigmenttini, yritin laskea niitä, mutta valitettavasti en nähnyt, enkä tiennyt oliko niitä tehty aikaisemmin. Se oli vain tuulen tuiskusta, trombi-efektistä lauennut, paineellinen suppilo, kuin pore-amme tai allas, vähän tunnelmaaltaankin, kai...
- En minä ole varmasti sellaista nähnyt. Se oli vain assosiaatio, ja jonka jälkeen ihmisen selkä kuvastui selän takaa, valon keltaisen juovan ilmoittaessa, vain selkään saaamisesta, tarkkailusta ja katselusta. Mitä sinulle tarkoittaa silmät selässä?
- Ettei rehellistä toimintaa?
Nytkö, nytkö pitää syntyä?
- Kun ei kulttuurin kehittymättömyyden takia saa edes sikiötä kehittymään.
Näinkö te ajattelitte heille vastata, te jotka työskentelitte siellä.
Yksiköttöminä työskennelleitä!
Hän, kätilö, joka oli aivan mielisairas, oli luullut saavansa runollisesti puhua. Hän perusti siihen yhdistyksenkin.
- Haetteko te näin apua?!
- Ei seksi ei ole kyvyttömyyttä varten. Sitä ei saa sosiaalisesti kanssakäyden epätäydellisenä, edes esittää täydellisyyttä vailla olevaksi, tunteettomaksi, pahaksi ja vääräksi käyttäytymiseksi, ylläpitäen vain unteettomuutta, perusterveydenhuollollista estettä.
En saakaan pitää tätä työtä lainkaan. Niistä ei saakaan kukaan lapsia...
- He ovat kehittymättömiä sukupuolinuolennallisilta ominaisuuksilta.
Mitä mää Toskalassa teen?
- Mä olen "Niemen eläkkeellä oleva diakonia", tämä paikka on Toskalan diakonia, sekä heidän poikansa. Tämä on äidin serkku, mitä hän siellä tekee?
Ja nämä vain aina tulevat vastaan....
Miksi se on täällä taas?
Miksi hänen näkönsä päättyy tälle alueelle?
Se on sen kohtu, se on sen sikiiökautinen kohtu, ja yhteinen näkö.
Tämä ehkä hakee, että hän ei saa olla töissä, ja että kaikki ovat hänen takiaa lapsettomia.
Olitteko johtaneet ja hallinnut frustraatio yli-ihmistä luomalla?
- Stressi ja burn out-tila voi näin jäädä määrittelemättä, ja sukupuolenmääräytyminen tekemättä, abstraktin asettamuuden takia, kuten diakonissa haluaisi taas lähestyä.
Siis, eikö saa käydä kirkossakaan.
Frustraatio yli-ihmistä luodaksesi.....
PItää sosiaalisesti kanssakäyden epätäydellisesti, seksiä pahana, kiellettynä, psyykkisestikin vääränä asiana....
Nightwish-Storytime....
- Mä olen vieläkin kiinni Mikassa syntymättömänä sikiönä.
Mitä maaseudun rauha-ryhmälle, ja erityisille pelokkaille ihmisille, jotka hakevat vain väkivaltaisuudella omaa kunnioitustaa, ollen psyykkisen kivun mitatta, ja siten onnistumisen elämyksettömässä, ympäristössä eläen?
-Impaled Nazarene, Suomi-Finland-Perkele
Ulla tässä istuu tuolilla ja itkee kun hän ei osaa tehdä sitä kirkkoa.
- Ei sitä saa tehdä.
Hän Mika, on vakuuttanut mulle, että on jostakin muualta, kuin maaseudulta.
- Että hänellä on hyvä kaupungissa asuva serkku, äitinsä puolelta.
- Pitäisikö avata puhelinluettelo, jolta hän voi kopioida sosiaalisia taitoja, vaikka hän onkin sakko-vanki?
Mikään työnmäärä, ei ole heille riittänyt.
- Ei edes ilman lapsenkasvatusta.
Mika. Ei tuntoperusteista, tunto-aistivaikutteista, "Koska saatana sanoo niin..." OIkean ja väärän erottamisesta, tai sen erottamatta jättämisestä.
Mika. Juntti:
- Olen Juntti, niin mistä, siis mistä sä olitkaan täältä?
Ihan tästä jokapaikasta esimerkiksi, minulla on äidilläni, on ikäisesi sisar, jossakin täällä, koska olet juntti, mutta ei oteta sitä esimerkiksi, vaan sitä keitä minulla on täällä, tässä on äidin serkut, miehineen, joilla on lapsi, sun ja mun hommailusta, erikseen ulkopuolista kehoa käyttäen, läheisyydettä, sitten äidin serkku, saatana perkele, koska hän itse sanoo niin, aivan staminana, kai nykyään yksin eläen, tästä edesvastuuttomasta, ja siten häiriintyneestä tapani-ympäristöstä, erottaakohan hän sitä itse? Sitten tässä on jo psykologi, sekä hänen lapsensa joka kyllä tyskentelee mielisairaalassamme, vankimielisairaalassa, virike-virite-ympäristöjä luoden, onnistumisen elämyksellisen ympäristön muodostumiselle.
- Rauhoitu saatana! MIKA.....
- Et sä sovikaan tähän virkaan. Tämä on aina pitänyt olla näin vaihdettavissa, impulsion takia, sitä ei ole nyt tehty kovinkaan säädellysti, näkyykö se siellä jossakin ympäristössä?
-Koska olen esim. alaikäinen, vaikka olen tuomari, eikä hänkään voi näin hakea apua, hänen päässään lukeneen psykologin jälkeen: "Olen juntti" asianalaidan takia.
Tuomari: En tiennyt hänen joutuvan lainkaan töihin. Mistä on kiltit työtö tehty?
- Ei ainakan painostamisesta, ja tuomarin papereista, psyykkisen kivun mitan puuttumisen takia, sen sijaan...
Paranormaali suora, se opettaa sinulle Raamatun ja objektin sijaan pelkotiloja, se on normaalia elämää, ja ihan fokusaatioon riittävää.
- Älä ärsytä, kirjallinen objekti on vain vaadittu. Mistä mä lailliseksi, sen itseni, mä sitten saan?
En mistään siksi, en sitä koskaan vapaaehtoiseksi, ja ilmaistyöttä, syyttämättä, ja tasapainoisuuden prostituutiota teekään.....
Tuonen viemää.
Tuohen viemää...
En jaksa
En jaksa järjestyslukuihin asti.
En jaksa, en jaksa tätä ammattia, asti.
- Se ei sovi valtioomme, kuntien takia, ollenkaan.
Siksi et olekaan sitä ammattia koskaan.
Mitä sinä teet?
- Tiedät aivan hyvin ettet saa painostaa?
- Koska sulta otetaan siinä, opiskelujen yhteydessä, aina kädenvakautus pois, myös terskasi ja sitä koskevien läheisten osalta, se on kuin tappamista, et saa valvottaa, et saa edes elää, koska olet juntti, ja virkasi ei sovi maahamme, joka on joissakin paikoin, vain läheisyydettä, persoonallisuus-häiriössä.
Tuonen viemää...
- Levähtämässä...
Anna vaimoni takaisin.
Mitä sinä teet?
- Mitä hän täällä tekee?
Ei tämä oli Aten veli, mitä sinulle on tehty.
Ajattelitte aloittaa, ja käyttää, vedenpitävästi ja vedenvarmasti, mä haluan vapauttaa autistiset laitoksesta.
Sun pitää mennä mielisairaalaan.
- Sun pitää mennä heti mielisairaalaan, takiani.
Yritän vapauttaa autistit vain laitoksesta.
Tuonen viemää...
- Levähtään....