Suuremmat patterit, viileämpi vesi, säästö

keke keksijä

2012-10-31 16:52:02

Jos laittaa taloonsa suuremmat vesipateerti niin silloinhan niissä riittää viileämpi vesi ja näin lämmityslasku pienenee. Sama juttu kuin lattialämmityksessä, kun vesi kiertää koko huoneen pinta-alalla niin sen ei tarvitse olla niin kuumaa kuin patterissa.

160

5751

Äänestä

Vastaukset

46666
2012-10-31 16:57:50
Yksinkertaisemmin pattereista saa tehoa lisää suurentamalla vesikierron nopeutta.
nimetön.
2012-10-31 17:10:26
Jos huone tarvitsee 1kW tehon pysyäkseen lämpimänän, niin se on aivan sama tuotetaanko tuo 1kW 30 asteisella vedellä, vai 60 asteisella vedellä. Se on silti 1kW.

Pumpputekniikan hyötysuhde paranee, kun lämpötilaero pienenee, joten tätä kautta epäsuorasti kyllä. Jos taasen lämmönlähteenä on puu, sähkö, kaukolämpö, turve jne, niin ei ole mitään vaikutusta.
- 6347
  2012-10-31 17:30:41
  "Jos taasen lämmönlähteenä on puu, sähkö, kaukolämpö, turve jne, niin ei ole mitään vaikutusta."
  
  No onhan vaikutusta. Enemmän energiaa tarvitaan 60 asteisen veden lämmitykseen kuin 30 asteisen. Varsinkin sähköllä vaikutus tuntuu kukkarossa selvästi.
- Oli varmaan vitsi
  2012-10-31 19:15:48
  6347 kirjoitti:
  "Jos taasen lämmönlähteenä on puu, sähkö, kaukolämpö, turve jne, niin ei ole mitään vaikutusta."
  
  No onhan vaikutusta. Enemmän energiaa tarvitaan 60 asteisen veden lämmitykseen kuin 30 asteisen. Varsinkin sähköllä vaikutus tuntuu kukkarossa selvästi.
  Mutta 60 asteinen patteri lämmittää enemmän, niin se voi olla pienempi.
- 7436
  2012-10-31 19:22:16
  6347 kirjoitti:
  "Jos taasen lämmönlähteenä on puu, sähkö, kaukolämpö, turve jne, niin ei ole mitään vaikutusta."
  
  No onhan vaikutusta. Enemmän energiaa tarvitaan 60 asteisen veden lämmitykseen kuin 30 asteisen. Varsinkin sähköllä vaikutus tuntuu kukkarossa selvästi.
  Lämmityksen hinta on sama. Lämmittää 400 litraa vetta 20 asteesta 30 asteeseen vie saman verran energiaa kuin lämmittää 100 litraa vettä 20 asteesta 60 asteeseen. Molemmat lämmittävät huonetilat yhtä paljon.
- olet pihalla
  2012-11-02 21:08:49
  6347 kirjoitti:
  "Jos taasen lämmönlähteenä on puu, sähkö, kaukolämpö, turve jne, niin ei ole mitään vaikutusta."
  
  No onhan vaikutusta. Enemmän energiaa tarvitaan 60 asteisen veden lämmitykseen kuin 30 asteisen. Varsinkin sähköllä vaikutus tuntuu kukkarossa selvästi.
  Ratkaiseva tekijä on huoneen lämpöhäviöt, ei patterin koko tai sen lämpötila.
- lämmönsäätöä
  2012-11-02 22:08:17
  no niimpä, mutta jos viedään homma äärimmilleen , niin ...esim 3600kw lämmittimellä lämmität huonetta sekunnin, tai 1kw lämmittimellä koko ajan sen tunnin? Kumpiko on järkevämpi?
  Noh, lämmitysjärjestelmä mitoitetaan ja säädetään vesikiertoisessa patterilämmityksessä siten että vesi kiertää lämmityskaudella koko ajan pattereissa (linjasäätö patteritermostaattien esisäätö piirustusten mukaan). Toisin sanoen lämpöä tuodaan huoneeseen koko ajan saman verran kuin sitä siirtyy hukkaan, elikä ulos. Patteritermostaattien tehtävä on periaatteessa ainoastaan leikata ylilämpöä, elikä sitä lämpöä joka tulee jostain muusta lähteestä kuin patterista, esim ihmisestä tai tietokoneesta, valosta.....
  Että homma toimisi viimosen päälle, on menovedellä oltava ulkoilmasta riippuva säätö, esim oumann. Jos järjestelmä näin toimii täsmällisesti, on huoneitten lämmöt tasaiset (halutut) ja energiaa säästyy. Menoveden säätöautomaateilla (esim oumann) saa lisäsäästöä ajastetuilla lämmönpudotuksilla, esim niinä aikoina kun kukaan ei ole kotona (töissä esim).
- säätäjä-1
  2012-11-02 23:06:26
  olet pihalla kirjoitti:
  Ratkaiseva tekijä on huoneen lämpöhäviöt, ei patterin koko tai sen lämpötila.
  tottakai on patterin lämpötilalla merkitystä käytännön säädöissä, äläs nyt ihan höpöjä puhu. Kuuma patteri termostaatteineen johtaa epätasaiseen lämpöön huoneessa ja helposti ylilämmittämiseen ja suurempaan lämmönhukkaan. Nämähän on käytännön faktoja ja siksi näitä lämmityksen säätöjä on kehitelty ja testeillä niiden todettu säästävän lämmityskuluissa.
  Ei ole mitään järkeä pitää vesikiertoisissa pattereissa 60 asteen lämpöjä, jos siihen on tarvetta, on koko systeemi susi.
- miten se nyt oli
  2012-11-02 23:08:20
  säätäjä-1 kirjoitti:
  tottakai on patterin lämpötilalla merkitystä käytännön säädöissä, äläs nyt ihan höpöjä puhu. Kuuma patteri termostaatteineen johtaa epätasaiseen lämpöön huoneessa ja helposti ylilämmittämiseen ja suurempaan lämmönhukkaan. Nämähän on käytännön faktoja ja siksi näitä lämmityksen säätöjä on kehitelty ja testeillä niiden todettu säästävän lämmityskuluissa.
  Ei ole mitään järkeä pitää vesikiertoisissa pattereissa 60 asteen lämpöjä, jos siihen on tarvetta, on koko systeemi susi.
  Ei mennyt mikään oikein.
- säätäjä-1
  2012-11-03 14:41:56
  miten se nyt oli kirjoitti:
  Ei mennyt mikään oikein.
  kaikki oli oikein, nykyään kukaan ei pidä patterin lämpötilaa 60 kympissä, patterin vieressä on hetkellisesti lämmintä, suorastaan kuumaa, kunnes patteritermostaatti sulkee. Muualla huoneessa on kylmä. Lämpötila ei ole huoneen koko alueella tasainen, vaan sahaa ylös alas. Nämä nyt ovat ihan perusjuttuja lämmittämisessä, menoveden lämpötila pidetään mahdollisimman alhaalla jatkuvan kierron aikaan saamiseksi.
  Luuletkos että menoveden lämpötilaa ihan vaan huvkseen nykyään säädetään automatiikalla? 1 asteen huonelämpötilan alennus tietää 5% säästöä lämmityksessä. Jos huonelämpötilat "sahaavat " paljon, yhden asteen ylilämpö tulee helposti.
  Itsellä ei ole kuin käsisäätöinen suntti, öljykeskuslämmitys, ilppi ja takka. 'viime talven menoveden lämpötila oli 30-33 astetta, patterit tuntuivat kädellä koettaen viileille. Käytävässä ilppi, takka olohuoneessa, sähköpatteri kylppärissä ja pakkasvahtina varastossa. Lämmitysalaa 90 neliötä, tasainen lämpö 21astetta. Vuoden kulutus lämmitykseen käyttöveteen: 2500 kwh sähköä, 600l öljyä, 1 motti koivuklapeja takassa, 2 mottia saunan kiukaassa (saunaa lämmitetään myös kesäisin)
  
  10 vuotta sitten oli pelkkä öljy, kulutus noin 2000 litraa vuodessa, lämmitys järjestelmää ei ollut säädetty mitenkään ja menovesi oli jotain 50-60 asteista. Nyt on siis systeemi perussäädetty. Täytyy vielä laittaa oumanni, jotta saa säätöjä tarkennettua kelien mukaan.
- miten se nyt oli
  2012-11-03 18:43:26
  säätäjä-1 kirjoitti:
  kaikki oli oikein, nykyään kukaan ei pidä patterin lämpötilaa 60 kympissä, patterin vieressä on hetkellisesti lämmintä, suorastaan kuumaa, kunnes patteritermostaatti sulkee. Muualla huoneessa on kylmä. Lämpötila ei ole huoneen koko alueella tasainen, vaan sahaa ylös alas. Nämä nyt ovat ihan perusjuttuja lämmittämisessä, menoveden lämpötila pidetään mahdollisimman alhaalla jatkuvan kierron aikaan saamiseksi.
  Luuletkos että menoveden lämpötilaa ihan vaan huvkseen nykyään säädetään automatiikalla? 1 asteen huonelämpötilan alennus tietää 5% säästöä lämmityksessä. Jos huonelämpötilat "sahaavat " paljon, yhden asteen ylilämpö tulee helposti.
  Itsellä ei ole kuin käsisäätöinen suntti, öljykeskuslämmitys, ilppi ja takka. 'viime talven menoveden lämpötila oli 30-33 astetta, patterit tuntuivat kädellä koettaen viileille. Käytävässä ilppi, takka olohuoneessa, sähköpatteri kylppärissä ja pakkasvahtina varastossa. Lämmitysalaa 90 neliötä, tasainen lämpö 21astetta. Vuoden kulutus lämmitykseen käyttöveteen: 2500 kwh sähköä, 600l öljyä, 1 motti koivuklapeja takassa, 2 mottia saunan kiukaassa (saunaa lämmitetään myös kesäisin)
  
  10 vuotta sitten oli pelkkä öljy, kulutus noin 2000 litraa vuodessa, lämmitys järjestelmää ei ollut säädetty mitenkään ja menovesi oli jotain 50-60 asteista. Nyt on siis systeemi perussäädetty. Täytyy vielä laittaa oumanni, jotta saa säätöjä tarkennettua kelien mukaan.
  Liirum laarumia.
  
  Kysytään sitten toisin.
  
  Kun korkealla vedellä lämmittäminen kuluttaa enemmän energiaa, niin selitätkö minne se ylimääräinen energia häviää. Tuolin jalan alle vai mihinkä?
  
  Lämpötilan sahaaminen on aivan eri asia. Pienintä se on kivitaloissa, jotka kuluttavatkin vähemmän energiaa tästä syystä.
  
  Voidaanko päätellä vaikka takan kuluttavan hulluna energigaa, koska se on niin kuuma? Toivottavasti et tuota käytä tästä syystä. :)
  
  1 kWh on 1kWh. Ei se katso millä tuo tuotetaan, eli aivan sama onko lämmönlähteenä 30 asteinen patteri, 60 asteinen patteri, takka, kynttilä, hehkulamppu, TV jne.
  
  Mutta onhan se hienoa, että täältä löytyy aina näitä kotifyysikkoja. :)
- kotifysikko
  2012-11-03 19:09:58
  miten se nyt oli kirjoitti:
  Liirum laarumia.
  
  Kysytään sitten toisin.
  
  Kun korkealla vedellä lämmittäminen kuluttaa enemmän energiaa, niin selitätkö minne se ylimääräinen energia häviää. Tuolin jalan alle vai mihinkä?
  
  Lämpötilan sahaaminen on aivan eri asia. Pienintä se on kivitaloissa, jotka kuluttavatkin vähemmän energiaa tästä syystä.
  
  Voidaanko päätellä vaikka takan kuluttavan hulluna energigaa, koska se on niin kuuma? Toivottavasti et tuota käytä tästä syystä. :)
  
  1 kWh on 1kWh. Ei se katso millä tuo tuotetaan, eli aivan sama onko lämmönlähteenä 30 asteinen patteri, 60 asteinen patteri, takka, kynttilä, hehkulamppu, TV jne.
  
  Mutta onhan se hienoa, että täältä löytyy aina näitä kotifyysikkoja. :)
  Eikä se kwh myöskään ymmärrä talon rakennusmateriaaleista mitään. Se sujahtaa pihalle ihan samalla tavalla kivitalosta kuin muistakin saman k-arvon omaavista seinistä
- miten se nyt oli
  2012-11-03 20:18:11
  kotifysikko kirjoitti:
  Eikä se kwh myöskään ymmärrä talon rakennusmateriaaleista mitään. Se sujahtaa pihalle ihan samalla tavalla kivitalosta kuin muistakin saman k-arvon omaavista seinistä
  Juuri näin. Kivitalo vain tasaa lämpötilaeroja, eikä muuta.
- säätäjä-1
  2012-11-03 20:27:45
  miten se nyt oli kirjoitti:
  Liirum laarumia.
  
  Kysytään sitten toisin.
  
  Kun korkealla vedellä lämmittäminen kuluttaa enemmän energiaa, niin selitätkö minne se ylimääräinen energia häviää. Tuolin jalan alle vai mihinkä?
  
  Lämpötilan sahaaminen on aivan eri asia. Pienintä se on kivitaloissa, jotka kuluttavatkin vähemmän energiaa tästä syystä.
  
  Voidaanko päätellä vaikka takan kuluttavan hulluna energigaa, koska se on niin kuuma? Toivottavasti et tuota käytä tästä syystä. :)
  
  1 kWh on 1kWh. Ei se katso millä tuo tuotetaan, eli aivan sama onko lämmönlähteenä 30 asteinen patteri, 60 asteinen patteri, takka, kynttilä, hehkulamppu, TV jne.
  
  Mutta onhan se hienoa, että täältä löytyy aina näitä kotifyysikkoja. :)
  missäs kohtaa olen väittänyt korkeammalla lämmöllä lämmittäminen itsessään kuluttaisi enemmän energiaa? Kuules liirum laarumi, opettele ensin ymmärtämään lukemaasi. Kyse on lämmityksen hallinnasta mistä mainitsin ja minulle on aivan sama mikä kotifyysikko olet, et ymmärrä höykäsen pölähdystä lämmittämisestä
- miten se nyt oli
  2012-11-03 20:46:31
  säätäjä-1 kirjoitti:
  missäs kohtaa olen väittänyt korkeammalla lämmöllä lämmittäminen itsessään kuluttaisi enemmän energiaa? Kuules liirum laarumi, opettele ensin ymmärtämään lukemaasi. Kyse on lämmityksen hallinnasta mistä mainitsin ja minulle on aivan sama mikä kotifyysikko olet, et ymmärrä höykäsen pölähdystä lämmittämisestä
  Ehkä kannattaisi lukea ketjun otsikko ensin ja vasta sitten suoltaa jotain muuta.
  
  Katsotaanpa
  
  "Kuuma patteri termostaatteineen johtaa epätasaiseen lämpöön huoneessa ja helposti ylilämmittämiseen ja suurempaan lämmönhukkaan. " VÄÄRIN
  
  "kaikki oli oikein, nykyään kukaan ei pidä patterin lämpötilaa 60 kympissä, patterin vieressä on hetkellisesti lämmintä, suorastaan kuumaa, kunnes patteritermostaatti sulkee. Muualla huoneessa on kylmä. " VÄÄRIN
  
  "Lämpötila ei ole huoneen koko alueella tasainen, vaan sahaa ylös alas. " VÄÄRIN
  
  Enempää en oikein viitsi jatkaa.
- säätäjä-1
  2012-11-03 21:18:47
  miten se nyt oli kirjoitti:
  Ehkä kannattaisi lukea ketjun otsikko ensin ja vasta sitten suoltaa jotain muuta.
  
  Katsotaanpa
  
  "Kuuma patteri termostaatteineen johtaa epätasaiseen lämpöön huoneessa ja helposti ylilämmittämiseen ja suurempaan lämmönhukkaan. " VÄÄRIN
  
  "kaikki oli oikein, nykyään kukaan ei pidä patterin lämpötilaa 60 kympissä, patterin vieressä on hetkellisesti lämmintä, suorastaan kuumaa, kunnes patteritermostaatti sulkee. Muualla huoneessa on kylmä. " VÄÄRIN
  
  "Lämpötila ei ole huoneen koko alueella tasainen, vaan sahaa ylös alas. " VÄÄRIN
  
  Enempää en oikein viitsi jatkaa.
  sinulla meni kaikki väärin, et ymmärrä lämmitysteknikasta edes alkeita, voi voi sentään, olet todela nolo ihminen itsellesi.
  
  Katsotaampa
  
  "Kuuma patteri termostaatteineen johtaa epätasaiseen lämpöön huoneessa ja helposti ylilämmittämiseen ja suurempaan lämmönhukkaan. " OIKEIN, juuri näin tapahtuu.
  
  "kaikki oli oikein, nykyään kukaan ei pidä patterin lämpötilaa 60 kympissä, patterin vieressä on hetkellisesti lämmintä, suorastaan kuumaa, kunnes patteritermostaatti sulkee. Muualla huoneessa on kylmä. " OIKEIN, juuri näin tapahtuu todellisessa elämässä, siksi lämmitysjärjestelmiä on kehitetty nykyisenkaltaisiksi, vaikka joku teoreettinen peelo yrittä tosiasiat tällä palstalla epätoivoisesti kumotakin.
  
  "Lämpötila ei ole huoneen koko alueella tasainen, vaan sahaa ylös alas. " OIKEIN, juuri näin tapahtuu kuumalla lämmönlähteellä jolla on oma termostaatti. Jotkut peelot eivät tajua edes perusasioita lämmittämisestä.
  
  Enempää en oikein viitsi jatkaa, olet ilmeinen vajakki, vatipää.
- miten se nyt oli
  2012-11-03 21:35:54
  säätäjä-1 kirjoitti:
  sinulla meni kaikki väärin, et ymmärrä lämmitysteknikasta edes alkeita, voi voi sentään, olet todela nolo ihminen itsellesi.
  
  Katsotaampa
  
  "Kuuma patteri termostaatteineen johtaa epätasaiseen lämpöön huoneessa ja helposti ylilämmittämiseen ja suurempaan lämmönhukkaan. " OIKEIN, juuri näin tapahtuu.
  
  "kaikki oli oikein, nykyään kukaan ei pidä patterin lämpötilaa 60 kympissä, patterin vieressä on hetkellisesti lämmintä, suorastaan kuumaa, kunnes patteritermostaatti sulkee. Muualla huoneessa on kylmä. " OIKEIN, juuri näin tapahtuu todellisessa elämässä, siksi lämmitysjärjestelmiä on kehitetty nykyisenkaltaisiksi, vaikka joku teoreettinen peelo yrittä tosiasiat tällä palstalla epätoivoisesti kumotakin.
  
  "Lämpötila ei ole huoneen koko alueella tasainen, vaan sahaa ylös alas. " OIKEIN, juuri näin tapahtuu kuumalla lämmönlähteellä jolla on oma termostaatti. Jotkut peelot eivät tajua edes perusasioita lämmittämisestä.
  
  Enempää en oikein viitsi jatkaa, olet ilmeinen vajakki, vatipää.
  ""Kuuma patteri termostaatteineen johtaa epätasaiseen lämpöön huoneessa ja helposti ylilämmittämiseen ja suurempaan lämmönhukkaan. " OIKEIN, juuri näin tapahtuu."
  
  No ei todellakaan. Patterin kuumuutta säädetään tenkisessä tilassa olevan mötikän toimesta. Termarin tehtävänä on vain ja ainoastaan pätkiä ulkopuolisen lämpökuorman aiheuttama lisälämpö pois. Et ymmärrä edes termostaatin tehtävää.
  
  ""kaikki oli oikein, nykyään kukaan ei pidä patterin lämpötilaa 60 kympissä, patterin vieressä on hetkellisesti lämmintä, suorastaan kuumaa, kunnes patteritermostaatti sulkee. Muualla huoneessa on kylmä. " OIKEIN, juuri näin tapahtuu todellisessa elämässä, siksi lämmitysjärjestelmiä on kehitetty nykyisenkaltaisiksi, vaikka joku teoreettinen peelo yrittä tosiasiat tällä palstalla epätoivoisesti kumotakin.´"
  
  Toistetaan. Termarin tehtävän ei ole säätää huoneen lämpötilaa sopivaksi, vaan leikata liika lämpö pois.
  
  ""Lämpötila ei ole huoneen koko alueella tasainen, vaan sahaa ylös alas. " OIKEIN, juuri näin tapahtuu kuumalla lämmönlähteellä jolla on oma termostaatti. Jotkut peelot eivät tajua edes perusasioita lämmittämisestä."
  
  Toistetaan. Et ymmärrä selvästi termostaatin rooli lämmitysjärjestelmässä.
- säätäjä-1
  2012-11-03 21:48:41
  miten se nyt oli kirjoitti:
  ""Kuuma patteri termostaatteineen johtaa epätasaiseen lämpöön huoneessa ja helposti ylilämmittämiseen ja suurempaan lämmönhukkaan. " OIKEIN, juuri näin tapahtuu."
  
  No ei todellakaan. Patterin kuumuutta säädetään tenkisessä tilassa olevan mötikän toimesta. Termarin tehtävänä on vain ja ainoastaan pätkiä ulkopuolisen lämpökuorman aiheuttama lisälämpö pois. Et ymmärrä edes termostaatin tehtävää.
  
  ""kaikki oli oikein, nykyään kukaan ei pidä patterin lämpötilaa 60 kympissä, patterin vieressä on hetkellisesti lämmintä, suorastaan kuumaa, kunnes patteritermostaatti sulkee. Muualla huoneessa on kylmä. " OIKEIN, juuri näin tapahtuu todellisessa elämässä, siksi lämmitysjärjestelmiä on kehitetty nykyisenkaltaisiksi, vaikka joku teoreettinen peelo yrittä tosiasiat tällä palstalla epätoivoisesti kumotakin.´"
  
  Toistetaan. Termarin tehtävän ei ole säätää huoneen lämpötilaa sopivaksi, vaan leikata liika lämpö pois.
  
  ""Lämpötila ei ole huoneen koko alueella tasainen, vaan sahaa ylös alas. " OIKEIN, juuri näin tapahtuu kuumalla lämmönlähteellä jolla on oma termostaatti. Jotkut peelot eivät tajua edes perusasioita lämmittämisestä."
  
  Toistetaan. Et ymmärrä selvästi termostaatin rooli lämmitysjärjestelmässä.
  jahah, nyt sinä vasta munasit itsesi, toistat minun tekstejäni. Termarin tehtävä on todellakin leikata ylilämpöjä, ei varsinaisesti säätää huonelämpötilaa. Hyvä kun edes tuon opit. MUTTA kun lämmönlähteen lämpö on liian korkea, tuotto watteina on selkeästi suurempi kuin ulos virtaava hukkalämpö, niin termari todellakin alkaa pätkiä, elikä leikata OMAAA ylilämpöään.
  
  No hyvä kun edes yhden teksteistäni edes alustavasti ymmärsit.
  
  Niin ja se "teknisessä tilassa oleva mytikkä"" (HEEEEHHHHEEEEE; kuvaa hyvin sinun tietämyksen tasoasi lämmityksestä) on kokonaisuus jossa on sekoitusventtiili (kansankielellä suntti) jota säätää moottorin avulla ohjaus- ja säätöyksikkö. Kyseinen yksikkö käyttää pääsäntöisesti kahta anturia, menoveden lämpötila-anturia ja ulkolämpötilan anturia toteuttaakseen sille annetut asetusarvot.
- OU- ja manni
  2012-11-03 22:34:28
  säätäjä-1 kirjoitti:
  kaikki oli oikein, nykyään kukaan ei pidä patterin lämpötilaa 60 kympissä, patterin vieressä on hetkellisesti lämmintä, suorastaan kuumaa, kunnes patteritermostaatti sulkee. Muualla huoneessa on kylmä. Lämpötila ei ole huoneen koko alueella tasainen, vaan sahaa ylös alas. Nämä nyt ovat ihan perusjuttuja lämmittämisessä, menoveden lämpötila pidetään mahdollisimman alhaalla jatkuvan kierron aikaan saamiseksi.
  Luuletkos että menoveden lämpötilaa ihan vaan huvkseen nykyään säädetään automatiikalla? 1 asteen huonelämpötilan alennus tietää 5% säästöä lämmityksessä. Jos huonelämpötilat "sahaavat " paljon, yhden asteen ylilämpö tulee helposti.
  Itsellä ei ole kuin käsisäätöinen suntti, öljykeskuslämmitys, ilppi ja takka. 'viime talven menoveden lämpötila oli 30-33 astetta, patterit tuntuivat kädellä koettaen viileille. Käytävässä ilppi, takka olohuoneessa, sähköpatteri kylppärissä ja pakkasvahtina varastossa. Lämmitysalaa 90 neliötä, tasainen lämpö 21astetta. Vuoden kulutus lämmitykseen käyttöveteen: 2500 kwh sähköä, 600l öljyä, 1 motti koivuklapeja takassa, 2 mottia saunan kiukaassa (saunaa lämmitetään myös kesäisin)
  
  10 vuotta sitten oli pelkkä öljy, kulutus noin 2000 litraa vuodessa, lämmitys järjestelmää ei ollut säädetty mitenkään ja menovesi oli jotain 50-60 asteista. Nyt on siis systeemi perussäädetty. Täytyy vielä laittaa oumanni, jotta saa säätöjä tarkennettua kelien mukaan.
  No muuten meni varsin oikein, mutta "oumannin " tilalle laittaisin jonkun eletronisen lämpötinsäätimen.
- Kyllä kai
  2012-11-03 22:39:09
  lämmönsäätöä kirjoitti:
  no niimpä, mutta jos viedään homma äärimmilleen , niin ...esim 3600kw lämmittimellä lämmität huonetta sekunnin, tai 1kw lämmittimellä koko ajan sen tunnin? Kumpiko on järkevämpi?
  Noh, lämmitysjärjestelmä mitoitetaan ja säädetään vesikiertoisessa patterilämmityksessä siten että vesi kiertää lämmityskaudella koko ajan pattereissa (linjasäätö patteritermostaattien esisäätö piirustusten mukaan). Toisin sanoen lämpöä tuodaan huoneeseen koko ajan saman verran kuin sitä siirtyy hukkaan, elikä ulos. Patteritermostaattien tehtävä on periaatteessa ainoastaan leikata ylilämpöä, elikä sitä lämpöä joka tulee jostain muusta lähteestä kuin patterista, esim ihmisestä tai tietokoneesta, valosta.....
  Että homma toimisi viimosen päälle, on menovedellä oltava ulkoilmasta riippuva säätö, esim oumann. Jos järjestelmä näin toimii täsmällisesti, on huoneitten lämmöt tasaiset (halutut) ja energiaa säästyy. Menoveden säätöautomaateilla (esim oumann) saa lisäsäästöä ajastetuilla lämmönpudotuksilla, esim niinä aikoina kun kukaan ei ole kotona (töissä esim).
  taidanpa olla ainoa, joka tajuaa , miten vesikiertoista lämmitysjärjestelmää säädetään...
- miten se nyt oli
  2012-11-03 23:07:10
  säätäjä-1 kirjoitti:
  jahah, nyt sinä vasta munasit itsesi, toistat minun tekstejäni. Termarin tehtävä on todellakin leikata ylilämpöjä, ei varsinaisesti säätää huonelämpötilaa. Hyvä kun edes tuon opit. MUTTA kun lämmönlähteen lämpö on liian korkea, tuotto watteina on selkeästi suurempi kuin ulos virtaava hukkalämpö, niin termari todellakin alkaa pätkiä, elikä leikata OMAAA ylilämpöään.
  
  No hyvä kun edes yhden teksteistäni edes alustavasti ymmärsit.
  
  Niin ja se "teknisessä tilassa oleva mytikkä"" (HEEEEHHHHEEEEE; kuvaa hyvin sinun tietämyksen tasoasi lämmityksestä) on kokonaisuus jossa on sekoitusventtiili (kansankielellä suntti) jota säätää moottorin avulla ohjaus- ja säätöyksikkö. Kyseinen yksikkö käyttää pääsäntöisesti kahta anturia, menoveden lämpötila-anturia ja ulkolämpötilan anturia toteuttaakseen sille annetut asetusarvot.
  Yllättäen taas väärin.
  
  Termarin ei pätki omaa ylilämpöää, vaan kumoaa ulkopuolista ylilämpöä, kuten aurinko, takka ym.
  
  Sinä selität, että pattereissa kiertää kuuma vesi ja termarin tehtävän on pätkiä kunnes huoonelämpötila on sopiva. Jos ulkopulista lämpökuormaa ei tule, niin termari on AUKI. Usko jo. Ei se säädä omaa ylilämpöän.
  
  "Niin ja se "teknisessä tilassa oleva mytikkä"" (HEEEEHHHHEEEEE; kuvaa hyvin sinun tietämyksen tasoasi lämmityksestä) on kokonaisuus jossa on sekoitusventtiili (kansankielellä suntti) "
  
  Näin se pieni ihminen tosiaan kuvittelee, että omien pehmeiden seinien sisällä on ainoa totuus. Valitettavasti kaikissa mötiköissä ei ole sunttia. Mötikköjä on erilaisia.
  
  "Kyseinen yksikkö käyttää pääsäntöisesti kahta anturia, menoveden lämpötila-anturia ja ulkolämpötilan anturia toteuttaakseen sille annetut asetusarvot."
  
  Hei. Yksi asia oikein. Juuri se mitä tuossa kirjoitin "Funktioina yleensä lähtevän veden, sekä ulkoilman lämpötila." :) On tästä selvästi jotain hyötyä. Pystyt selvästi oppimaan!!!
- säätäjä-1
  2012-11-03 23:44:53
  miten se nyt oli kirjoitti:
  Yllättäen taas väärin.
  
  Termarin ei pätki omaa ylilämpöää, vaan kumoaa ulkopuolista ylilämpöä, kuten aurinko, takka ym.
  
  Sinä selität, että pattereissa kiertää kuuma vesi ja termarin tehtävän on pätkiä kunnes huoonelämpötila on sopiva. Jos ulkopulista lämpökuormaa ei tule, niin termari on AUKI. Usko jo. Ei se säädä omaa ylilämpöän.
  
  "Niin ja se "teknisessä tilassa oleva mytikkä"" (HEEEEHHHHEEEEE; kuvaa hyvin sinun tietämyksen tasoasi lämmityksestä) on kokonaisuus jossa on sekoitusventtiili (kansankielellä suntti) "
  
  Näin se pieni ihminen tosiaan kuvittelee, että omien pehmeiden seinien sisällä on ainoa totuus. Valitettavasti kaikissa mötiköissä ei ole sunttia. Mötikköjä on erilaisia.
  
  "Kyseinen yksikkö käyttää pääsäntöisesti kahta anturia, menoveden lämpötila-anturia ja ulkolämpötilan anturia toteuttaakseen sille annetut asetusarvot."
  
  Hei. Yksi asia oikein. Juuri se mitä tuossa kirjoitin "Funktioina yleensä lähtevän veden, sekä ulkoilman lämpötila." :) On tästä selvästi jotain hyötyä. Pystyt selvästi oppimaan!!!
  HEH! jokainen näkee, mitä olet, en viitsi kommentoida enempää tässä kohtaa, on niiiiin tuubaaa mitä kirjoitat, "mytikkä".
- 272772
  2012-11-04 07:57:06
  Ei sole ihan sama. Vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän hävikkiteho kasvaa mitä kuumempana vettä pyritään siirtämään patterille.
- nyt sen hokasin
  2012-11-05 09:16:21
  Oli varmaan vitsi kirjoitti:
  Mutta 60 asteinen patteri lämmittää enemmän, niin se voi olla pienempi.
  Kyllähän siitä kuumemmasta patterista menee enemmän lämpöä seinän läpi ulos kuin viileämmästä. Yleensähän ne patterit on ulkoseinissä lähes kiinni.
- gfdsgsds
  2013-01-16 17:40:24
  6347 kirjoitti:
  "Jos taasen lämmönlähteenä on puu, sähkö, kaukolämpö, turve jne, niin ei ole mitään vaikutusta."
  
  No onhan vaikutusta. Enemmän energiaa tarvitaan 60 asteisen veden lämmitykseen kuin 30 asteisen. Varsinkin sähköllä vaikutus tuntuu kukkarossa selvästi.
  ''No onhan vaikutusta. Enemmän energiaa tarvitaan 60 asteisen veden lämmitykseen kuin 30 asteisen. Varsinkin sähköllä vaikutus tuntuu kukkarossa selväs''
  
  Eipäs. Lämpöhukka on siä suurempi mitä lämpötilaero on ympäröivään materiaan.
Tespailija
2012-10-31 17:15:38
Viimetalvena meillä oli ex omistajan jäljiltä säädöt siten että kiertävän veden lämpö erittäin korkea. Pattereita pidettiin pienellä niin että eivät paljon lämmenneet, asuintilojen lämmitys lähinnä ilpillä. Eli turhaan kierrätettiin kuumaa vettä ja kaikkihan tietävät että isoissa lämpötilaeroissa piilee isot häviöt. Nyt veden lämpö rajoitettu 45 asteeseen mutta patterien termarit isommalla. Olettaisin että maaperään häviää nyt vähemmän lämpöä.
- pestailija
  2012-10-31 19:24:56
  Jos huonetilan lämpö on sama niin häviää saman verran lämpöä. ILP muuten ei vaikuta maaperän lämpöön ollenkaan.
- Tespailija
  2012-11-01 18:35:43
  pestailija kirjoitti:
  Jos huonetilan lämpö on sama niin häviää saman verran lämpöä. ILP muuten ei vaikuta maaperän lämpöön ollenkaan.
  Jos olisit lukenut loppuun niin kyse oli siitä että viileämmällä kiertovedellä häviää maaperään vähemmän lämpöä, putket nääs ovat lattian alla. Mainitsemasi asia on ihan jokaiselle selvä eikä siitä ollut kysymys.
- lämmitä maaperää
  2012-11-02 18:42:38
  Tespailija kirjoitti:
  Jos olisit lukenut loppuun niin kyse oli siitä että viileämmällä kiertovedellä häviää maaperään vähemmän lämpöä, putket nääs ovat lattian alla. Mainitsemasi asia on ihan jokaiselle selvä eikä siitä ollut kysymys.
  Tottakai, on itsestään selvä että jos putket ovat lattiaeristyksen alla niin lämmitetään maaperää eikä taloa. Silloin menee energiaa aina vaan enemmän mitä korkeammaksi kiertoveden lämpö nousee.
  
  Voi pyhä sylvi!
vesipateerti syvällä
2012-10-31 20:58:55
Kyllä nyt anonymous räjäytti sellaisen potin tuolla keksinnöllään että taitaa olla seuraavan Nobelin paikka.
patteri munaa
2012-11-01 00:23:57
Miksi sitten lattialämmitys on edullisin lämmitysmuoto kun siinä kiertävä vesi on viileämpää koska lämmitys on koko lattia-alalla toisin kuin patteri?
- väärä kohde
  2012-11-01 07:19:02
  ei lattialämmitys ole yhtään edullisempi. sen sijaan se mahdollistaa edullisemman lämmönkehityksen, esim. maalämpö. säästö tulee siitä maalämmöstä, ei lattialämmityksestä
- 6655
  2012-11-01 14:00:20
  väärä kohde kirjoitti:
  ei lattialämmitys ole yhtään edullisempi. sen sijaan se mahdollistaa edullisemman lämmönkehityksen, esim. maalämpö. säästö tulee siitä maalämmöstä, ei lattialämmityksestä
  On lattialämmitys edullisempi. Meillä 150m2 talossa piirin tilavuus on 110 litraa. Vastaava patteripiiri ei ole paljoa pienempi, joten on eroa josko vesikierto lämmitetään 25 asteeseen tai 45 asteeseen. Sähkölämmityskattilan koko on 5,5 litraa.
- noobelii
  2012-11-01 14:21:44
  6655 kirjoitti:
  On lattialämmitys edullisempi. Meillä 150m2 talossa piirin tilavuus on 110 litraa. Vastaava patteripiiri ei ole paljoa pienempi, joten on eroa josko vesikierto lämmitetään 25 asteeseen tai 45 asteeseen. Sähkölämmityskattilan koko on 5,5 litraa.
  Nyt aletaan todellakin olla lähellä noobelin palkintoa!
  Vielä ilppi lattian alle ja yputkella huoneen yläosan hukkaläpö talteen ja tuloilma vintiltä ja jääkaapin taakse putki ulos ja .....
- 3456346
  2012-11-01 17:46:06
  6655 kirjoitti:
  On lattialämmitys edullisempi. Meillä 150m2 talossa piirin tilavuus on 110 litraa. Vastaava patteripiiri ei ole paljoa pienempi, joten on eroa josko vesikierto lämmitetään 25 asteeseen tai 45 asteeseen. Sähkölämmityskattilan koko on 5,5 litraa.
  Kovin on pieni toi sähkölämmityskattila....
- näin se mnee
  2012-11-02 21:12:47
  6655 kirjoitti:
  On lattialämmitys edullisempi. Meillä 150m2 talossa piirin tilavuus on 110 litraa. Vastaava patteripiiri ei ole paljoa pienempi, joten on eroa josko vesikierto lämmitetään 25 asteeseen tai 45 asteeseen. Sähkölämmityskattilan koko on 5,5 litraa.
  "On lattialämmitys edullisempi"
  
  Ei ole, lattialämmitys kuluttaa enemmän energiaa sen vuoksi että suuri lämmin elementti on ulkovaipassa ja häviöt kasvaa, verrattuna siihen että sama huonelämpö tehdään pattereilla, jolloin on silloin kylmempi ja häviötä alapohjaan pienee.
  
  Sen sijaan lämmin lattia ja pienet lämpötilaerot mahdollistaa sen että voidaan laskea huoneen lämpöä ilman että mukavuus kärsii ja siitä tulee säästöä.
minävaantaas
2012-11-01 13:46:06
jos vaihdat patterit suuremman tilavuuden pattereiksi, joudut lisäämään samassa suhteessa kiertoveden nopeutta kun lasket kierron lämpötilaa.
tätä muutosta voit jatkaa siihen pisteeseen saakka, kunnes kiertoveden lämmitysvaikutus lakkaa lämmittämästä huonetilan ilmamäärää.
samalla lasket mahdollisesti laatan reunojen lämmitysvaikutusta ja sinun pitää alkaa miettiä routalevyjen ja sokkelin eristyksen kuntoa ja tehokkuutta...sekä tietysti vaipan eristävyyttä patterienkin takaseinässä. jos vanhat ikkunat, pitää nekin vedontunteen lisääntyessä vaihtaa parempiin...jnejnejnejne.
- minävaantaas
  2012-11-13 15:14:36
  toki uutta valmistettaessa ja vanhaa remontoessa otettava huomioon mm. http://purmo.com/fi/clever/opas.htm
juupa juu
2012-11-01 17:19:32
tään alottaja on kyllä nobelin ansainnut, kumma ku ei muut oo keksiny, vaihda vaan ne patteri niin isoihin että voit ajaa niin viileetä vettä että huoneilma alkaa lämmittämään sitä. Se jos mikä ois säästöä!!
Alan suunnittelija.
2012-11-02 15:30:18
Toivottavasti tämä on provo. Keksijän kannattaa ehkä vielä miettiä, ennen kuin lähtee patenttia hakemaan keksinölleen. Pattereiden lämmönluovutuspinta-alalla (koko) ei ole sinällään mitään merkitystä energian kulutukseen, jos sisälämpötila pidetään samalla lämpötilatasolla. Tietenkin riittävän pienet patterit kuluttavat vähemmän, mutta sitten niiden lämmönluovutuspinta-ala ei riitä ja huonelämpötila laskee. Lämpöteho on veden massavirran, veden ominaislämpökapasiteetin ja lämpötilaeron tulo. Eli lämpötilaero ja kierrätettävä vesimäärä vaikuttavat siirrettävään lämpötehoon, jos teho halutaan pitää samana, niin jos toista pienentää niin toista pitää kasvattaa. Kiertovesipumpun ominnaissähkönkulutukset ovat niin pieniä, että niillä ei käytännössä ole mitään merkitystä energian kulutukseen, vaikkakin pumpun käyttämästä sähköstäkin suurin osa siirtyy kiertoveden lämmitykseen. Myöskään lattialämmitys ei teoriassa kuluta yhtään sen vähempää energiaa mitä patterilämmityskään. Lattialämmityksen lämpötilaprofiili on vain patterilämmitystä parempi, josta johtuen alhaisempi sisälämpötila tuntuu lämpimämmältä lattiatasossa, josta syystä sitä energiansäästöä saattaa syntyä.
- lämmönpumppaaja
  2012-11-02 17:14:20
  Maalämpö- tai vesi-ilmalämpöpumpun kanssa matalampi kiertoveden lämpö parantaa COP-arvoa ja tuo säästöjä sitä kautta
- fysiikan palkinto
  2012-11-02 18:58:31
  lämmönpumppaaja kirjoitti:
  Maalämpö- tai vesi-ilmalämpöpumpun kanssa matalampi kiertoveden lämpö parantaa COP-arvoa ja tuo säästöjä sitä kautta
  Muuten oikein paitsi että aloittaja puhuu vesipateertista, tarkoittaa sillä lämmönjakelua, ei lämmön kehitystä. Ei pelkällä lämmönjakelulla säästetä mitään.
  
  Toivotaan että hän hakee patenttia oivallukselleen ja saa sillä Nobelin fysiikan palkinnon. Vaihtoehto taitaa olla ettei patenttia myönnetä ....
- säätäjä-1
  2012-11-03 14:58:10
  fysiikan palkinto kirjoitti:
  Muuten oikein paitsi että aloittaja puhuu vesipateertista, tarkoittaa sillä lämmönjakelua, ei lämmön kehitystä. Ei pelkällä lämmönjakelulla säästetä mitään.
  
  Toivotaan että hän hakee patenttia oivallukselleen ja saa sillä Nobelin fysiikan palkinnon. Vaihtoehto taitaa olla ettei patenttia myönnetä ....
  kyllä sillä lämmönjakelulla säästetään, usko pois, eikä se säästö johdu tietenkään patterin pinta-alasta (kunhan se on riittävä), vaan huonelämmön hallinnasta. Huonelämpöjä hallitaan tarkimmin pitämällä lämmityskaudella menoveden lämpötila niin alhaalla kuin mahdollista niin että pattereissa kiertää vesi koko ajan ja rakennuksesta menevä lämmönhukka korvaantuu tauotta.
  Tähän perustuu nykyiset säätöjärjestelmät lämmönjakelussa ja niitten on kiistatta todettu säästävän lämmitysenergiaa.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-03 18:48:37
  säätäjä-1 kirjoitti:
  kyllä sillä lämmönjakelulla säästetään, usko pois, eikä se säästö johdu tietenkään patterin pinta-alasta (kunhan se on riittävä), vaan huonelämmön hallinnasta. Huonelämpöjä hallitaan tarkimmin pitämällä lämmityskaudella menoveden lämpötila niin alhaalla kuin mahdollista niin että pattereissa kiertää vesi koko ajan ja rakennuksesta menevä lämmönhukka korvaantuu tauotta.
  Tähän perustuu nykyiset säätöjärjestelmät lämmönjakelussa ja niitten on kiistatta todettu säästävän lämmitysenergiaa.
  Oletko aivan sekaisin?
  
  Lämpötilan tulee olla huoneessa tasaista. Patteri laitetaan ikkunan alle estämään sieltä tulevaa vetoa. Jos patteri korvataan kahdella paterilla ja siirretään ne vastakkaiselle seinälle, niin patteriveden lämpötila laskee. Sinun mukaasi tämä pienentää energiankulutusta.
  
  Patteriveden alhainen lämpötila ei säästä energiaa, vaikka kuinka muuta selität.
  
  Etkö tosiaan ymmärrä, vai vain leikit tyhmää?
- säätäjä-1
  2012-11-03 20:38:54
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Oletko aivan sekaisin?
  
  Lämpötilan tulee olla huoneessa tasaista. Patteri laitetaan ikkunan alle estämään sieltä tulevaa vetoa. Jos patteri korvataan kahdella paterilla ja siirretään ne vastakkaiselle seinälle, niin patteriveden lämpötila laskee. Sinun mukaasi tämä pienentää energiankulutusta.
  
  Patteriveden alhainen lämpötila ei säästä energiaa, vaikka kuinka muuta selität.
  
  Etkö tosiaan ymmärrä, vai vain leikit tyhmää?
  itse sinä tyhmä olet, et ymmärrä yhtikäs mitään asiasta, jankkaat vaan samaa mantraa ja paskaa mistä ei ole edes kysymys.
  
  Sinä näköjään haastat koko muun maailman lämmitystekniikassa.
  Koko patteritehontarpeen laskenta, lämmityksen tarve perustuu rakenteista ulos virtaavan lämpömäärän korvaamiseen.
  
  Huunelämpötilaa ei yksinkertaiseti hallita niin tehokkaasti vanhan ajan kuumilla pattereilla, kuin tasaisella lämmöntuotolla menoveden lämpötilaa säätämällä niin että jatkuva lämmitys toteutuu. Tähän perustuu se säästö, joka on tutkimuksin todettu, ei mihinkään sinun jankkaamaasi asiaan, en ole sitä väittänytkään, peelo.
  
  Etkö tosiaan ymmärrä, vai leikitkö tyhmää? Tuskin leikit, vaan olet pönttö, onhan tämä jo monessa kohtaa selitetty.
  
  Sinulle ei todellakaan ole annettu. yritätkö todellakin kumota lämmitysalalla vuosikymmeniä tehdyn kehitystyön ja tutkimukset?
- Kaikille ei anneta
  2012-11-03 20:51:06
  säätäjä-1 kirjoitti:
  itse sinä tyhmä olet, et ymmärrä yhtikäs mitään asiasta, jankkaat vaan samaa mantraa ja paskaa mistä ei ole edes kysymys.
  
  Sinä näköjään haastat koko muun maailman lämmitystekniikassa.
  Koko patteritehontarpeen laskenta, lämmityksen tarve perustuu rakenteista ulos virtaavan lämpömäärän korvaamiseen.
  
  Huunelämpötilaa ei yksinkertaiseti hallita niin tehokkaasti vanhan ajan kuumilla pattereilla, kuin tasaisella lämmöntuotolla menoveden lämpötilaa säätämällä niin että jatkuva lämmitys toteutuu. Tähän perustuu se säästö, joka on tutkimuksin todettu, ei mihinkään sinun jankkaamaasi asiaan, en ole sitä väittänytkään, peelo.
  
  Etkö tosiaan ymmärrä, vai leikitkö tyhmää? Tuskin leikit, vaan olet pönttö, onhan tämä jo monessa kohtaa selitetty.
  
  Sinulle ei todellakaan ole annettu. yritätkö todellakin kumota lämmitysalalla vuosikymmeniä tehdyn kehitystyön ja tutkimukset?
  Keksit jostani mielikuvituksestsia nyt sitten sen, että patterissa on tulikuumaa vettä ja sen kiertoa pätkitään halutun lämpötilan saamiseksi.
  
  Tuostahan ei ollut kyse kuin sinun mielikuvituksessasi.
  
  Jokainen tajuaa, että mahdollisimman nopeasti reagoivalla lämmönlähteellä on kaiksita helpoin säätää lämpötilaa. Mahdollimman pienen ominaislämpökapasiteetin omaava pieni patteri on siis kaikista paras ja helpoin. Toisata ääripäätä edustaa lattialämmitys, jonka säätäminen nopeasti on mahdotonta.
  
  TÖÖT. Olet taas vääräässä.
- säätäjä-1
  2012-11-03 21:06:50
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Keksit jostani mielikuvituksestsia nyt sitten sen, että patterissa on tulikuumaa vettä ja sen kiertoa pätkitään halutun lämpötilan saamiseksi.
  
  Tuostahan ei ollut kyse kuin sinun mielikuvituksessasi.
  
  Jokainen tajuaa, että mahdollisimman nopeasti reagoivalla lämmönlähteellä on kaiksita helpoin säätää lämpötilaa. Mahdollimman pienen ominaislämpökapasiteetin omaava pieni patteri on siis kaikista paras ja helpoin. Toisata ääripäätä edustaa lattialämmitys, jonka säätäminen nopeasti on mahdotonta.
  
  TÖÖT. Olet taas vääräässä.
  no voithan tutustumaan uuteen omakotitaloon, tai rivitaloon, onko siellä menovedelle säätöautomatiikka, vai pelkkä on off venttiili termostaatteineen pattereissa, joissa virtaa 60 asteinen vesi?
  
  HEEEHHHEEEEE elät 50 lukua.
  
  "Jokainen tajuaa, että mahdollisimman nopeasti reagoivalla lämmönlähteellä on kaiksita helpoin säätää lämpötilaa."
  
  - niimpä, mutta nykysysteemejä säädetään vain kerran ja hienosäädetään ohjauskeskuksesta, kun säädöt on kohdallaan, ei niitä tarvitse olla jatkuvasti "ruuvailemassa" ja energiaa hukkaamassa. Itsekään en ole pian kahteen vuoteen koskenut säätöihin, vaikka tuo oumanni vielä järjestelmästä puuttuukin.
  
  Tasainen jatkuva lämmöntuotto takaa tasaisen säätövapaan, energiatehokkaan asumisen, joten ruuvaile poika sinä vaan säätimiäs aivan vapaasti..
- ml213.
  2012-11-03 21:26:42
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Keksit jostani mielikuvituksestsia nyt sitten sen, että patterissa on tulikuumaa vettä ja sen kiertoa pätkitään halutun lämpötilan saamiseksi.
  
  Tuostahan ei ollut kyse kuin sinun mielikuvituksessasi.
  
  Jokainen tajuaa, että mahdollisimman nopeasti reagoivalla lämmönlähteellä on kaiksita helpoin säätää lämpötilaa. Mahdollimman pienen ominaislämpökapasiteetin omaava pieni patteri on siis kaikista paras ja helpoin. Toisata ääripäätä edustaa lattialämmitys, jonka säätäminen nopeasti on mahdotonta.
  
  TÖÖT. Olet taas vääräässä.
  ""Toisata ääripäätä edustaa lattialämmitys, jonka säätäminen nopeasti on mahdotonta.""
  
  Juuri noin. Jos halutaan energia säästävä järjestelmä, niin sen tulisi olla mahdollisimman vähämassainen ja tätä ohjattaisiin hyvin säädetyllä ohjaimella. Jos talon lämmöntarve olisi tasainen, niin on yks hailee mikä lämmitysjärjestelmä on kyseessä, mutta se energian säästö tulee siitä, ........miten herkästi järjestelmä aistii ja reagoi ylimämpöön.
  
  Jokainen ymmärtänee, miten massiivinen järjestelmä on jäykkä reagoimaan ylilämpöön.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-03 21:29:05
  säätäjä-1 kirjoitti:
  no voithan tutustumaan uuteen omakotitaloon, tai rivitaloon, onko siellä menovedelle säätöautomatiikka, vai pelkkä on off venttiili termostaatteineen pattereissa, joissa virtaa 60 asteinen vesi?
  
  HEEEHHHEEEEE elät 50 lukua.
  
  "Jokainen tajuaa, että mahdollisimman nopeasti reagoivalla lämmönlähteellä on kaiksita helpoin säätää lämpötilaa."
  
  - niimpä, mutta nykysysteemejä säädetään vain kerran ja hienosäädetään ohjauskeskuksesta, kun säädöt on kohdallaan, ei niitä tarvitse olla jatkuvasti "ruuvailemassa" ja energiaa hukkaamassa. Itsekään en ole pian kahteen vuoteen koskenut säätöihin, vaikka tuo oumanni vielä järjestelmästä puuttuukin.
  
  Tasainen jatkuva lämmöntuotto takaa tasaisen säätövapaan, energiatehokkaan asumisen, joten ruuvaile poika sinä vaan säätimiäs aivan vapaasti..
  Haloo pahvi. En ole missään väittänytkään ettei olisi "automatiikkaa".
  
  Taitaa vain olla raasulla omat pehmeet seinät se ainoa maailma mikä on olemassa.
  
  Mikä tämä kerran säätäminen oli? Ei säätökertojen määrällä ole mitään tekemistä säädön nopeuteen. Vain tehdään säätäminen kerran :) Et sitten ole paljoa lattialämmityksen kanssa ollut tekemisissä.
  
  Säädön nopeudella tarkoitetaan kuinka voidaan lämpöä joko tuottaa, tai lopettaa sen tuottaminen haluttaessa. Tutustu nyt ihan perusteisiin.
  
  "Tasainen jatkuva lämmöntuotto takaa tasaisen säätövapaan, energiatehokkaan asumisen, joten ruuvaile poika sinä vaan säätimiäs aivan vapaasti.. "
  
  Siis hä?? Eiköhän tuota lämmöntuottoa säädetä koko ajan. Pattereissa, tai lattiassa keirtävää vettä säädetään tyypillisesti PI- säätimellä nykyajan taloissa. Funktioina yleensä lähtevän veden, sekä uloilman lämpötila. Sitä tapahtuu siis koko ajan. Lisäksi usein tiloissa on termarit.
  
  Noilla perusteilla tarkoitan aivan yläasteen fysiikkaa. Taisi olla sinulle liian vaikeaa.
- ml213.
  2012-11-03 21:31:57
  säätäjä-1 kirjoitti:
  no voithan tutustumaan uuteen omakotitaloon, tai rivitaloon, onko siellä menovedelle säätöautomatiikka, vai pelkkä on off venttiili termostaatteineen pattereissa, joissa virtaa 60 asteinen vesi?
  
  HEEEHHHEEEEE elät 50 lukua.
  
  "Jokainen tajuaa, että mahdollisimman nopeasti reagoivalla lämmönlähteellä on kaiksita helpoin säätää lämpötilaa."
  
  - niimpä, mutta nykysysteemejä säädetään vain kerran ja hienosäädetään ohjauskeskuksesta, kun säädöt on kohdallaan, ei niitä tarvitse olla jatkuvasti "ruuvailemassa" ja energiaa hukkaamassa. Itsekään en ole pian kahteen vuoteen koskenut säätöihin, vaikka tuo oumanni vielä järjestelmästä puuttuukin.
  
  Tasainen jatkuva lämmöntuotto takaa tasaisen säätövapaan, energiatehokkaan asumisen, joten ruuvaile poika sinä vaan säätimiäs aivan vapaasti..
  Se on tärkeää, miten lämpökäyrän (menoveden) säätö on talokohtainen ja toisaalta muuttumaton, mutta tämän oikean tason löytäminen ei takaa vielä energian säästöä. Energian säästö tulee vain siitä, miten herkästi järjestelmä reagoi ylilämpöön eli sulkee/hidastaa sen menoveden virtausta. Siis reagoi jo kun huoneessa on alle 1 asteen ylilämpö.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-03 21:38:37
  ml213. kirjoitti:
  Se on tärkeää, miten lämpökäyrän (menoveden) säätö on talokohtainen ja toisaalta muuttumaton, mutta tämän oikean tason löytäminen ei takaa vielä energian säästöä. Energian säästö tulee vain siitä, miten herkästi järjestelmä reagoi ylilämpöön eli sulkee/hidastaa sen menoveden virtausta. Siis reagoi jo kun huoneessa on alle 1 asteen ylilämpö.
  Juuri näin. Sillä, että menoveden lämpötila saadaan mahdollisimman alas ei säästetä lämmitysenergiaa.
  
  Menoveden lämpötilan laskemisesta on hyötyä vain jos lämmöntuottotapa tästä hyötyy.
- ml213
  2012-11-03 21:55:35
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Juuri näin. Sillä, että menoveden lämpötila saadaan mahdollisimman alas ei säästetä lämmitysenergiaa.
  
  Menoveden lämpötilan laskemisesta on hyötyä vain jos lämmöntuottotapa tästä hyötyy.
  Kerrankin oikea ajattelutapa lämmitysjärjestelmästä ja energian säästämisestä.
  
  Vielä tuosta energian säästämisestä. Jokainen voi tarkata ja tarkistaa,- miten säästävä järjestelmä hänellä on. Kun huoneen haluttu lämpötila on 1 asteen yli, niin lämmöntuottamisen olisi pitänyt reagoida tähän.
  
  Ylilämpööhän ei tuota järjestelmä,- vaan esim- aurinko energia, saunominen, lisälämmitys/ takka/leivinuuni jne....
- säätäjä-1
  2012-11-03 21:59:31
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Haloo pahvi. En ole missään väittänytkään ettei olisi "automatiikkaa".
  
  Taitaa vain olla raasulla omat pehmeet seinät se ainoa maailma mikä on olemassa.
  
  Mikä tämä kerran säätäminen oli? Ei säätökertojen määrällä ole mitään tekemistä säädön nopeuteen. Vain tehdään säätäminen kerran :) Et sitten ole paljoa lattialämmityksen kanssa ollut tekemisissä.
  
  Säädön nopeudella tarkoitetaan kuinka voidaan lämpöä joko tuottaa, tai lopettaa sen tuottaminen haluttaessa. Tutustu nyt ihan perusteisiin.
  
  "Tasainen jatkuva lämmöntuotto takaa tasaisen säätövapaan, energiatehokkaan asumisen, joten ruuvaile poika sinä vaan säätimiäs aivan vapaasti.. "
  
  Siis hä?? Eiköhän tuota lämmöntuottoa säädetä koko ajan. Pattereissa, tai lattiassa keirtävää vettä säädetään tyypillisesti PI- säätimellä nykyajan taloissa. Funktioina yleensä lähtevän veden, sekä uloilman lämpötila. Sitä tapahtuu siis koko ajan. Lisäksi usein tiloissa on termarit.
  
  Noilla perusteilla tarkoitan aivan yläasteen fysiikkaa. Taisi olla sinulle liian vaikeaa.
  mitä sinä poika sönkkäät, tottakai järjestelmä säätyy, siis säätää itse itseään kun sille on asetusarvot annettu. Sekoitat asioita ja yrität päteä vaikka sinulla ei ole alkeellisintakaan tietoa vesikiertoisesta lämmitysjärjestelmästä
  
  Räplää vaan sinä edelleen niitä säätimiäsi, poika parka. Nykyajan talossa lämmitysjärjestelmää hallitsee ohjaus ja säätöyksikkö, jolle haetaan kutakin kiinteistöä vastaavat asetusarvot kokenmusperäisesti ja se on siinä. Kun säädöt ovat kohdallaan, ei niitä tarvitse koko ajan olla räpläämässä.
  Olet joku ihme räplääjä, sinua ei pidä päästää säätämään yhtään mitään, saat kaikki sekaisin ja kämpät muuttuvat asumiskelvottomiksi ja energiankulutus nousee pilviin.
  Suosittelen että pysyt edelleen tiukasti siellä peräkamarissasi, missä olet tähnkin asti piilossa lymynnyt.
  
  ÄLÄ KOSKE MIHINKÄÄN!
- säätäjä-1
  2012-11-03 22:08:46
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Juuri näin. Sillä, että menoveden lämpötila saadaan mahdollisimman alas ei säästetä lämmitysenergiaa.
  
  Menoveden lämpötilan laskemisesta on hyötyä vain jos lämmöntuottotapa tästä hyötyy.
  no nyt nyt, kuuules, menovesi menee oikeassa säädössä automaattisesti mahdollisimman alas, koska silloin lämmöntuotto vastaa juuri sitä rakennuksesta ulo menevää hukkalämpöä, elikä lämmitys on jatkuvaa ja tasasiat kuten lämmön häviökin. Nämä ovat perusjuttuja, jos näin ei ole ovat säädöt pielessä lämpökäyrä ei vastaa kiionteistön lämmitystarvetta.
  
  "Menoveden lämpötilan laskemisesta on hyötyä vain jos lämmöntuottotapa tästä hyötyy." VÄÄRIN, taas tässä palataan alkupisteeseen, väärin säädettyyn lämmitysjärjestelmään, joka kokemusperäisesti ja tutkimuksellisesti lisää energiankulutusta. Näin se vaan totuus on.
  Joissain kinteistöissä on saavutettu jopa 25% lämmitysenergian säästöt laittamalla säädöt kohdalleen, ilman että säädöillä olisi ollut pienintäkään vaikutusta (hyötyä) lämmön tuottotapaan.
- ml213.
  2012-11-03 22:36:22
  säätäjä-1 kirjoitti:
  no nyt nyt, kuuules, menovesi menee oikeassa säädössä automaattisesti mahdollisimman alas, koska silloin lämmöntuotto vastaa juuri sitä rakennuksesta ulo menevää hukkalämpöä, elikä lämmitys on jatkuvaa ja tasasiat kuten lämmön häviökin. Nämä ovat perusjuttuja, jos näin ei ole ovat säädöt pielessä lämpökäyrä ei vastaa kiionteistön lämmitystarvetta.
  
  "Menoveden lämpötilan laskemisesta on hyötyä vain jos lämmöntuottotapa tästä hyötyy." VÄÄRIN, taas tässä palataan alkupisteeseen, väärin säädettyyn lämmitysjärjestelmään, joka kokemusperäisesti ja tutkimuksellisesti lisää energiankulutusta. Näin se vaan totuus on.
  Joissain kinteistöissä on saavutettu jopa 25% lämmitysenergian säästöt laittamalla säädöt kohdalleen, ilman että säädöillä olisi ollut pienintäkään vaikutusta (hyötyä) lämmön tuottotapaan.
  Menoveden alhaisesta lämpötilasta hyötyy vain esim. maalämmitysjärjestelmä ja puu/varaaja lämmitys ja tuohon juuri liittyy, miten patterien mitoitus tulee huomioida.(ylisuuret).
  
  Todellisuus vain on, miten energiaa säästyy vain huoneistojen ylilämmön hyödyntämisen kautta. Jos taas syöttöveden lämpötila on liian korkea, niin tämä näkyy juuri tuolla alueella. Tosin hyvin toimivat termostaatit mahdollistuvat toimimaan, vaikka syöttöveden lämpötila olisi väärä. Patterissa olevan veden lämpötila on se oleellinen tekijä,- ei verkoston.
- säätäjä-1
  2012-11-03 23:02:22
  ml213. kirjoitti:
  Menoveden alhaisesta lämpötilasta hyötyy vain esim. maalämmitysjärjestelmä ja puu/varaaja lämmitys ja tuohon juuri liittyy, miten patterien mitoitus tulee huomioida.(ylisuuret).
  
  Todellisuus vain on, miten energiaa säästyy vain huoneistojen ylilämmön hyödyntämisen kautta. Jos taas syöttöveden lämpötila on liian korkea, niin tämä näkyy juuri tuolla alueella. Tosin hyvin toimivat termostaatit mahdollistuvat toimimaan, vaikka syöttöveden lämpötila olisi väärä. Patterissa olevan veden lämpötila on se oleellinen tekijä,- ei verkoston.
  ei se noin mene, ensin näytät ymmärtävän asian, sitten alat latelemaan mitä sattuu.
  
  Ensinnäkin patterit ovat lähes poikkeuksetta "ylisuuret", samaa patteria voidaan käyttää eri tehoilla, se teho säädetään patteritermostaatin runko-osassa olevalla esisäädöllä siihen mitä suunnittelija on laskenut. Suunnittelija ilmoittaa kyseisen säädön ja litramäärän/s. Samaan pirriin kuuluu myös linjasäätöventtiili, jolle suunnittelija antaa piirustuksessa asetusarvon,kuin myös litramäärän/s. Suunnittelija antaa myös kiertovesipumpun nopeussäädön arvon, mikäli siinä sellainen on (esim 1, 2,3 (kolminopeuksinen)). Lopuksi piiri mitataan virtausmittarilla linjasäätöventtiilin yli, jotta suunnittelijan lukemat toteutuvat varmasti.
  Suunnitelijan laskelmat (tehontarve) perustuvat kyseisen tilan rakenteiden läpipäästämän hukkalämmön määrään ja pyrkimys on saada jatkuva lämmitys jossa veden kierto patterilla pysähtyy vain ylimääräisen lämmölähteen tuottamalla lämmöllä, johon patteritermostaati reagoi.
  
  Tämä systeemi sitten säädetään hienosäädöllä ohjaus-ja säätökeskuksesta oikean menoveden lämpötilan saamiseksi kiertoon, niin että jatkuva kierto patterissa ja tasainen lämpö huoneessa toteutuu.
  
  Mitäs luulet tapahtuvan jos patteriinn tulevan veden lämpötila on liian korkea? Termostaatti alkaa leikkaamaan omaa "ylilämpöään", se ei ole systeemin tarkoitus.
  
  Tottakai kai lisäsäästöä syntyy vain ylilämmön hyödyntämisen kautta, MUTTA sitä ei voi kunnolla hyödyntää, elleivät säädöt ole kohdallaan, sitä virhettä eivät patteritermostaatit kompensoi kuin osittain.
  
  Minusta tästä on tarpeetonta inttää, kun on olemassa tutkimustuloksia järjestelmän toimivuudesta.
  
  Jos patteritermostaatit kompensoisivat täysin säätövirheet, olisi koko säätöjärjestelmä turha, voitaisiin palata vanhaan systeemiin , missä pattereille menevä virtausmäärä on mitä sattuu, menoveden lämpötila mitä sattuu, eikä linja, eikä patterien esisäätöjä tarvita, vaan patteritermostaatti hoitaa kaiken?
  
  Uskotko tosiaankin että nykytekniikka tällä alalla on humpuukia?
- Kaikille ei anneta
  2012-11-03 23:15:48
  säätäjä-1 kirjoitti:
  mitä sinä poika sönkkäät, tottakai järjestelmä säätyy, siis säätää itse itseään kun sille on asetusarvot annettu. Sekoitat asioita ja yrität päteä vaikka sinulla ei ole alkeellisintakaan tietoa vesikiertoisesta lämmitysjärjestelmästä
  
  Räplää vaan sinä edelleen niitä säätimiäsi, poika parka. Nykyajan talossa lämmitysjärjestelmää hallitsee ohjaus ja säätöyksikkö, jolle haetaan kutakin kiinteistöä vastaavat asetusarvot kokenmusperäisesti ja se on siinä. Kun säädöt ovat kohdallaan, ei niitä tarvitse koko ajan olla räpläämässä.
  Olet joku ihme räplääjä, sinua ei pidä päästää säätämään yhtään mitään, saat kaikki sekaisin ja kämpät muuttuvat asumiskelvottomiksi ja energiankulutus nousee pilviin.
  Suosittelen että pysyt edelleen tiukasti siellä peräkamarissasi, missä olet tähnkin asti piilossa lymynnyt.
  
  ÄLÄ KOSKE MIHINKÄÄN!
  Jaaha. Ensin laskin arvot, sitten suunnittelin, hyväksyin kaupungilla, toteutin ja käyttöönotossa säädin. Lattialämmityksen säädöissä hurahti muutama kierros ensimmäisenä talvena ennen kuin sain kohdalleen. Sinä luonnolisesti tästä olisit selvinnyt yhdellä säädöllä, kuten kirjoitat. Laskut olisivat turhia, koska saat arvot "kokemusperäisesti" :)
  
  Pitää oikein kumartaa tällaista tietämystä.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-03 23:27:47
  säätäjä-1 kirjoitti:
  no nyt nyt, kuuules, menovesi menee oikeassa säädössä automaattisesti mahdollisimman alas, koska silloin lämmöntuotto vastaa juuri sitä rakennuksesta ulo menevää hukkalämpöä, elikä lämmitys on jatkuvaa ja tasasiat kuten lämmön häviökin. Nämä ovat perusjuttuja, jos näin ei ole ovat säädöt pielessä lämpökäyrä ei vastaa kiionteistön lämmitystarvetta.
  
  "Menoveden lämpötilan laskemisesta on hyötyä vain jos lämmöntuottotapa tästä hyötyy." VÄÄRIN, taas tässä palataan alkupisteeseen, väärin säädettyyn lämmitysjärjestelmään, joka kokemusperäisesti ja tutkimuksellisesti lisää energiankulutusta. Näin se vaan totuus on.
  Joissain kinteistöissä on saavutettu jopa 25% lämmitysenergian säästöt laittamalla säädöt kohdalleen, ilman että säädöillä olisi ollut pienintäkään vaikutusta (hyötyä) lämmön tuottotapaan.
  Voitko olla tosiaan noin tyhmä, vai provoiletko?
  
  "no nyt nyt, kuuules, menovesi menee oikeassa säädössä automaattisesti mahdollisimman alas, koska silloin lämmöntuotto vastaa juuri sitä rakennuksesta ulo menevää hukkalämpöä, elikä lämmitys on jatkuvaa ja tasasiat kuten lämmön häviökin."
  
  Ei lämmitys ole jatkuvaa ja tasaista. Ulkoilman lämpötila vaihtelee, joten lämpötehokin vaihtelee. Eikö tuon nyt luulisi olevan itsestäänselvyys.
  
  Jos tila ylikuumenee, niin totta kai se kuluttaa energiaa enemmän. Menoveden alemmalla lämpötilalla ei saavuteta yhtään mitään hyötyä. Jos patterit ovat tuplaten isommat, niin saman läpötilan ne joutuvat luovuttamaan kuin puolet pienempikin patteri, jotta huone pysyy samanlämpöisenä.
  
  Lämmiitysjärjestelmän säätö on aivan eri asia. Sitä ei todellakaan tehdä noilla termostaateilla. Usko jo.
  
  Säätämistä ei myöskään ole se, että menoveden lämpötilan alentamiseksi vaihdetaan pattereita isompiin, että voitaisin käyttää pienempää menolämpötilaa.
- säätäjä-1
  2012-11-03 23:32:18
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Jaaha. Ensin laskin arvot, sitten suunnittelin, hyväksyin kaupungilla, toteutin ja käyttöönotossa säädin. Lattialämmityksen säädöissä hurahti muutama kierros ensimmäisenä talvena ennen kuin sain kohdalleen. Sinä luonnolisesti tästä olisit selvinnyt yhdellä säädöllä, kuten kirjoitat. Laskut olisivat turhia, koska saat arvot "kokemusperäisesti" :)
  
  Pitää oikein kumartaa tällaista tietämystä.
  sinä laskit arvot, "mytikkä", HEEEEHHHHEEEEEEEEE, olet huumorimiehiä! noh se on hyvä, että sentään leikkiä osaat laskea.
  
  Huvittava tyyppi olet, asiaan perehtyneet tietävät kyllä hienosäädön olevan kiinteistökohtaista, siinä vaiheessa on jo laskut laskettu ja asennukset tehty.
  
  Elät mielikuvitusmaailmassa peräkamarissasi, "mytikkä".
- säätäjä-1
  2012-11-03 23:41:59
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Voitko olla tosiaan noin tyhmä, vai provoiletko?
  
  "no nyt nyt, kuuules, menovesi menee oikeassa säädössä automaattisesti mahdollisimman alas, koska silloin lämmöntuotto vastaa juuri sitä rakennuksesta ulo menevää hukkalämpöä, elikä lämmitys on jatkuvaa ja tasasiat kuten lämmön häviökin."
  
  Ei lämmitys ole jatkuvaa ja tasaista. Ulkoilman lämpötila vaihtelee, joten lämpötehokin vaihtelee. Eikö tuon nyt luulisi olevan itsestäänselvyys.
  
  Jos tila ylikuumenee, niin totta kai se kuluttaa energiaa enemmän. Menoveden alemmalla lämpötilalla ei saavuteta yhtään mitään hyötyä. Jos patterit ovat tuplaten isommat, niin saman läpötilan ne joutuvat luovuttamaan kuin puolet pienempikin patteri, jotta huone pysyy samanlämpöisenä.
  
  Lämmiitysjärjestelmän säätö on aivan eri asia. Sitä ei todellakaan tehdä noilla termostaateilla. Usko jo.
  
  Säätämistä ei myöskään ole se, että menoveden lämpötilan alentamiseksi vaihdetaan pattereita isompiin, että voitaisin käyttää pienempää menolämpötilaa.
  hmmm....huomaan ettet ymmärrä edes lukemaasi, sääliksi käy. Säätele sinä vaan patteritermostaateilla kun niistä niin kovin jaksat inttää. Lämittäminen on jatkuvaa ja tasaista, siis lämmitetään jatkuvasti sen verran kuin hukkalämpöä ulos siirtyy. oliko nyt tarpeeksi väännetty rautalangasta??
  
  Menoveden lämpötilasäädöllä on nimenomaan merkitystä, muuten tuo yllä mainittu ei toteudu ja menoveden lämpötila säätyy aina alimpaan lämpötilaan kulloisenkin olosuhteen mukaan.
  
  Olet sentään jo joitain murusia asian tiimoilta ymmärtänyt (aluksi väitit ettei patterin lämpötilalla ole mitään merkitystä), mutta vielä on sinulla pitkä matka ennenkuin osaat energiaa säästäviä vesikiertoisia lämmitysjärjestelmiä säätää.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-03 23:42:39
  ml213. kirjoitti:
  Menoveden alhaisesta lämpötilasta hyötyy vain esim. maalämmitysjärjestelmä ja puu/varaaja lämmitys ja tuohon juuri liittyy, miten patterien mitoitus tulee huomioida.(ylisuuret).
  
  Todellisuus vain on, miten energiaa säästyy vain huoneistojen ylilämmön hyödyntämisen kautta. Jos taas syöttöveden lämpötila on liian korkea, niin tämä näkyy juuri tuolla alueella. Tosin hyvin toimivat termostaatit mahdollistuvat toimimaan, vaikka syöttöveden lämpötila olisi väärä. Patterissa olevan veden lämpötila on se oleellinen tekijä,- ei verkoston.
  Onneksi joku sentään tajuaa.
  
  Sanoit hyvin
  "Patterissa olevan veden lämpötila on se oleellinen tekijä,- ei verkoston. "
  
  Hemmo ei tajua tätä.
- säätäjä-1
  2012-11-03 23:48:09
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Onneksi joku sentään tajuaa.
  
  Sanoit hyvin
  "Patterissa olevan veden lämpötila on se oleellinen tekijä,- ei verkoston. "
  
  Hemmo ei tajua tätä.
  Niin näyttää joillekin olevan vaikeaa tajuta, kuten sinulle, että siinä verkostossa ja patterissa kiertää sama vesi, HEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEH
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 00:23:41
  säätäjä-1 kirjoitti:
  hmmm....huomaan ettet ymmärrä edes lukemaasi, sääliksi käy. Säätele sinä vaan patteritermostaateilla kun niistä niin kovin jaksat inttää. Lämittäminen on jatkuvaa ja tasaista, siis lämmitetään jatkuvasti sen verran kuin hukkalämpöä ulos siirtyy. oliko nyt tarpeeksi väännetty rautalangasta??
  
  Menoveden lämpötilasäädöllä on nimenomaan merkitystä, muuten tuo yllä mainittu ei toteudu ja menoveden lämpötila säätyy aina alimpaan lämpötilaan kulloisenkin olosuhteen mukaan.
  
  Olet sentään jo joitain murusia asian tiimoilta ymmärtänyt (aluksi väitit ettei patterin lämpötilalla ole mitään merkitystä), mutta vielä on sinulla pitkä matka ennenkuin osaat energiaa säästäviä vesikiertoisia lämmitysjärjestelmiä säätää.
  Joo. lattialämmityksessä käytetään erit termareita, kuin mitä patteritermostaatit ovat. Mutta ei mennä tähän. Sekoittaa vain teikäläistä.
  
  "Lämittäminen on jatkuvaa ja tasaista, siis lämmitetään jatkuvasti sen verran kuin hukkalämpöä ulos siirtyy. oliko nyt tarpeeksi väännetty rautalangasta??"
  
  Lämmittäminen ei siis ole jatkuvaa, eikä tasaista. Huonelämpötila pyritään pitämään tasaisena, mutta lämmitys on kaikkea muuta.
  
  "Menoveden lämpötilasäädöllä on nimenomaan merkitystä, muuten tuo yllä mainittu ei toteudu ja menoveden lämpötila säätyy aina alimpaan lämpötilaan kulloisenkin olosuhteen mukaan."
  
  Menoveden lämpötila ei asetu alimpaan lämpötilaan, eikä ylimpään, vaan juurikin siihen oikeaan. Ei alemmalla lämpötilalla saada mitään hyötyä, vaikka muuta väität.
  
  "Olet sentään jo joitain murusia asian tiimoilta ymmärtänyt (aluksi väitit ettei patterin lämpötilalla ole mitään merkitystä), mutta vielä on sinulla pitkä matka ennenkuin osaat energiaa säästäviä vesikiertoisia lämmitysjärjestelmiä säätää. "
  
  Ehkä tässä taisi sitten nobeli tulla. Vaihdetaan kaikki patterit isompiin, niin energiaa säästyy. Vielä kun selität minne se näiden pieniempien pattereiden enegia häviää, niin tiedettäisiin tuolta käydä etsimässä. Monen vuoden tuhlaukset jossain jemmassa.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 00:30:21
  säätäjä-1 kirjoitti:
  sinä laskit arvot, "mytikkä", HEEEEHHHHEEEEEEEEE, olet huumorimiehiä! noh se on hyvä, että sentään leikkiä osaat laskea.
  
  Huvittava tyyppi olet, asiaan perehtyneet tietävät kyllä hienosäädön olevan kiinteistökohtaista, siinä vaiheessa on jo laskut laskettu ja asennukset tehty.
  
  Elät mielikuvitusmaailmassa peräkamarissasi, "mytikkä".
  "Huvittava tyyppi olet, asiaan perehtyneet tietävät kyllä hienosäädön olevan kiinteistökohtaista, siinä vaiheessa on jo laskut laskettu ja asennukset tehty."
  
  Hei pahvi. Kerrotko kunka tämä tehdään? Kenties näin
  "Lattialämmityksen säädöissä hurahti muutama kierros ensimmäisenä talvena ennen kuin sain kohdalleen."
  
  Varmaan alat nyt selittämään minulle jotain PI- säätimen säätämisestä :)
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 00:32:32
  säätäjä-1 kirjoitti:
  Niin näyttää joillekin olevan vaikeaa tajuta, kuten sinulle, että siinä verkostossa ja patterissa kiertää sama vesi, HEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEH
  Vesi saatta hyvinkin olla samaa, mutta lämpötila ei.
- ml213.
  2012-11-04 08:22:30
  säätäjä-1 kirjoitti:
  ei se noin mene, ensin näytät ymmärtävän asian, sitten alat latelemaan mitä sattuu.
  
  Ensinnäkin patterit ovat lähes poikkeuksetta "ylisuuret", samaa patteria voidaan käyttää eri tehoilla, se teho säädetään patteritermostaatin runko-osassa olevalla esisäädöllä siihen mitä suunnittelija on laskenut. Suunnittelija ilmoittaa kyseisen säädön ja litramäärän/s. Samaan pirriin kuuluu myös linjasäätöventtiili, jolle suunnittelija antaa piirustuksessa asetusarvon,kuin myös litramäärän/s. Suunnittelija antaa myös kiertovesipumpun nopeussäädön arvon, mikäli siinä sellainen on (esim 1, 2,3 (kolminopeuksinen)). Lopuksi piiri mitataan virtausmittarilla linjasäätöventtiilin yli, jotta suunnittelijan lukemat toteutuvat varmasti.
  Suunnitelijan laskelmat (tehontarve) perustuvat kyseisen tilan rakenteiden läpipäästämän hukkalämmön määrään ja pyrkimys on saada jatkuva lämmitys jossa veden kierto patterilla pysähtyy vain ylimääräisen lämmölähteen tuottamalla lämmöllä, johon patteritermostaati reagoi.
  
  Tämä systeemi sitten säädetään hienosäädöllä ohjaus-ja säätökeskuksesta oikean menoveden lämpötilan saamiseksi kiertoon, niin että jatkuva kierto patterissa ja tasainen lämpö huoneessa toteutuu.
  
  Mitäs luulet tapahtuvan jos patteriinn tulevan veden lämpötila on liian korkea? Termostaatti alkaa leikkaamaan omaa "ylilämpöään", se ei ole systeemin tarkoitus.
  
  Tottakai kai lisäsäästöä syntyy vain ylilämmön hyödyntämisen kautta, MUTTA sitä ei voi kunnolla hyödyntää, elleivät säädöt ole kohdallaan, sitä virhettä eivät patteritermostaatit kompensoi kuin osittain.
  
  Minusta tästä on tarpeetonta inttää, kun on olemassa tutkimustuloksia järjestelmän toimivuudesta.
  
  Jos patteritermostaatit kompensoisivat täysin säätövirheet, olisi koko säätöjärjestelmä turha, voitaisiin palata vanhaan systeemiin , missä pattereille menevä virtausmäärä on mitä sattuu, menoveden lämpötila mitä sattuu, eikä linja, eikä patterien esisäätöjä tarvita, vaan patteritermostaatti hoitaa kaiken?
  
  Uskotko tosiaankin että nykytekniikka tällä alalla on humpuukia?
  Asioita voi tarkastella vaikeatajuisesti, jos haluaa, mutta yksinkertaistaen ei ole synti tai häppee.
  Jos/kun tiedetään lämmitysjärjestelmä, niin tämä antaa suunnan järjestelmän lämpötilalle. Samoin patterit mitoitetaan tähän lämpötilaan eli pattereiden lämmöntuotto kovemmillakin tulee riittää esim. 45C :lla lämpötilalla. Taas kiertovesipumpun teholla ei ole merkitystä kunhan se on riittävä. Termostaatti joka tapauksessa tulee rajoittamaan tätä kiertoa.
  
  Ihanne olisi, jos se lämmityskäyrä olisi lähellä lämmöntarvetta ja seuraisi ulkolämpötilaa jne...., mutta jos lämmitysvesi on liian korkea, niin todellisesti juuri termostaatti "säätää" patterissa olevan veden lämpötilan oikeaksi. Siis putkisto aina termostaatin juureen saakka voi olla esim. 10 astetta korkeampi kuin patterissa olevan veden. Ymmärtänet, mistä tämä johtuu? Näin huonelämpö pysyy halutussa korkeudessa.
  Tosin, jos termostaatti on jo kiinni, niin putkistoista tuleva hukkalämpö on sitä suurempi, mitä korkeampi on verkoston lämpötila. Jos termostaatti on auki, niin tämä hukkalämpö hyödyntyy eli huoneiston lämitys tapahtuu osaksi myös putkistojen kautta.
  
  Eli. Jos huoneriston lämpötilan saa pysymään halutulla tasolla, niin on yks hailee missä lämpötilassa on verkoston lämpötila.Säästöä syntyy vain , jos järjestelmä mahdollistuu hyödyntämään huoneistoon tulleen ylilämmön ja juuri tuohon liittyykiin, ettei huonosti säädetty järjesdtelmä mahdollistu hyödyntämään ylilämpöä.
  
  Punainen lanka onkin termostaatin toiminta ja sen alue. Vaikka ohjaat patterille 80C vettä ja termostaatti on kiinni, niin häviö syntyy ainoastaan verkoston putkistojen kautta tulleesta lämpöhäviöstä.
- säätäjä-1
  2012-11-04 08:46:46
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Joo. lattialämmityksessä käytetään erit termareita, kuin mitä patteritermostaatit ovat. Mutta ei mennä tähän. Sekoittaa vain teikäläistä.
  
  "Lämittäminen on jatkuvaa ja tasaista, siis lämmitetään jatkuvasti sen verran kuin hukkalämpöä ulos siirtyy. oliko nyt tarpeeksi väännetty rautalangasta??"
  
  Lämmittäminen ei siis ole jatkuvaa, eikä tasaista. Huonelämpötila pyritään pitämään tasaisena, mutta lämmitys on kaikkea muuta.
  
  "Menoveden lämpötilasäädöllä on nimenomaan merkitystä, muuten tuo yllä mainittu ei toteudu ja menoveden lämpötila säätyy aina alimpaan lämpötilaan kulloisenkin olosuhteen mukaan."
  
  Menoveden lämpötila ei asetu alimpaan lämpötilaan, eikä ylimpään, vaan juurikin siihen oikeaan. Ei alemmalla lämpötilalla saada mitään hyötyä, vaikka muuta väität.
  
  "Olet sentään jo joitain murusia asian tiimoilta ymmärtänyt (aluksi väitit ettei patterin lämpötilalla ole mitään merkitystä), mutta vielä on sinulla pitkä matka ennenkuin osaat energiaa säästäviä vesikiertoisia lämmitysjärjestelmiä säätää. "
  
  Ehkä tässä taisi sitten nobeli tulla. Vaihdetaan kaikki patterit isompiin, niin energiaa säästyy. Vielä kun selität minne se näiden pieniempien pattereiden enegia häviää, niin tiedettäisiin tuolta käydä etsimässä. Monen vuoden tuhlaukset jossain jemmassa.
  "Menoveden lämpötila ei asetu alimpaan lämpötilaan, eikä ylimpään, vaan juurikin siihen oikeaan. Ei alemmalla lämpötilalla saada mitään hyötyä, vaikka muuta väität."
  
  HEHHEH
  tässä oikea versio ja todellinen minkä kirjoitin: "menoveden lämpötila säätyy aina alimpaan lämpötilaan kulloisenkin olosuhteen mukaan."
  Ja sen se myös tekee, kun säädöt ovat kohdallaan.
  
  Patterilöpinöitä saat jatkaa itseksesi, vähäisen älysi puitteissa, "mytikkä".
- säätäjä-1
  2012-11-04 09:03:24
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Vesi saatta hyvinkin olla samaa, mutta lämpötila ei.
  menoveden lämpötila tarkoittaa patterille tulevan veden lämpötilaa, eikä se kierrossa menoputkessa paljoa lähtötilanteestaan muutu, muutoksella ei tässä ole merkitystä. Esim omakotitalossa kunkin piirin ensimmäiselle patterille lämpötila on käytännössä sama ja viimeisellä patterilla alenema on asteen tai pari. Paluuputkessa lämpötila on selkeästi alempi, ellei menoveden lämpötila ole sama kuin lämmitettävän huoneiston lämpötila.
  
  "Vesi saatta hyvinkin olla samaa, mutta lämpötila ei."
  -vai "saattaa" olla "hyvinkin" samaa, kuvastaa ettet edes tuota varmuudela tiedä", "mytikkä".
  
  Käypäs taas sitä teknisen tilan "mytikkää" ihmettelemässä!
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 09:47:32
  säätäjä-1 kirjoitti:
  menoveden lämpötila tarkoittaa patterille tulevan veden lämpötilaa, eikä se kierrossa menoputkessa paljoa lähtötilanteestaan muutu, muutoksella ei tässä ole merkitystä. Esim omakotitalossa kunkin piirin ensimmäiselle patterille lämpötila on käytännössä sama ja viimeisellä patterilla alenema on asteen tai pari. Paluuputkessa lämpötila on selkeästi alempi, ellei menoveden lämpötila ole sama kuin lämmitettävän huoneiston lämpötila.
  
  "Vesi saatta hyvinkin olla samaa, mutta lämpötila ei."
  -vai "saattaa" olla "hyvinkin" samaa, kuvastaa ettet edes tuota varmuudela tiedä", "mytikkä".
  
  Käypäs taas sitä teknisen tilan "mytikkää" ihmettelemässä!
  ml213 tuossa hyvin selitti asian. Lue tuosta, niin voit oppia vaikka kolmannen asian täältä.
  
  "Vesi saatta hyvinkin olla samaa, mutta lämpötila ei."
  -vai "saattaa" olla "hyvinkin" samaa, kuvastaa ettet edes tuota varmuudela tiedä", "mytikkä"."
  
  Olisikohan tuossa ollut ironiaa, jota tuotakaan et tajunnut. Vai menisiköhän tämä eri vesi sinne jemmaan, jonne sinun energiasi on hävinnyt :) Pöydän jalan allako se paikka oli? :)
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 09:52:31
  säätäjä-1 kirjoitti:
  "Menoveden lämpötila ei asetu alimpaan lämpötilaan, eikä ylimpään, vaan juurikin siihen oikeaan. Ei alemmalla lämpötilalla saada mitään hyötyä, vaikka muuta väität."
  
  HEHHEH
  tässä oikea versio ja todellinen minkä kirjoitin: "menoveden lämpötila säätyy aina alimpaan lämpötilaan kulloisenkin olosuhteen mukaan."
  Ja sen se myös tekee, kun säädöt ovat kohdallaan.
  
  Patterilöpinöitä saat jatkaa itseksesi, vähäisen älysi puitteissa, "mytikkä".
  Taidanpa lopettaa. Olet pelkkä provopelle. Ei kukaan voi olla noin tyhmä oikeasti.
  
  ""menoveden lämpötila säätyy aina alimpaan lämpötilaan kulloisenkin olosuhteen mukaan."
  
  Voisi aivan yhtä hyvin kirjoittaa
  "menoveden lämpötila säätyy aina _ylimpään_ lämpötilaan kulloisenkin olosuhteen mukaan."
  
  Ei tuolla alemmalla lämpötilalla saavuteta mitään hyötyä.
  
  Kerrotko nyt paljonko säästää tuplaamalla talossa pattereiden koon?
  
  Kerrotko mistä tuo säästynyt energia tulee ja mihinkä tuo pienemmistä pattereista karannut energia menee?
  
  Jos sinulla ei ole näihin vastausta, niin tajua lopettaa. Ei sitä energiaa tyhjästä synny.
- säätäjä-1
  2012-11-04 10:16:02
  ml213. kirjoitti:
  Asioita voi tarkastella vaikeatajuisesti, jos haluaa, mutta yksinkertaistaen ei ole synti tai häppee.
  Jos/kun tiedetään lämmitysjärjestelmä, niin tämä antaa suunnan järjestelmän lämpötilalle. Samoin patterit mitoitetaan tähän lämpötilaan eli pattereiden lämmöntuotto kovemmillakin tulee riittää esim. 45C :lla lämpötilalla. Taas kiertovesipumpun teholla ei ole merkitystä kunhan se on riittävä. Termostaatti joka tapauksessa tulee rajoittamaan tätä kiertoa.
  
  Ihanne olisi, jos se lämmityskäyrä olisi lähellä lämmöntarvetta ja seuraisi ulkolämpötilaa jne...., mutta jos lämmitysvesi on liian korkea, niin todellisesti juuri termostaatti "säätää" patterissa olevan veden lämpötilan oikeaksi. Siis putkisto aina termostaatin juureen saakka voi olla esim. 10 astetta korkeampi kuin patterissa olevan veden. Ymmärtänet, mistä tämä johtuu? Näin huonelämpö pysyy halutussa korkeudessa.
  Tosin, jos termostaatti on jo kiinni, niin putkistoista tuleva hukkalämpö on sitä suurempi, mitä korkeampi on verkoston lämpötila. Jos termostaatti on auki, niin tämä hukkalämpö hyödyntyy eli huoneiston lämitys tapahtuu osaksi myös putkistojen kautta.
  
  Eli. Jos huoneriston lämpötilan saa pysymään halutulla tasolla, niin on yks hailee missä lämpötilassa on verkoston lämpötila.Säästöä syntyy vain , jos järjestelmä mahdollistuu hyödyntämään huoneistoon tulleen ylilämmön ja juuri tuohon liittyykiin, ettei huonosti säädetty järjesdtelmä mahdollistu hyödyntämään ylilämpöä.
  
  Punainen lanka onkin termostaatin toiminta ja sen alue. Vaikka ohjaat patterille 80C vettä ja termostaatti on kiinni, niin häviö syntyy ainoastaan verkoston putkistojen kautta tulleesta lämpöhäviöstä.
  Lyhyesti: Pidät siis nykytekniikkaa humpuukina, patteritermostaatit riittää mielestäsi.
  
  Noh, olen eri mieltä ja itseasiassa kaikki tämän päivän varsinaiset lvi-asiantuntijat.
  
  Lyhyesti vielä kerran, nykyjärjestelmissä patteritermostaatit ovat vain ylilämmön leikkausta varten. "Punainen lankasi" on kymmeniä vuosia vanhaa tietoa.
  
  Enempää en tähän laita, kun asiaa on jo perusteltu niin monessa kohtaa aiemmin.
- säätäjä-1
  2012-11-04 10:24:35
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  ml213 tuossa hyvin selitti asian. Lue tuosta, niin voit oppia vaikka kolmannen asian täältä.
  
  "Vesi saatta hyvinkin olla samaa, mutta lämpötila ei."
  -vai "saattaa" olla "hyvinkin" samaa, kuvastaa ettet edes tuota varmuudela tiedä", "mytikkä"."
  
  Olisikohan tuossa ollut ironiaa, jota tuotakaan et tajunnut. Vai menisiköhän tämä eri vesi sinne jemmaan, jonne sinun energiasi on hävinnyt :) Pöydän jalan allako se paikka oli? :)
  Hmmmm, veden lämpötila on sama mikäli systeemi toimii oikein, ml213:n systeemi ei toimi oikein, koska sitä ohjaa vain patteritermostaatit.
  
  Muu osa tekstistä kuvaa "mötikän" tietämystä. Joko muuten olet itsellesi selvittänyt mikä se mötikkä on? ihmettelen kovin kun olet itse järjestelmän suunnitellut/asentanut ja säätänyt (omien juttujesi mukaan) ja kuitenkin järjestelmässäsi on jokin mystinen "mötikkä", mötikkä?
- säätäjä-1
  2012-11-04 10:32:55
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Taidanpa lopettaa. Olet pelkkä provopelle. Ei kukaan voi olla noin tyhmä oikeasti.
  
  ""menoveden lämpötila säätyy aina alimpaan lämpötilaan kulloisenkin olosuhteen mukaan."
  
  Voisi aivan yhtä hyvin kirjoittaa
  "menoveden lämpötila säätyy aina _ylimpään_ lämpötilaan kulloisenkin olosuhteen mukaan."
  
  Ei tuolla alemmalla lämpötilalla saavuteta mitään hyötyä.
  
  Kerrotko nyt paljonko säästää tuplaamalla talossa pattereiden koon?
  
  Kerrotko mistä tuo säästynyt energia tulee ja mihinkä tuo pienemmistä pattereista karannut energia menee?
  
  Jos sinulla ei ole näihin vastausta, niin tajua lopettaa. Ei sitä energiaa tyhjästä synny.
  pattereiden koosta olen jossain kohtaa kirjoittanut, en suinkaan ole väittänyt pattereiden koon kasvattamisella saatavan energian säästöä, pöljä, se on avaajan juttua.
  Sinun juttuasi sensijaan on ettei menoveden lämpotilalla ole merkitystä energian kulutuksen kannata, siitä on keskusteltu. Sinä olet kulkenut tässä asiassa nykyistä käsitystä vastaan ja ollut ml213:n tavoin vanhan patteritermostaattisäätöisen järjestelmän kannalla. Itse puolustan nykytekniikkaa, joka tukimuksin on osoitettu energiatehokkaammaksi kuin teidän 70 luvulta peräisin oleva lämmityssysteeminne.
  
  Tästä ja vain tästä on kysymys.
- ml213.
  2012-11-04 11:55:34
  säätäjä-1 kirjoitti:
  Lyhyesti: Pidät siis nykytekniikkaa humpuukina, patteritermostaatit riittää mielestäsi.
  
  Noh, olen eri mieltä ja itseasiassa kaikki tämän päivän varsinaiset lvi-asiantuntijat.
  
  Lyhyesti vielä kerran, nykyjärjestelmissä patteritermostaatit ovat vain ylilämmön leikkausta varten. "Punainen lankasi" on kymmeniä vuosia vanhaa tietoa.
  
  Enempää en tähän laita, kun asiaa on jo perusteltu niin monessa kohtaa aiemmin.
  >>Lyhyesti: Pidät siis nykytekniikkaa humpuukina, patteritermostaatit riittää mielestäsi>>
  
  Soisin, ettet valehtelisi ja vääristäisi mielikuvaani asiasta. Lämmitysjärjestelmässä on välttämätön tuo ohjattavan veden lämpötilan säätö,- ja erikoisesti jos on puukattilalla lämmitettävä varaaja. samoin muissakin.
  
  Mutta, yksin tuo ei riitä alkuunkaan,- vaan punainen lanka on juuri termostaatteihin liittyvät asiat. Niiden tulee olla tarkkoja ja herkkiä reagoimaan,- ETTEI SOPIVAKSI SÄÄDETTYÄ LÄMMINTÄ VETTÄ MENE PATTERILLE MUUTA KUIN MITÄ HALUTTU HUONELÄMPÖTILA VAATII.
  
  Niin, koko keskusteluun tulisi liittää huonelämpötila,- johon taas liittyy KAIKKI energian säästäminen. Siis huonelämpötilan hallitsemattomuus on se, joka kuluttaa ylimääräistä energiaa ja tämän ongelman kompensoi vain hyvin toimivat termostaatit.
  
  Niin, itsekkin tiedät ja ymmärrät, miten keväällä on aivan erilaiset käyrät lämmittämiseen kuin syksyisin ja silti kukaan ei muuta käyrästöä koko vuoden aikana. Tämän asian huomioi juuri termostaatit eli hyödyntävät keväällä olevan aurinkoenergian.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 12:28:29
  säätäjä-1 kirjoitti:
  Hmmmm, veden lämpötila on sama mikäli systeemi toimii oikein, ml213:n systeemi ei toimi oikein, koska sitä ohjaa vain patteritermostaatit.
  
  Muu osa tekstistä kuvaa "mötikän" tietämystä. Joko muuten olet itsellesi selvittänyt mikä se mötikkä on? ihmettelen kovin kun olet itse järjestelmän suunnitellut/asentanut ja säätänyt (omien juttujesi mukaan) ja kuitenkin järjestelmässäsi on jokin mystinen "mötikkä", mötikkä?
  Mötikkä on peekooäl 212. Tällainen sattuu olemaan itselläni: Sinusta tietenkin kaikilla on samanlainen mötikkä kuin sinulla.
  
  Löytyykö teknisen tilan tuolin jalan alta se kadonnut energia??? Kerro jo mihinkä se häviää. Sinua odottaa varma Nobeli kun tämän tuot julki.
  
  Laskin ensin käyräksi 0,3, mutta osoittautui liian kuumaksi pakkasilla ja laskin 0,2:een, jota vastaavasti kompensoin muuttamalla siirtymää. Opetathan minua tässä jooko :) Kerrotko minulle kuinka säädän käyttöveden lämpötilan paremmin. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Ziegler- Nicholsinia parempaa menetelmää sinulta. Nobelistille varmaan helppoa :)
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 12:36:06
  säätäjä-1 kirjoitti:
  pattereiden koosta olen jossain kohtaa kirjoittanut, en suinkaan ole väittänyt pattereiden koon kasvattamisella saatavan energian säästöä, pöljä, se on avaajan juttua.
  Sinun juttuasi sensijaan on ettei menoveden lämpotilalla ole merkitystä energian kulutuksen kannata, siitä on keskusteltu. Sinä olet kulkenut tässä asiassa nykyistä käsitystä vastaan ja ollut ml213:n tavoin vanhan patteritermostaattisäätöisen järjestelmän kannalla. Itse puolustan nykytekniikkaa, joka tukimuksin on osoitettu energiatehokkaammaksi kuin teidän 70 luvulta peräisin oleva lämmityssysteeminne.
  
  Tästä ja vain tästä on kysymys.
  Nyt otat jo osittain takapakkia. Menoveden lämpötilalla ei todellakaan ole merkitystä.
  
  Toistetaan:
  
  "Sinun juttuasi sensijaan on ettei menoveden lämpotilalla ole merkitystä energian kulutuksen kannata, siitä on keskusteltu."
  
  Kerrotko nyt paljonko säästää tuplaamalla talossa pattereiden koon? Menoveden lämpötila laskee. Missä säästö?
  
  Vai olen minä patteritermostaattisäätöisen järjestelmän kannalla :) Vaikka patteritermostaatteja ei minulta löydykkään :)
  
  Luulin, että teknisestä tilastani löytyy aivan nykyvermeet, mutta nyt tässäkin minut kumottiin :) Onneksi selvisi, että tästä on kysymys :)
  
  Olen nostellut kaikkien tuolien jalat ylös, mutta lämpöä ei tunnu. Kerrotko muuttaako energia muotoaan, kun en löydä sitä mistään :)
- säätäjä-1
  2012-11-04 13:04:51
  ml213. kirjoitti:
  >>Lyhyesti: Pidät siis nykytekniikkaa humpuukina, patteritermostaatit riittää mielestäsi>>
  
  Soisin, ettet valehtelisi ja vääristäisi mielikuvaani asiasta. Lämmitysjärjestelmässä on välttämätön tuo ohjattavan veden lämpötilan säätö,- ja erikoisesti jos on puukattilalla lämmitettävä varaaja. samoin muissakin.
  
  Mutta, yksin tuo ei riitä alkuunkaan,- vaan punainen lanka on juuri termostaatteihin liittyvät asiat. Niiden tulee olla tarkkoja ja herkkiä reagoimaan,- ETTEI SOPIVAKSI SÄÄDETTYÄ LÄMMINTÄ VETTÄ MENE PATTERILLE MUUTA KUIN MITÄ HALUTTU HUONELÄMPÖTILA VAATII.
  
  Niin, koko keskusteluun tulisi liittää huonelämpötila,- johon taas liittyy KAIKKI energian säästäminen. Siis huonelämpötilan hallitsemattomuus on se, joka kuluttaa ylimääräistä energiaa ja tämän ongelman kompensoi vain hyvin toimivat termostaatit.
  
  Niin, itsekkin tiedät ja ymmärrät, miten keväällä on aivan erilaiset käyrät lämmittämiseen kuin syksyisin ja silti kukaan ei muuta käyrästöä koko vuoden aikana. Tämän asian huomioi juuri termostaatit eli hyödyntävät keväällä olevan aurinkoenergian.
  noh, hyvä on, juttusi tosin ovat ristiritaisia, välillä saa olla menovesi "patterin juuressa" kymmenenkin astetta lämpimämpää ja termostaatti hoitaa homman ja sitä rataa.
  Olennaista on nimenomaan oikein säädetty järjestelmä menoveden lämpötiloineen. Systeemi toimii ilman termostaattejakin riittävän energiatehokkaasti niissä tiloissa missä ei paljoakaan ulkopuolelta energiaa tule, esim vaatehuoneet ovat tällaisia. (TErmostaatti on vain ylilämmön leikkaamista varten). Jatkuvasti lisälämpöä tuottavat laitteet, jääkaappi, pakastin... huomioituvat jo siinä menoveden säädön haussa. Hetkellisistä lämmönlähteistä, kuten valoista tai televisiosta ei tänä päivänä välttämättä paljoa lämpöä synny kun on energiansäästölamput ja leditekniikat käytössä.
  
  Tasaisen huonelämmön ympäri vuorokauden takaa nimenomaan ennenkaikkea menoveden säätö.
  
  Jos käytät esim (jonkun täällä mainitsemaa) 60 asteista menovettä koko ajan, hukka tapahtuu jo radiaattoreissa. Esim meillä on makkarissa 1200x500 kaksirivinen radiaattori,joka painaa tyhjänä arviolta 15kg, vettä sisällä ehkä 3-4 litraa. Jos tällainen massa kuumennetaan 60 asteeseen, termostaatin reagoidessa jatkaa radiaattori lämmittämistään helposti vielä puoli tuntia jolloin huonelämpötila käy jopa 2-3 astetta säätöarvon yläpuolella, kunnes taas jäähtyy ja sama alkaa alusta. Tällaisella lämpötilan sahauksella ei hallita huonelämpöä riittävän tarkasti ja kuten tiedät, 1 aste ylimääräistä vastaa 5% energiankulutuksen kasvua.
- henriksoni9891
  2012-11-04 13:12:59
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Voitko olla tosiaan noin tyhmä, vai provoiletko?
  
  "no nyt nyt, kuuules, menovesi menee oikeassa säädössä automaattisesti mahdollisimman alas, koska silloin lämmöntuotto vastaa juuri sitä rakennuksesta ulo menevää hukkalämpöä, elikä lämmitys on jatkuvaa ja tasasiat kuten lämmön häviökin."
  
  Ei lämmitys ole jatkuvaa ja tasaista. Ulkoilman lämpötila vaihtelee, joten lämpötehokin vaihtelee. Eikö tuon nyt luulisi olevan itsestäänselvyys.
  
  Jos tila ylikuumenee, niin totta kai se kuluttaa energiaa enemmän. Menoveden alemmalla lämpötilalla ei saavuteta yhtään mitään hyötyä. Jos patterit ovat tuplaten isommat, niin saman läpötilan ne joutuvat luovuttamaan kuin puolet pienempikin patteri, jotta huone pysyy samanlämpöisenä.
  
  Lämmiitysjärjestelmän säätö on aivan eri asia. Sitä ei todellakaan tehdä noilla termostaateilla. Usko jo.
  
  Säätämistä ei myöskään ole se, että menoveden lämpötilan alentamiseksi vaihdetaan pattereita isompiin, että voitaisin käyttää pienempää menolämpötilaa.
  patterien kiertoon iso vai poieni
- säätäjä-1
  2012-11-04 13:13:43
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Nyt otat jo osittain takapakkia. Menoveden lämpötilalla ei todellakaan ole merkitystä.
  
  Toistetaan:
  
  "Sinun juttuasi sensijaan on ettei menoveden lämpotilalla ole merkitystä energian kulutuksen kannata, siitä on keskusteltu."
  
  Kerrotko nyt paljonko säästää tuplaamalla talossa pattereiden koon? Menoveden lämpötila laskee. Missä säästö?
  
  Vai olen minä patteritermostaattisäätöisen järjestelmän kannalla :) Vaikka patteritermostaatteja ei minulta löydykkään :)
  
  Luulin, että teknisestä tilastani löytyy aivan nykyvermeet, mutta nyt tässäkin minut kumottiin :) Onneksi selvisi, että tästä on kysymys :)
  
  Olen nostellut kaikkien tuolien jalat ylös, mutta lämpöä ei tunnu. Kerrotko muuttaako energia muotoaan, kun en löydä sitä mistään :)
  toivotonta räpellystä, olet jo ajat sitten nolannut itsesi ja hävinnyt pelin.
  
  Kysehän on nimenomaan vesikiertoisesta patterilämmityksestä, sinun järjestelmälläsi ei tässä asiassa ole merkitystä, voimme keskustella lattialämmityksestäsi erikseen, jos niin haluat.
  
  "Kerrotko nyt paljonko säästää tuplaamalla talossa pattereiden koon? Menoveden lämpötila laskee. Missä säästö?"
  
  Säästö syntyy lämpötilan hallinnasta, kuten olen monessa kohtaa esiintuonut.
  Pattereiden kokoa en ole tuplaamassa, se on omaa mielikuvitustasi, lainaan tähän juuri toisaalle kirjoittamani esimerkin lämpötilan sahauksesta ja halllinnan vaikeudesta esim 60 asteisella menovedelä.
  
  Lainaan itseäni:
  Jos käytät esim (jonkun täällä mainitsemaa) 60 asteista menovettä koko ajan, hukka tapahtuu jo radiaattoreissa. Esim meillä on makkarissa 1200x500 kaksirivinen radiaattori,joka painaa tyhjänä arviolta 15kg, vettä sisällä ehkä 3-4 litraa. Jos tällainen massa kuumennetaan 60 asteeseen, termostaatin reagoidessa jatkaa radiaattori lämmittämistään helposti vielä puoli tuntia jolloin huonelämpötila käy jopa 2-3 astetta säätöarvon yläpuolella, kunnes taas jäähtyy ja sama alkaa alusta. Tällaisella lämpötilan sahauksella ei hallita huonelämpöä riittävän tarkasti ja kuten tiedät, 1 aste ylimääräistä vastaa 5% energiankulutuksen kasvua.
  
  Ja tämä on faktaa.
- ml213
  2012-11-04 13:36:16
  säätäjä-1 kirjoitti:
  noh, hyvä on, juttusi tosin ovat ristiritaisia, välillä saa olla menovesi "patterin juuressa" kymmenenkin astetta lämpimämpää ja termostaatti hoitaa homman ja sitä rataa.
  Olennaista on nimenomaan oikein säädetty järjestelmä menoveden lämpötiloineen. Systeemi toimii ilman termostaattejakin riittävän energiatehokkaasti niissä tiloissa missä ei paljoakaan ulkopuolelta energiaa tule, esim vaatehuoneet ovat tällaisia. (TErmostaatti on vain ylilämmön leikkaamista varten). Jatkuvasti lisälämpöä tuottavat laitteet, jääkaappi, pakastin... huomioituvat jo siinä menoveden säädön haussa. Hetkellisistä lämmönlähteistä, kuten valoista tai televisiosta ei tänä päivänä välttämättä paljoa lämpöä synny kun on energiansäästölamput ja leditekniikat käytössä.
  
  Tasaisen huonelämmön ympäri vuorokauden takaa nimenomaan ennenkaikkea menoveden säätö.
  
  Jos käytät esim (jonkun täällä mainitsemaa) 60 asteista menovettä koko ajan, hukka tapahtuu jo radiaattoreissa. Esim meillä on makkarissa 1200x500 kaksirivinen radiaattori,joka painaa tyhjänä arviolta 15kg, vettä sisällä ehkä 3-4 litraa. Jos tällainen massa kuumennetaan 60 asteeseen, termostaatin reagoidessa jatkaa radiaattori lämmittämistään helposti vielä puoli tuntia jolloin huonelämpötila käy jopa 2-3 astetta säätöarvon yläpuolella, kunnes taas jäähtyy ja sama alkaa alusta. Tällaisella lämpötilan sahauksella ei hallita huonelämpöä riittävän tarkasti ja kuten tiedät, 1 aste ylimääräistä vastaa 5% energiankulutuksen kasvua.
  >>>Esim meillä on makkarissa 1200x500 kaksirivinen radiaattori,joka painaa tyhjänä arviolta 15kg, vettä sisällä ehkä 3-4 litraa. Jos tällainen massa kuumennetaan 60 asteeseen, termostaatin reagoidessa jatkaa radiaattori lämmittämistään helposti vielä puoli tuntia jolloin huonelämpötila käy jopa 2-3 astetta säätöarvon yläpuolella, kunnes taas jäähtyy ja sama alkaa alusta.
- ml213
  2012-11-04 13:44:17
  ml213 kirjoitti:
  >>>Esim meillä on makkarissa 1200x500 kaksirivinen radiaattori,joka painaa tyhjänä arviolta 15kg, vettä sisällä ehkä 3-4 litraa. Jos tällainen massa kuumennetaan 60 asteeseen, termostaatin reagoidessa jatkaa radiaattori lämmittämistään helposti vielä puoli tuntia jolloin huonelämpötila käy jopa 2-3 astetta säätöarvon yläpuolella, kunnes taas jäähtyy ja sama alkaa alusta.
  Tosin termostaatti toimii tarkemmin kun ohjatun vedem lämpötila on lähellä "oikeaa".
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 14:19:57
  säätäjä-1 kirjoitti:
  toivotonta räpellystä, olet jo ajat sitten nolannut itsesi ja hävinnyt pelin.
  
  Kysehän on nimenomaan vesikiertoisesta patterilämmityksestä, sinun järjestelmälläsi ei tässä asiassa ole merkitystä, voimme keskustella lattialämmityksestäsi erikseen, jos niin haluat.
  
  "Kerrotko nyt paljonko säästää tuplaamalla talossa pattereiden koon? Menoveden lämpötila laskee. Missä säästö?"
  
  Säästö syntyy lämpötilan hallinnasta, kuten olen monessa kohtaa esiintuonut.
  Pattereiden kokoa en ole tuplaamassa, se on omaa mielikuvitustasi, lainaan tähän juuri toisaalle kirjoittamani esimerkin lämpötilan sahauksesta ja halllinnan vaikeudesta esim 60 asteisella menovedelä.
  
  Lainaan itseäni:
  Jos käytät esim (jonkun täällä mainitsemaa) 60 asteista menovettä koko ajan, hukka tapahtuu jo radiaattoreissa. Esim meillä on makkarissa 1200x500 kaksirivinen radiaattori,joka painaa tyhjänä arviolta 15kg, vettä sisällä ehkä 3-4 litraa. Jos tällainen massa kuumennetaan 60 asteeseen, termostaatin reagoidessa jatkaa radiaattori lämmittämistään helposti vielä puoli tuntia jolloin huonelämpötila käy jopa 2-3 astetta säätöarvon yläpuolella, kunnes taas jäähtyy ja sama alkaa alusta. Tällaisella lämpötilan sahauksella ei hallita huonelämpöä riittävän tarkasti ja kuten tiedät, 1 aste ylimääräistä vastaa 5% energiankulutuksen kasvua.
  
  Ja tämä on faktaa.
  Heh.
  
  Ensin kirjoitat
  "Itse puolustan nykytekniikkaa, joka tukimuksin on osoitettu energiatehokkaammaksi kuin teidän 70 luvulta peräisin oleva lämmityssysteeminne."
  
  Ja sitten
  "Kysehän on nimenomaan vesikiertoisesta patterilämmityksestä, sinun järjestelmälläsi ei tässä asiassa ole merkitystä, voimme keskustella lattialämmityksestäsi erikseen, jos niin haluat."
  
  Eli ensin on ja sitten ei. Boolean logiigastasi pukkaa taas lisänobeleita :)
  
  Eikä lattialämitys ero mitenkään erngian suhteen. 1 kWh on edelleen 1 kWhtuli se sitten lattiasta, tai patterista. Anteeksi tämä oli tietenkin minun käsitykseni, kun en tuolin jalan alta ole sitä kadonnutta lämpömäärää vielä löytänyt :)
  
  "Säästö syntyy lämpötilan hallinnasta, kuten olen monessa kohtaa esiintuonut."
  
  Mutta kerrothan nyt meille mihinkä se menee. Älä pidä meitä jännityksessä enempää :)
  
  "Jos käytät esim (jonkun täällä mainitsemaa) 60 asteista menovettä koko ajan, hukka tapahtuu jo radiaattoreissa."
  
  Aah. Jääkö se vuosien saatossa ollut lämpöenergia noihin radiaattoreihin sisään?!? Se ei siis olekkaan tuolinjalan alla . Käytetyistä pattereista varmaan maksetaan todella paljon tulevaisuudessa. Kymmeniä megawattitunteja radioraattoreihin jemmantunut vuosien saatossa!!!
  
  WAU!!!!!!
- Huolet ohi
  2012-11-04 14:24:31
  säätäjä-1 kirjoitti:
  toivotonta räpellystä, olet jo ajat sitten nolannut itsesi ja hävinnyt pelin.
  
  Kysehän on nimenomaan vesikiertoisesta patterilämmityksestä, sinun järjestelmälläsi ei tässä asiassa ole merkitystä, voimme keskustella lattialämmityksestäsi erikseen, jos niin haluat.
  
  "Kerrotko nyt paljonko säästää tuplaamalla talossa pattereiden koon? Menoveden lämpötila laskee. Missä säästö?"
  
  Säästö syntyy lämpötilan hallinnasta, kuten olen monessa kohtaa esiintuonut.
  Pattereiden kokoa en ole tuplaamassa, se on omaa mielikuvitustasi, lainaan tähän juuri toisaalle kirjoittamani esimerkin lämpötilan sahauksesta ja halllinnan vaikeudesta esim 60 asteisella menovedelä.
  
  Lainaan itseäni:
  Jos käytät esim (jonkun täällä mainitsemaa) 60 asteista menovettä koko ajan, hukka tapahtuu jo radiaattoreissa. Esim meillä on makkarissa 1200x500 kaksirivinen radiaattori,joka painaa tyhjänä arviolta 15kg, vettä sisällä ehkä 3-4 litraa. Jos tällainen massa kuumennetaan 60 asteeseen, termostaatin reagoidessa jatkaa radiaattori lämmittämistään helposti vielä puoli tuntia jolloin huonelämpötila käy jopa 2-3 astetta säätöarvon yläpuolella, kunnes taas jäähtyy ja sama alkaa alusta. Tällaisella lämpötilan sahauksella ei hallita huonelämpöä riittävän tarkasti ja kuten tiedät, 1 aste ylimääräistä vastaa 5% energiankulutuksen kasvua.
  
  Ja tämä on faktaa.
  Meen heti maanantaina romikselle noita radiaattoreita kysymään.
  
  Ostan kaikki mitä siellä on.
- säätäjä-1
  2012-11-04 14:56:04
  ml213 kirjoitti:
  >>>Esim meillä on makkarissa 1200x500 kaksirivinen radiaattori,joka painaa tyhjänä arviolta 15kg, vettä sisällä ehkä 3-4 litraa. Jos tällainen massa kuumennetaan 60 asteeseen, termostaatin reagoidessa jatkaa radiaattori lämmittämistään helposti vielä puoli tuntia jolloin huonelämpötila käy jopa 2-3 astetta säätöarvon yläpuolella, kunnes taas jäähtyy ja sama alkaa alusta.
  niimpä normilämpöisellä vedellä, mutta ei 60 asteisella vedellä termostaatti pysy mukana, vaan viivettä väkisinkin syntyy ja huoneiston lämpötila heittelee.
  
  Esim näillä keleillä mitä etelä Suomessa tällä hetkellä on, 5 astetta lämmintä, menoveden lämpötilaksi riittää 25-28 astetta. Patterin keskimääräinen lämpötila on jossain tuolla alarajan tasolla, tai alapuolella jatkuvassa kierrossa. Tähän ei 60 asteisella vedellä ja termostaatilla ohjattuna päästä, vaan lämpötila sahaa, valitettavasti.
  Putkiston hukka? rippuu tietysti missä putket menee, uusissa rakennuksissa esim eristerailossa laatan alla, ei paljoa hukkaa. Itselläni putket huoneiston puolella, ei hukkaa, mutta ei voi 60 asteista kierrättäkään, koska toisessa piirissä on kolme termostaatitonta pattteria, kahdessa vaatekomerossa ja vessassa. Niitä ei saa koskaan säädettyä kohdalleen pelkällä sulkuventiilin ruuvaamisella, vaan tarvitaan nimenomaan menoveden säätö.
  Näin todellisuudessa.
- säätäjä-1
  2012-11-04 15:05:22
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Heh.
  
  Ensin kirjoitat
  "Itse puolustan nykytekniikkaa, joka tukimuksin on osoitettu energiatehokkaammaksi kuin teidän 70 luvulta peräisin oleva lämmityssysteeminne."
  
  Ja sitten
  "Kysehän on nimenomaan vesikiertoisesta patterilämmityksestä, sinun järjestelmälläsi ei tässä asiassa ole merkitystä, voimme keskustella lattialämmityksestäsi erikseen, jos niin haluat."
  
  Eli ensin on ja sitten ei. Boolean logiigastasi pukkaa taas lisänobeleita :)
  
  Eikä lattialämitys ero mitenkään erngian suhteen. 1 kWh on edelleen 1 kWhtuli se sitten lattiasta, tai patterista. Anteeksi tämä oli tietenkin minun käsitykseni, kun en tuolin jalan alta ole sitä kadonnutta lämpömäärää vielä löytänyt :)
  
  "Säästö syntyy lämpötilan hallinnasta, kuten olen monessa kohtaa esiintuonut."
  
  Mutta kerrothan nyt meille mihinkä se menee. Älä pidä meitä jännityksessä enempää :)
  
  "Jos käytät esim (jonkun täällä mainitsemaa) 60 asteista menovettä koko ajan, hukka tapahtuu jo radiaattoreissa."
  
  Aah. Jääkö se vuosien saatossa ollut lämpöenergia noihin radiaattoreihin sisään?!? Se ei siis olekkaan tuolinjalan alla . Käytetyistä pattereista varmaan maksetaan todella paljon tulevaisuudessa. Kymmeniä megawattitunteja radioraattoreihin jemmantunut vuosien saatossa!!!
  
  WAU!!!!!!
  eikös poika tajua vieläkään, noh kerran vielä: Lämpötilan hallinta vaikeaa, tulee virheitä ylilämmittämisen muodossa. Mihin se häviää? outo kysymys? mhin lämpö häviää, se häviää ulos rakennuksesta. Jos pidät huonelämpöä keskimäärin23 asteessa, lämpöä häviää hukkalämpönä harakoille enemmän kuin jos pitäisit huonelämpöä koko ajan22 asteessa, siis keskimäärin 22 astessa, fakta. Oliko muuta epäselvyyttä?
  
  Tosin taidat ressukka ola siinä "jännityksessäsi" koko ajan, johtunee kuupan vajaasta kapasiteetista. Mutta jospa nyt meni kaaliin totus? Olethan jo kymmenen kertaa kysynyt samaa asiaa. Onneksi on tuo copy/paste jatkoa varten.
- säätäjä-1
  2012-11-04 15:31:16
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Mötikkä on peekooäl 212. Tällainen sattuu olemaan itselläni: Sinusta tietenkin kaikilla on samanlainen mötikkä kuin sinulla.
  
  Löytyykö teknisen tilan tuolin jalan alta se kadonnut energia??? Kerro jo mihinkä se häviää. Sinua odottaa varma Nobeli kun tämän tuot julki.
  
  Laskin ensin käyräksi 0,3, mutta osoittautui liian kuumaksi pakkasilla ja laskin 0,2:een, jota vastaavasti kompensoin muuttamalla siirtymää. Opetathan minua tässä jooko :) Kerrotko minulle kuinka säädän käyttöveden lämpötilan paremmin. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Ziegler- Nicholsinia parempaa menetelmää sinulta. Nobelistille varmaan helppoa :)
  minulla ei ole "mötikkää" kuten sinulla, mutta todellakin, voin tulla "mötikän" säätämään,ihan niihin asetuksiin kuin haluat, kerrot vaan nimesi ja osoitteesi ja milloin sopii tulla?
  
  Opetan sinulle kyllä, vaikka tämän ketjun perusteella oppimiskykysi lienee varsin matalaa tasoa, suuresta innosta huolimatta.
  
  Urbaani sanakirja, "MÖTIKKÄ", mikä tahansa iso epämääräinen esine.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 16:42:42
  säätäjä-1 kirjoitti:
  minulla ei ole "mötikkää" kuten sinulla, mutta todellakin, voin tulla "mötikän" säätämään,ihan niihin asetuksiin kuin haluat, kerrot vaan nimesi ja osoitteesi ja milloin sopii tulla?
  
  Opetan sinulle kyllä, vaikka tämän ketjun perusteella oppimiskykysi lienee varsin matalaa tasoa, suuresta innosta huolimatta.
  
  Urbaani sanakirja, "MÖTIKKÄ", mikä tahansa iso epämääräinen esine.
  Siis tulet minulle kertomaan säätökäyristä ja PI- säätimen virittämisestä? :) Joo. Aivan varmaan.
  
  Mutta ei kiitos kuitenkin. Talon lämpötila on asteen tarkkuudella halutusta,ja kaikki termarit ovat auki. Asteen tarkkuus riittää minulle mainiosti, vaikka tuo on sinusta tietenkin aivan posketonta tuhlausta. Veden lämpötilahan tulee saada alemmaksi :) Lattalämmitysken lisäksi tulisi asentaa kattolämmitys, niin verkoston vesi saadaan alemmaksi. :)
  
  Mihinkä muuten meikäläisellä tuo ylimääräinen lämpöenergia jemmaantuu, kun ei ole noita radiaattoreita? Vai pitääkö ostaa tuon mötikän viereen pari, niin se varautuu sitten niihin?
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 16:49:19
  säätäjä-1 kirjoitti:
  eikös poika tajua vieläkään, noh kerran vielä: Lämpötilan hallinta vaikeaa, tulee virheitä ylilämmittämisen muodossa. Mihin se häviää? outo kysymys? mhin lämpö häviää, se häviää ulos rakennuksesta. Jos pidät huonelämpöä keskimäärin23 asteessa, lämpöä häviää hukkalämpönä harakoille enemmän kuin jos pitäisit huonelämpöä koko ajan22 asteessa, siis keskimäärin 22 astessa, fakta. Oliko muuta epäselvyyttä?
  
  Tosin taidat ressukka ola siinä "jännityksessäsi" koko ajan, johtunee kuupan vajaasta kapasiteetista. Mutta jospa nyt meni kaaliin totus? Olethan jo kymmenen kertaa kysynyt samaa asiaa. Onneksi on tuo copy/paste jatkoa varten.
  Eli matalammalla lämpötilla ei tule ylilämmittämistä? Juuri näin :) Menet koko ajan syvemmälle.
  
  Onko nyt radiaattorit kannettu ulos, kun se jemma onkin ulkona? Tässähän aivan hämmentyy. Lataatko lämpöenergiaa jemmaan isoihin pattereihin ja sitten viet ne ulos? Varmaan ne täyttyvät aikanaan, joten tuo varmaan on hyvä konsti :)
- säätäjä-1
  2012-11-04 17:16:09
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Siis tulet minulle kertomaan säätökäyristä ja PI- säätimen virittämisestä? :) Joo. Aivan varmaan.
  
  Mutta ei kiitos kuitenkin. Talon lämpötila on asteen tarkkuudella halutusta,ja kaikki termarit ovat auki. Asteen tarkkuus riittää minulle mainiosti, vaikka tuo on sinusta tietenkin aivan posketonta tuhlausta. Veden lämpötilahan tulee saada alemmaksi :) Lattalämmitysken lisäksi tulisi asentaa kattolämmitys, niin verkoston vesi saadaan alemmaksi. :)
  
  Mihinkä muuten meikäläisellä tuo ylimääräinen lämpöenergia jemmaantuu, kun ei ole noita radiaattoreita? Vai pitääkö ostaa tuon mötikän viereen pari, niin se varautuu sitten niihin?
  Mihinkä? no mietis vähän, ylimääräinen energiasi näyttää erottamattomasti liittyvän kuuluisaan mötikkääsi. Se jopa taitaa aiheuttaa lisälämmöntuottoa nupissasi. Suhiseeko korvissa? ettei vaan keittäisi yli?
  
  Et kuulosta uskottavalta, eilen et vielä tiennyt muuta kuin "MÖTIKÄN". No hyvä kuitenkin että olet viimeisen vuorokauden aikana asiaan vihkiytynyt ja perusasiat opiskellut, jopa sen että on järkevintä pitää jatkuva kierto lattiapiireissä (kuten pattereissa) juuri sillä lämpötilalla joka on lämmitystarpeen suhteen oikea, elikä matalin mahdollinen sinun asettamissasi arvoissa tämän hetken olosuhteisiin nähden.
  Näin sinäkin opit pikkuhiljaa järkevään toimintaan, tuo yhden asteen poikkeama voidaan hyväksyä aloittelijalta, siitä on hyvä jatkaa.
- säätäjä-1
  2012-11-04 17:23:55
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Eli matalammalla lämpötilla ei tule ylilämmittämistä? Juuri näin :) Menet koko ajan syvemmälle.
  
  Onko nyt radiaattorit kannettu ulos, kun se jemma onkin ulkona? Tässähän aivan hämmentyy. Lataatko lämpöenergiaa jemmaan isoihin pattereihin ja sitten viet ne ulos? Varmaan ne täyttyvät aikanaan, joten tuo varmaan on hyvä konsti :)
  eipä tietenkään tule matalammilla lämpötiloilla ylilämmittämistä kun kierto on koko ajan päällä tarkkaan säädetyssä systeemissä, ei ole sahausta lämmöissä.
  
  Noh, tämä asia näyttää sinulle olevan ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää. Voithan kokeilla lattialämmityksesi toimintaa 60 asteisella vedellä, pääset säätelemään mötikkääsi uudellleen, kerro sitten tänne onko helppo hallita lämmitystä.
- kuuma tupa.
  2012-11-04 17:34:16
  säätäjä-1 kirjoitti:
  niimpä normilämpöisellä vedellä, mutta ei 60 asteisella vedellä termostaatti pysy mukana, vaan viivettä väkisinkin syntyy ja huoneiston lämpötila heittelee.
  
  Esim näillä keleillä mitä etelä Suomessa tällä hetkellä on, 5 astetta lämmintä, menoveden lämpötilaksi riittää 25-28 astetta. Patterin keskimääräinen lämpötila on jossain tuolla alarajan tasolla, tai alapuolella jatkuvassa kierrossa. Tähän ei 60 asteisella vedellä ja termostaatilla ohjattuna päästä, vaan lämpötila sahaa, valitettavasti.
  Putkiston hukka? rippuu tietysti missä putket menee, uusissa rakennuksissa esim eristerailossa laatan alla, ei paljoa hukkaa. Itselläni putket huoneiston puolella, ei hukkaa, mutta ei voi 60 asteista kierrättäkään, koska toisessa piirissä on kolme termostaatitonta pattteria, kahdessa vaatekomerossa ja vessassa. Niitä ei saa koskaan säädettyä kohdalleen pelkällä sulkuventiilin ruuvaamisella, vaan tarvitaan nimenomaan menoveden säätö.
  Näin todellisuudessa.
  " Patterin keskimääräinen lämpötila on jossain tuolla alarajan tasolla, tai alapuolella jatkuvassa kierrossa. Tähän ei 60 asteisella vedellä ja termostaatilla ohjattuna päästä, vaan lämpötila sahaa, valitettavasti."
  
  Tuo nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Meillä oli leivinuuni eilen lämmitetty ja huoneiston lämpötila on turhan korkealla. Kaikki patterit on kylmiä eli termostaatit kiinni, mutta putket kuumia. Kuumuus johtuu siitä kun suntti laskee läpi kierron ollessa täysin pysähdyksissä. Patterit alkavat lämmetä hitaasti kun uuni lakkaa lämpöä antamasta.Tiedän tämän kokemuksesta. Mitään sahaamista ei tapahdu.
  
  Kirjoituksistasi pätellen et asu patterilämmitteisessä talossa.
- säätäjä-1
  2012-11-04 17:49:51
  kuuma tupa. kirjoitti:
  " Patterin keskimääräinen lämpötila on jossain tuolla alarajan tasolla, tai alapuolella jatkuvassa kierrossa. Tähän ei 60 asteisella vedellä ja termostaatilla ohjattuna päästä, vaan lämpötila sahaa, valitettavasti."
  
  Tuo nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Meillä oli leivinuuni eilen lämmitetty ja huoneiston lämpötila on turhan korkealla. Kaikki patterit on kylmiä eli termostaatit kiinni, mutta putket kuumia. Kuumuus johtuu siitä kun suntti laskee läpi kierron ollessa täysin pysähdyksissä. Patterit alkavat lämmetä hitaasti kun uuni lakkaa lämpöä antamasta.Tiedän tämän kokemuksesta. Mitään sahaamista ei tapahdu.
  
  Kirjoituksistasi pätellen et asu patterilämmitteisessä talossa.
  eihän 2-putkijärjestelmässä vesi kierrä mihinkään vaikka suntti päästäisi mitä läpi, kyse on sitä että sinulla on pieni kierto päällä todennäköisesti jollain, tai usealla patterilla. Eri asia on sitten johtuminen, johan vuorokaudessa johtumallakin putket lämpiää.
  
  Kerropa ihan omin sanoin miten se vesi putkissa kiertää, ellei mikään patteri vettä läpi päästä.
  
  Kummalla puolella sunttia sinulla on kiertopumppu, meno vai paluupuolella.
- säätäjä-1
  2012-11-04 18:04:59
  säätäjä-1 kirjoitti:
  eihän 2-putkijärjestelmässä vesi kierrä mihinkään vaikka suntti päästäisi mitä läpi, kyse on sitä että sinulla on pieni kierto päällä todennäköisesti jollain, tai usealla patterilla. Eri asia on sitten johtuminen, johan vuorokaudessa johtumallakin putket lämpiää.
  
  Kerropa ihan omin sanoin miten se vesi putkissa kiertää, ellei mikään patteri vettä läpi päästä.
  
  Kummalla puolella sunttia sinulla on kiertopumppu, meno vai paluupuolella.
  Lisäkysymys, onko sinulla pattereissa patteriventtiiliyhdistelmä? 1 vai 2 putkijärjestelmä?
  Tämän näköinen sydeemi? http://www.taloon.com/patteriventtiiliyhdistelma-1-2-putkijarj.-oras-stabila-462001/LVI-4032412/dp,sillä saa putkiin kierron säädettyä, vaikka pattereissa ei kiertäisikään vesi.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 19:12:53
  säätäjä-1 kirjoitti:
  eihän 2-putkijärjestelmässä vesi kierrä mihinkään vaikka suntti päästäisi mitä läpi, kyse on sitä että sinulla on pieni kierto päällä todennäköisesti jollain, tai usealla patterilla. Eri asia on sitten johtuminen, johan vuorokaudessa johtumallakin putket lämpiää.
  
  Kerropa ihan omin sanoin miten se vesi putkissa kiertää, ellei mikään patteri vettä läpi päästä.
  
  Kummalla puolella sunttia sinulla on kiertopumppu, meno vai paluupuolella.
  :)
  
  Joo- o
  
  Olet kerrassaan loistava :)
- kuuma tupa.
  2012-11-04 19:14:03
  säätäjä-1 kirjoitti:
  Lisäkysymys, onko sinulla pattereissa patteriventtiiliyhdistelmä? 1 vai 2 putkijärjestelmä?
  Tämän näköinen sydeemi? http://www.taloon.com/patteriventtiiliyhdistelma-1-2-putkijarj.-oras-stabila-462001/LVI-4032412/dp,sillä saa putkiin kierron säädettyä, vaikka pattereissa ei kiertäisikään vesi.
  Suntilta säädetty vesi menee jakotukille, josta se haaraantuu 6 patterille. Samoin 6 patterilta vesi palaa jakotukille, josta se menee takaisin varaajaan/ suntille. Paluuputkessa on kiertovesipumppu. Kun tuvan uuni on lämmitetty, niin kaikki patterit on kiinni ja virtaus seisoo ja katonrajassa oleva jakotukki on kuuma ja myös putkistot. Pientä virtausta tapahtunee 6 patterilla, mutta kädellä koittaen patterit ovat kylmiä. Tosin termostaatin juuresta patterikin on lämmin.
- säätäjä-1
  2012-11-04 19:33:17
  kuuma tupa. kirjoitti:
  Suntilta säädetty vesi menee jakotukille, josta se haaraantuu 6 patterille. Samoin 6 patterilta vesi palaa jakotukille, josta se menee takaisin varaajaan/ suntille. Paluuputkessa on kiertovesipumppu. Kun tuvan uuni on lämmitetty, niin kaikki patterit on kiinni ja virtaus seisoo ja katonrajassa oleva jakotukki on kuuma ja myös putkistot. Pientä virtausta tapahtunee 6 patterilla, mutta kädellä koittaen patterit ovat kylmiä. Tosin termostaatin juuresta patterikin on lämmin.
  nimenomaan, pientä virtausta täytyy olla kaksiputkisysteemissä muuten ei putket kuumene. Jakotukki katon rajassa???
  
  ? lienee varaajan yläosasta menevä putki, menopuoli johon väliin suntille tulee paluupuolelta putki pumpun jälkeen?. Voihan tuossa olla kyse johtumisestakin sinne tukille asti. Paluupuolen tukki alhaalla? Kuitenkin putket menee lattian alla, vai miten?
  
  Termostaatin juuresta patterit lämpimiä, pieni kierto siellä on joo. Suntti sinulla on käsisäätöinen? lämmität puulla?
  
  Tuo patteriventtiiliyhdistelmä jos sinulla on pattereissa (linkki) kuuluu se alaosan yhteys meno/paluu olla suljettu kaksiputkisysteemisssäsi.
- säätäjä-1
  2012-11-04 19:35:21
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  :)
  
  Joo- o
  
  Olet kerrassaan loistava :)
  hmmmm....tässä kohtaa sinulta ei kysytty mitään, tuskin tiedät edes mistä on kysymys, säätele sinä vaan mötikkkääsi.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 19:37:34
  säätäjä-1 kirjoitti:
  Mihinkä? no mietis vähän, ylimääräinen energiasi näyttää erottamattomasti liittyvän kuuluisaan mötikkääsi. Se jopa taitaa aiheuttaa lisälämmöntuottoa nupissasi. Suhiseeko korvissa? ettei vaan keittäisi yli?
  
  Et kuulosta uskottavalta, eilen et vielä tiennyt muuta kuin "MÖTIKÄN". No hyvä kuitenkin että olet viimeisen vuorokauden aikana asiaan vihkiytynyt ja perusasiat opiskellut, jopa sen että on järkevintä pitää jatkuva kierto lattiapiireissä (kuten pattereissa) juuri sillä lämpötilalla joka on lämmitystarpeen suhteen oikea, elikä matalin mahdollinen sinun asettamissasi arvoissa tämän hetken olosuhteisiin nähden.
  Näin sinäkin opit pikkuhiljaa järkevään toimintaan, tuo yhden asteen poikkeama voidaan hyväksyä aloittelijalta, siitä on hyvä jatkaa.
  Joo. Opiskelin eilen PI- säädön, kuten tuota ennen olevat olisiko ollut 60 opintoviikkoa matikkaa säätötekniikkaan liittyen :)
  
  Jos sua tuo mötikkä kiinnostaa niin hirveästi, niin danfossin venttiilit, kuten moottoritkin. Säätimet on muistaakseni Oumanin. Sinänäsä hienoa, että näitä ainakin joskus tehtiin Suomessa. Tulevaisuus aika kyseenalaista, kun tietämys monilla on mitä on, kuten viesteistäsi voi lukea.
  
  Tuolta lähti entisiä tekijöitä aikanaan ja perustivat GST:n, Danfoss meni muistaakseni Tanskalaisille, kuten muuan pankkikin.
  
  Mötikässä on muistaakseni suorittemena ARM, jonka kanssa en ole ollut tekemisissä, vaan jostain syystä 8051 perheeseen kuuluvat controllerit ovat tulleet tutuksi aikoinaan.
  
  Kerro vain mitä mötikästä haluat tietää, niin eiköhän vastaus sinulle löydy :)
  
  Mitä tuohon radiaattoreihin, oliko ne nyt ulkona vai sisällä, varautuneeseen lämpöenergiaan tulee, niin tässä en voi auttaa. Polvistun tietämyksesi edessä.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 19:39:21
  säätäjä-1 kirjoitti:
  hmmmm....tässä kohtaa sinulta ei kysytty mitään, tuskin tiedät edes mistä on kysymys, säätele sinä vaan mötikkkääsi.
  Tietenkin piireistä tehdään suljettuja nykytietämyksellä. Pumppu huutaa ja energiaa varautuu radiaattoriin :)
- Kaikille ei anne
  2012-11-04 19:45:16
  säätäjä-1 kirjoitti:
  eipä tietenkään tule matalammilla lämpötiloilla ylilämmittämistä kun kierto on koko ajan päällä tarkkaan säädetyssä systeemissä, ei ole sahausta lämmöissä.
  
  Noh, tämä asia näyttää sinulle olevan ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää. Voithan kokeilla lattialämmityksesi toimintaa 60 asteisella vedellä, pääset säätelemään mötikkääsi uudellleen, kerro sitten tänne onko helppo hallita lämmitystä.
  "eipä tietenkään tule matalammilla lämpötiloilla ylilämmittämistä kun kierto on koko ajan päällä tarkkaan säädetyssä systeemissä, ei ole sahausta lämmöissä."
  
  Kun tuplaatte patterit, niin termarit voitte myydä. Tönö on aina oikeanlämpöinen. :)
  
  Kokeilisin muuten tuota lattialämmitystä 60 asteisella vedellä, mutta kun puuttuu nuo radiaattorit mihinkä ylimääräinen energia varautuu. Mutta ole huoleti. Käyn nuo ostamassa, varaan ja kannan sitten ulos, kuten neuvoit, niin sitten minullakin on energiaa jemmassa :)
- kuuma tupa..
  2012-11-04 19:46:02
  säätäjä-1 kirjoitti:
  nimenomaan, pientä virtausta täytyy olla kaksiputkisysteemissä muuten ei putket kuumene. Jakotukki katon rajassa???
  
  ? lienee varaajan yläosasta menevä putki, menopuoli johon väliin suntille tulee paluupuolelta putki pumpun jälkeen?. Voihan tuossa olla kyse johtumisestakin sinne tukille asti. Paluupuolen tukki alhaalla? Kuitenkin putket menee lattian alla, vai miten?
  
  Termostaatin juuresta patterit lämpimiä, pieni kierto siellä on joo. Suntti sinulla on käsisäätöinen? lämmität puulla?
  
  Tuo patteriventtiiliyhdistelmä jos sinulla on pattereissa (linkki) kuuluu se alaosan yhteys meno/paluu olla suljettu kaksiputkisysteemisssäsi.
  En oikein pysy perässä kun kuvittelet. Suntissa on automaattinen säätö, joka on ulkoilmaan liittyvä. Suntti vuotaa läpi tai sitten se ei sulkeudu pohjaan saakka. Käsin liikuttamalla se ei mene edemmäksi. Nuo suntit ei liene erikoisen tiivitä kuin hanat.
- Rock.
  2012-11-04 19:51:11
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Tietenkin piireistä tehdään suljettuja nykytietämyksellä. Pumppu huutaa ja energiaa varautuu radiaattoriin :)
  Maanantaina on radiaattoreita peräkärry täynnä.
- säätäjä-1
  2012-11-04 19:55:57
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Tietenkin piireistä tehdään suljettuja nykytietämyksellä. Pumppu huutaa ja energiaa varautuu radiaattoriin :)
  johan on taas pläjäys mötikkämieheltä, lämmitysverkostot tietenkin ovat suljettuja tänä päivänä, mutta tuskin tiedät mitä se tarkoittaaa, se ei tarkoita että joku piiri olisi kiinni, ummessa.
  Kiertopumppu on keskipakopumppu, ei välitä pätkäkään kiertääkö vesi vähän vai paljon, vai ei ollenkaan. E i sellainen 35-50 watin pumppu huuda eikä valita, eikä ylikuumene omasta pyörimisestään. Yleensä nämä ovat vielä märkämoottorisia, esim grundfors
  
  Varaa sinä energiasi mötikkääsi.
- säätäjä-1
  2012-11-04 20:08:19
  kuuma tupa.. kirjoitti:
  En oikein pysy perässä kun kuvittelet. Suntissa on automaattinen säätö, joka on ulkoilmaan liittyvä. Suntti vuotaa läpi tai sitten se ei sulkeudu pohjaan saakka. Käsin liikuttamalla se ei mene edemmäksi. Nuo suntit ei liene erikoisen tiivitä kuin hanat.
  ok, siis sinulla on menoveden automaattinen ulkoilman lämpötila-anturilla toimiva säätö. Ei sinulla sitten mitään korkeita menoveden lämpötiloja voi näillä keleillä olla.
  Kolmitieventtiili ei koskaan ole täysin suljettu, elikä se menopuolen haara jakotukille päin on aina auki ja varaajalta tuleva putki sekä paluupuolelta tuleva putki sekoittavat vettä keskenään siihen lämpötilaan kun olet säätänyt näillä keleillä.
  Siinä suntissa sulkeutuu vain jompikumpi, se varaajalta tuleva linja, tai palupuolelta tuleva linja. Elikä kun haluat maksimilämpöistä vettä varaajalta laitat pyynnön niin että suntti sulkee paluulinjan kokonaan, silloin vettä menopuolen tukille tulee vain varaajalta. Toisinpäin jos haluat että vesi kiertää vain paluuupulelta menopuolelle.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 20:25:13
  säätäjä-1 kirjoitti:
  johan on taas pläjäys mötikkämieheltä, lämmitysverkostot tietenkin ovat suljettuja tänä päivänä, mutta tuskin tiedät mitä se tarkoittaaa, se ei tarkoita että joku piiri olisi kiinni, ummessa.
  Kiertopumppu on keskipakopumppu, ei välitä pätkäkään kiertääkö vesi vähän vai paljon, vai ei ollenkaan. E i sellainen 35-50 watin pumppu huuda eikä valita, eikä ylikuumene omasta pyörimisestään. Yleensä nämä ovat vielä märkämoottorisia, esim grundfors
  
  Varaa sinä energiasi mötikkääsi.
  Ah. Nyt etenee tietämys jo eteenpäin. Eli sähkömoottorin kuorma on vakio vastuksesta riippumatta :)
  
  Olet voittaja.
  
  Eikö suljettu piiri tarkoitakkaan sitä, että radiaattori (joka on jo varattu energiaa täytten monen vuoden aikana) ei valu alleen? Saako tuosta säteilyä, vai onko tuo turvallista, kun tätä ei ole ennen keksitty?
- säätäjä-1
  2012-11-04 20:35:31
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Ah. Nyt etenee tietämys jo eteenpäin. Eli sähkömoottorin kuorma on vakio vastuksesta riippumatta :)
  
  Olet voittaja.
  
  Eikö suljettu piiri tarkoitakkaan sitä, että radiaattori (joka on jo varattu energiaa täytten monen vuoden aikana) ei valu alleen? Saako tuosta säteilyä, vai onko tuo turvallista, kun tätä ei ole ennen keksitty?
  hmmm, puhut pehmeitä, kiertovesipumppu, keskipapopumppu, tekee aivan olemattoman pienen paineen, sen tarkoitus on vain kierrättää vettä, siksi sen tehokin on mitätön. Elikä siipipyörän pyörimisvastus (moottorin kuormitus) ei nouse pätkääkään siitä ettei vesi liiku, ymmärrätkö poju?
- kuuma tupa.
  2012-11-04 20:48:24
  säätäjä-1 kirjoitti:
  ok, siis sinulla on menoveden automaattinen ulkoilman lämpötila-anturilla toimiva säätö. Ei sinulla sitten mitään korkeita menoveden lämpötiloja voi näillä keleillä olla.
  Kolmitieventtiili ei koskaan ole täysin suljettu, elikä se menopuolen haara jakotukille päin on aina auki ja varaajalta tuleva putki sekä paluupuolelta tuleva putki sekoittavat vettä keskenään siihen lämpötilaan kun olet säätänyt näillä keleillä.
  Siinä suntissa sulkeutuu vain jompikumpi, se varaajalta tuleva linja, tai palupuolelta tuleva linja. Elikä kun haluat maksimilämpöistä vettä varaajalta laitat pyynnön niin että suntti sulkee paluulinjan kokonaan, silloin vettä menopuolen tukille tulee vain varaajalta. Toisinpäin jos haluat että vesi kiertää vain paluuupulelta menopuolelle.
  Minulla ei ole ongelmaa ja olen tyytyväinen järjestelmän toimintaan. Vaikka menovesi on kuumaa ajoittain. Kunhan patterit ovat kylmiä kun lämmitän uunia. on toiminut jo kymmeniä vuosia ilman harmia.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 20:58:37
  säätäjä-1 kirjoitti:
  hmmm, puhut pehmeitä, kiertovesipumppu, keskipapopumppu, tekee aivan olemattoman pienen paineen, sen tarkoitus on vain kierrättää vettä, siksi sen tehokin on mitätön. Elikä siipipyörän pyörimisvastus (moottorin kuormitus) ei nouse pätkääkään siitä ettei vesi liiku, ymmärrätkö poju?
  Onko tässä tulossa jo neljäs nobeli! WAU
- säätäjä-1
  2012-11-04 21:12:56
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Onko tässä tulossa jo neljäs nobeli! WAU
  hmm, huomaan että olet pelkkä pelle ja rääväsuu, ei mitään tietoa, yleensäkään mistään tekniikan alasta. joten jätän sinun typerät heittosi tästä lähtien omaan arvoonsa.
- säätäjä-1
  2012-11-04 21:25:55
  kuuma tupa. kirjoitti:
  Minulla ei ole ongelmaa ja olen tyytyväinen järjestelmän toimintaan. Vaikka menovesi on kuumaa ajoittain. Kunhan patterit ovat kylmiä kun lämmitän uunia. on toiminut jo kymmeniä vuosia ilman harmia.
  no itseasissa sinun ei kannata huolta kantaakaan moisista asioista, lämmität puulla, mahdollisesti vielä omalla siellä pohjoiskarjalassa. Ei kustannussäästöjä, ainkaan merkittäviä tule, vaikka tekisit mitä säätöjä.
  
  Jos nyt kuvitellaan että viimosen päälle säätelemällä saat säästettyä talven aikana puoli mottia klapeja, niin onko vaivan arvoista?
  
  Olennaista on että ihminen on tyytyväinen, liekö muulla väliä.
  
  Tämä keskusteluhan on lähinnä teoreettista hupia, jopa saivartelua ja ajankulua mitä suurimmassa määrin.
- säätäjä-1
  2012-11-04 21:34:44
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Joo. Opiskelin eilen PI- säädön, kuten tuota ennen olevat olisiko ollut 60 opintoviikkoa matikkaa säätötekniikkaan liittyen :)
  
  Jos sua tuo mötikkä kiinnostaa niin hirveästi, niin danfossin venttiilit, kuten moottoritkin. Säätimet on muistaakseni Oumanin. Sinänäsä hienoa, että näitä ainakin joskus tehtiin Suomessa. Tulevaisuus aika kyseenalaista, kun tietämys monilla on mitä on, kuten viesteistäsi voi lukea.
  
  Tuolta lähti entisiä tekijöitä aikanaan ja perustivat GST:n, Danfoss meni muistaakseni Tanskalaisille, kuten muuan pankkikin.
  
  Mötikässä on muistaakseni suorittemena ARM, jonka kanssa en ole ollut tekemisissä, vaan jostain syystä 8051 perheeseen kuuluvat controllerit ovat tulleet tutuksi aikoinaan.
  
  Kerro vain mitä mötikästä haluat tietää, niin eiköhän vastaus sinulle löydy :)
  
  Mitä tuohon radiaattoreihin, oliko ne nyt ulkona vai sisällä, varautuneeseen lämpöenergiaan tulee, niin tässä en voi auttaa. Polvistun tietämyksesi edessä.
  no johan on vuodatus, hyvä sentään että olet jotain edes yrittänyt opiskella, ei hyvää päivää. Valmistuitko koskaan mihinkään.
  
  Radiaattoreihin varautuneen energian laskeminen on varsin helppoa, jopa sinun kolutuksellasi siitä selviää, ehkä.
  
  Tietämykseni laajasti ottaen teknikasta on tosiaankin moninkertainen sinuun verrattuna, joten on sinulla syytäkin kyykkyhyppiä edessäni.
- kuuma tupa.
  2012-11-04 22:04:39
  säätäjä-1 kirjoitti:
  no itseasissa sinun ei kannata huolta kantaakaan moisista asioista, lämmität puulla, mahdollisesti vielä omalla siellä pohjoiskarjalassa. Ei kustannussäästöjä, ainkaan merkittäviä tule, vaikka tekisit mitä säätöjä.
  
  Jos nyt kuvitellaan että viimosen päälle säätelemällä saat säästettyä talven aikana puoli mottia klapeja, niin onko vaivan arvoista?
  
  Olennaista on että ihminen on tyytyväinen, liekö muulla väliä.
  
  Tämä keskusteluhan on lähinnä teoreettista hupia, jopa saivartelua ja ajankulua mitä suurimmassa määrin.
  Puun polttamisella on tarkoitus säästää sähköä (vastukset varaajassa).Samalla valmistaen uuniruokia. Patterit kylmillään ja uuni kuumana.
- ääni pannuhuoneesta
  2012-11-04 23:42:21
  säätäjä-1 kirjoitti:
  hmm, huomaan että olet pelkkä pelle ja rääväsuu, ei mitään tietoa, yleensäkään mistään tekniikan alasta. joten jätän sinun typerät heittosi tästä lähtien omaan arvoonsa.
  Kun termostaatit sulkeutuvat kuumalla, niin ainakin meidän pumppu pitää kovaa vinkuvaa ääntä.
- Tekn lis
  2012-11-05 11:22:39
  säätäjä-1 kirjoitti:
  no johan on vuodatus, hyvä sentään että olet jotain edes yrittänyt opiskella, ei hyvää päivää. Valmistuitko koskaan mihinkään.
  
  Radiaattoreihin varautuneen energian laskeminen on varsin helppoa, jopa sinun kolutuksellasi siitä selviää, ehkä.
  
  Tietämykseni laajasti ottaen teknikasta on tosiaankin moninkertainen sinuun verrattuna, joten on sinulla syytäkin kyykkyhyppiä edessäni.
  Taas yksi palstalla anonyymisti pätevä.
  
  Et ymmärrä mitä eroa on lämmitysjärjestelmän säädöllä ja veden lämpötilalla.
  
  Lopeta ajoissa, että et nolaa itseäsi enempää. Tässä olet tosin onnistunut jo vakuuttavasti.
- ml213.
  2012-11-05 18:29:19
  säätäjä-1 kirjoitti:
  niimpä normilämpöisellä vedellä, mutta ei 60 asteisella vedellä termostaatti pysy mukana, vaan viivettä väkisinkin syntyy ja huoneiston lämpötila heittelee.
  
  Esim näillä keleillä mitä etelä Suomessa tällä hetkellä on, 5 astetta lämmintä, menoveden lämpötilaksi riittää 25-28 astetta. Patterin keskimääräinen lämpötila on jossain tuolla alarajan tasolla, tai alapuolella jatkuvassa kierrossa. Tähän ei 60 asteisella vedellä ja termostaatilla ohjattuna päästä, vaan lämpötila sahaa, valitettavasti.
  Putkiston hukka? rippuu tietysti missä putket menee, uusissa rakennuksissa esim eristerailossa laatan alla, ei paljoa hukkaa. Itselläni putket huoneiston puolella, ei hukkaa, mutta ei voi 60 asteista kierrättäkään, koska toisessa piirissä on kolme termostaatitonta pattteria, kahdessa vaatekomerossa ja vessassa. Niitä ei saa koskaan säädettyä kohdalleen pelkällä sulkuventiilin ruuvaamisella, vaan tarvitaan nimenomaan menoveden säätö.
  Näin todellisuudessa.
  >>>Itselläni putket huoneiston puolella, ei hukkaa, mutta ei voi 60 asteista kierrättäkään, koska toisessa piirissä on kolme termostaatitonta pattteria, kahdessa vaatekomerossa ja vessassa. Niitä ei saa koskaan säädettyä kohdalleen pelkällä sulkuventiilin ruuvaamisella, vaan tarvitaan nimenomaan menoveden säätö.
diipadaa.,
2012-11-02 21:16:09
Keksintösi on samaa tasoa kuin se että vaihtamalla autoon suurempi moottoriseen voi ajaa samaa nopeutta pienemmillä kierroksilla ja bensaa säästyy.
- hyötyäsaattaaolla
  2012-11-04 11:07:29
  tuo on mahdollista, auto on eri juttu, tai polttomoottori, what ever. Johtuu sen hyötysuhteeesta joka ei suinkaan ole kaikilla kierroksilla sama.
- henriksoni9791
  2012-11-04 13:14:42
  1.6 auto eri kun 1.3 ajaa paremmin.
  1.8 ois hyvä
jkmkj
2012-11-03 12:02:06
On tuossa jotain järkeä. Korvattiin vesikiertoinenlattialämmitys pariksi viikoksi pienillä öljytäytteisillä 1kw sähköpattereilla. Niitä oli 6kpl. Kaikki oli todella kuumia ja lähes koko ajan niissä valo paloi, mutta lämpö ei niistä jotenkin irronnut. sisällä oli kylmä vaikka 6kw lämmitystä. normaalisti Meillä lattiaa lämmittää 3kw vastus ja kovilla pakkasilla käyttää 6kw. Ja on varaa tuulettaakkin. Jos joku tämän selittää jollain fiksulla tavalla niin voin uskoa, ettei lämmön lähteen luovutuspinnalla ole merkitystä. Ennen sitä luotan omiin kokemuksiin.
- säätäjä-1
  2012-11-03 15:38:24
  Joo, kyse on juuri huonelämmön hallinnasta, niin fyysisellä kuin "tunneperusteella".
  
  Lattialämmitys antaa tasaisen lämmön koko huonealalle jota automatiikka ohjaa. Lisäksi lämpö tulee lattiasta jonka aistii ensimmäisenä jalat ja koko kroppa on tyytyväinen.
  
  Ei kannata tänä päivänä tuijottaa patterien fyysisiin kokoihin, sama patteri saattaa olla teholtaan esim 300 wattia, tai 600 wattia, riippuen siitä mitä lvi-inssi on patterin vedenkiertonopeudeksi laskemalla saanut.
  Nykyään jokainen patteripiiri sisältää linjasäätöventtiilin, patteritermostaatin esisäädön (virtaus), joka löytyy käsisäätönupin irrottamisen jälkeen termostaatin rungosta. Näihin kahteen asetetaan suunnittelijan antamat arvot, kuin myös kiertopumpun nopeudelle. Lopuksi jokainen piiri mitataan siihen tarkoitetulla virtausmittarilla. Viimeisen silauksen säädöille antaa menoveden automaattinen lämpötilan säädin, joka säätyy ulkoilman lämpötilan mukaan. Näitä säätimien "käppyröitä" sitten hienosäädetään kokemusperäisesti.
  
  Sinullakin on kussakin lattiapiirissä jakotukilla säätöventtiili, jos ei kyse ole kovin vanhasta lattialämmityksestä ja menoveden lämpöä ohjaa ulkolämpötilan huomioiva automatiikka?
- jkmkj
  2012-11-03 16:43:10
  säätäjä-1 kirjoitti:
  Joo, kyse on juuri huonelämmön hallinnasta, niin fyysisellä kuin "tunneperusteella".
  
  Lattialämmitys antaa tasaisen lämmön koko huonealalle jota automatiikka ohjaa. Lisäksi lämpö tulee lattiasta jonka aistii ensimmäisenä jalat ja koko kroppa on tyytyväinen.
  
  Ei kannata tänä päivänä tuijottaa patterien fyysisiin kokoihin, sama patteri saattaa olla teholtaan esim 300 wattia, tai 600 wattia, riippuen siitä mitä lvi-inssi on patterin vedenkiertonopeudeksi laskemalla saanut.
  Nykyään jokainen patteripiiri sisältää linjasäätöventtiilin, patteritermostaatin esisäädön (virtaus), joka löytyy käsisäätönupin irrottamisen jälkeen termostaatin rungosta. Näihin kahteen asetetaan suunnittelijan antamat arvot, kuin myös kiertopumpun nopeudelle. Lopuksi jokainen piiri mitataan siihen tarkoitetulla virtausmittarilla. Viimeisen silauksen säädöille antaa menoveden automaattinen lämpötilan säädin, joka säätyy ulkoilman lämpötilan mukaan. Näitä säätimien "käppyröitä" sitten hienosäädetään kokemusperäisesti.
  
  Sinullakin on kussakin lattiapiirissä jakotukilla säätöventtiili, jos ei kyse ole kovin vanhasta lattialämmityksestä ja menoveden lämpöä ohjaa ulkolämpötilan huomioiva automatiikka?
  Tarkennan. Meillä on saneerattu vanha talo jossa lattiat on kipsilevytetty. Jakotukissa ei ole automatiikkaa vaan virtaus on vain esisäädetty. Minkään laista varaajaa ei ole tuon kipsin lisäksi. Vesi kiertää vastuspatterin läpi jossa 3kpl 3kw vastuksia. Ainoa automatiikka mikä löytyy on patterissa oleva kello-ohjain josta voi säätää kuinka pitkän lämmitys ajan jälkeen kytkeytyy seuraava vastus päälle ja yksi huone termostaatti. Järjestelmän olen itse rakentanut väliaikaiseksi, kunnes saan hankittua jollain pumpulla toimivan lämmönlähteen.
- jkmkj
  2012-11-03 16:46:43
  jkmkj kirjoitti:
  Tarkennan. Meillä on saneerattu vanha talo jossa lattiat on kipsilevytetty. Jakotukissa ei ole automatiikkaa vaan virtaus on vain esisäädetty. Minkään laista varaajaa ei ole tuon kipsin lisäksi. Vesi kiertää vastuspatterin läpi jossa 3kpl 3kw vastuksia. Ainoa automatiikka mikä löytyy on patterissa oleva kello-ohjain josta voi säätää kuinka pitkän lämmitys ajan jälkeen kytkeytyy seuraava vastus päälle ja yksi huone termostaatti. Järjestelmän olen itse rakentanut väliaikaiseksi, kunnes saan hankittua jollain pumpulla toimivan lämmönlähteen.
  Ja tietenkin vielä vastuspatterissa on termostaatti jolla säädetään veden lämpö.
- säätäjä-1
  2012-11-03 16:59:50
  jkmkj kirjoitti:
  Tarkennan. Meillä on saneerattu vanha talo jossa lattiat on kipsilevytetty. Jakotukissa ei ole automatiikkaa vaan virtaus on vain esisäädetty. Minkään laista varaajaa ei ole tuon kipsin lisäksi. Vesi kiertää vastuspatterin läpi jossa 3kpl 3kw vastuksia. Ainoa automatiikka mikä löytyy on patterissa oleva kello-ohjain josta voi säätää kuinka pitkän lämmitys ajan jälkeen kytkeytyy seuraava vastus päälle ja yksi huone termostaatti. Järjestelmän olen itse rakentanut väliaikaiseksi, kunnes saan hankittua jollain pumpulla toimivan lämmönlähteen.
  joo, ei siinä jakotukissa muuta olekaan kuin esisäätö, eikä se itseasiassa menoveden lämpötilan automaattisäätöä tarvitsekaan, siinä minulle tuli virhe, säätöaluehan olisi tosi pieni, riittää käsisäätö, elikä käsisäätöinen suntti silloin kun lämmitysmuotona on esim pelletti tai öljy. Tämä siksi että noissa lämmitysmuodoissa kattilaveden lämpötila on 75-80 astetta, joten meno ja paluuvettä on sekoitettava suntissa, jotta saadaan oikea lämpötila lattiaputkiin.
  
  Miten lämmität kesällä? Esim pelkästään kosteitten tilojen lattiapiiriä?
- jkmkj
  2012-11-03 17:08:28
  säätäjä-1 kirjoitti:
  joo, ei siinä jakotukissa muuta olekaan kuin esisäätö, eikä se itseasiassa menoveden lämpötilan automaattisäätöä tarvitsekaan, siinä minulle tuli virhe, säätöaluehan olisi tosi pieni, riittää käsisäätö, elikä käsisäätöinen suntti silloin kun lämmitysmuotona on esim pelletti tai öljy. Tämä siksi että noissa lämmitysmuodoissa kattilaveden lämpötila on 75-80 astetta, joten meno ja paluuvettä on sekoitettava suntissa, jotta saadaan oikea lämpötila lattiaputkiin.
  
  Miten lämmität kesällä? Esim pelkästään kosteitten tilojen lattiapiiriä?
  kylpyhuone on vielä remontoimatta ja siellä on sähköinen lattialämmitys. Empä ollut tullut tuota ajatelluksikaan, mutta taidankin jättää sen sellaiseksi. Suosittelen kyllä kaikkia vaihtamaan patterit lattialämmitykseen jos vain mahdollista. itsetehtynä ei maksanutkaan juuri mitään.
- säätäjä-1
  2012-11-03 17:45:35
  jkmkj kirjoitti:
  kylpyhuone on vielä remontoimatta ja siellä on sähköinen lattialämmitys. Empä ollut tullut tuota ajatelluksikaan, mutta taidankin jättää sen sellaiseksi. Suosittelen kyllä kaikkia vaihtamaan patterit lattialämmitykseen jos vain mahdollista. itsetehtynä ei maksanutkaan juuri mitään.
  ilman muuta kannattaa jättää se kylppärisähkölämmitykselle kun kerta on valmiina ja kesäkäyttö helppoa. Itsellä on sauna ja suihkutilassa vain 600 watin pyyhekuivain/patteri yhdistelmä, riittä lämmitykseen ja lisäksi ilmankuivain. Laitoin pari vuotta sitten suihkukaapin, on vedenroiskeet hallinnassa.
  
  Meillä toimii vesikiertoinen patterilämmitys ihan ok, no problem, johtunee monimuotoisesta lämmityksestä, meillä lisänä ilppi ja takka ja kattilakin on kolmitoiminen, öljyllä/puulla/sähköllä....
  
  Lattiatkaan eivät ole kylmiä (paitsi kylppärissä/saunassa), lastulevylattia jonka alla laatan päällä 125 milliä villaa. Pintamateriaalina muovimatto.
- Joopa joo
  2012-11-03 18:54:09
  säätäjä-1 kirjoitti:
  ilman muuta kannattaa jättää se kylppärisähkölämmitykselle kun kerta on valmiina ja kesäkäyttö helppoa. Itsellä on sauna ja suihkutilassa vain 600 watin pyyhekuivain/patteri yhdistelmä, riittä lämmitykseen ja lisäksi ilmankuivain. Laitoin pari vuotta sitten suihkukaapin, on vedenroiskeet hallinnassa.
  
  Meillä toimii vesikiertoinen patterilämmitys ihan ok, no problem, johtunee monimuotoisesta lämmityksestä, meillä lisänä ilppi ja takka ja kattilakin on kolmitoiminen, öljyllä/puulla/sähköllä....
  
  Lattiatkaan eivät ole kylmiä (paitsi kylppärissä/saunassa), lastulevylattia jonka alla laatan päällä 125 milliä villaa. Pintamateriaalina muovimatto.
  Lattialämmitys laitetaan suihkuun sen vuoksi, että lattia tuntuisi mukavalta. Ei tuota kannta millään rättipatterilla korvata.
  
  Miksi kesällä pitäisi kylppäriä lämmittää?
  
  Onko sinusta 600W vähän??? Tuollahan pysyy 20 m2 huone lämpimänä kovilla pakkasilla.
- säätäjä-1
  2012-11-03 20:57:52
  Joopa joo kirjoitti:
  Lattialämmitys laitetaan suihkuun sen vuoksi, että lattia tuntuisi mukavalta. Ei tuota kannta millään rättipatterilla korvata.
  
  Miksi kesällä pitäisi kylppäriä lämmittää?
  
  Onko sinusta 600W vähän??? Tuollahan pysyy 20 m2 huone lämpimänä kovilla pakkasilla.
  voi voi kun pojalla jätättää. Kyllä sitä lattialämmitystä kesällä käytetään myösnimenomaan lattian kuivana pitämiseksi, niinkuin yleensäkin koko tilan kuivattamiseksi ja suhteellisen kosteuden kurissa pitämiseksi.
  
  Mistäs sinä? tiedät mitä meidän kylppäri ja sauna vaatii lämitystä, nyt ei kuules teoria W/pinta-ala tai w/kuutio auta, teoreetikko, katsos kun minä asun täällä ja tiedän että tila on kylmä talvipakkasilla. Johtunee paljolti siitä etä on painovoimainen ilmanvaihto sekä seinän läpi että hormin kautta (puulla lämpiävä kiuas). Parempi pieni energiahukka kuin märät tilat.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-03 23:33:30
  säätäjä-1 kirjoitti:
  voi voi kun pojalla jätättää. Kyllä sitä lattialämmitystä kesällä käytetään myösnimenomaan lattian kuivana pitämiseksi, niinkuin yleensäkin koko tilan kuivattamiseksi ja suhteellisen kosteuden kurissa pitämiseksi.
  
  Mistäs sinä? tiedät mitä meidän kylppäri ja sauna vaatii lämitystä, nyt ei kuules teoria W/pinta-ala tai w/kuutio auta, teoreetikko, katsos kun minä asun täällä ja tiedän että tila on kylmä talvipakkasilla. Johtunee paljolti siitä etä on painovoimainen ilmanvaihto sekä seinän läpi että hormin kautta (puulla lämpiävä kiuas). Parempi pieni energiahukka kuin märät tilat.
  Lämpötilahan ei kuivata mitään tilaa, vaan ilmanvaihto. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa lämmitys tehostaa ilmanvaihtoa, joten se epäsuorasti myös kuivattaa. Lämmitys itsessään ei suoraan kuivata.
  
  Lämmitettäessä suhteellinen kosteus pienenee, mutta se on eri asia kuin kuivaaminen. Ilmaan ei paljoa vettä mahdu tavallisilla lämpötiloilla, joten ainoa tapa saada tilat kuivaksi on ilman vaihtaminen, ei lämmittäminen.
  
  Meni taas teikäläisellä väärin, mutta eipä tainnut olla yllätys. Toivottavasti purat tuon tönösi, etkä myy pommia jollekkin yhtä kuutamolla olevalle.
- säätäjä-1
  2012-11-03 23:56:33
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Lämpötilahan ei kuivata mitään tilaa, vaan ilmanvaihto. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa lämmitys tehostaa ilmanvaihtoa, joten se epäsuorasti myös kuivattaa. Lämmitys itsessään ei suoraan kuivata.
  
  Lämmitettäessä suhteellinen kosteus pienenee, mutta se on eri asia kuin kuivaaminen. Ilmaan ei paljoa vettä mahdu tavallisilla lämpötiloilla, joten ainoa tapa saada tilat kuivaksi on ilman vaihtaminen, ei lämmittäminen.
  
  Meni taas teikäläisellä väärin, mutta eipä tainnut olla yllätys. Toivottavasti purat tuon tönösi, etkä myy pommia jollekkin yhtä kuutamolla olevalle.
  no johan pomppas!! ETkö tajua edes suhteellisesta kosteudesta mitään, vaikka aboluuttinen kosteus ei laskekaan, suhteellinen kosteus laskee lämpötilan noustessa ja vain suhteellisella kosteudella on merkitystä esim homeen muodostumiselle. Lämmitys myös lisää painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta, joskin se on heikkoa kesällä.
  
  Löytyisikö edes yhtä asiaa jonka tietäisit??? Kaikki mitä olet tänne kirjoittanut on roskaa!
  
  Hmmm kokeillaan jotain helppoa johon voit vastata......Aku ankan veljenpoikien nimet? kokeile, jos saat yhden oikein, on sinulla jo toivoa.
  
  Odotan vastausta.
- yömyöhäinenn
  2012-11-04 00:36:49
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Lämpötilahan ei kuivata mitään tilaa, vaan ilmanvaihto. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa lämmitys tehostaa ilmanvaihtoa, joten se epäsuorasti myös kuivattaa. Lämmitys itsessään ei suoraan kuivata.
  
  Lämmitettäessä suhteellinen kosteus pienenee, mutta se on eri asia kuin kuivaaminen. Ilmaan ei paljoa vettä mahdu tavallisilla lämpötiloilla, joten ainoa tapa saada tilat kuivaksi on ilman vaihtaminen, ei lämmittäminen.
  
  Meni taas teikäläisellä väärin, mutta eipä tainnut olla yllätys. Toivottavasti purat tuon tönösi, etkä myy pommia jollekkin yhtä kuutamolla olevalle.
  lapsikin tietää kumpi lattia kuivuu nopeammin, kylmä vai lämmin.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 00:38:12
  säätäjä-1 kirjoitti:
  no johan pomppas!! ETkö tajua edes suhteellisesta kosteudesta mitään, vaikka aboluuttinen kosteus ei laskekaan, suhteellinen kosteus laskee lämpötilan noustessa ja vain suhteellisella kosteudella on merkitystä esim homeen muodostumiselle. Lämmitys myös lisää painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta, joskin se on heikkoa kesällä.
  
  Löytyisikö edes yhtä asiaa jonka tietäisit??? Kaikki mitä olet tänne kirjoittanut on roskaa!
  
  Hmmm kokeillaan jotain helppoa johon voit vastata......Aku ankan veljenpoikien nimet? kokeile, jos saat yhden oikein, on sinulla jo toivoa.
  
  Odotan vastausta.
  Vaikka lämpötilaa kuinka nostat, niin ei se valitettavasti vähennä sitä absoluuttista kosteutta, eli kylppärisi ei kuiva, vaikka homeinesi yrität muuta selittää.
  
  "Lämmitys myös lisää painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta, joskin se on heikkoa kesällä."
  
  Hei. "Painovoimaisessa ilmanvaihdossa lämmitys tehostaa ilmanvaihtoa, joten se epäsuorasti myös kuivattaa." Toinen asia jo jonka opit. Hienoa. Saat papukaijamerkin.
  
  "Löytyisikö edes yhtä asiaa jonka tietäisit??? Kaikki mitä olet tänne kirjoittanut on roskaa!
  "
  Opit tässä jo toisen asian. Vaikka nuo muut onkin sinulle vielä kateissa, niin tsemppiä!!
- Höpsis vaan
  2012-11-04 09:12:45
  Pienet patterit toimivat ns. pistelämmittiminä, eli luovuttaa kyllä luvatun
  tehon.
  Lämpö ei vaan jakaudu tasaisesti.
  Olisit laittanut 6 kw kaapeleita lattiaan, niin huomaisit eron.
- säätäjä-1
  2012-11-04 09:14:51
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Vaikka lämpötilaa kuinka nostat, niin ei se valitettavasti vähennä sitä absoluuttista kosteutta, eli kylppärisi ei kuiva, vaikka homeinesi yrität muuta selittää.
  
  "Lämmitys myös lisää painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta, joskin se on heikkoa kesällä."
  
  Hei. "Painovoimaisessa ilmanvaihdossa lämmitys tehostaa ilmanvaihtoa, joten se epäsuorasti myös kuivattaa." Toinen asia jo jonka opit. Hienoa. Saat papukaijamerkin.
  
  "Löytyisikö edes yhtä asiaa jonka tietäisit??? Kaikki mitä olet tänne kirjoittanut on roskaa!
  "
  Opit tässä jo toisen asian. Vaikka nuo muut onkin sinulle vielä kateissa, niin tsemppiä!!
  noh, ihan vaan tiedoksesi, tilan kosteus/kuivuus määräytyy suhteellisen kosteuden mukaan.
  
  Tässä perustietoa mikrobikasvun edellytyksille/ suhteellisen kosteus:
  
  Mikrobien kasvuedellytykset
  Kosteus
  Täysin kuivassa ympäristössä mikään mikrobi ei kasva, mutta itiöt säilyvät elinkykyisinä. Vesi on mikrobien kasvulle välttämätön. Jos ilman suhteellinen kosteus on alle 30 %, mikrobit eivät kasva. Jos ilman suhteellinen kosteus on yli 70 %, mikrobikasvu on todennäköinen.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 09:55:32
  säätäjä-1 kirjoitti:
  noh, ihan vaan tiedoksesi, tilan kosteus/kuivuus määräytyy suhteellisen kosteuden mukaan.
  
  Tässä perustietoa mikrobikasvun edellytyksille/ suhteellisen kosteus:
  
  Mikrobien kasvuedellytykset
  Kosteus
  Täysin kuivassa ympäristössä mikään mikrobi ei kasva, mutta itiöt säilyvät elinkykyisinä. Vesi on mikrobien kasvulle välttämätön. Jos ilman suhteellinen kosteus on alle 30 %, mikrobit eivät kasva. Jos ilman suhteellinen kosteus on yli 70 %, mikrobikasvu on todennäköinen.
  Jätä nuo mikrobit sinulle liian monimutkaisina pois.
  
  Jos ilmaa ei vaihda, niin ei tuo lattia kuivu. Kylppärissä kun ei ole sitä tuolinjalkaa, jonne tämä vesi voisi mennä samaan paikkaan jemmaan tuon energiasi kanssa.
- säätäjä-1
  2012-11-04 10:51:16
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Jätä nuo mikrobit sinulle liian monimutkaisina pois.
  
  Jos ilmaa ei vaihda, niin ei tuo lattia kuivu. Kylppärissä kun ei ole sitä tuolinjalkaa, jonne tämä vesi voisi mennä samaan paikkaan jemmaan tuon energiasi kanssa.
  Väität siis että kylmä suihkuhuoneen lattia kuivuu yhtä nopeasti kuin lämmin. Luulen että 99,99999% ihmisistä on eri mieltä, mutta tässä maassa jokainen saa olla vapaasti sitä mieltä mitä haluaa, myös sinä "mötikkä".
  
  Kysyn kysymyksen saunan puolelta, tosin lienee turhaa koska et tiennyt akun veljenpoikien nimiäkän...):
  Kastelet saunan lauteet, kuivuuko lauteet nopeammin jos lämmität saunan esim sähkökiukaalla 80 asteeseen ja kaikki räppänät kiinni (kosteus ei pääse saunasta pois), vai kuivuuko lauteet yhtä nopeasti lämmittämättäkin 21 asteisessa samaisessa tuulettamattomassa saunassa?
- jkmkj
  2012-11-04 12:07:09
  Höpsis vaan kirjoitti:
  Pienet patterit toimivat ns. pistelämmittiminä, eli luovuttaa kyllä luvatun
  tehon.
  Lämpö ei vaan jakaudu tasaisesti.
  Olisit laittanut 6 kw kaapeleita lattiaan, niin huomaisit eron.
  Ei tuu järkevää vastausta tuohon luovutus pinta-alan vaikutukseen. Jos olisin laittanyt 3kw lämmitys kaapelia 80m2. Eli olisin saanut laittaa kaapelia noin 80cm jaolla. Nyt vesiputket on 20cm jaolla ja 3kw vastus riittää lämmitykseen n. -20 asti.
- ajatteleppa ite
  2012-11-04 12:21:40
  jkmkj kirjoitti:
  Ei tuu järkevää vastausta tuohon luovutus pinta-alan vaikutukseen. Jos olisin laittanyt 3kw lämmitys kaapelia 80m2. Eli olisin saanut laittaa kaapelia noin 80cm jaolla. Nyt vesiputket on 20cm jaolla ja 3kw vastus riittää lämmitykseen n. -20 asti.
  No helskuta tuohan menee jo edullisemmaksi kuin kuuluisa maalämpö!
  Eli miksi laittaa kalliita pumppuhärdelliä, kun vähemmälläkin pääsee.
  Parempi cop kun ilpissä..
  Ilppikin kuluttaa -20 enemmän.
- jkmkj
  2012-11-04 12:44:46
  ajatteleppa ite kirjoitti:
  No helskuta tuohan menee jo edullisemmaksi kuin kuuluisa maalämpö!
  Eli miksi laittaa kalliita pumppuhärdelliä, kun vähemmälläkin pääsee.
  Parempi cop kun ilpissä..
  Ilppikin kuluttaa -20 enemmän.
  Kyllähän 3kw saa ihan kivan sähkölaskun aikaan jos se kävis jatkuvasti n.200e/kk. Kyllä meille pumppu tulee, kun saan ensin rahat kerättyä. Se että onko se poistoilma, vesi-ilma vai maalämpö on vielä kysymysmerkki.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 12:46:45
  säätäjä-1 kirjoitti:
  Väität siis että kylmä suihkuhuoneen lattia kuivuu yhtä nopeasti kuin lämmin. Luulen että 99,99999% ihmisistä on eri mieltä, mutta tässä maassa jokainen saa olla vapaasti sitä mieltä mitä haluaa, myös sinä "mötikkä".
  
  Kysyn kysymyksen saunan puolelta, tosin lienee turhaa koska et tiennyt akun veljenpoikien nimiäkän...):
  Kastelet saunan lauteet, kuivuuko lauteet nopeammin jos lämmität saunan esim sähkökiukaalla 80 asteeseen ja kaikki räppänät kiinni (kosteus ei pääse saunasta pois), vai kuivuuko lauteet yhtä nopeasti lämmittämättäkin 21 asteisessa samaisessa tuulettamattomassa saunassa?
  Uskon vahvasti, että luulet puhuvasi koko ihmiskunnan puolesta. Taisi mennä Penmannin ajatksket uusiksi tässä :) Nobelistille helppoa :)
  
  Jos kastelet saunan ja pidät räppänät kiinni, niin eihän nuo lauteet kuivu. Anteeksi. Eivät kuivu nykytiedolla, mutta kun nyt paljastat tätä suurta totuutta, niin tuuletus todetaan kohta menneen ajan haihatteluksi :)
  
  Olet selvästi huumorimiehiä, vaikka ehkä et tietämättäsi.
- saita saatana
  2012-11-04 13:01:26
  jkmkj kirjoitti:
  Kyllähän 3kw saa ihan kivan sähkölaskun aikaan jos se kävis jatkuvasti n.200e/kk. Kyllä meille pumppu tulee, kun saan ensin rahat kerättyä. Se että onko se poistoilma, vesi-ilma vai maalämpö on vielä kysymysmerkki.
  Paras cop tulee ilman rahoituskorkoa.
- henriksoni9791
  2012-11-04 13:16:23
  3.4kw kiuas jos ostan 6kw onko hyötysuhdetta.
- säätäjä-1
  2012-11-04 13:55:49
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Uskon vahvasti, että luulet puhuvasi koko ihmiskunnan puolesta. Taisi mennä Penmannin ajatksket uusiksi tässä :) Nobelistille helppoa :)
  
  Jos kastelet saunan ja pidät räppänät kiinni, niin eihän nuo lauteet kuivu. Anteeksi. Eivät kuivu nykytiedolla, mutta kun nyt paljastat tätä suurta totuutta, niin tuuletus todetaan kohta menneen ajan haihatteluksi :)
  
  Olet selvästi huumorimiehiä, vaikka ehkä et tietämättäsi.
  minäpä kerronmiksi lauteet kuivuu. 21 asteessa suhteellisen kosteuden ollessa 100%, vettä mahtuu ilmakuutioon 18,2 grammaa. Jos saunankoko on sanotaanko normi 8 kuutiota ja ilman suhteellinen kosteus alkutilanteessa 50%, mahtuu lauteista vettä ilmaan 73 grammaa, elikä 0,73 desiä, voi ola että kuivuu miäli et imetä vettä enempää kui n tuon määrän.
  
  Jos lämpötila nostetaan 80 asteeseen, vettä mahtuu ilmaan 100% suhteellisessa ko
  
  steudessa
  291g/kuutio , elikä 16 kertaa enmmän, lauteet kuivuu nopeasti, todella nopeasti.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 14:22:38
  säätäjä-1 kirjoitti:
  minäpä kerronmiksi lauteet kuivuu. 21 asteessa suhteellisen kosteuden ollessa 100%, vettä mahtuu ilmakuutioon 18,2 grammaa. Jos saunankoko on sanotaanko normi 8 kuutiota ja ilman suhteellinen kosteus alkutilanteessa 50%, mahtuu lauteista vettä ilmaan 73 grammaa, elikä 0,73 desiä, voi ola että kuivuu miäli et imetä vettä enempää kui n tuon määrän.
  
  Jos lämpötila nostetaan 80 asteeseen, vettä mahtuu ilmaan 100% suhteellisessa ko
  
  steudessa
  291g/kuutio , elikä 16 kertaa enmmän, lauteet kuivuu nopeasti, todella nopeasti.
  Eli saunaa ei kannata tuulettaa saunomisen jälkeen, koska se kuivuu tuulettamatta jälkilämmössä!!! Olet nero! Nobeli tälle nerolle!!!
  
  Onneksi näitä löytyy vielä, niin maailma kehittyy!!!!
- Säästöä
  2012-11-04 14:26:23
  säätäjä-1 kirjoitti:
  minäpä kerronmiksi lauteet kuivuu. 21 asteessa suhteellisen kosteuden ollessa 100%, vettä mahtuu ilmakuutioon 18,2 grammaa. Jos saunankoko on sanotaanko normi 8 kuutiota ja ilman suhteellinen kosteus alkutilanteessa 50%, mahtuu lauteista vettä ilmaan 73 grammaa, elikä 0,73 desiä, voi ola että kuivuu miäli et imetä vettä enempää kui n tuon määrän.
  
  Jos lämpötila nostetaan 80 asteeseen, vettä mahtuu ilmaan 100% suhteellisessa ko
  
  steudessa
  291g/kuutio , elikä 16 kertaa enmmän, lauteet kuivuu nopeasti, todella nopeasti.
  Meillä on pyykkihuoneessa pelkkää patteri ja venttili tukittu. Ei mene lämmöt harakoille.
- säätäjä-1
  2012-11-04 15:10:56
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Eli saunaa ei kannata tuulettaa saunomisen jälkeen, koska se kuivuu tuulettamatta jälkilämmössä!!! Olet nero! Nobeli tälle nerolle!!!
  
  Onneksi näitä löytyy vielä, niin maailma kehittyy!!!!
  heh, olet todella "älykäs" johtopäätösten tekijä, älä ihmeessä tuuleta saunaa kylpemisen aikana, eikä sen jälkeen (siitähän ei ollut kysymys, vaan jonkun materiaalin, lattian tai lauteitten kuivumista lämmön vaikutuksesta ilman tuuletusta).
  Alat muuten huutamaan, huutomerkit vaan lisääntyy. Näin siinä käy kun ei järki riitä keskusteluun, MÖTIKKÄ.
- Kaikille ei anneta
  2012-11-04 19:48:08
  säätäjä-1 kirjoitti:
  heh, olet todella "älykäs" johtopäätösten tekijä, älä ihmeessä tuuleta saunaa kylpemisen aikana, eikä sen jälkeen (siitähän ei ollut kysymys, vaan jonkun materiaalin, lattian tai lauteitten kuivumista lämmön vaikutuksesta ilman tuuletusta).
  Alat muuten huutamaan, huutomerkit vaan lisääntyy. Näin siinä käy kun ei järki riitä keskusteluun, MÖTIKKÄ.
  Mennyt jo muutkin fysiikanlait uusiksi. Onko Hawking seuraava haasteesi kohde?
- säätäjä-1
  2012-11-04 21:48:19
  Kaikille ei anneta kirjoitti:
  Mennyt jo muutkin fysiikanlait uusiksi. Onko Hawking seuraava haasteesi kohde?
  fysiikan lait? yritätkö esittää että tetäisit niistä jotain? Kerropa esimerkki uusiksi menneestä fysiikan laista? 6 kymmenellä opintoviikolla ei pitkälle pötkitä, poika.
- neropatti....
  2013-01-16 22:30:15
  säätäjä-1 kirjoitti:
  Joo, kyse on juuri huonelämmön hallinnasta, niin fyysisellä kuin "tunneperusteella".
  
  Lattialämmitys antaa tasaisen lämmön koko huonealalle jota automatiikka ohjaa. Lisäksi lämpö tulee lattiasta jonka aistii ensimmäisenä jalat ja koko kroppa on tyytyväinen.
  
  Ei kannata tänä päivänä tuijottaa patterien fyysisiin kokoihin, sama patteri saattaa olla teholtaan esim 300 wattia, tai 600 wattia, riippuen siitä mitä lvi-inssi on patterin vedenkiertonopeudeksi laskemalla saanut.
  Nykyään jokainen patteripiiri sisältää linjasäätöventtiilin, patteritermostaatin esisäädön (virtaus), joka löytyy käsisäätönupin irrottamisen jälkeen termostaatin rungosta. Näihin kahteen asetetaan suunnittelijan antamat arvot, kuin myös kiertopumpun nopeudelle. Lopuksi jokainen piiri mitataan siihen tarkoitetulla virtausmittarilla. Viimeisen silauksen säädöille antaa menoveden automaattinen lämpötilan säädin, joka säätyy ulkoilman lämpötilan mukaan. Näitä säätimien "käppyröitä" sitten hienosäädetään kokemusperäisesti.
  
  Sinullakin on kussakin lattiapiirissä jakotukilla säätöventtiili, jos ei kyse ole kovin vanhasta lattialämmityksestä ja menoveden lämpöä ohjaa ulkolämpötilan huomioiva automatiikka?
  "lämpö tulee lattiasta jonka aistii ensimmäisenä jalat ja koko kroppa on tyytyväinen."
  
  Laita kenkiin lämmittimet, siihen riittää lämmön lähteeksi 3 x AA paristoja.
- neropatti....
  2013-01-16 22:32:26
  jkmkj kirjoitti:
  Ei tuu järkevää vastausta tuohon luovutus pinta-alan vaikutukseen. Jos olisin laittanyt 3kw lämmitys kaapelia 80m2. Eli olisin saanut laittaa kaapelia noin 80cm jaolla. Nyt vesiputket on 20cm jaolla ja 3kw vastus riittää lämmitykseen n. -20 asti.
  Saneerauskaapeli voi laittaa 7,5cm jaolla, jolliin riittäisi 1kW kaapeli.
jkmkj
2012-11-03 18:50:25
Jep jep. Mutta siltikin epäilyttää, että kahen kilon mocca masterilla vois pitää huoneen lämpimänä täyteen ladattuna. Voisinkin joskus mitata sen todellisen kulutuksen tunnin ajalta.
henriksoni9791
2012-11-04 12:51:12
uppopumpun laittaa järveen tai lampeen niin vesi tyhjenee.
- henriksoni9791
  2012-11-04 12:53:01
  rannalla se imaisee pois kaiken.
  pitkä letku
- henriksoni9791
  2012-11-04 13:01:51
  henriksoni9791 kirjoitti:
  rannalla se imaisee pois kaiken.
  pitkä letku
  new york maraton meinataan juosta unofficial.
- henriksoni9791
  2012-11-04 13:21:24
  henriksoni9791 kirjoitti:
  new york maraton meinataan juosta unofficial.
  kattilassa ei tehoja tarpeeksi isoon taloon auttaisko pienemmät putket kuten lidlissä?
  nostaa painetta
- uteliaskysyjä
  2012-11-04 15:14:18
  henriksoni9791 kirjoitti:
  rannalla se imaisee pois kaiken.
  pitkä letku
  hmmmmm, käytätkö mötikkää?
Ouman toimii
2012-11-11 22:31:05
Ouman 80 toimii hienosti ja ei ole sahaavaa lämpöä.
Kolme anturia siinä toimii! Ulkolämpötila, lähtevä vesi ja huoneanturi.
Pattereiden termostaatit ovat minulla talvisin kaikki ihan auki ja ouman säätää heinoasti lämpötilaa ja se pysyy hyvin säädetyssä arvossa!
Ihmeellisiä nuo tuolla aikaisemmin olleet kommentit oikein ja väärin asioista!!!
- Homma hanskassa
  2012-11-12 23:16:27
  Samalla tavalla toimii myös täällä! Ei ole lämpötilan sahauksia!!
koivua pesään 5000L
2013-01-16 20:12:56
minusta viileimmillä vesillä on ne hukkalämmöt pienempiä joten kyllä hieman säästää. Turhaa se patterivesi kiertää kiinteistöä läpi kurkkien termostaatilla että kelpaisko 80c vesi kun 43c riittää. Ajattelua kiitos.
Heinämies
2019-01-12 10:55:35
Vanha hirsirunkoinen rakennus. ( yksi vanhimpia yhtäjaksoisesti , noin vuodesta 1607 asuttuja , tosin tuvan paikka mahdolisesti hieman siirtyi isojaon yhteydessä 1796 ) 1975 siirryttiin öljylämmitykseen. Iso Högforsin kattila ja Oilon poltin. 2 X 4000L öljysäiliöt, määrä ei kovimpina talvina riittänyt. Asuinpinta-ala 77 neliötä . talon nurkat kivien päällä 1927 valettu betoninen valesokkeli. Eli tarkkoittaa kait "rossipohjaa" Kymmenkunta vuotta sitten kun patteritermostaatti vuoti, päätin kesällä korjata. Vanhan mallista termostaattie ei löytynyt, joten päädyin laajenmpaa uusimiseen. Mitoitus hankalaa, kun kuparinen kiertovesiputkisto ( Outokummun Loviisan ydinvoimalaan valmistamaa erää, sisämitta normaali, seinämäpaksuus " tuplat " ) Ostin kymmenkunta Purmon 40x 300 kaksileveystä patteria, kun myyntiliikkeen poika pyysi vain 15 Euroa kappale ( olisko suositushinta jotain 450 E ) ja paljon muuta, maksoivat kotiin tuotuna 500 E ( matkaa 101 kilometriä ) Oumannin lämmönsääsin Arimax kattila ja Oilon junior poltin ja jokin iso suodatinlaite öljylle. Kattilassa ensiasennuksena 0.60 suutin ( suositeltu / määrätty koko ) Kattila paukkui ja pomppi ekan viikon kovin, pyysin sitten asentaja käymään joka vaihtoi 0.5 suuttimen. Parin vuoden käytön jälkeen vaihdoin itse 0.4 ( vaikka mm VTT tutkimuksessa eivät olleet ko. kokea saaneet nokeamatta toimimaan, otin riskin ja on toiminut ) Aluksi joka vuosi avasin ja ajattelion kolata nokia, mutta palaa niin puhtaasti, ettei kertaakaan ole tarvinnut kattilaa nuohota ( alussa siis porattiin 3mm reikä kattilä piipun lähdän teräsputkeen ja tehtiin palosäätö savukaasumittauksen perusteella ) Koko kesä meni puuhastellessa ja asiaa opiskellessa liki 5000 E tuli kustannuksia. Keskimääräinen öljynkulutus putosi 7500 Litrasta 2600 L, jos en pidä pöttöuunissa tulia. Jos poltan 8 päivänä kymmenestä, kulutus 1600 L / lämmityskausi. Patterivesi vain jotain 30 asteista, kun ennen niin kuumat, ettei kärsinyt koskea ( lattian alla kova pakkanen kyllä yhä , rakenteista johtuen ) Myös säätökäyrää joutuu, syksyllä, talvella ja keväällä säätämään, kun kun kulutus pienintä talvella, joilloin lumi eristää kivijalkaa ja voi pitää tasaisen kiertoveden lämmön. Paljon piti kaikkea uutta opiskella, vaikka en enää paljoa muistakkaan. Liki kaksi vuotta meni että maksoi itsensa remontti takaisin ( kun viimeisenä päivänä päätin uusia raitisvesi koko systeeminkin ) Mielestäni matala kiertoveden lämpötilä lisäsi asumismukavauutta, vähensi huojuntaa lämpötiloissa ( alkuperäinen säätöjärjestelmä ai kait oikein koskaan toiminut )Myös lämmönhukka vaipan kautta ja maapohjassa, jossa putket kulkevat eristämättöminä pieneni ja energiankulutus kokonaisuutena laski huomattavasti. Oman kokemukseni perusteella, kun ei puhuta ( teoreettisesta ) fysiikasta, vaan rakennuksesta ja niiden käytöstä ihmisasumiseen kokonaisuutena, voidaan lämpötilan säädöillä, oikein ajoitetuilla remonteilla ja asioiden miettimisellä ja toteutuksella saada merkittäviä muutoksia aikaan. Syntyy monenlaisia kerrannaishyötyjä joiden vaikutukset kauaskantoisia, ihan ajankäytön, kansantalouden, terveyden jne ja tietysti rahalliset säästöt, rakennusten kunto ja kesto , ja asumismukavuus ja mahdollisuus elää vapaammin ja liikkua ja oma terveys
- kulutusnytkinjärkyttävä
  2019-01-12 12:47:09
  Oletko koskaan ajatellut, että jos joku asiaa ymmärtävä olisi suunnitellut ja tehnyt työt, niin olisit ansainnut lämmityskulujen säästöinä hänen työnsä tuhatkertaisena takaisin?
  
  Nyt touhusi on päätöntä kokeilua ja sähläämistä. Asia on tietenkin täysin eri, jos tuo on harrastamista. Harrastaminen kun aina maksaa.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Takaisin ylös

Luetuimmat keskustelut

Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k
07.07.2025 14:15Ikävä
27
3623
Oletko sä oikeesti varattu?
Että sen takii ei voida olla tekemisissä?
07.07.2025 18:13Ikävä
41
2459
Otavassa tapahtuu!
Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut
06.07.2025 16:00Mikkeli
36
2304
Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s
06.07.2025 22:07Ikävä
7
2067
Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta
06.07.2025 17:14Ikävä
43
1572
Rakas, kerro mulle
Miltä se tuntuu?
07.07.2025 12:45Ikävä
38
1539
Horoskooppikysely
Oma ja ikävän kohteen horoskooppi? Sopivatko yhteen?
07.07.2025 13:52Ikävä
14
1342
Oletko ollut vihainen, suuttunut tai pettynyt
johonkin kaivattusi toimintaan?
06.07.2025 21:01Ikävä
127
1302
Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan
Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.
06.07.2025 12:08Maailman menoa
266
1285
Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t
07.07.2025 14:42Ikävä
45
1275

Vastaukset

6347 kirjoitti:

6347 kirjoitti:

6347 kirjoitti:

olet pihalla kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

miten se nyt oli kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

miten se nyt oli kirjoitti:

kotifysikko kirjoitti:

miten se nyt oli kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

miten se nyt oli kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

miten se nyt oli kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

lämmönsäätöä kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

miten se nyt oli kirjoitti:

Oli varmaan vitsi kirjoitti:

6347 kirjoitti:

pestailija kirjoitti:

Tespailija kirjoitti:

väärä kohde kirjoitti:

6655 kirjoitti:

6655 kirjoitti:

6655 kirjoitti:

lämmönpumppaaja kirjoitti:

fysiikan palkinto kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

ml213. kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

ml213. kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

ml213. kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

ml213. kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

ml213. kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

ml213 kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

ml213 kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

Kaikille ei anneta kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

kuuma tupa. kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti:

säätäjä-1 kirjoitti: