18hv 2002 mallin volvo pentaan olis järkevä asentaa, mitä kokemuksia säätimestä, haluaisin vaan nopeasti hupiakut täpötäyteen lepoajan jälkeen , nyt olis aikaa asentaa laturiin kesää odotellessa. Nykyinen laturi on muistaakseni 60amppeeria
Mikä älylataus säädin
49
1858
Vastaukset
- Yanmarilla
Koeta etsiä Ebayn sivuilta uutta laturia, ainakin Yanmariin oli saatavilla 220 Amp laturi, sen kokoisesta tulee riittävästi virtaa. Onko Volvossa ulkoinen säädin vai aiotko muuttaa integroidun säätimen tehokkaammaksi. Hommaa aurinkopaneeli, se hieroo sähköä vieläkin, vaikka aurinko on matalalla. Jos hupiakuissa on heikko jännite kun tulet satamaasi, päivänparin päästä ne ovat taas täydessä iskussa.
- voimalasta
No kun se paneeli on jo katolla, eikä silloin kun on viikon merellä ja aurinkoa ei näy missään .... muutenkin tuo aurinkopaneeli on tuttu mökiltä, auringolla toimii hyvin, mutta pilvisellä....panostaisin moottorin laturiin kaikin keinoin ja siihen että akut latautuu mahdollisimman täyteen ja mahdollisimman nopeasti, starttiakku ei ole ongelma vaan hupiakku , komressori jääkaappi, lämmitin jne
- VEnesähköasentaja
Lyijyakun kemiasta johtuen saat isovirtaisellakin laturilla akun vain 80%:sti täyteen nopeasti, loppu kapasiteetti täyttyy joka tapauksessa pienellä virralla vain ajan kanssa. Käytännössä viikonloppukäytössä maasähkö ja älylaturi tai aurinkenno ovat hyvät vaihtoehdot, niillä saat seuraavaa viikonloppua varten täyteen ladatun akun. Loma-aikaan lyhyillä päivämatkoilla et todennäköisesti saa varattua akun kapasiteettia >80% käyttämällä edes >200A laturia...
- oli hyvä hankinta!
http://www.adita.fi/?file=558
Omaan veneeseeni asensin Mastervoltin lataussäätimen jo 10 v. sitten ja olen ollut tyytyväinen. Voin säätää max latausjännitteen kuten myös ylläpitolatauksen jännitteen. Jos akkujärjestelmässäsi on jakodiodi, voit lataussäätimen avulla kompensoida sen aiheuttaman jännitteen pudotuksen. Mielestäni lataussäätimestä on juuri se hyöty, jota tavoittelet.- lisää kiitos
Kiitos vastauksesta , jakodiodi tosiaan on ja ongelmani on ettei hupiakku tule kuin noin 80% täyteen järkimatkalla koneen käydessä, loppu lataus on onnettoman hidas
lisää kiitos kirjoitti:
Kiitos vastauksesta , jakodiodi tosiaan on ja ongelmani on ettei hupiakku tule kuin noin 80% täyteen järkimatkalla koneen käydessä, loppu lataus on onnettoman hidas
Jakodiodiin "hukkuu" 0,7 V eli piidiodin kynnysjännitteen verran. Ellei tätä kompensoida ei akku tule täyteen latinkiin vaikka ajaisi maailman tappiin. 0,7 V kuulostaa vähältä mutta näissä lataushommeleissa ovat kymmenesosatkin merkittäviä.
- vp2002
sepe.teus kirjoitti:
Jakodiodiin "hukkuu" 0,7 V eli piidiodin kynnysjännitteen verran. Ellei tätä kompensoida ei akku tule täyteen latinkiin vaikka ajaisi maailman tappiin. 0,7 V kuulostaa vähältä mutta näissä lataushommeleissa ovat kymmenesosatkin merkittäviä.
omassa 2002 muutin laturin pyörimisnopeutta lataa tyhjäkäynnillä. minun laturissa on keltainen johto säätimella jota voi manipuloida pikku diodilla.
- Keltaisia ohjeita
vp2002 kirjoitti:
omassa 2002 muutin laturin pyörimisnopeutta lataa tyhjäkäynnillä. minun laturissa on keltainen johto säätimella jota voi manipuloida pikku diodilla.
Joku fakiiri väitti että kun tuon keltaisen piuhan kytkee suoraan akkuun niin ei olisi jännitettä ollenkaan. Kun tein ohjeiden mukaan niin säädin alkoi välittömästi kuumenemaan ja pitämään ihme ulinaa. Varmaan olisi vene palanut jos olisin tuon kytkennän jättänyt.
- Näenkö o
sepe.teus kirjoitti:
Jakodiodiin "hukkuu" 0,7 V eli piidiodin kynnysjännitteen verran. Ellei tätä kompensoida ei akku tule täyteen latinkiin vaikka ajaisi maailman tappiin. 0,7 V kuulostaa vähältä mutta näissä lataushommeleissa ovat kymmenesosatkin merkittäviä.
Asensin kevääl "laadukkaan merkkisen" jakodiodin ja ainakaan plotterin näyttö ei tälläistä 0,7V jännitteen laskua tunnista.
- mahdollisuuksia on
Näenkö o kirjoitti:
Asensin kevääl "laadukkaan merkkisen" jakodiodin ja ainakaan plotterin näyttö ei tälläistä 0,7V jännitteen laskua tunnista.
Onhan se mahdollista, että jako on tehty schottky-diodeilla, joiden kynnysjännite on selvästi alempi. Vai onko mahdollisesti ennestään latauksen säätöjännite otettu akun puolelta. Tavallisilla diodeilla latausjännitteen lasku tapahtuu luonnonlain väistämättömyydellä.
- Kylmää /lämpöö
Luotan pitkälle ideoihin mitä sepe. teuksella olis asiaan, Koska olen monesti muissakin asioissa saanut asiallista tietoo häneltä monii ongelmiin ja saanut ne myös ratkaistua ,en oikein ole perillä kaikista lataukseen liittyvästä, miten käytännössä kompensoidaan jakodiodin häviö ja mitä tekisitte lataustehon nostamiseksi maksimiin kaikissa vaiheissa, että akku tosiaan täyttyisi mahdollisimman nopeaan
Jakodiodin aiheuttanan jännitehäviön kompensointi tapahtuu yhdellä pienehköllä piidiodilla jolla saadaan säädin luulemaan että jännite on sen 0,7V liian alhaalla. Koska latureita on erimerkkisiä ja siitäkin kun viimeksi tein tämän operaation on alun 30vuotta en uskalla tässä ruveta jakelemaan yksityiskohtaisa ohjeita. Varminta lienee kyörätä laturi asiansa osaavaan autosähkökorjaamoon ja vielä säilyttää työmääräys ja kuitti. Huomattakoon myös että on latureita joissa tulee tunnistinjohto akun navalle jolloin edellä kirjoiteltua systeemiä ei tarvita. Henkilökohtaisesti kannatan vanhaa kunnon jakokytkintä jolloin voi itse määritellä mitä akkua ladataan tai käytetään. Haittana ovat pitkät sähkövedot paksuilla kaapeleilla ja omaa muistiakin tarvitaan...
- heyvoltti
sepe.teus kirjoitti:
Jakodiodin aiheuttanan jännitehäviön kompensointi tapahtuu yhdellä pienehköllä piidiodilla jolla saadaan säädin luulemaan että jännite on sen 0,7V liian alhaalla. Koska latureita on erimerkkisiä ja siitäkin kun viimeksi tein tämän operaation on alun 30vuotta en uskalla tässä ruveta jakelemaan yksityiskohtaisa ohjeita. Varminta lienee kyörätä laturi asiansa osaavaan autosähkökorjaamoon ja vielä säilyttää työmääräys ja kuitti. Huomattakoon myös että on latureita joissa tulee tunnistinjohto akun navalle jolloin edellä kirjoiteltua systeemiä ei tarvita. Henkilökohtaisesti kannatan vanhaa kunnon jakokytkintä jolloin voi itse määritellä mitä akkua ladataan tai käytetään. Haittana ovat pitkät sähkövedot paksuilla kaapeleilla ja omaa muistiakin tarvitaan...
Olet ihan hanurista juttuines.
- tontulle
heyvoltti kirjoitti:
Olet ihan hanurista juttuines.
Juuri sinunlaiset ihmiset pilaa kaiken ja kun et ole mummoja potkimassa , niin olet täällä palstalla turhautuneena itseesi ja potemassa pahaa oloasi
- volttiamppeeri
Kiitos sepe.teus, samaa ajattelin, täytyy ainakin poistaa tuo diodihässäkkä , josta käytännössä minulle ei ole ollut mitään hyötyäkään (päinvastoin haittaa ) kaksoisakku järjestelmässäni, no täytyy miettiä vielä muitakin juttuja.
Palaan vielä aiheeseen sen verran että jos jakokytkin laitetaan siten että kaikki virrat, myös starttivirrat ajetaan kytkimen kautta on kiinnitettävä huomiota kaapelien riittävään neliömillinetrimäärään ja itse kytkimen virrankestoon. Kerron miten itse toteutin systeemin täydellisen sähköjärjestelmän uusauksen yhteydessä ja samalla vaihtui moottorikin. Huomattakoon ettei tämä ole ainoa tapa, on niitä muitakin, parempiakin. No niin, halusin jakokytkimen lähelle muita hallintalaitteita jotta näkisi mille akulle se on tullut käännettyä (se muisti...). Näin ollen kaapelia tarvittiin kaikkiaan n. 14m. Akut sijaitsevat paatin takaosassa ja kolme piuhaahan kytkimelle täytyi vetää: yksi kummankin akun navasta ja sitten kytkimeltä C (common) navasta yksi takaisin starttimoottorille. Veneeni ei ole mitenkään iso mutta kun joutuu vetämään mutkille niin kyllä siinä matkaa kertyy. Kaapelina käytin kumipäällysteistä hienosäikeistä järeän luokan sähköhitsauskaapelia sen taipuisuuden takia.Oli kyllä aika tyyristä mutta eipähän ole ollut ongelmia parinakymmenenä vuotena. Neliömäärää en nyt enää muista mutta hyvinhän tuo 25hp:n japaneesi on startannut. Jakokytkimen osalta otin riskin ja käytin Vetuksen korealaista halpiskopiota, sitä josta Vetus luetteloissaan silloin varoitteli. Eipähän siinäkään ole ollut murheita, liekö sattumaa vai ei. Jos siihen tulee häikkää saan sen helposti ohitettua varustukseen kuuluvilla pitkillä starttikaapeleilla. Sellaisten hankkimista pidän hyvänä ajatuksena, ainahan voi joutua pyytämään tai antamaan käynnistysapua.
- jooseppi700
Miksi laittaa noita jakodiodeja, kun jakorele hoitaa asian ilman jännitehäviötä.
http://www.adita.fi/?file=261- Hyvä systeemi
Mulla on tuo systeemi pelittänyt oikein hyvin aurinkopaneelin kera, jolla on oma säädin. Laturi ihan normi 70 A tarvikelaturi ja laddailee kivasti 220 Ah hupipuolen ja startin 70 Ah. Minulla menee "A" suuremman akuston, eli hupiakkujen kautta. Isomman akuston läpi mennessään tulee hieman pienemmät jännitehäviöt sitten starttiakulle, kun latautuu. Menee maksimissaan 30 sekuntia kun kytkee yhteen startin jälkeen, vaikka olisi akut vedetty alle puolilleen. Suurimmillaan on lataillut noin 50 A voimalla, kun on jääkaappia rannassa pari kolme vuorokautta huristeltu ja lämppäriä kuumenneltu. Aivan täyteen asti pitääkin sitten ajella päälle 5 tuntia kunnes lataus tippuu alle 5 A. Aurinkopaneeli 30W jaksaa latailla silleen, että kytkee silläkin yhteen poutapäivinä heti aamusta lähtien, jos akut ovat suht täynnä.
- voltti amppeeri
Kiitos vinkeistä, jakokytkin hommattu, kestää 200a maksimissaan 400a 5 sekunnin ajan, Moottori on perässä ja akut hupi/ startti noin metrin päässä siitä, samoin myös aurinkopaneelin säädin, täytyy nyt suunnitella koko systeemi uusiksi, vene on hallissa ja aikaa on. jos vielä ideoita , niin otan niitä kernaasti vastaan, se nyt kuitenkin on varmaa että diodit lähtee
- heydolly
Startti ottaa välillä vaikka 800 A, riippuen ihan siitä et paljonko akusta on otettavissa. latauksesta sen verran, et jos on 75 tai 120ah laturi, niin se lataa maksimivirrallaan noi ilmoitetut lukemat. Mutta jännitteestä ja akun lataustasosta riippuen, sinne ei pysty syöttämään virtaa mitenkään. jos nostaa jännitettä niin virta tippuu u=ixr
- heyamppeeri
Kai meistä jokainen tietää sen, et ei ole semmoista laitetta minne voi työntää virtaa.. jokainen laite ottaa sen minkä vaatii.
- latauksen säädöt
Monenlaista mielipitettä näyttää tulevan. Jakodiodin aiheuttamasta jännitteen putoamisesta (tavallisesti 0.7V) pääsee eroon vaihtamalla jakodiodin tilalle jakoreleen tai käsikäyttöisen vaihtokytkimen (ei ole käytännössä mukava, koska vaatii muistamista ja pientä vaivaa).
Vaikka jakodiodin jännitehäviö poistetaan, parasta mahdollista latausta ei ehkä silti saada. Siksi suositellaan erillistä "älykästä" lataussäädintä, jolla voidaan valita kullekin akkutyypille sopiva maksimilatauksen ja ylläpitolatauksen jännite. Maksimilatauksen jännite ja aika on säädettävissä.
Täällä jo mainitussa Mastervoltin lataussäätimessä maks latausjannite voidaan säätää välille 13-15 V, perusasetus on 14.25V ja aika 4 tuntia (aika voidaan säätää 2min-12 tuntia). Ylläpitolatauksen jännite voidaan säätää 13-13.9V, perusasetus 13.25V.
Veneakkujen latauksesta on helppolukuinen katsaus, jossa kuitenkaan ei kerrota lataussäätimistä: www.suomenvaltameripurjehtijat.fi/Akku_sahkot.pdf - höpö höpö ex
Nii i ei se asia ihan noin mustavalkoinen ole että latausrele ois paras ja latausdiodi syvältä suolesta. On tuossa releessäkin omat heikkoutensa, suo siellä vetelä täällä.
Oikeestaan ihan sama mite ne on kytkettynä, mut muistakaa et akut pyrkii tasaamaan varaustilan jos ne on rinnakkain. Eli karkeesti jos toinen on täynnä, toinen tyhjä pistät ne yhteen latausta varten sinulla on pian kaks puolillaa olevaa akkua, sit saakin ajella pitkään jotta ne saat täyteen. - voltteja
Tarkoitatko että kun saa käyntiin , niin kytketään startti akku pois jakokatkaisimella ja ladataan vaan tyhjentynyttä hupiakkua, tätä ainakin itse mietin ja muutenkin olen kanssasi pitkälle samaa mieltä tästä asiasta, kuinkahan nopeasti akkujen tasaus tapahtuu.. Mitäs sepe. teus sanois asiaan
Pääsääntöisesti en käytä akkujen yhteiskytkentää kuin korkeintaan maasähköllä ladattaessa . Ajolatauksessa olen luottanut jakokytkimen rakenteeseen jossa akkujen vaihto tapahtuu siten ettei katkosta pitäisi esiintyä. Toistaiseksi on kaikki hyvin. Yleensä ajan lähdön jälkeen startissa käytetty akku kytkettynä n. 15min. ja vaihdan hupipuolelle. Viikonlopun jälkeen joutuu kuitenkin käyttämään maasähkölatausta koska kotisatamaanajoaika ei riitä korvaamaan vajausta vaikka veneeni on hidas uppoumarunkoinen. Ongelma korostuu tietysti niillä joilla on iso (siis paljon kulutusta mukavuuksien ylläpitoon) ja nopea vene (lyhyt ajoaika).
- voltteja
Olen kaiken mukavuuslaitteet valinnut niin että kulutus on mahdollisimman pieni , esim siirrettävä kompura jääkaappi , keskikulutus alle amppeerin, samoin tv 10" 0,8 a ja lämmitys samoin 0,8 a, radiot ja joskus läppärin lataus veneen käynnissä, ilman inventteriä 3a . Taitaa suurin vika ollut siinä että olen "tasannut" akkujen virrat ja siksi ollut lataus ohutta ja toinen on tuo poistuva diodihässäkkä, kannattaako vielä miettiä älylaturia, vai riittääkö toimenpiteet, kun kuitenkin laiturissa ollessa veneen hupiakku lataantuu täyteen paneelilla
- höpö höpö ex
Mulla kytkettynä siten että valittuna oleva akku saa laturista täyden lataustehon ja se toinen akku saa latausdiodin kautta vähintäänkin hyvän ylläpitolatauksen, todellisuudessa sekin täyteen tulee. Vaikka kääntäisin katkaisiasta akkujen yhteenkytkennän siel on se diodi välissä ja akut eivät tasaa toisiaan. On mullakin toki maasähkölaturi/invertteri veneessä ja se on käytössä kun ollaan vierasvenesatamassa. Mulla veneessä kaksi identtistä akkua ja pyrin käyttämään niitä vuorotellen (esim puolet ja puolet reissusta) jotta molemmat sais purkua/latausta ja pysyis kunnossa.
Hidas vanha uppis on minullakin ja sähkölaitteita varmasti paljon paljon enemmän kuin teidän veneissä.- hankintaa
No kerroppa mitä laitteita niin kerron mitä on itselläni, Olis vaan kiva tietää mitä minun pitäisi vielä hommata, laadusta en ole vielä tinkinyt vaan pyrkinyt ostamaan kaiken mitä voi veneeseen hankkia , odottelen listaa
- no esim näitä on
hankintaa kirjoitti:
No kerroppa mitä laitteita niin kerron mitä on itselläni, Olis vaan kiva tietää mitä minun pitäisi vielä hommata, laadusta en ole vielä tinkinyt vaan pyrkinyt ostamaan kaiken mitä voi veneeseen hankkia , odottelen listaa
Invertteril (mastervolt dakar combi) käytetään mikroa, induktiokeittolevyä, kahvinkeitintä, läppärii, sit on kompura jääkaappi, webasto, plotteri/kaiku, sähkönen kompassi, autopilotti, vhf, cd soitin, jne...
- no esim näitä on
no esim näitä on kirjoitti:
Invertteril (mastervolt dakar combi) käytetään mikroa, induktiokeittolevyä, kahvinkeitintä, läppärii, sit on kompura jääkaappi, webasto, plotteri/kaiku, sähkönen kompassi, autopilotti, vhf, cd soitin, jne...
ja viel telkku ja keulapotkuri
- Tööt tööt
no esim näitä on kirjoitti:
ja viel telkku ja keulapotkuri
Nuohan on veneen perusvarusteita, voi voi, luulin että sinulla olis jotain erikoisia varusteita, en nyt vaan näe noissa mitään erikoista, ei olis kannattanut noita edes mainita.. kai sinulla on agregaattikin katolla vai oletko parkissa vierasvenelaiturissa johdon päässä, kyllä meitä riittää
- niih tööt töööt
Tööt tööt kirjoitti:
Nuohan on veneen perusvarusteita, voi voi, luulin että sinulla olis jotain erikoisia varusteita, en nyt vaan näe noissa mitään erikoista, ei olis kannattanut noita edes mainita.. kai sinulla on agregaattikin katolla vai oletko parkissa vierasvenelaiturissa johdon päässä, kyllä meitä riittää
Ei ole agrekaattia, ja jos olisit sisäistänyt lukemasi niin olisit ymmärtänyt että noita käytetään invertterillä eli ei tarvitse olla johdon päässä laiturissa!!! Juu joka venees noi on en kiistä, nostakaa käsi pystyy ketkä käyttää niitä ajonaikana/silloin kuin ollaan luonnonsatamas
- 1000W invertteri
niih tööt töööt kirjoitti:
Ei ole agrekaattia, ja jos olisit sisäistänyt lukemasi niin olisit ymmärtänyt että noita käytetään invertterillä eli ei tarvitse olla johdon päässä laiturissa!!! Juu joka venees noi on en kiistä, nostakaa käsi pystyy ketkä käyttää niitä ajonaikana/silloin kuin ollaan luonnonsatamas
Täällä käsi nousee. Olen 1000W invertterini avulla käyttänyt luonnonsatamissa (mm. tropiikin ankkuripaikoilla) rälläkkää ja muita sähkötyökaluja. Jos 220V sähkölaitteiden kuormitus on kova, dieselin voi startata lataamaan invertterin käytön ajaksi.
- Paksut piuhat
En tiedä noista diodeista sun muista mutta itsellä toimivaksi todettu systeemi jossa 100A laturista poistettu säädin joka korvattu ulkoisella säätimellä. Kyseessä Mastervoltin Alpha Pro joka lataa niin hupi kuin startti akunkin kolmivaiheisesti.
Akkujen välillä saman valmistajan Batterymate jakaja jossa ei ole "pudotusta" jännitteessä. Piuhat näiden välillä ohjeiden mukaan pituudesta riippuen, itsellä muistaakseni 25nelliömilliä jotta tavaraa mahtuu kulkemaan.
Maaasähköpuolella samaa sarjaa 3x50A josta tietty vain kaksi lähtöä käytössä ja johtojen paksuudet samat. Lataus systeemi säädetty toimimaan agm-akkujen mukaan.
Ei tarvi sähköjä ajatella sen kummemmin, käyttää minkä tarvii.- vahvistit asian!
Juuri tuosta ulkoisesta lataussäätimestä täällä olikin puhe (esim. Mastervolt Alpha Pro)!
Tarvittava kaapelien paksuus riippuu niiden pituudesta ja virran voimakkuudesta.
Niinkuin kerroit, hyvin toimiva latausjärjestelmä on käytössä helppo: "ei tarvi ajatella, käyttää minkä tarvii".
- Huomenta 5
Lataussäädin Pro Reg B on ainakin edullinen 149e, onko kokemuksia laitteesta, joko tilaan
Omassa veneessä asennettuna on tuo Pro Reg, toimi ensimmäisen kesän loistavasti.
- wattikattimatti
Joo kyl mää sen tilaan kun kerkiän!
- venkoilia
Osta tehokas laturi, niin et muuta tarvitse, turhia nuo älylaturit, eli isot akkukapasiteetit ja tehokas laturi, niin toimii
- En kyllä ymmärrä
Miten laturin jännitettä voidaan säätää ylimääräisellä diodilla ?
Mun laturista lähtee 3 piuhaa, herätinvirta, kierroslukumittarin pulssi ja akulle menevä virtajohto.
Mihin noihin se diodi laitetaan, jotta jännite nousisi ? - Ihme sekoilua,
Latausrelettä tai jakodiodia käytetään ohjaamaan latausvirtaa kahden akun systeemissä ja latauksen päätyttyä se erottaa akustot toisistaan.
Normaali latauksensäädin toimii siten, ettäJännitteen noustetta latausvirta laskee. Esim se 90a laturi ei lataa täydellä teholle muuta kuin latauksen alussa akkujen ollessa aivan tyhjät. Akkujen jännitteen lähestyessä 14,4v latausvirta on enää minimaalinen ja akkujen täyteen lataaminen kestää kauan.
Normaaleissa verkkovirta akkulatureissa kaikille on nykyään tuttu kolmivaihelataus, jossa laturissa oleva elektroniikka ohjaa latausta siten että laturi lataa ensin maksimikapasiteetillaan niin kauan kunnes jännite nousee 14,4v akkutyypistä riippuen. Sitten laturi alkaa laskea latausvirtaa, mutta pitää jännitteen kuitenkin yli 14v, jolloin akkuun edelleenkin tungetaan virtaa niin paljon kuin se pystyy ottamaan vastaan. Kolmas vaihe on ylläpitolataus, jossa laturi pitää akun täyteen ladattuna.
Minulla oli veneessäni jo 15v sitten erillinen kolmivaihelatauksensäädin ja laite toimi erinomaisesti.
Jakodiodin tai latausreleen hyöty on se, että molemmat akustot latautuvat automaattisesti, eikä ole toisaalta varaa siitä että hupiakuilla kä'yttää starttiakunkin tyhjäksi. - -Mika-
Älykäs lataussäädin on tänäpäivänä turha vekotin. Näin siksi, että jokainen nykyakku "sietää" 14,2 voltin latausjännitteen kieuhmatta. Siispä älykkäin lataussäädin on sellainen, joka antaa tuon jännitteen aina.
60 ampeerin laturi riittää mainiosti 240 Ah akustoon asti, kohtuulisesti paljon sitä isompiinkin akustoihin. Se akusto kun ei ota määräänsää enempää virtaa vastaan, vaikka laturin virranantokyky olisi kuinka suuri tahansa.- geeliakun tuho?
En usko -Mika-:n selityksiin, koska nykyisin on venekäytössä myös geeli- ja AGM-akkuja. Esim. geeliakku tuhoutuu, jos sitä ladataan liian korkealla jännitteellä.
Yritin pikaisesti hakea linkkejä netistä. Tässä pari:
http://www.chargingchargers.com/tutorials/charging.html
http://www.westmarine.com/webapp/wcs/stores/servlet/WestAdvisorView?langId=-1&storeId=11151&catalogId=10001&page=Battery-Charging#.UL8VXqVzr0c - Sähködippainssi
Mikan kommentti on tyypillisyydessään huvittava; asiasta ei tiedetä mitään mutta vankka mielipide löytyy kyllä!
Kolmesta eri älykkäästä säätimestä (*) on kokemusta 20 vuoden ajalta, kaikki ovat lunastaneet lupauksensa näissä eri veneissä.
(*) se ikivanha analoginen ruotsalainen, jonka nimeä en enää muista. Sitten Hella HPR. Nyt Sterling Pro Digital.
- -Mika-
AGM akun maksimilatausjännite on 14,8 volttia, sitä ei saa ylittää. Ne ns "älykkäät" lataussäätimet usein pyrkii ylittämään tuon jännitteen pikalatausohjelman aikana.
Vanhojen happoakkujen aikana (noin 10-15 vuotta sitten) älykkäästä lataussäätimestä oli kieltämättä etua, enää ei yleensä ole. Vanhoissa latureissa saattaa vielä olla latausjännite 13,8 ja silloin riittää lataussäätimen vaihtaminen uuteen 14,2 tai jopa 14,4 volttiseen, muuta ei tarvita.
Jos "sähködippainssillä" oli aikanaan 13,8 voltin säätimellä oleva laturi ja hän vaihtoi sen tilalle "älykkään" säätimen, oli siitä etua juuri tuon jännitteen noston vuoksi. Ja vanhojen akkujen aikaan myös siksi, että laturin siirtyessä "float charge" -tilaan laski latausjännite 13,8 volttiin eikä vettä tarvinnut lisätä niin usein akun kiehumisen vuoksi.
Useissa veneissä olen käynyt suunnittelemassa sähköt uusiksi, latausjärjestelyt myös. Akustojen latausaika on lyhentynyt aiemmasta neljännekseen ihan vaan nostamalla latausjännite 14,2 volttiin ja uusimalla kaapeloinnit (laturin ja akun välistä) kunnollisiksi. Liian ohueen latausjohtoon kun jää helposti useiden voltin kymmenysten jännitehäviö ja se aiheuttaa taas sen, että laturi "luulee" akun napajännitteen olevan korkeampi kuin se onkaan ja latausvirta alenee olennaisesti.
Näiden muutosten jälkeen on poikkeuksetta myös akustojen ikä kasvanut!! ei suinkaan alentunut. Ja se taas johtuu siitä, että akustot on usammin oikeasti täynnä kuin vajaat. Sulfatoituminen alkaa heti kun akkua on purettu yli 5% sen kapasiteetista. Täysi akku on pitkäikäisempi.
LIsää tarinaa toisella kotimaisella vaikkapa täällä:http://www.smartgauge.co.uk/controllers.html Älykäs koneen laturin jännitteensäädin haistelee myös akuston lämpötilaa latausprosessin ajan. Jos akusto ottaa virtaa vastaan niin älykäs jännitteensäädin nostaa latausjännitettä jopa yli 15 V:n ja laskee sen takaisin kiehumisnäkökulmasta "turvalliselle" tasolle akuston lämmettyä johonkin asetettuun raja-arvoon. Tällä vähäisellä voltin kymmenesosien jännitteennostolla on parhaimmillaan kymmenien ampeerien vaikutus latausvirtaan. Akut siis latautuvat nopeammin täyteen.
Mika on aivan oikeassa siinä, että ennen näitä loppusäätöjä pitää veneen (useimmiten) heikot 12V maadoitus- ja latausasennukset saattaa kuntoon. Ammattilaisen toimesta. Veistämä on alunperinkin saattanut säästää hiukan johdinpaksuuksissa ja osien laadussa. Huonon lopputuloksen viimeistelee se harrastelija joka seurailee vene-lehtien uskomattomia virheitä sisältäviä ohjeita "Tee itse venesähköt kerralla kuntoon" -tyyppisten artikkelien opastamana. Nykyisin en ole enää näitä lukenut mutta joitain vuosia sitten (5..15) ne olivat pääosin kelvottomia sepustuksia tyyliin "60AH akusta voit purkaa 10 A jännitteellä 6 tuntia!. Kun lataat sitä 10A jännitteellä 6 tuntia se on täysi taas" Unohdettiin mainita, että eisyväpurkausakku on lopullisesti sökö noin 15 mainitunlaisen latauspurkusyklin jälkeen ja että virtaa mitataan ampeereina. Peukertista tai hyötysuhteesta puhumattakaan...
Uusissa moottoreissa on useimmiten riittävän hyvät jännittensäätimet vakiona mutta ainahan meitä "hifistelijöitä" löytyy. Nykyveneeseen tulee kevään aikana Sterlingin digitaalimalli ja yhdistettynä 90A marine-laturiin. Laturin koko rajoittuu tähän, sillä puolituumasella laturin hihnalla ei saa juuri enempää tehoa siirrettyä kampiakselilta laturille hihnan luistamisen vuoksi. Tuplapyöriin tai hammashihnaan asti en hifistelyä viitsi jatkaa.- Mielipide.
Siis nimenomaan mielipide, "tieto" myhäilee muualla.
Käsittääkseni -Mika- oli ytimessä, mikään monitoimi-järki-lataussäädin ei akusta voi tietää kuin jännitteen ja vastuksen, mitään lämpötilatietoja ei johtoa pitkin välity. Latauslähteen suurin jännite on kriittinen, jos se pysyy rajoissa ei ongelmaa ole.
Se että joillain lataussäätimillä voidaan tilapäisesti käyttää suurenpaa jännitettä latauksen nopeuttamiseksi on aika marginaalinen asia, eniten aikaa vie kuitenkin ne viimeiset "rippeet".
Niin ja vielä että laturin tehoa ei rajoita kiilahihnan leveys, sehän on vain yksi osa hihnapyörien koon ja pyörintänopeuden joukossa. - Ggttee
Mielipide. kirjoitti:
Siis nimenomaan mielipide, "tieto" myhäilee muualla.
Käsittääkseni -Mika- oli ytimessä, mikään monitoimi-järki-lataussäädin ei akusta voi tietää kuin jännitteen ja vastuksen, mitään lämpötilatietoja ei johtoa pitkin välity. Latauslähteen suurin jännite on kriittinen, jos se pysyy rajoissa ei ongelmaa ole.
Se että joillain lataussäätimillä voidaan tilapäisesti käyttää suurenpaa jännitettä latauksen nopeuttamiseksi on aika marginaalinen asia, eniten aikaa vie kuitenkin ne viimeiset "rippeet".
Niin ja vielä että laturin tehoa ei rajoita kiilahihnan leveys, sehän on vain yksi osa hihnapyörien koon ja pyörintänopeuden joukossa.Tutkittuasi asiaa havaitset että ÄLYKKÄÄT jännitteensäätimet mittaavat AINA akun lämpötilan erillisellä anturilla.
- -Mika-
Älykkäät latausjärjestelmät tunnistavat aina myös akuston lämpötilan. Se on totta. Mutta latausjännitettä ei saa nostaa edes siloin yli 14,8 voltin, jos veneessä on AGM-akut. Tarkemmat tiedot löytyy akkujen spekseistä. Älykäs lataussäädin on myös tässä veneessä, jossa nyt istun. Tässä on koneessa kaksi laturia: starttiakulle oma ja service-akustolle mastervoltin älylaturi kolmivaiheisella latausalgoritmilla ja lämpötilatunnistuksella.
Perustan tuon aiemman mielipiteeni kuitenkin kokemukseen, terveeseen järkeen ja muutamaan oletukseen: Alottajan ilmoittama konetyyppi on yleinen tietynlaisissa purjeveneissä. Oletan siis hänellä olevan purjeveneen, jota käytetään pääasiassa suomen vesillä.
Niissä käyttöolosuhteissa ei älykkäästä lataussäätimestä yleensä saada mitään lisähyötyä. Koneella-ajomatkat on tyypillisesti niin lyhyitä, ettei kolmivaiheinen lataussäädin juuri koskaan pääse ekaa vaihetta (vakiojännitelataus) pidemmälle, joten mitä hyötyä siitä kolmivaiheisesta "älystä" silloin on. Jos koneella ajetaan niin pitkään, että päästään jopa kolmanteen vaiheeseen, niin silloinkin se lisähyöty on hellävaraisempi loppulataus, joka pidentää akun käyttöikää ehkä hieman. Näin käy ehkä kerran kesässä tai kahdessa.
Aloittajan peräämä nopeampi alkulataus toteutuu yleensä jo 14,4, voltin vakiojännitelaturilla, eli veneen vakiolaturilla ja säätimellä, jos kaikki on kunnossa ja kaapelointi riittävä.
Aloittajan kannattaisi mitata laturin antama latausjännite ihan ensimmäiseksi. Ja se kannattaa mitata laturin päästä, ei akun navoista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1276828Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631624234Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen523406Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4903014Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2862001Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde361683Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja161532- 911513
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1751441Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151406