Hyvä Sallinen,
tuon laskelman on keskusvaalilautakunta jo tehnyt ja julkistanut tulokset
eli kunkin puolueen listoilta valituiksi tulleet valtuutetut.
Olet vähän myöhässä ajatuksinesi tuosta ei-keskustalaisesta vaaliliitosta ("Haapavesi-puolue").
Jos tällainen olisi haluttu, se olisi pitänyt tehdä ennen kuin jätetään ehdokaslistat keskusvalilautakunnalle. Virallisessa ehdokaslistojen yhdistelmässä kaikki puolueen Vap.vaikuttajat olivat omina ja erillisinä.
- Vaalien jälkeen hallitus- ja lautakuntapaikat on Suomessa vuosikymmeniä jaettu kunkin puolueen saamien valtuustopaikkojen suhteen d`Hondtin matematiikan perusteella. Näin myös tehdään mm. Haapavedellä.
Kiitoksia mielenkiinnosta ja hyvää alkutalvea!
tuon laskelman on keskusvaalilautakunta jo tehnyt ja julkistanut tulokset
eli kunkin puolueen listoilta valituiksi tulleet valtuutetut.
Olet vähän myöhässä ajatuksinesi tuosta ei-keskustalaisesta vaaliliitosta ("Haapavesi-puolue").
Jos tällainen olisi haluttu, se olisi pitänyt tehdä ennen kuin jätetään ehdokaslistat keskusvalilautakunnalle. Virallisessa ehdokaslistojen yhdistelmässä kaikki puolueen Vap.vaikuttajat olivat omina ja erillisinä.
- Vaalien jälkeen hallitus- ja lautakuntapaikat on Suomessa vuosikymmeniä jaettu kunkin puolueen saamien valtuustopaikkojen suhteen d`Hondtin matematiikan perusteella. Näin myös tehdään mm. Haapavedellä.
Kiitoksia mielenkiinnosta ja hyvää alkutalvea!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Keskustalle tuli 18 valtuustopaikkaa ja muille yht. 9.
Tähän on olemassa edellä mainittu laskukaava, jonka mukaan
Keskusta saa 10-jäseniseen kaupunginhallitukseen 7 paikkaa, muut 3.
Lautakuntiin, joissa on 7 jäsentä
Keskustalle tulee 5 paikkaa, muille 2.
----
Jaananmäkinen ja Sallinen ovat pahasti iltajunassa.
Tottahan tuo: 18 paikalla 10-jäsenisen hallituksen viimeinen paikka menisi keskustalle vertailuluvulla 18:7 = 2,57. Teknisen vaaliliiton neljännen paikan vertailuluku olisi vain 9:4 = 2,25.
Vaalitarkkailijan aloitus sisältää pari vaalivilppiä. Toivottavasti kuitenkaan suhteellisten vaalien keskusvaalilautakunnan tulos 2012 ei perustu samaan suhteettomaan laskuoppiin.
Teknisen vaaliliiton voi perustaa ennen vaaleja, vaalien aikana, tai vaalien jälkeen. Aikaa vaaliliiton teolle on vielä koko tämä vuosi. Juna ei ole mennyt mihinkään.
Niitä samoja neuvotteluja käydään kymmenissä kunnissa, ympäri Suomen.
Vaalien jälkeinen ja Kepu vastainen Leppävirran kuuden ryhmän perustama Leppävirta-liike on valmis. Se vei Kepulta puheenjohtajien jakkarat ja samalla ykkös vallan.
Tekninen vaaliliitto Leppävirta:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/politiikka/kuntavaalit/pienryhmien-liitto-vie-leppavirran-johtopaikat/1265532
Kuusamossa näkyy olevan Kepu vastainen tekninen vaaliliitto syntymässä, ja Hämeenlinnassa Demarit ovat saamassa saman potkun persuksilleen.
Tekninen vaaliliitto Kuusamo:
http://www.koillissanomat.fi/etusivu/kuusamoon_kootaan_ei_keskustalaisten_puolueiden_teknistä_vaaliliittoa_6082375.html
Mainitsemasi Victor d'Hondtin laskutapa on olemassa. Se jakolasku sisältää yleisesti tiedossa olevan virheen ja vaalivilpin, joka hyödyttää oikeudettomasti suurimman äänimäärän saanutta ryhmää. Meidän perän Kristillisdemokraatit ja Vihreät jäävät ilman valtuustopaikkaa, ja menettävät käytännössä äänipottinsa Keskustapuolueelle. Nolla valtuutettua- nolla ääntä- nolla lautakuntapaikkaa. Näinhän ei voi olla. Siksi Kuntalaki määrää: Suhteellista vaalia toimitettaessa on noudatettava soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Toisin sanoen: Jokaisella ääniä saaneella ryhmällä on suhteellisessa vaalissa oma suhdeluku, ja se suhdeluku ei ole nolla.
Täällä Jokivarrella kannatamme Sallisen kanssa Proo Haapavettä. Kaikki yhteen hiileen suhdeluku on mahdollisimman iso.
Hyvää äitiysloman jatkoa tarkkailijalle.
honttikin on päässyt (tai ollut jo) junaan.
no kuka nyt olis sallinen ei ainakaan vilikki keskusta on hallinnut koko ajan
heijänkin perheestä 8 vuotta
Pro Haapavesi puolue on hyvä ajatus.
Nyt on hyvä aloittaa valmistelut, sillä vaalit ovat taas kohta.
Heps kukkuu.
Kuka on vilikki keskusta?
Suhteellinen ehdokaslistavaali Haapaveden kaup.valtuustossa.
Kussakin vaalissa (esim. hallituksen valinta) laaditaan ehdokaslistat, jotka numeroidaan (esim. 1. Keskusta, 2. Ei-Keskusta).
Valtuutetut äänestävät, ääni annetaan ehdokaslistalle.
Ensimmäisenä listalla oleva nimi saa vertausluvukseen koko listan saaman äänimäärän (Keskusta 18, Ei-Keskusta 9) toisena oleva nimi puolet siitä, kolmantena oleva nimi kolmasosan jne.
Valituiksi tulevat ehdokkaat vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä.
Lopputulos on juuri se, minkä Isä Kuusikko kirjoitti.
- Jos jokin puolue haluaa antaa omasta osuudestaan luottamuspaikkoja esim. vihreille ja krist.dem., niin sehän on toki mahdollista. Nimiä listoihin vaan ennen valtuuston äänestystä.
Millä perusteella esimerkissä olevat listan nimet ovat laitettu järjestykseen. Laitetaanko ensimmäiseksi paras kaveri ja toiseksi kaverin kaveri vai onko järjestys äänimäärän mukaan. Kyselee yksi tollo äänestäjä.
Just näin.
" Voimassa olevan kuntalain mukaan luottamuspaikat jaetaan kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti valtuutettujen määrän perustella."
"Kunnan muiden luottamushenkilöiden valintaa, esimerkiksi toimielinpaikkoja, ei ole sidottu kunnallisvaalituloksen mukaisiin äänimääriin. Suhteellisen vaalin perustana on vaalin toimittamisen aikana vallitseva poliittinen jakauma. Järjestelmä mahdollistaa sen, että puolueet ja muut ryhmät tekevät taktisia vaaliliittoja ja että loikkaukset vaikuttavat vaalin lopputulokseen."
Tässäpä niitä viittauksia kunnallisvaalilakiin.
Nim. Hei kyselee: "Millä perusteella esimerkissä olevat listan nimet ovat laitettu järjestykseen?"
Yksi järjestöhenkilö kertoi, että tämän loppuvuoden aikana kukin puolue ja ryhmittymä valitsee kokouksissaan omat ehdokkaansa käytettävissä oleviin luottamustoimiin, useinkin äänestyksen kautta.
Sitten vaan valtuustossa valitaan henkilöt joko kaikkien puolueiden yhdessä sovitteleman listan mukaan (kuten viimeksi) tai tarvittaessa äänestämällä.
Selväksi tuli, kysyvä ei tieltä eksy, vaikka kysymys saattaa jonku mielestä olla aivan turhanpäiväinen.
Ei toki ollut turha kysymys.
Jos ei ole ollut mukana noissa kuvioissa, niin mistäpä sitä noita taustoja niin tietäisi.
kyllä ne on kaikki tiedossa sehän on peruskoulussa opetettu
hyvin yksinkertasta on tuo politiikka ja aina samalla kaavalla
Kovastippa tuo oli epäselvää mm. Jaanan Mäkiselle ja Salliselle ym.