Lasten"suojelua" Naantalissa...

Toivottavasti uudet sossut on järkeviä ja tietävät, mitä on inhimillisyys ja ammattiettikka. Jos nyt ylipäätään kukaan järkevä uskaltaa enää Naantaliin töihin hakea, kun on nähnyt viimeaikaiset kirjoittelut netissä ja lehdissä Silminnäkijä-ohjelman. Ei kovin imartelevaa manosta kaupungille...

Lastensuojelun maineen nostamiseksi ja työntekijöiden viihtyvyyden parantamiseksi on monia seikkoja, joiden huomiointi parantaa tietysti ls-työn onnistumista kaikilta osin.

Valtiontalouden tarkastusviraston julkaiseman tarkastusraportin mukaan lastensuojelu sattuu muutenkin olemaan työtä, jossa helposti lain kirjaimellinen noudattaminen helposti unohtuu, niin varmasti korkealla moraalilla varustetut työntekijät karttavat paikkoja, joissa työnantaja jo edellyttää lakien rikkomista.

On harkittava todella tarkkaan, kumpi on tärkeämpää, lasten todellinen etu vai yksityisten lastensuojelulaitosten kannattavuus. Mitään lasten peruspalveluja (koulun tuki- ja erityisopetus/terveydenhoito) ei tule korvata huostaanotoilla.

Ja ei kai teillä niin halpaan ole menty, että neurologista kuntoutusta ja psykiatrista erikoissairaanhoitoa oltaisiin korvaavinaan laitosten tarjoamalla lumehoidolla? Eihän? VTV:n raportti on hyvin surullista luettavaa monen kunnan kohdalla siltä osin. Ls-työntekijöitä ei saa asettaa siihen kiusalliseen tilanteeseen, että huostaanotto tehdään vain ja ainoastaan laitoksen vaatimuksesta.

Jos oletetaan ls:n todella pystyvän auttamaan perheitä pelkkien huostaanottojen sijasta, on työntekijöille myös annettava välineet työnsä tekemiseen. Vaikka valtiolta tulevat lastensuojeluun tarkoitetut rahat eivät enää olekaan korvamerkittyjä, mutta on moraalinen päätös, käytetäänkö ne ls:n avohuollon tukiin vai pelkkään sijaishuollon pystyssä pitämiseen tai johonkin vallan muuhun.

Vinkkinä vain, että pääkaupunkiseudun alueuutisissa kerrottiin juuri, että intensiivisellä perheiden tuella on pystytty huostaanottojen määriä vähentämään esim. Nurmijärven kunnassa, samoin teini-ikäisten kiireelliset huostaanotot ovat vähentyneet.

Kunnan on muistettava myös sijaishuoltopaikkojen valvontavastuunsa. Em:n raportin mukaan se on olemattominta sijaisperheissä, eikä laitosten omavalvontavastuu ole läheskään riittävää.

Huostaanotetuilla lapsilla on myös oltava oikeus tavata riittävän usein sosiaalityöntekijää ja häntä on kuultava niin, että sijaishuollon edustajat eivät ole paikalla. Nuorilla on oltava stt:n yhteystiedot ja heidän puheitaan sijaishuollossa tapahtuneista pahoinpitelyistä tai muusta kaltoinkohtelusta ei tule sivuuttaa, kuten nyt usein tapahtuu.

Mitä mieltä on ottaa lapsi huostaan vaikka yhden tukistusepäilyn takia, jos hän sijaishuollossa joutuu kohtaamaan paljon rankempaa väkivaltaa ja ammatillisen perhekodin vanhempien päihteiden käyttöä, riitelyä tai muita ikäviä lieveilmiöitä.

Eikä sosiaalityöntekijöillä saa olla niin kiire, että asiakassuunnitelmia ei ehdittäisi laatia asianmukaisesti sekä lapsille että vanhemmille. Koska huostaanoton on tähdättävä kotiuttamiseen, on vanhempien asiakassuunnitelmassa selkeästi määriteltävä, mihin toimiin heidän on ryhdyttävä, että kotiuttaminen on mahdollista, sekä se, miten he todistavat viranomaisille sen, että vaaditut toimet on tehty.

Tuo oli ihan asiaa. Mitä tulee lasten psykiatrisen avun tarpeeseen, niin onko sellaista hoitoa enää olemassakaan, vai onko kaikki hoitoa vaativat lapset työnnetty sosiaalipuolen sijaishuoltopaikkoihin ? Antaako joku tervydenhuoltopuolen laitos pitkäaikaista lastenpsykiatrista hoitoa , mahdollisesti vuosia kestävää, lasille ja nuorille? En ole ainakaan sellaisesta kuullut. Kaiken maailman pika-arviointeja tutkimuksia kuitenklin tuntuu olevan.