kysymys puoliintumisajasta

agadir

Säteilystä voi nyt puhua sinne ja tänne, olen itse töissä ulkomailla polttoainetehtaalla ja missään teollisuudessa en ole kokenut samanlaista turvakontrollia tuotannossa.

Mielestäni YV on erittäin puhdasta energiaa tänä päivänä mutta miten on jos katsotaan vähän eteenpäin: Maapallo elää viimeisiä kausiaan suurta jääkautta, mitä on tapahtunut 10.000 vuoden päästä? Tutkikaa itse mitä tulee tapahtumaan. Mitä auttaa suunnitella jotain lopullisia varastointeja jos jätteen puolittumisaika on 250.000 vuotta? Ja pilkunnu....at niistä ajoista voi unohtaa keskustelun, suhteellisesti ette voi sanoa vastaan.

36

1686

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • joku

      200 vuoden päästä ne jätteet voidaan turvallisesti hävittää. Heivaa vaikka jollekin merkityksettömälle planeetalle tai vaikka pois aurinkokunnasta.

      • Pasifisti

        Yhdistyneiden kansakuntien avaruussopimus kieltää avaruuden käyttämisen kaatopaikkana. Rakettien laukaisussa saattaa jokin mennä vikaan. Tällaisessa tilanteessa ydinonnettomuuden riski on todellinen. Paras ratkaisu näillä näkymin on loppusijoitus syvälle vakaaseen kallioperään Tellus planeetalle.


      • Mr.K.A.T.
        Pasifisti kirjoitti:

        Yhdistyneiden kansakuntien avaruussopimus kieltää avaruuden käyttämisen kaatopaikkana. Rakettien laukaisussa saattaa jokin mennä vikaan. Tällaisessa tilanteessa ydinonnettomuuden riski on todellinen. Paras ratkaisu näillä näkymin on loppusijoitus syvälle vakaaseen kallioperään Tellus planeetalle.

        Ei laitkaan oo ikuisia, niitä muutetaan kun ajat muuttuu.


      • Ihmettelijä
        Pasifisti kirjoitti:

        Yhdistyneiden kansakuntien avaruussopimus kieltää avaruuden käyttämisen kaatopaikkana. Rakettien laukaisussa saattaa jokin mennä vikaan. Tällaisessa tilanteessa ydinonnettomuuden riski on todellinen. Paras ratkaisu näillä näkymin on loppusijoitus syvälle vakaaseen kallioperään Tellus planeetalle.

        " Rakettien laukaisussa saattaa jokin mennä vikaan."

        Niimpä laivat voi upota ja junat suistua raiteilta... Silti noita jätteitä kuskataan ko välineillä.

        Eiköhän sadan vuodenpäästä avaruusmatkailukin ole melko turvallista.


    • Mr.K.A.T.

      Mistä sä sen 250.000 vuotta repäsit ? "Jätteen puoliintumisaika" ei ole yhdestä isotoopista kiinni ja sekin on "muuttuva", koska se on eri isotooppien seos ja nopeammin halkeavat haipuu nopeammin olemattomiin.
      Alla olevan taulukun mukaan karkeasti ensin 100 vuodessa aktiivisuus putoaa ei suinkaan puoleen vaan peräti 1/10:aan jne.

      --TIEDE2000 1/1987 s.39 "Ydinjäte"-----------
      "Säteily-Suomessa kallioperän suurimmat aktiivisuudet ovat
      2,5 MBq/m3, mistä noin 10% pääsee ulos kivestä."
      Ko. artikkelissa myös ydinjätteen säteilykäyrä, josta taulukoin
      suuruusluokat:
      10 v kuluttua 10^10 MBq / tonniU
      100 v kuluttua 10^9 MBq / tonniU
      1000 v kuluttua 10^8 MBq / tonniU
      10000 v kuluttua 10^7 MBq / tonniU
      ----------------------------------------------
      Toisin sanoen 100 vuoden kuluttua 1 tonni ydinjätettä säteilee
      Beqcuerelleinä likimain yhtä paljon kuin 10^9 kuutiota kalliota, joka
      säteilee 1MBq/m3 eli 1000m*1000m*1000m kalliota eli 1 kuutiokilometri !!
      Ja niitä säteilykallioita ei Helsingin allakaan ole kukaan kupariin
      kapseloinut vaan 10% pääsee karkuun !

      Eli toisin sanoen jos minä nyt tiivistäisin Helsingin alta kuutiokilometrin luonnollista radioaktiisuutta yhden kuutiometrin kuutioksi niin se vastaisi
      aktiivisuudeltaan 100 vuotta vanhaa ydinjätettä, jonka sormin näpelöiminen lienee peräti yhtä vaarallista.

      Kuka uskaltaa juoda nyt pääkaupunkiseudun porakaivovesiä ? ;)

      • Vastaaja

        "
        Toisin sanoen 100 vuoden kuluttua 1 tonni ydinjätettä säteilee
        Beqcuerelleinä likimain yhtä paljon kuin 10^9 kuutiota kalliota, joka
        säteilee 1MBq/m3 eli 1000m*1000m*1000m kalliota eli 1 kuutiokilometri !!
        "

        10^9 kuutiota kalliota on 1 000 000 000 m3 eli 1km*1km*1km. 1 tonni ydinjätettä on pieni pala (ominaispaino noin 200kg/m3).

        Paljonko tulee Sieverttejä?


      • Tungsten
        Vastaaja kirjoitti:

        "
        Toisin sanoen 100 vuoden kuluttua 1 tonni ydinjätettä säteilee
        Beqcuerelleinä likimain yhtä paljon kuin 10^9 kuutiota kalliota, joka
        säteilee 1MBq/m3 eli 1000m*1000m*1000m kalliota eli 1 kuutiokilometri !!
        "

        10^9 kuutiota kalliota on 1 000 000 000 m3 eli 1km*1km*1km. 1 tonni ydinjätettä on pieni pala (ominaispaino noin 200kg/m3).

        Paljonko tulee Sieverttejä?

        Sievertti on säteilyannoksen mittayksikkö, Becquerel aktiivisuuden. Ne eivät mittaa samaa asiaa. Kysymyksesi on vähän niinkuin kysyisi kuinka pitkän matkan 100 kilowatin tehoisella moottorilla voi ajaa. Sellaisenaan kysymys ei ole järkeenkäypä.

        Keskiarvoja tietysti voi laskea. Keskivertosuomalainen saa maaperän suorasta säteilystä noin 1 mSv vuodessa ja maaperästä peräisin olevista radioaktiivisista aineista noin 2 mSv vuodessa, eli yhteensä noin 3 mSv.

        Tätä voi verrata suomalaisen ydinpolttoaineen käytön aiheuttamaan 0,001 mSv:n vuosiannokseen eniten altistuvan suomalaisen kohdalla, keskiarvo on tästä huomattavasti pienempi.

        Ydinpolttoaineen käyttö siis aiheuttaa eniten altistuvalle suomalaiselle alle tuhannesosan säteilyannoksen verrattuna kallioperän luonnostaan aiheuttamaan säteilyannokseen. Keskivertosuomalaiselle huomattavsti pienemmän.


      • Vastaaja
        Tungsten kirjoitti:

        Sievertti on säteilyannoksen mittayksikkö, Becquerel aktiivisuuden. Ne eivät mittaa samaa asiaa. Kysymyksesi on vähän niinkuin kysyisi kuinka pitkän matkan 100 kilowatin tehoisella moottorilla voi ajaa. Sellaisenaan kysymys ei ole järkeenkäypä.

        Keskiarvoja tietysti voi laskea. Keskivertosuomalainen saa maaperän suorasta säteilystä noin 1 mSv vuodessa ja maaperästä peräisin olevista radioaktiivisista aineista noin 2 mSv vuodessa, eli yhteensä noin 3 mSv.

        Tätä voi verrata suomalaisen ydinpolttoaineen käytön aiheuttamaan 0,001 mSv:n vuosiannokseen eniten altistuvan suomalaisen kohdalla, keskiarvo on tästä huomattavasti pienempi.

        Ydinpolttoaineen käyttö siis aiheuttaa eniten altistuvalle suomalaiselle alle tuhannesosan säteilyannoksen verrattuna kallioperän luonnostaan aiheuttamaan säteilyannokseen. Keskivertosuomalaiselle huomattavsti pienemmän.

        mitä sä sekoilet täällä? !!!!!!

        Mä kysyin, paljonko SIEVERTTEJÄ,ja so yksi miljoonasosaki löytyy vastaukseksi, se on vastaus kysymykseen.

        yäk sun sekoiluja täällä.


      • Vastaaja
        Vastaaja kirjoitti:

        "
        Toisin sanoen 100 vuoden kuluttua 1 tonni ydinjätettä säteilee
        Beqcuerelleinä likimain yhtä paljon kuin 10^9 kuutiota kalliota, joka
        säteilee 1MBq/m3 eli 1000m*1000m*1000m kalliota eli 1 kuutiokilometri !!
        "

        10^9 kuutiota kalliota on 1 000 000 000 m3 eli 1km*1km*1km. 1 tonni ydinjätettä on pieni pala (ominaispaino noin 200kg/m3).

        Paljonko tulee Sieverttejä?

        Näyttääpä olevan paha virhe tekstissä. Ydinjäte painaa noin 20kg/dm3, joten kuutiometri painaa suunnilleen 20tonnia.

        Vastaavasti 1 tonni olisi vain 1/20m3, metri*metri*20cm palanen.

        Edelleen kysymys kuuluu: kuinka paljon tuollaisesta palasesta ydinkakkaa saa sieverttejä sadan vuoden jälkeen?


      • Tungsten
        Vastaaja kirjoitti:

        Näyttääpä olevan paha virhe tekstissä. Ydinjäte painaa noin 20kg/dm3, joten kuutiometri painaa suunnilleen 20tonnia.

        Vastaavasti 1 tonni olisi vain 1/20m3, metri*metri*20cm palanen.

        Edelleen kysymys kuuluu: kuinka paljon tuollaisesta palasesta ydinkakkaa saa sieverttejä sadan vuoden jälkeen?

        "Edelleen kysymys kuuluu: kuinka paljon tuollaisesta palasesta ydinkakkaa saa sieverttejä sadan vuoden jälkeen?"

        Kysymyksesi on selkokielellä suurinpiirtein: kuinka suuren säteilyannoksen saa ydinpolttoaineesta? Tämä ei ole järkevää.

        Sievert on säteilyannoksen mittayksikkö ja säteilyannos riippuu monista asioista - mm. altistumistavasta, altistuksen kestosta, altistuvan aineen ominaisuuksista jne. - ei pelkästään säteilylähteestä.

        Näin ollen ei voida kysyä ykskantaan miten suuren annoksen jostain lähteestä saa, se riippuu niin monista asioista.

        Yhtä hyvin voisit kysyä: kuinka pitkän matkan voi ajaa Mersun moottorilla? Paha sanoa kun asia riippuu vähän muustakin.

        Keskimääräisä säteilyannoksia voidaan tietysti laskea. Ydinvoiman käytöstä eniten altistuva väestöön kuuluva suomalainen saa noin 0,001 mSv:n annoksen vuodessa. Tämä siis silloin kun polttoainetta käytetään ja käytetty polttoaine on maan pinnalla välivarastossa. Loppusijoituksen jälkeen eniten altistuvan yksilön annos pienee entisestään niin pieneksi, että se on olennaisesti 0.


      • vastaajan apulainen
        Tungsten kirjoitti:

        "Edelleen kysymys kuuluu: kuinka paljon tuollaisesta palasesta ydinkakkaa saa sieverttejä sadan vuoden jälkeen?"

        Kysymyksesi on selkokielellä suurinpiirtein: kuinka suuren säteilyannoksen saa ydinpolttoaineesta? Tämä ei ole järkevää.

        Sievert on säteilyannoksen mittayksikkö ja säteilyannos riippuu monista asioista - mm. altistumistavasta, altistuksen kestosta, altistuvan aineen ominaisuuksista jne. - ei pelkästään säteilylähteestä.

        Näin ollen ei voida kysyä ykskantaan miten suuren annoksen jostain lähteestä saa, se riippuu niin monista asioista.

        Yhtä hyvin voisit kysyä: kuinka pitkän matkan voi ajaa Mersun moottorilla? Paha sanoa kun asia riippuu vähän muustakin.

        Keskimääräisä säteilyannoksia voidaan tietysti laskea. Ydinvoiman käytöstä eniten altistuva väestöön kuuluva suomalainen saa noin 0,001 mSv:n annoksen vuodessa. Tämä siis silloin kun polttoainetta käytetään ja käytetty polttoaine on maan pinnalla välivarastossa. Loppusijoituksen jälkeen eniten altistuvan yksilön annos pienee entisestään niin pieneksi, että se on olennaisesti 0.

        Paljonko siitä saa sieverttejä vuodessa jos oletetaan että henkilö nielee tuon verran plutoniumia ja se jää kiinni vatsaan. Ei oteta muita negatiivisa vaikutuksia kuin radioaktiivisuus huomioon.


      • Safa
        vastaajan apulainen kirjoitti:

        Paljonko siitä saa sieverttejä vuodessa jos oletetaan että henkilö nielee tuon verran plutoniumia ja se jää kiinni vatsaan. Ei oteta muita negatiivisa vaikutuksia kuin radioaktiivisuus huomioon.

        Vaan se kiertää ruoansulatuselimen läpi aiheuttamatta vaaraa. Plutonium on vaarallinen hienona pölynä hengitettynä tai ihon alle joutuessaan.


      • Tungsten
        Safa kirjoitti:

        Vaan se kiertää ruoansulatuselimen läpi aiheuttamatta vaaraa. Plutonium on vaarallinen hienona pölynä hengitettynä tai ihon alle joutuessaan.

        Aivan oikein, näin on. Sitäpaitsi tilanne jossa joku nielaisisi tonnin (!) plutoniumia voitaneen jo terveellä järjellä todeta alunalkaenkin mahdottomaksi.


      • Vastaaja

        Onpas tämä nyt vaikeata 'asiantuntijoille', josta nimityksestä nämä ydinhörhöt varmasti pitävät. Tuossa on laajasti ja seikkaperäisesti laskettu aktiviteettia:

        "
        Toisin sanoen 100 vuoden kuluttua 1 tonni ydinjätettä säteilee
        Beqcuerelleinä likimain yhtä paljon kuin 10^9 kuutiota kalliota, joka
        säteilee 1MBq/m3 eli 1000m*1000m*1000m kalliota eli 1 kuutiokilometri !!
        Ja niitä säteilykallioita ei Helsingin allakaan ole kukaan kupariin
        kapseloinut vaan 10% pääsee karkuun !

        Eli toisin sanoen jos minä nyt tiivistäisin Helsingin alta kuutiokilometrin luonnollista radioaktiisuutta yhden kuutiometrin kuutioksi niin se vastaisi
        aktiivisuudeltaan 100 vuotta vanhaa ydinjätettä, jonka sormin näpelöiminen lienee peräti yhtä vaarallista.

        Kuka uskaltaa juoda nyt pääkaupunkiseudun porakaivovesiä ? ;)
        "

        Mutta kun kysyy paljonko Sieverttejä saa vastaavasta ydinjätteen palasesta:

        "
        Korjaus ja kysymys uudestaan
        Kirjoittanut: Vastaaja, 5.8.2004 klo 14.57

        Näyttääpä olevan paha virhe tekstissä. Ydinjäte painaa noin 20kg/dm3, joten kuutiometri painaa suunnilleen 20tonnia.

        Vastaavasti 1 tonni olisi vain 1/20m3, metri*metri*20cm palanen.

        Edelleen kysymys kuuluu: kuinka paljon tuollaisesta palasesta ydinkakkaa saa sieverttejä sadan vuoden jälkeen?
        "

        ainoa vastaus on päläpälää jostain muusta kuin itse aiheesta.

        Näyttää tuossa jätepalasen koossa olevan edelleenkin virhe. 1/20m3 on metri*metri*5cm. Mutta eipä sen paljon välii oo. haluttomuudesta vastaamiseen voisi olettaa, että molempiin kuolisi.

        Että semmosta trollaamista täällä esiintyy.


      • Vastaaja
        vastaajan apulainen kirjoitti:

        Paljonko siitä saa sieverttejä vuodessa jos oletetaan että henkilö nielee tuon verran plutoniumia ja se jää kiinni vatsaan. Ei oteta muita negatiivisa vaikutuksia kuin radioaktiivisuus huomioon.

        Kysymyksesi oli ihan asiallinen - vastaukset sen sijaan syvältä uraanikaivoksesta.

        Katellaan jos jostain löytyis arviot tommosen palan sieverteistä. ydinhörhöt kyllä tietää sen, mutta niillä on ulosantirajoitus.

        Mutta kiva niitä on kiusata just sen vuoksi :)


      • Safa
        Vastaaja kirjoitti:

        Onpas tämä nyt vaikeata 'asiantuntijoille', josta nimityksestä nämä ydinhörhöt varmasti pitävät. Tuossa on laajasti ja seikkaperäisesti laskettu aktiviteettia:

        "
        Toisin sanoen 100 vuoden kuluttua 1 tonni ydinjätettä säteilee
        Beqcuerelleinä likimain yhtä paljon kuin 10^9 kuutiota kalliota, joka
        säteilee 1MBq/m3 eli 1000m*1000m*1000m kalliota eli 1 kuutiokilometri !!
        Ja niitä säteilykallioita ei Helsingin allakaan ole kukaan kupariin
        kapseloinut vaan 10% pääsee karkuun !

        Eli toisin sanoen jos minä nyt tiivistäisin Helsingin alta kuutiokilometrin luonnollista radioaktiisuutta yhden kuutiometrin kuutioksi niin se vastaisi
        aktiivisuudeltaan 100 vuotta vanhaa ydinjätettä, jonka sormin näpelöiminen lienee peräti yhtä vaarallista.

        Kuka uskaltaa juoda nyt pääkaupunkiseudun porakaivovesiä ? ;)
        "

        Mutta kun kysyy paljonko Sieverttejä saa vastaavasta ydinjätteen palasesta:

        "
        Korjaus ja kysymys uudestaan
        Kirjoittanut: Vastaaja, 5.8.2004 klo 14.57

        Näyttääpä olevan paha virhe tekstissä. Ydinjäte painaa noin 20kg/dm3, joten kuutiometri painaa suunnilleen 20tonnia.

        Vastaavasti 1 tonni olisi vain 1/20m3, metri*metri*20cm palanen.

        Edelleen kysymys kuuluu: kuinka paljon tuollaisesta palasesta ydinkakkaa saa sieverttejä sadan vuoden jälkeen?
        "

        ainoa vastaus on päläpälää jostain muusta kuin itse aiheesta.

        Näyttää tuossa jätepalasen koossa olevan edelleenkin virhe. 1/20m3 on metri*metri*5cm. Mutta eipä sen paljon välii oo. haluttomuudesta vastaamiseen voisi olettaa, että molempiin kuolisi.

        Että semmosta trollaamista täällä esiintyy.

        "ainoa vastaus on päläpälää jostain muusta kuin itse aiheesta."

        Kysyt tyhmiä.

        Sama toisella tavalla:

        Meillä on valonlähde, joka lähettää valoa vapaasti joka suuntaan. Kysyt, että paljonko ihminen saa valosta ultraviolettisäteilyä.

        Ongelma tässä on, että vaikka tietäisimme, että paljonko valoa lähde lähettää, emme tiedä, paljonko esim. lampun sisäpinta heijastaa tai suodattaa uv -säteilyä. Lisäksi valon tiheys pienenee etäisyyden kasvaessa (valo menee joka suuntaan lähteestä) ja sen suunta kääntyy väliaineessa. Myös ultraviolettisäteilyn vastaanottajan koko on oleellinen, sekä valonlähteen uv -säteilyn osuus (vrt. ionisoiva säteily).

        Ainoa tapa selvittää asia tarkasti on mennä mittaamaan se kohde oikealta etäisyydeltä ja konvertoida mittaustulokset vaikuttavaan pinta-alaan tai tehdä hyvin tarkkoja ja pitkiä laskelmia, joka huomioi nämä seikat.

        Ionisoivassa säteilyssä alphasäteily voidaan laskea uraanimöhkäleen uloimman atomikerroksen lähettämä säteily, beettasäteilyssä pitäisi tietää, että paljonko uraania se läpäisee, kuten myös gammasäteilyssä. Myös näiden säteilytyyppien kerrannaiset muunnoskaavassa pitäisi huomioida. Myös säteilyn eri suuntiin lähteminen pitää kuitenkin huomioida.

        Mutta vastaus on kuitenkin, että saat siitä möhkäleestä paljon vähemmän sieverttejä, mitä olet kuvitellut.


      • Vastaaja
        Safa kirjoitti:

        "ainoa vastaus on päläpälää jostain muusta kuin itse aiheesta."

        Kysyt tyhmiä.

        Sama toisella tavalla:

        Meillä on valonlähde, joka lähettää valoa vapaasti joka suuntaan. Kysyt, että paljonko ihminen saa valosta ultraviolettisäteilyä.

        Ongelma tässä on, että vaikka tietäisimme, että paljonko valoa lähde lähettää, emme tiedä, paljonko esim. lampun sisäpinta heijastaa tai suodattaa uv -säteilyä. Lisäksi valon tiheys pienenee etäisyyden kasvaessa (valo menee joka suuntaan lähteestä) ja sen suunta kääntyy väliaineessa. Myös ultraviolettisäteilyn vastaanottajan koko on oleellinen, sekä valonlähteen uv -säteilyn osuus (vrt. ionisoiva säteily).

        Ainoa tapa selvittää asia tarkasti on mennä mittaamaan se kohde oikealta etäisyydeltä ja konvertoida mittaustulokset vaikuttavaan pinta-alaan tai tehdä hyvin tarkkoja ja pitkiä laskelmia, joka huomioi nämä seikat.

        Ionisoivassa säteilyssä alphasäteily voidaan laskea uraanimöhkäleen uloimman atomikerroksen lähettämä säteily, beettasäteilyssä pitäisi tietää, että paljonko uraania se läpäisee, kuten myös gammasäteilyssä. Myös näiden säteilytyyppien kerrannaiset muunnoskaavassa pitäisi huomioida. Myös säteilyn eri suuntiin lähteminen pitää kuitenkin huomioida.

        Mutta vastaus on kuitenkin, että saat siitä möhkäleestä paljon vähemmän sieverttejä, mitä olet kuvitellut.

        Tiedämme tai ainakin arvioimme maaperästä aiheutuvan altistuksen. En juuri nyt muista sitä, näkee esim. STUKin sivuilta.

        Mikä estää samaa arviointia käyttämästä ydinjätepalaseen?


      • Doku
        Vastaaja kirjoitti:

        Tiedämme tai ainakin arvioimme maaperästä aiheutuvan altistuksen. En juuri nyt muista sitä, näkee esim. STUKin sivuilta.

        Mikä estää samaa arviointia käyttämästä ydinjätepalaseen?

        No pitäisi tietää kuinka kaukana henkilö on ko. ydinjätepalasesta, mitä siinä on välissä ja kuinka kauan henkilö on ko. etäisyydellä.

        Kuinka kuuma auringon pitää olla että poltan ihoni? Vertaa vaikka tuota kysymystä ja omaa alkuperäistä kysymystäsi.


      • Safa
        Vastaaja kirjoitti:

        Tiedämme tai ainakin arvioimme maaperästä aiheutuvan altistuksen. En juuri nyt muista sitä, näkee esim. STUKin sivuilta.

        Mikä estää samaa arviointia käyttämästä ydinjätepalaseen?

        "Tiedämme tai ainakin arvioimme maaperästä aiheutuvan altistuksen. En juuri nyt muista sitä, näkee esim. STUKin sivuilta.

        Mikä estää samaa arviointia käyttämästä ydinjätepalaseen?"

        Tämä on suht helppo todeta. Voimme mitata helposti ympäristön säteilyä laitteilla ja niistä voimme laskea keskimääräisiä annoksia.

        100 vuotta vanhaa ydinjätettä ei vielä ole ja toisaalta ydinjätettä harvemmin pistetään paljaana könttänä tuonne luontoon lepäilemään. Näin ollen mahdollisuus mitata sen säteilyä on suht heikot. Lisäksi pitää miettiä, että onko tästä tehdystä työstä yhtään mitään hyötyä. TS. miksi yleensä edes vaivautua tuollaiseen, koska siitä ei ole kongreettista hyötyä.

        Maaperän säteilylle altistuu jokaikinen, joten sen mittaaminen ja laskeminen on hyödyllistä.

        Periaatteessa ei siis estä mikään. Odotteleppa sinä vaikka se 50 vuotta, että saadaan ensimmäinen 100 vuotias ydinjätepala ja mene mittailemaan ja laskemaan siitä. Kannattaa vaikka se 50 vuotta opiskella alaa hieman tarkemmin.


      • Vastaaja
        Safa kirjoitti:

        "Tiedämme tai ainakin arvioimme maaperästä aiheutuvan altistuksen. En juuri nyt muista sitä, näkee esim. STUKin sivuilta.

        Mikä estää samaa arviointia käyttämästä ydinjätepalaseen?"

        Tämä on suht helppo todeta. Voimme mitata helposti ympäristön säteilyä laitteilla ja niistä voimme laskea keskimääräisiä annoksia.

        100 vuotta vanhaa ydinjätettä ei vielä ole ja toisaalta ydinjätettä harvemmin pistetään paljaana könttänä tuonne luontoon lepäilemään. Näin ollen mahdollisuus mitata sen säteilyä on suht heikot. Lisäksi pitää miettiä, että onko tästä tehdystä työstä yhtään mitään hyötyä. TS. miksi yleensä edes vaivautua tuollaiseen, koska siitä ei ole kongreettista hyötyä.

        Maaperän säteilylle altistuu jokaikinen, joten sen mittaaminen ja laskeminen on hyödyllistä.

        Periaatteessa ei siis estä mikään. Odotteleppa sinä vaikka se 50 vuotta, että saadaan ensimmäinen 100 vuotias ydinjätepala ja mene mittailemaan ja laskemaan siitä. Kannattaa vaikka se 50 vuotta opiskella alaa hieman tarkemmin.

        Aivan varmasti on. Arvioita, laskelmia, mitä nimitystä nyt halutaankin käyttää.

        Jos sulla ei oo tiedossa sellaisia, pistän korvan taakse muhimaan ja ilmoittelen kun sattuu kohdalle.


      • joku...
        Vastaaja kirjoitti:

        Aivan varmasti on. Arvioita, laskelmia, mitä nimitystä nyt halutaankin käyttää.

        Jos sulla ei oo tiedossa sellaisia, pistän korvan taakse muhimaan ja ilmoittelen kun sattuu kohdalle.

        Oletko sinä oikeasti tyhmä, vai luuletko vain olevasi hauska, tai jotain???

        sieverteillä lasketaan saatua säteily-annosta...

        Ei esimerkiksi säteilyn voimakkuutta...

        Tai näin ainakin ymmärsin...

        Jotta voitaisiin antaa edes jonkinlainen viitteellinen arvio, niin pitäisi ensin tietää säteilylähteen lähettämän säteilyn voimakkuus...

        Sitten pitäisi tietää, että millä etäisyydellä henkilö on säteilevästä kappaleesta... Ja miten ko. henkilö suojautui säteilyltä...

        Jos henkilö on 1000 metrin päässä hänen säteilyaltistuksensa on huomattavasti pienempi, kuin jos hän olisi vain 1 metrin päässä...

        Jos radioaktiivinen kappale on vaikkapa lyijyastian sisällä on säteilyaltistus huomattavasti lievempi, kuin jos kappaleella tai vastaavasti henkilöllä ei olisi mitään suojaa... (ilman lisäksi)

        Tämän lisäksi on monta muutakin asiaa, mitkä vaikuttavat säteily altistuksen haitallisuuteen, ja sen arviointiin...


      • Tungsten
        Vastaaja kirjoitti:

        Kysymyksesi oli ihan asiallinen - vastaukset sen sijaan syvältä uraanikaivoksesta.

        Katellaan jos jostain löytyis arviot tommosen palan sieverteistä. ydinhörhöt kyllä tietää sen, mutta niillä on ulosantirajoitus.

        Mutta kiva niitä on kiusata just sen vuoksi :)

        "Katellaan jos jostain löytyis arviot tommosen palan sieverteistä."

        Vastaajan pitäisi jo ymmärtää, että kahta täysin eri asiaa ei voi mitata samalla yksiköllä. Eihän pituuttakaan voi mitata sekä metreissä että litroissa.

        Sievert on säteilyANNOKSEN mittayksikkö. Sillä mitataan sitä kuinka paljon energiaa siirtyy säteilyn "vastaanottavaan" kappaleeseen. Sillä EI voi mitata jonkin säteilevän kappaleen radioaktiivisuutta. Radioaktiivisuuden yksikkö on becquerel.

        Ei kannata esittää vaatimuksia, jos ei edes ymmärrä omien vaatimustensa sisältöä.

        Jos ei tiedä, pitää tietysti kysyä - se on vain fiksua. Mutta saman virheen toistaminen jatkuvasti vaikka se on jo korjattu ei ehkä enää olekaan.


      • Vastaaja
        Tungsten kirjoitti:

        "Katellaan jos jostain löytyis arviot tommosen palan sieverteistä."

        Vastaajan pitäisi jo ymmärtää, että kahta täysin eri asiaa ei voi mitata samalla yksiköllä. Eihän pituuttakaan voi mitata sekä metreissä että litroissa.

        Sievert on säteilyANNOKSEN mittayksikkö. Sillä mitataan sitä kuinka paljon energiaa siirtyy säteilyn "vastaanottavaan" kappaleeseen. Sillä EI voi mitata jonkin säteilevän kappaleen radioaktiivisuutta. Radioaktiivisuuden yksikkö on becquerel.

        Ei kannata esittää vaatimuksia, jos ei edes ymmärrä omien vaatimustensa sisältöä.

        Jos ei tiedä, pitää tietysti kysyä - se on vain fiksua. Mutta saman virheen toistaminen jatkuvasti vaikka se on jo korjattu ei ehkä enää olekaan.

        pala ydinjätettä aiheuttaa aivan varmasti altistumisen säteilylle.

        Jobbarit ei näköjään halua myöntää sitä. Siispä menköön päälle seisomaan säteilymittarin kanssa.


      • Tungsten
        Vastaaja kirjoitti:

        pala ydinjätettä aiheuttaa aivan varmasti altistumisen säteilylle.

        Jobbarit ei näköjään halua myöntää sitä. Siispä menköön päälle seisomaan säteilymittarin kanssa.

        Käytetyn polttoaineen välivarastossa seistään muutaman metrin päässä käytetyn ydinpolttoaineen päällä. Polttoaine on uima-altaan näköisissä vesialtaissa ja sitä voi katsella paljain silmin (itseasiassa: miksei voisi?). Sellaisia mitäänsanomattomia zirkoniummötiköitä ne on. Viivyin siellä vajaan tunnin. Dosimetri näytti yhtä mikrosieverttiä, joka ei olennaisesti eroa säteilyannoksesta jonka olisi saanut samassa ajassa luonnollisesta taustasäteilystä.


      • Vastaaja
        Tungsten kirjoitti:

        Käytetyn polttoaineen välivarastossa seistään muutaman metrin päässä käytetyn ydinpolttoaineen päällä. Polttoaine on uima-altaan näköisissä vesialtaissa ja sitä voi katsella paljain silmin (itseasiassa: miksei voisi?). Sellaisia mitäänsanomattomia zirkoniummötiköitä ne on. Viivyin siellä vajaan tunnin. Dosimetri näytti yhtä mikrosieverttiä, joka ei olennaisesti eroa säteilyannoksesta jonka olisi saanut samassa ajassa luonnollisesta taustasäteilystä.

        Eli ei mitään itse asiasta.


      • ...
        Vastaaja kirjoitti:

        pala ydinjätettä aiheuttaa aivan varmasti altistumisen säteilylle.

        Jobbarit ei näköjään halua myöntää sitä. Siispä menköön päälle seisomaan säteilymittarin kanssa.

        Oletko oikeasti noin tyhmä, vai luuletko olevasi hauska?

        "pala ydinjätettä aiheuttaa aivan varmasti altistumisen säteilylle."

        Olet aivan oikeassa... ydinjäte säteilee, ja ihminen voi altistua ydinjätteen säteilylle... Mutta toisaalta... Voihan ihminen myös olla altistumatta säteilylle... Kyse on paljon siitä mitä siinä välissä on...

        Tuon ydinjäte palasen aktiivisuus on suhteellisen helppo mittata, mutta ihmisen saamaa säteilyannosta onkin sitten vähän vaikea laskea jos ei tiedä mitään muuta kuin kappaleen aktiivisuuden...

        Katsos kun se säteilyannos riippuu vähän siitäkin, että:

        1: Kuinka kaukana/lähellä henkilö on?
        2: Kuinka pitkä altistus?
        3: Välissä oleva aine?

        Lopputulos on nimittäin hieman toisenlainen, jos yhdessä tapauksessa säteilylle altistuva henkilön ja ydinjätteen välissä on 2 metriä ilmaa, kuin jos siinä välissä olisikin 2000 metriä umpikiveä...

        Siinä on "pieni" ero...

        Suomeksi sanottuna:

        Tehtävän asettelu puutteellinen - mahdoton suorittaa.

        Ja tässä ei ole todellakaan kyse mistään myöntämisestä, vaan kysymyksestä, mihin ei ole oikeaa vastausta...


      • Vastaaja
        ... kirjoitti:

        Oletko oikeasti noin tyhmä, vai luuletko olevasi hauska?

        "pala ydinjätettä aiheuttaa aivan varmasti altistumisen säteilylle."

        Olet aivan oikeassa... ydinjäte säteilee, ja ihminen voi altistua ydinjätteen säteilylle... Mutta toisaalta... Voihan ihminen myös olla altistumatta säteilylle... Kyse on paljon siitä mitä siinä välissä on...

        Tuon ydinjäte palasen aktiivisuus on suhteellisen helppo mittata, mutta ihmisen saamaa säteilyannosta onkin sitten vähän vaikea laskea jos ei tiedä mitään muuta kuin kappaleen aktiivisuuden...

        Katsos kun se säteilyannos riippuu vähän siitäkin, että:

        1: Kuinka kaukana/lähellä henkilö on?
        2: Kuinka pitkä altistus?
        3: Välissä oleva aine?

        Lopputulos on nimittäin hieman toisenlainen, jos yhdessä tapauksessa säteilylle altistuva henkilön ja ydinjätteen välissä on 2 metriä ilmaa, kuin jos siinä välissä olisikin 2000 metriä umpikiveä...

        Siinä on "pieni" ero...

        Suomeksi sanottuna:

        Tehtävän asettelu puutteellinen - mahdoton suorittaa.

        Ja tässä ei ole todellakaan kyse mistään myöntämisestä, vaan kysymyksestä, mihin ei ole oikeaa vastausta...

        Altistuminen voidaan arvioida eri olosuhteissa.

        Miksi kyky laskea semmoista loppuu ydinjätteen kohdalla? Ihan pienen pieni palanen vaan! Ja kalliota oli kuutiokilometri!


      • Doku
        Vastaaja kirjoitti:

        Altistuminen voidaan arvioida eri olosuhteissa.

        Miksi kyky laskea semmoista loppuu ydinjätteen kohdalla? Ihan pienen pieni palanen vaan! Ja kalliota oli kuutiokilometri!

        Ei lopu, tarvtiaan vaan tarkemma lähtöarvot jolla altistuminen voidaan laskea.

        Eli jos annat seuraavat lähtöarvot:

        a) Mikä on säteilevä aine, ja kuinka paljon sitä on
        b) Kuinka kaukana altistuva henkilö palasta on
        c) Mitä on palan ja henkilön välissä?
        d) Kuinka kauan henkilö on tällä etäisyydellä.

        Näistä lähtöarvoista voidaan altistuminen laskea.
        Ethän sinäkään voi laskea kuinka ruskeaksi ihminen tulee vaikka tiedät auringon lähettämän UV-säteilyn määrän. Lisäksi pitää tietää etäisyys (no sehän meillä on lähes vakio), mitä on välissä (katto, pilviä, aurinkovoidetta - tai ei mitään)
        ja lisäksi kuinka kauan säteilyssä oleillaan.


      • Vastaaja
        Doku kirjoitti:

        Ei lopu, tarvtiaan vaan tarkemma lähtöarvot jolla altistuminen voidaan laskea.

        Eli jos annat seuraavat lähtöarvot:

        a) Mikä on säteilevä aine, ja kuinka paljon sitä on
        b) Kuinka kaukana altistuva henkilö palasta on
        c) Mitä on palan ja henkilön välissä?
        d) Kuinka kauan henkilö on tällä etäisyydellä.

        Näistä lähtöarvoista voidaan altistuminen laskea.
        Ethän sinäkään voi laskea kuinka ruskeaksi ihminen tulee vaikka tiedät auringon lähettämän UV-säteilyn määrän. Lisäksi pitää tietää etäisyys (no sehän meillä on lähes vakio), mitä on välissä (katto, pilviä, aurinkovoidetta - tai ei mitään)
        ja lisäksi kuinka kauan säteilyssä oleillaan.

        a) Mikä on säteilevä aine, ja kuinka paljon sitä on
        b) Kuinka kaukana altistuva henkilö palasta on
        c) Mitä on palan ja henkilön välissä?
        d) Kuinka kauan henkilö on tällä etäisyydellä.

        a) käytetty ydinpolttoaine 20 vuotta reaktorista poistamisen jälkeen

        b) Henkilä seisoo palan päällä

        c) Kengän pohjat, 1.5cm nahkaa ja hikiset tennissukat.

        d) Tunnin


    • Radioaktiivi

      Siis uraanihan säteilee... On säteillyt jo miljoonia vuosia...

      Olette varmaan kuulleet sellaisestakin aineesta kuin "radon"... Radon on uraanin hajoamistuote.

      Uraania ja radonia on oikeastaan kaikkialla, kuten monia muitakin radioaktiivisia, eli säteileviä, aineita...

      Miksi "ydinjäte" on vaarallista, mutta nämä "luonnontuotteet" eivät?

      Eiköhän asia ole kuitenkin niin, että maailmassa on paljon säteileviä aineita eikä ihmisten kertaalleen käyttämä "ydinjäte" eroa oleellisesti niistä aineista mitä luonnosta löytyy...

      Mainittakoot vielä, että "ydinjätteen" loppusijoituksessa aiotaan matkia niitä oloja, missä uraanikin esiintyy... Joten "ydinjätteen" loppusijoituspaikan ei pitäisi olla ainakaan paljoa vaarallisempi kuin uraani-malmi-esiintymä.

      • tifoso

        ei luonnon uraania ja ydinjätettä voi verrata toisiinsa. luonnossa ei ole samoja aineita kuin ydinjätteessä. Ydinjätteessä suurin osa aineesta on tosin edelleenkin uraania mutta noin 2% on muuttunut varsinaiseksi ydinjätteeksi eli ihmisen luomaksi radioaktiiviseksi ongelmajätteeksi. luonnonsäteilystä aiheutuu valtaosa suomalaisen vuotuisesta annoksesta, mutta tälle ei voi tehdä mitään. Tällä palstalla puhutaa sujuvasti ristiin bq:sta ja Sv:stä jotka eivät ole suoraan verrannollisia, joten ennen kuin kommentoitta aivoituksianne faktoina OTTAKAA ASIOISTA SELVÄÄ.
        ydinjätteen aktiivisuus on noin tuhat kertainen luonnon uraaniin verrattuna vielä sadan vuoden kuluttuakin. Luonnon uraani ei ole kovin radioaktiivinen pitkän puolitumisaikansa vuoksi (4,5 miljardia vuotta). vastaavasti ydinjäte puoliutuu turvalliseksi 100 000 vuodessa (USA:ssa 10 000 :))


      • Tungsten
        tifoso kirjoitti:

        ei luonnon uraania ja ydinjätettä voi verrata toisiinsa. luonnossa ei ole samoja aineita kuin ydinjätteessä. Ydinjätteessä suurin osa aineesta on tosin edelleenkin uraania mutta noin 2% on muuttunut varsinaiseksi ydinjätteeksi eli ihmisen luomaksi radioaktiiviseksi ongelmajätteeksi. luonnonsäteilystä aiheutuu valtaosa suomalaisen vuotuisesta annoksesta, mutta tälle ei voi tehdä mitään. Tällä palstalla puhutaa sujuvasti ristiin bq:sta ja Sv:stä jotka eivät ole suoraan verrannollisia, joten ennen kuin kommentoitta aivoituksianne faktoina OTTAKAA ASIOISTA SELVÄÄ.
        ydinjätteen aktiivisuus on noin tuhat kertainen luonnon uraaniin verrattuna vielä sadan vuoden kuluttuakin. Luonnon uraani ei ole kovin radioaktiivinen pitkän puolitumisaikansa vuoksi (4,5 miljardia vuotta). vastaavasti ydinjäte puoliutuu turvalliseksi 100 000 vuodessa (USA:ssa 10 000 :))

        "ei luonnon uraania ja ydinjätettä voi verrata toisiinsa."

        Totta. Suurin osa ydinjätteestä on matala- ja keskiaktiivista jätettä, joiden aktiivisuus on suhteellisen vähäistä ja joiden pääosa ei ole myrkyllistä kuten luonnonuraani raskasmetallina on. Runsasaktiivisen jätteen eli käytetyn polttoaineen osalta vertailu sen sijaan on perusteltu: aineen ominaisuudet ovat hyvin samankaltaiset luonnonuraanin kanssa.

        "Ydinjätteessä suurin osa aineesta on tosin edelleenkin uraania mutta noin 2% on muuttunut varsinaiseksi ydinjätteeksi eli ihmisen luomaksi radioaktiiviseksi ongelmajätteeksi."

        Totta. Luonnonuraani ja käytetty polttoaine ovat 95% täsmälleen samaa ainetta: tavallista uraania. Myös muita käytetyssä polttoaineessa olevia aineita luonnossa esiintyy vaihtelevia määriä.

        "luonnonsäteilystä aiheutuu valtaosa suomalaisen vuotuisesta annoksesta, mutta tälle ei voi tehdä mitään."

        Radonista, joka on suomalaisten pääasiallinen säteilyannoksen lähde, aiheutuvalle annokselle voidaan tehdä hyvinkin paljon rakennusteknisesti tekemällä talot sellaisiksi etteivät ne kerää radonia.

        "Luonnon uraani ei ole kovin radioaktiivinen pitkän puolitumisaikansa vuoksi (4,5 miljardia vuotta)."

        Tämä olisi ihmisten syytä ymmärtää: pitkä puoliintumisaika merkitsee MATALAA aktiivisuutta. Toisin sanoen: mitä pidempikestoinen isotooppi, sitä vähemmän on radioaktiivisuutta.

        Käytetystä polttoaineesta aktiivisimmat aineet puoliintuvat nopeasti pois, että jo ensimmäisenä vuonna reaktorista poiston jälkeen polttoaineen aktiivisuus laskee sadanteen osaan. 500-1000 vuoden jälkeen aktiivisimmat aineet ovat käytännössä kokonaan hajonneet ja jäljellä on vain pitkäikäisiä isotooppeja - säteilytaso on laskenut niin paljon että polttoainetta voi turvallisesti käsitellä vaikka paljain käsin: se on vaarallista enää sisäisesti nautittuna.


      • Radioaktiivi...
        tifoso kirjoitti:

        ei luonnon uraania ja ydinjätettä voi verrata toisiinsa. luonnossa ei ole samoja aineita kuin ydinjätteessä. Ydinjätteessä suurin osa aineesta on tosin edelleenkin uraania mutta noin 2% on muuttunut varsinaiseksi ydinjätteeksi eli ihmisen luomaksi radioaktiiviseksi ongelmajätteeksi. luonnonsäteilystä aiheutuu valtaosa suomalaisen vuotuisesta annoksesta, mutta tälle ei voi tehdä mitään. Tällä palstalla puhutaa sujuvasti ristiin bq:sta ja Sv:stä jotka eivät ole suoraan verrannollisia, joten ennen kuin kommentoitta aivoituksianne faktoina OTTAKAA ASIOISTA SELVÄÄ.
        ydinjätteen aktiivisuus on noin tuhat kertainen luonnon uraaniin verrattuna vielä sadan vuoden kuluttuakin. Luonnon uraani ei ole kovin radioaktiivinen pitkän puolitumisaikansa vuoksi (4,5 miljardia vuotta). vastaavasti ydinjäte puoliutuu turvalliseksi 100 000 vuodessa (USA:ssa 10 000 :))

        Mitä eroa on uraanin luontaisella hajoamisella ja reaktorissa tapahtuvalla hajoamisella?

        Ja eikös uraani-malmissa ole aina jo hajonnutta uraania... Muutenhan se ei olisi radiaktiivista... Jos malmi on radioaktiivista, niin siellä täytyy tapahtua ydinten hajoamisia. Eli uraani-malmissa pitäisi kaiken järjen mukaan olla myös uraanin hajoamistuotteita.

        Miten nämä uraani-malmissakin esiintyvät "hajoamistuotteet" eroavat ydinjätteissä esiintyvistä "hajoamistuotteista"?


      • zero
        Radioaktiivi... kirjoitti:

        Mitä eroa on uraanin luontaisella hajoamisella ja reaktorissa tapahtuvalla hajoamisella?

        Ja eikös uraani-malmissa ole aina jo hajonnutta uraania... Muutenhan se ei olisi radiaktiivista... Jos malmi on radioaktiivista, niin siellä täytyy tapahtua ydinten hajoamisia. Eli uraani-malmissa pitäisi kaiken järjen mukaan olla myös uraanin hajoamistuotteita.

        Miten nämä uraani-malmissakin esiintyvät "hajoamistuotteet" eroavat ydinjätteissä esiintyvistä "hajoamistuotteista"?

        Samat fysikaaliset lainalaisuudet toimivat sekä luonnossa, että reaktorissa. Isoimpana erona on, että reaktorissa käytettyä uraania on rikastettu riittävästi tehokkaamman reaktion aikaansaamikseksi.

        Periaatteessa on mahdollista, että tarpeeksi rikkaassa luonnonuraani esiintymässäkin voi syntyä plutoniumia.


      • Tungsten
        zero kirjoitti:

        Samat fysikaaliset lainalaisuudet toimivat sekä luonnossa, että reaktorissa. Isoimpana erona on, että reaktorissa käytettyä uraania on rikastettu riittävästi tehokkaamman reaktion aikaansaamikseksi.

        Periaatteessa on mahdollista, että tarpeeksi rikkaassa luonnonuraani esiintymässäkin voi syntyä plutoniumia.

        "Periaatteessa on mahdollista, että tarpeeksi rikkaassa luonnonuraani esiintymässäkin voi syntyä plutoniumia."

        Näin on käynytkin. Gabonista afrikasta tunnetaan luonnonuraaniesiintymiä, joissa on ollut käynnössä luonnon ydinreaktori. Näissä reaktoreissa on syntynyt myös plutoniumia.

        Tämä luonnonilmiö on antanut meille arvokasta tietoa polttoaineen loppusijoitukseen liittyen: geologinen loppusijoitus tiedetään täysin toimivaksi tämän luonnossa itsestään tapahtuneen luonnonreaktoreiden polttoaineen maaperään tapahtuneen loppusijoituksen vuoksi. Ainoa ero on että ihmisen tekemä loppusijoitus tehdään huolellisemmin ja varmennetaan moninkertaisella suojauksella.


      • Agadir
        Tungsten kirjoitti:

        "Periaatteessa on mahdollista, että tarpeeksi rikkaassa luonnonuraani esiintymässäkin voi syntyä plutoniumia."

        Näin on käynytkin. Gabonista afrikasta tunnetaan luonnonuraaniesiintymiä, joissa on ollut käynnössä luonnon ydinreaktori. Näissä reaktoreissa on syntynyt myös plutoniumia.

        Tämä luonnonilmiö on antanut meille arvokasta tietoa polttoaineen loppusijoitukseen liittyen: geologinen loppusijoitus tiedetään täysin toimivaksi tämän luonnossa itsestään tapahtuneen luonnonreaktoreiden polttoaineen maaperään tapahtuneen loppusijoituksen vuoksi. Ainoa ero on että ihmisen tekemä loppusijoitus tehdään huolellisemmin ja varmennetaan moninkertaisella suojauksella.

        Älkääkä pojat unohtako sitä kosmista taustasäteilyä ;) Muutetaan kaikki asumaan polttoainetehtaisiin ja ydinvoimaloihin jotta olemme turvassa...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9216
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      374
      8034
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5813
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2397
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2114
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1759
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1705
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1470
    9. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1418
    10. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1389
    Aihe