Meidän koiraltamme Emmalta (labradorinnoutaja, 6-vuotias) leikattiin ensimmäiset nisäkasvaimet juuri 6-vuotiaana, kun koira ei ollut vielä steriloitu. Ne sijaitsivat alimpien nisien kohdalla ja olivat pienehköt, mutta kasvoivat ajan mittaan n. kananmunan kokoisiksi.
Koira muuttui luonteeltaan aivan toisenlaiseksi. Se oli laiska, varovainen ja eikä niin ihmisläheinen kuin ennen. Yleensä Emma on erittäin ihmisrakas ja sosiaalinen, ei viihdy lainkaan laumastaan erossa. Selkäranka nousi ns. pystyyn polvilinjan yläpuolelta. Se laski alas ensimmäisen leikkauksen jälkeen ja luonne muuttui takaisin omaksi ihanaksi itsekseen. :)
Mutta kasvaimet tulivatkin takaisin. Ne levisivät laajemmalle alueelle kainaloon ja kasvoivat runsaslukuisina jälleen alimpien nisien luo. Kerroin, että "vanhalla" leikkaamattomalla nartulla tämä on todella yleistä, joten sterilisointi olisi ehdoton jotta kasvaimet saataisiin kuriin. Ehdotin sterilisointia jo kun Emma oli 5-vuotias, mutta se yritettiin astuttaa onnistumatta, joten sitä "ei voinut leikata" juuri silloin omistajien mielestä.
Jälleen selkäranka nousi pystyyn isommaksi patiksi kuin ennen ja tila huononi. Koira makoili omissa oloissaan ja oli väsynyt. Kertaakaan se ei käyttäytynyt kuitenkaan aggressiivisesti ihmisiä tai eläimiä kohtaan, niinkuin ei koskaan muutenkaan. Emma kiikutettiin jälleen sairaalaan, kasvaimet poistettiin ja koira sterilisoitiin.
Parantuminen tapahtui hyvin ja nopeasti, kuten aikaisemmallakin kerralla. Mutta kauhuksemme huomasimme Emmalle tulleen kasvaimia taas kainaloon ja alavatsaan. Selkäranka on korkealla, mutta koira on suhteellisen pirteä ja oma itsensä. Ruokahalu on pysynyt hyvänä, eikä se ole vihainen tai arka. Kasvaimet eivät ole kipeitä ja niitä saa kyllä koskea ilman että tarvitsee pelätä tulla purruksi.
Kysyn siis: onko kenelläkään kokemusta samankaltaisesta tilanteesta? Pitääkö meidän todella pistää rakas ystävämme viimeiseen uneen, vai korjautuisiko tilanne vielä yhdellä leikkauksella? :( Yksi leikkaus maksaa kuitenkin aina sen 500€ tai enemmän.
Koira on siis narttu, labradorinnoutaja ja 6-vuotias. Sillä ei ole ollut muita sairauksia tai allergioita. 0/0 A/A.
Kiitos etukäteen vastaajille!
Koira muuttui luonteeltaan aivan toisenlaiseksi. Se oli laiska, varovainen ja eikä niin ihmisläheinen kuin ennen. Yleensä Emma on erittäin ihmisrakas ja sosiaalinen, ei viihdy lainkaan laumastaan erossa. Selkäranka nousi ns. pystyyn polvilinjan yläpuolelta. Se laski alas ensimmäisen leikkauksen jälkeen ja luonne muuttui takaisin omaksi ihanaksi itsekseen. :)
Mutta kasvaimet tulivatkin takaisin. Ne levisivät laajemmalle alueelle kainaloon ja kasvoivat runsaslukuisina jälleen alimpien nisien luo. Kerroin, että "vanhalla" leikkaamattomalla nartulla tämä on todella yleistä, joten sterilisointi olisi ehdoton jotta kasvaimet saataisiin kuriin. Ehdotin sterilisointia jo kun Emma oli 5-vuotias, mutta se yritettiin astuttaa onnistumatta, joten sitä "ei voinut leikata" juuri silloin omistajien mielestä.
Jälleen selkäranka nousi pystyyn isommaksi patiksi kuin ennen ja tila huononi. Koira makoili omissa oloissaan ja oli väsynyt. Kertaakaan se ei käyttäytynyt kuitenkaan aggressiivisesti ihmisiä tai eläimiä kohtaan, niinkuin ei koskaan muutenkaan. Emma kiikutettiin jälleen sairaalaan, kasvaimet poistettiin ja koira sterilisoitiin.
Parantuminen tapahtui hyvin ja nopeasti, kuten aikaisemmallakin kerralla. Mutta kauhuksemme huomasimme Emmalle tulleen kasvaimia taas kainaloon ja alavatsaan. Selkäranka on korkealla, mutta koira on suhteellisen pirteä ja oma itsensä. Ruokahalu on pysynyt hyvänä, eikä se ole vihainen tai arka. Kasvaimet eivät ole kipeitä ja niitä saa kyllä koskea ilman että tarvitsee pelätä tulla purruksi.
Kysyn siis: onko kenelläkään kokemusta samankaltaisesta tilanteesta? Pitääkö meidän todella pistää rakas ystävämme viimeiseen uneen, vai korjautuisiko tilanne vielä yhdellä leikkauksella? :( Yksi leikkaus maksaa kuitenkin aina sen 500€ tai enemmän.
Koira on siis narttu, labradorinnoutaja ja 6-vuotias. Sillä ei ole ollut muita sairauksia tai allergioita. 0/0 A/A.
Kiitos etukäteen vastaajille!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ensinnäkin: jos en ihan väärin muista niin koiran sterilisaatio ehkäisee nisäkasvaimien syntymistä vain jos koira on leikattu ennen 1 v ikää. Mutta tietysti hyvä että koira on nyt steriloitu-ei tarvi pelätä märkäkohtua.
Kannattaa hankkia mielipide sellaiselta lääkäriltä, joka on leikannut paljon ja tietää asiasta. Onko aiemmin leikattua kasvaimia tutkittu (hyvän vai pahanlaatuisia)? tosin jos ne ovat jo uusineet aiemmin niin se tietysti puhuu asiasta omaa kieltään.
On hyvin mahdollista, että jos nyt leikkautatte patit pois, ne saattavat jonkin ajan päästä uusia (koska tätä on käynyt aiemminkin). Toisaalta ehkä niin ei kävisikään, tai kuka tietää kuinka paljon aikaa kuluisi. 6v koira ei kuitenkaan ole vielä vanha,joten ehkä sille pystyisi vielä antamaan mahdollisuuden?
Ennen leikkausta kannattanee otattaa koirasta röntenkuvat,joilla varmistetaan, etteivät kasvaimet ole lähettäneet keuhkoihin etäpesäkkeitä. Myös verinäytteet on varmasti hyvä tutkia, varsinkin kun koira on käynyt jo useammassa leikkauksessa ja ikääkin rupeaa sen verran olemaan.
Keskustelkaa asiasta hyvän lääkärin kanssa.
Mulla oli narttukoira jolta leikattiin 2 kertaa nisäkasvaimet. Koira tuli mulle aikuisena suomalaisena kodittomana en tiennyt ikää ehkä 3-5v. Oli mulla 7vuotta ja sitten lopuksi ne kasvaimet kasvoivat sisälle ja täyttivät keuhkot ja sydän laajeni piti nukuttaa pois rakas ihana tyttöni. Nyt mulla on myös kodittomana otettu narttukoira ja kohtu on poistettu ei ole tullut mitään kasvaimia eikä muitakaan sairauksia, on nyt kohta mulla ollut 6vuotta. Kyllä se varmaan auttaa jos kohtu poistetaan ei tule sitten märkäkohtuakaan. Ja mikä ihaninta ei juoksuaikoja......