Muistihäiriöisyys lisääntyy itsellä.

On se niin väärin että muistista tippuu milloin mitäkin nykyisin, ainakin nimet.
Toisin oli työaikana, kymmenittäin puhelinnumeroita, osoitteita ja henkilöiden nimiä muisti tuosta vaan.
Nyt on kirjoitettava ylös kaikki menot kalenteriin ja vielä puhelimeen muistutus, ja sittenkin voi tulla yllätys.
Olen kyllä kaikki aikavaraukset ym muistanut vielä hoidella kohtalaisen hyvin, ehkä sekin kun ne on kirjoittanut jää joku näkömuistiin.
Näillä eväillä mennään!

Yksi tämän ajan muoti ilmiöistä on puhua ja tuoda esille muisti-käsitettä.Maassa on tuhansia "muisti kahviloita, muisti ryhmiä, muisti koulutusta" joissa reklamoidaan muistia, mutta mikä ja mistä muisti koostuu, onkin tuhannen taalan arvoitus.

Koko elämän ajan unohduksia sattuu jokaisen kohdalle, eikä se ole sairautta, se kuuluu elämään. Muistellaanpa vain menneen ajan unohduksia. Asioiden hämmästyttävä loksahtaminen paikoilleen voi tapahtua milloin vain miettimällä tietää että lopulta pääsee päämääräänsä,jos ei yhtä ajatus polkua sitten toista. On vain uskottava itseensä. Kaivauduttava pitkäaikaismuistin uumeniin - käytettävä muistipolkua, kun löytää tien on hyvä kelliä mielihyvän tunteessa, antaa aivoille virtoo ja itselle ilon hetki.

Joskus sattuu itselle, en muista mitä menin kaapista hakemaan, palaan lähtökuoppaan hellan ääreen ja jo asia muistuu mieleen, kuulema on ihan tavallinen ilmiö.
Talvella piti mennä Viimsiin menevään bussiin ja huomasimme ollaan Lasnamäkeen menevässä bussissa - ei muistettu tai sählättiin mikä numeroinen bussi sinne menee. Kyllä siinä posket ja nenänpää punotti
tiettömällä taipaleella bussia odotellessa. meinas pelkokin vaivata!

Anna ajatusten tulla ja mennä, tunnista mahdollisuuksia, syynäile ajatuksiasi ja kampea voimaa peliin. Pane toimeksi, siis energiaa peliin, valppautta tarvitaan, mikä tärkeintä, ole vaa ihan oma itses.
Älä pelkää ottaa vastaan koviakin haasteita, niistä selviydyttyä on iloittava. Ei pidä piehtaroida epäonnistumisissa,
onnistumisista on nautittava, annetta aivoille - itselle kiitos mahdollisuuksien löytämisestä.

Juttuni on ns tavallisista unohduksista. Päähän kohdistuneiden vammojen ja eri sairauksien aiheuttama muistamattomuus kuuluvat eri kategoriaan.

Voiko muistin tarkistaa terveyskeskuksessa? Pitääpä yrittää muistaa kun menen kuulotestiin ensi viikolla. Jos muistan mennä.
Tässä sitä monta kertaa ihmettelee, minne joku ihan tavallinen sana oikein katosi.

Tauti vielä tarttuu, sillä esim. kun kysyn ikätoverilta, että mikä laite se onkaan, jolla voi säädellä ulkolampun palamaan määrätyn ajan, se semmoinen, jonka voi panna töpseliin ja sitten valo syttyy ja sammuu. Siis mikä, ei tule mieleeen. Meillähän on sellainen, ootas nyt! Karmeeta, kumpikaan ei muista.
Kolmas ei ole kuullutkaan.

Ai niin, AJASTIN, sitähän minäkin, sehän se. Huoh.

Ajan voi tilata muistitestiin terv. kesk. kautta. Kestää aikansa, että kutsutaan ko. tutkimukseen.
Uskon, että muistin menetyksen pitää jo olla melkoinen, että neurologiseen tutkimukseen asti pääsee, mutta on kuulemma mahdollista.
Kaipa sen alzhaimer-diagnoosinkin tekee neurologiaan perehtynyt lääkäri.

Muistitesti meni hyvin, mutta en muistanut kumminkaan. Lääkäri sanoi että olet ehkä väsynyt, liikaa muistettavaa ja niinhän se oli, kun olin omaishoitaja oli muistettava omat ja toisen asiat.
Aloin sitten laittamaan asioita paperille ettei kaikki ollut muistin varassa ihan pienetkin asiat. Heti aamulla laitoin ylös mitä pitää muistaa. Lehdestäkin luin vaan asiatietoa ja sivuutin kaikki rikokset ja kaahailut otsikot saatoin vilkasta, lukemaan en alkanut jotain hyvää kirjaa luin.
Nyt tunnen että aivoni ovat saaneet levätä, eikä muistin kanssa ole ongelmia, unohtelen, mutta se ei vaivaa, koska näkyy että nuoretkin unohtavat
Se on sitten eri asia kun on tauti ja sen kyllä testit paljastaa.
Eräällä luennolla sanottiin ettei se ole paha jos hukkaa silmälasit jääkaappiin, mutta jos ei tiedä silmälasia olevankaan se on jo pahempi.