Nyt 2 vuotta takana paniikkihäiriölääkitystä (Venlafaxin) joiden kans ekat 2 kk meni täydellisessä sumussa mutta täysin työkykyisenä. Nyt viisaana tyttönä itse kokeilin lääkkeiden lopetusta, vähentämällä lääkkeitä ensin esim. joka 3 pvä, joka 5 pvä mutta en tajunnut vähentää annosta vaan vähensin koko lääkettä ja jätin sitte kokonaan pois (kapselin sisällä 6 pienempää tablettia). Nyt 3 viikkoa takana lääkkeetöntä elämää ja alku sujui hyvin. Nyt kroppa ja mieli ilmeisesti tajuaa että hetkinen lääkkeitä ei enää tule ja elämä on menny ihan helvetiksi. On kuin eläisi jatkuvassa paniikkikohtauksessa, pää humisee ja särkee, valonarat silmät, sydän hakkaa, huimaa, epätodellisuuden tunne ja väsymys. Hengenahdistus on taas ihan jatkuvaa. Olo alkaa olla itkuinen ja todella väsynyt ja tuntuu jo että tässä sekoaa. Maanantaihin asti pitäs ootella että pääsee lääkärin juttusille. Onko muilla lääkkeettömyys vetäny olon tämmöseksi? Taasko tässä joutuu lääkkeiden varaan vaikka haluaisin elää niitä ilman. Työkykyyn alkaa jo vaikuttaa siten että en pysty keskittymään ja tuntuu että taju karkaa kesken päivän. Mitä tässä täytyy tehdä...
Paniikkihäiriö, lääkkeiden lopetus, sekoaako tässä...
paniikki2
111728
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sinulla on kaksi vaihtoehtoa, ryhdyt syömään taas lääkkeitä, joka pitää oireet poissa, mutta ei paranna, tai sitten kokeilet jotain muuta, esimerkiksi ravitsemushoitoa. Jos olet kofeinisti, kehittämäni ravitsemushoito voi poistaa kofeiinin aiheuttamat psyyken oireilut jopa alle vuorokaudessa.
Itselläni on ollut aivan samanlaiset oireet, ei ole enää. Jos olet kiinnostunut, teen myös kotikäyntejä ja opetan hoidon perusteet ja päivärutiinit ilmaiseksi. Olen menossa ensi viikolla Kankaanpäähän auttamaan alkuun erään paniikkihäiriöpotilaan hoidon. Jos asut sopivassa paikassa, voin ajaa sen kautta.
http://qmies.blogspot.fi/
Palaa lääkkeen ottoon pienelle annokselle ja sit lasket paljon hitaammin, että aivot ehtii tottua siihen. Vielä parempi neuvo, kysy psykiatrilta.
Tuttuja tuntemuksia ovat. Oireesi johtuvat varmasti lääkkeen lopettamisesta ja olosi helpottaa, kun aloitat käytön uudestaan. Ehkä et ollut vielä valmis lopettamaan lääkkeiden käyttöä. Minullekin on käynyt niin, mutta se ei tietenkään tarkoita, että joutuisit syömään niitä lopun ikääsi. Koita vain ottaa iisisti.
Lopetin Sepramin noin 6kk sitten. Vähentelin annosta pikkuhiljaa. Ennen lopetusta oli mennyt 1v ilman kummempia paniikkikohtauksia. Toki kävin myös hyvällä terapeutilla ja luulen siitä olleen isompi hyöty kuin lääkkeestä.
Alussa otin ohjeen mukaan lääkettä melko isoina annoksina ja samalla terapiaa. Kohtaukset saatiin kuriin melko nopeasti. Sitten lääkeannosta pienemmäksi ja sillä mentiin kunnes nyt 6kk sitten siis lopetin.
En huomaa olossani minkäänlaista muutosta, kun on ilman lääkettä menty. Eli olo on hyvä ja paniikki pois.
Paniikkihäiriöinen antoi nyt vähän vääränlaista tietoa.
Olosi johtuu lääkkeiden lopettamisesta, eli kärsit vieroitusoireista. voit todistaa tämän itsellesi siten, että jos otat lääkettä ja olo helpottuu, olet tullut lääkeriippuvaiseksi ja kärsit todella vieroitusoireista. En suosittele tätä, sillä uudelleen aloitus ja taas lopettaminen voi tehdä vielä kauheampia oireita.
Lopetit myös liian nopeasti joten siinäkin lisäsyy vieroitusoireisiin. Tuo nauttimasi vanla lääke taitaa olla sellainen, että siitä ei pääsekään eroon helpolla. Tosin täällä palstoilla joku kertoo pääsevänsä eroon ilamn oireita, mitä kyllä epäilen.Taitaa syödä myös toista samantyyppistä lääkettä samalla.
Tilanne on sama, jos krapulainen ottaa krapularyypyn niin krapula helpottuu hetkeksi, mutta ei poista viinariippuvuutta. Koko loppuelämän sitä saa ottaa krapulalääkettäkin jos sille tielle lähtee.
Parasta kärsiä vieroitus pois ja jättää lääkke lopullisesti.
Mitähän tuo mahtaa tarkoitttaa, että et ole vielä valmis lopettamaan lääkkeiden käyttöä?? Ei siihen tule valmiiksi koskaan. Lopetatpa aikaisemmin tai myöhemmin, elimistö reagoi samalla tavalla vieroituksella. Usko pois. Lääkärit vain pimittävät tämän tiedon potilailtaan, tai he eivät sitä itsekään tiedä.
Yritin lopettaa venlafaksiinin, fyysiset viekkarit vielä kesti mutta vaikka olin ollut kokonaisen kuukauden ilman lääkettä niin oli pakko aloittaa taas uudestaan. Tuntui et koko persoona/mieliala oli ihan heilahtanut akseliltaan. Outo lääke?
Tässä taas jälleen kerran esimerkki siitä, kuinka joidenkin on mahdoton päästä eroon lääkkeistä. Toivottavasti tämä totuus valkenee laajasti niille, joille lääkäri ei anna mitään muuta apua ja hoitovaihtoehtoa kuin lääkityksen.
Venlafaksaajan kannattaa tehdä valitus lääkkeen haitoista Fimeaan, nettisivulta saa lisää tietoa.
Tosin tässä uudessa ilmoitusjärjestelmässä, jossa heinäkuun alusta lähtien myös lääkkeiden käyttäjät ovat voineet tehdä ilmoituksia haitoista, on mielestäni yksi puute. Jos lääkkeet aiheuttavat vieroitusoireita kun niiden käyttö on jo lopetettu, se ei taida olla enää viranomaisten mielestä haittavaikutusta. Samaten lääkäritkään eivät ole sisäistäneet ammatissaan tätä ilmiötä. Siksi he eivät osaa hoitaa vieroitusoireita.
Mutta jos fimeaan alkaa tulla paljon ihmisten ilmoituksia siitä, että heissä puhkeaa sellaisia oireita, joita ei ole ollut ennen lääkkeen käyttöä eikä siinä sairauden oireistossa jonka vuoksi alunperin meni lääkäriin, niin ehkäpä siellä jonkun silmät alkavat avautua.
Kiitos kaikille viesteistä ja vastauksista. Tuo krapularyypyn vertaaminen tän lääkkeen lopettamiseen on aika osuva ja sille tielle en tahtoisi lähteä. Tosin nyt olotila on sen verran kurja ja huono että liekö tulen selviytymään ees töistä enää. Ihan uskomattomia oireita saa lääkkeen lopettamisesta ja tiiän että osa tästä on myös sitä samaa vanhaa ahdistusta jonka kanssa luulin oppineeni jo pärjäämään mutta näemmä en. Tuntuu tosiaan siltä kuten eräs kuvasikin että koko persoona on muuttunut ihan erilaiseksi kuin ennen. Mikään ei huvita, edes rakkain harrastus joka on jo elämäntapa ei tunnu miltään enkä ole harrastuksessani edes enää käynyt. Ei huvita ja pelkään että alkaa siellä ahdistamaan enemmän. Voisin vain nukkua. Olen myös kuullut että tästä nimenomaisesta lääkkeestä on erittäin hankala päästä eroon. Silti tuntuu nyt siltä että kärsinkö tästä kaiken tappavasta olotilasta mieluummin kuin olisin taas koukussa tähän lääkkeeseen. Lääkkeen kanssa elin ihan normaalia elämää antamatta pikku asioiden häiritä. Nyt ilman tuota lääkettä ja vierotusoireiden kanssa olen ihan joku muu joka näkee kaiken jo ihan toivottomana. Että tätäkö loppuelämäni on. Muiden sairauksien kanssa kuten astma ym pärjään mutta tämä paniikkihäiriö vie voimat pikkuhiljaa jos se on tätä taistelua vuodesta toiseen ja jos en ilman lääkettä tule pärjäämään.
Venlafaksiinin, kuten monen muunkin lääkkeen lopetus on tehtävä laskemalla annostusta hitaasti oireiden perusteella. Aikaa voi kulua viikkoja, kuukausia, tai jopa vuosia., riippuen yksilöllisistä tekijöistä.
Vieroitusta voi tukea erilaisilla lisäaineilla, kuten magnesiumilla, kalsiumilla, d-vitamiinilla, E-Epalla, karnosiinilla jne.
Paras tapa olisi tehdä lopetus valvotusti, mutta siihen ei ole mahdollisuuksia terveydenhuollon puitteissa. Homma vaatisi verikokeen ottamisen sormenpäästä lopetuksen alkuvaiheessa aika usein.
Paniikkihäiriö on poistettavissa useimmissa tapauksissa hyvin nopeasti, jopa tunneissa. Ongelmana on vain, että hyvin harva viitsii ruveta tekemään sitä itse, eikä terveydenhuolto suostu edes kuuntelemaan asiasta koska se ei perustu synteettisten patenttilääkkeiden käyttöön.
Tällä minun hoidollani on parantunut jopa kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaikka henkilö teki hoidon itse. Minulla on käytössäni tehokkaimmat metodit ja tieto millainen metodi sopii eri tapaustyypeille.
Tutkimus ja hoidon suunnittelu sekä opetus ovat vielä tarjolla ilmaiseksi koska se on ainoa keino saada asia mediasensuurista läpi. Kun asia on saatu julkisuuteen, jätän homman terveydenhuollon niskoille.
Jos todella haluat päästä kuntoon, ota yhteyttä, lääkäreiltä on turha odottaa apua.
[email protected]
tuo paniikkihäiriö johtuukin josain ihan fyysisestä häiriöstä, mikä on aika tavallista? Esim. väärästä hengitystekniikasta, hyperventilaatiosta yms. varsinkin kun on astmaa.Silloin tuollainen psykoosilääkitys on suorastaan hoitovirhe.
Onko sinulla alkup. muuten amalgaamipaikkoja suussasi? Itse kärsin paniikista kun sain niistä eräänlaisen myrkytystilan. Elimistö oireili kaikin fyysisten lisäksi mahdollisin psyykkisin oirein. Pahimmillaan pienikin rasitus joko fyysinen tai psyykkinen laukaisi kohtauksen.Kun elohopea elimistöstäni poistettiin, paniikista ei ole tietoakaan enää.
Nyt tein niin että aloitin lääkityksen alusta puolikkaalla annostuksella ja jossain vaiheessa kun aloitusoireet on siedettäviä palaan normiannostukseen. Tällä hetkellä elämä on täynnä stressiä ja huolta joten ehkä aika lopettamiseen ei ollut oikea enkä tehnyt sitä oikein. Ei ole amalgaamipaikkoja suussa ja erilaiset elimelliset viat on suljettu pois jopa pään magneettikuvista asti. Astma tosin löytyy ja jännitysniska/päänsärky ja selkäkivut jotka pahentaa oloa huomattavasti. Nyt aion jotenkin selvitä siihen asti että lääkkeet taas vaikuttaa ja myöhemmin yrittää niistä eroon lääkärin ohjeilla ja erittäin varovaisesti. Sitä luuli tuntevansa itsensä muttei tuntenutkaan. Miten te muut selviätte tän sairauden kanssa? Miten selvitä ahdistuksesta, huimauksesta, hengenahdistuksesta? Tää vie ainaki multa voimat ihan täysin ja tuntuu että mistään ei tule mitään.