http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lastensuojelun-myytit-tietosuoja-on-este-viranomaiset-eivat-saa-vaihtaa-tietoja?fb_action_ids=375005402581513&fb_action_types=og.recommends&fb_source=aggregation&fb_aggregation_id=288381481237582
”Lastensuojelussa on nykyään neljä keskeistä epäkohtaa: tietosuoja estää viranomaisyhteistyön, lapsen etua valvota riittävästi ulkopuolisen edunvalvojan toimesta, resurssipula haittaa lastensuojelua. Lastensuojelua myös pelätään”, kirjoittaa toimittaja ja kirjailija Maria Syvälä.
”Mutta onneksi sentään perusasiat ovat kunnossa: Turhia lastensuojeluilmoituksia ei tehdä eikä lapsia koskaan sijoiteta kodin ulkopuolelle väärin perustein. Sosiaalityöntekijät noudattavat aina lakia.”
”Hetkinen. Meniköhän se sittenkään ihan niin?”
Tässä juttusarjassa Maria Syvälä kirjoittaa kahdeksasta lastensuojelua koskevasta myytistä. Hän työstää paraikaa lastensuojelun kriisistä tietokirjaa.
Ensimmäisessä osassa perehdytään siihen, onko tietosuoja todella este viranomaisyhteistyölle - ja siihen, toimiiko lasten edunvalvonta oikeasti niin, että lasten etu tulee ensin."
”Lastensuojelussa on nykyään neljä keskeistä epäkohtaa: tietosuoja estää viranomaisyhteistyön, lapsen etua valvota riittävästi ulkopuolisen edunvalvojan toimesta, resurssipula haittaa lastensuojelua. Lastensuojelua myös pelätään”, kirjoittaa toimittaja ja kirjailija Maria Syvälä.
”Mutta onneksi sentään perusasiat ovat kunnossa: Turhia lastensuojeluilmoituksia ei tehdä eikä lapsia koskaan sijoiteta kodin ulkopuolelle väärin perustein. Sosiaalityöntekijät noudattavat aina lakia.”
”Hetkinen. Meniköhän se sittenkään ihan niin?”
Tässä juttusarjassa Maria Syvälä kirjoittaa kahdeksasta lastensuojelua koskevasta myytistä. Hän työstää paraikaa lastensuojelun kriisistä tietokirjaa.
Ensimmäisessä osassa perehdytään siihen, onko tietosuoja todella este viranomaisyhteistyölle - ja siihen, toimiiko lasten edunvalvonta oikeasti niin, että lasten etu tulee ensin."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lastensuojelun myyttejä löytyy lisää Soccan sivustoilta.
Socca on pääkaupunkiseudun osaamiskeskus lastensuojelussa.
Lue otsakkeissa olevia aiheita
Lastensuojelun uutisia.
Nykyinen kehittäminen aiheita.
http://www.socca.fi/kehittaminen/lastensuojelu
---------
Socca koulutustapahtuma 2.11.2012.
Sosiaalityöntekijöillä on halua ja ammattitaitoa tehdä työnsä hyvin, mutta puitteet laadukkaan työn tekemiseksi ovat riittämättömät.
Lue lisää aiheesta.
http://www.socca.fi/uutiset/flash_mob_-tapahtuma_sosiaalityon_puolesta_narikkatorilla.4698.news
----------------
Lastensuojelun tabujen murtamiseen nuoret tarvitsevat apua.
Tilaisuus järjestettiin 10.10.2012.
Tilaisuudessa oli tasvallan presidentti Sauli Niinistö, hän kuunteli nuorten mielipiteitä lastensuojelusta ja sen tabuista
http://www.socca.fi/uutiset/nuoret_tarvitsevat_apua_lastensuojelun_tabujen_murtamisessa.4621.news
----------
Lapset presidentti Niinistö.
Presidentti Niinistö kuunteli kiiinnostuneena nuorten mielipiteitä.
Lastensuojelunuoret eivät pysty parantamaan lastensuojelun huonoa mainetta yksin. Siihen he tarvitsevat aikuisten ja päättäjien apua.
Pesäpuu ry:n "Selviytyjät-tiimi" ja Helsingin kaupungin ja Soccan "Nuoret kehittäjät -ryhmä" ovat jo pitkään tehneet työtä kehittääkseen lastensuojelua nimenomaan lastensuojelun asiakkaana olevien nuorten näkökulmasta. Nuorten omaa ääntä on saatu esille, ja muutosta on tapahtunut. Lastensuojelun huonon maineen ja ennakkoluulojen taltuttamisessa riittää kuitenkin vielä töitä.
– Me lastensuojelunuoret voimme itsekin vaikuttaa ennakkoluuloihin. Yksin emme kuitenkaan koko Suomen käsitystä lastensuojelusta ja lastensuojelunuorista pysty muuttamaan. Siihen tarvitsemme apua, korostivat Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Helsingissä Nuorten foorumiin kokoontuneet lastensuojelun asiakkaana olevat nuoret.
Tutustu nuorten ajatuksista koottuun esitykseen
Nuoret tapasivat tasavallan presidentin
Foorumissa vierailleelle Tasavallan presidentti Sauli Niinistölle nuorilla olikin tärkeä viesti.
– Toivoisimme, että presidentti vie viestiämme eteenpäin ja auttaa meitä murtamaan lastensuojelunuoria kohtaan vallitsevia tabuja, nuoret viestittivät.
Nuoret keskustelivat vilkkaasti presidentin kanssa ja toivat rohkeasti esille omat mielipiteensä. Tiiviin tunnin aikana keskusteltiin muun muassa sosiaalityöntekijöiden riittävyydestä ja roolista, aikuisen tuen tärkeydestä, luottamuksesta ja inhimillisyydestä.
Nuoret pohtivat myös mitä konkreettista muutosta tapaaminen presidentin kanssa voi tuoda.
– Jo pelkästään se, että presidentti antoi meille aikaansa, ja tuli tapaamaan meitä kertoo arvostuksesta. Tunsimme, että meidän sanomaamme kuunnellaan. Tarvitsemme ehdottomasti vastaavanlaisia tapaamisia eri tason päättäjien kanssa, missä voimme kohdata toinen toisemme tunteiden tasolla, nuoret painottivat.
Nuorten foorumi osa valtakunnallisia lastensuojelupäiviä
Nuorten foorumi järjestettiin osana Valtakunnallisia lastensuojelupäiviä Helsingissä. Foorumin järjestivät yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliitto, Helsingin kaupungin Nuoret Kehittäjät, Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi ja Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca.
Valtakunnallisille lastensuojelupäiville Finlandia-talolle Helsinkiin kokoontui 2.–4. lokakuuta yli 1 000 lastensuojelualan ammattilaista pohtimaan alan keskeisiä haasteita. Tapahtuman järjesti Lastensuojelun Keskusliitto yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa.
Teksti: Lastensuojelun Keskusliitto
Lisätietoja
Hanna-Mari Savolainen
Tiedottaja
Lastensuojelun Keskusliitto
puh. 044 329 0029
hanna-mari.savolainen(at)lskl.fi
www.lskl.fi
Kati Palsanen
Tutkijasosiaalityöntekijä
Nuoret kehittäjät -ryhmän vetäjä
Socca
(09) 310 42345, 050 407 4785
kati.palsanen(at)hel.fi
www.socca.fi/nuoretkehittajat
---------------------
Lainaus oikeuspolliitisen tutkimuslaitoksen tiedotteesta lasten huostaanotto hallinto-oikeuteen.
Oikeusavustajan käytöllä vaikutusta asian käsittelyyn
Yleisesti ottaen hallinto-oikeuksissa avustajan käyttö ei ole ollut yhtä tavanomaista kuin yleisissä tuomioistuimissa. Huostaanottoasioiden käsittelyssä avustajan käyttö on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti avustajaa käyttävät lasten huoltajat. Tässä tutkimuksessa avustaja oli mukana 43 prosentissa tapauksia.
Tutkimuksen perusteella avustajan käytöllä vaikuttaisi olevan selvä yhteys niin suullisten käsittelyjen järjestämiseen kuin päätöksestä valittamiseen. Molempien osuus oli huomattavasti korkeampi niissä jutuissa, joissa avustaja oli ollut mukana asian käsittelyssä. Myös hallinto-oikeuksien päätösten perustelut olivat yleisesti ottaen perusteellisempia silloin, kun jutussa oli ollut mukana avustaja ja kun jutussa oli järjestetty suullinen käsittely
Huostaanottoasioiden käsittelyajat hallinto-oikeuksissa näyttävät vakiintuneen
Huostaanotolla puututaan merkittävällä tavalla lapsen ja perheen elämään. Siten on tärkeää, että päätökset huostaanottoasioissa tehdään riittävän ripeästi. Tässä tutkimuksessa huostaanottoasiat käsiteltiin (aika vireilletulosta hallinto-oikeudessa asian ratkaisuun) hallinto-oikeuksissa keskimäärin viidessä kuukaudessa (mediaani 19 vkoa, keskiarvo 21 vkoa). Suullisen käsittelyn järjestäminen pidensi käsittelyaikaa selvästi. Eri hallinto-oikeuksissa käsittelyajoissa oli myös huomattavaa vaihtelua.
Lapsen asema menettelyssä edelleen ongelmallinen
Uudella lastensuojelulailla pyrittiin vahvistamaan lapsen asemaa prosessissa selkeyttämällä ja täsmentämällä säännöksiä lapsen kuulemisesta sekä lapselle määrättävästä avustajasta ja edunvalvojasta. Tavoitteista huolimatta lapsilla ei juurikaan ole prosessissa omaa avustajaa tai edunvalvojaa, kun taas huoltajilla on yhä useammin ollut. Tällöin erityisesti kaikkein nuorimmat lapset voivat jäädä prosessissa hyvin näkymättömiksi. Lisäksi huostaanottoasioissa eri osapuolten oikeudet voivat olla ristiriidassa keskenään ja eri osapuolilla voi olla vastakkaisia näkemyksiä siitä, mikä on lapsen etu asiassa. Erityisesti tällaisissa ristiriitatilanteissa olisi suotavaa, että myös lapsella olisi oma avustaja
Tutkimuksessa nousi esiin myös teini-ikäisten (13–17-vuotiaiden) nuorten huostaanotot. Niiden määrä on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Myös tämän tutkimuksen aineistossa teini-ikäiset olivat suurin huostaanotettujen lasten ryhmä. Teini-ikäisten huostaanottojen taustalla vaikuttavat useimmiten erilaiset käytöshäiriöt ja psyykkiset ongelmat. Näitä huostaanottoja, niiden perusteita ja vaikuttavuutta olisi jatkossa ehdottoman tärkeää tutkia tarkemmin.
Lisätietoja Virve-Maria de Godzinsky puh. 029 56 65399, GSM 044-575 2235
de Godzinsky, Virve-Maria: Huostaanottoasiat hallinto-oikeuksissa. Tutkimus tahdonvastaisten huostaanottojen päätöksentekomenettelystä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 260
Julkaisun voi tilata Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta puh. 029 566 5355
-----------------------------
Ongelmana on se, ettei sosiaalityöntekijöiden ja Talentian yhteistyö toimi.
Talentia lehden pääkirjoitus.2.11.2012
Lapset tarvitsevat suojelua
Keskustelu lastensuojelusta on siirtynyt yksittäisestä tapauksesta rakenteisiin, toimintakäytäntöihin, yhteistyön esteisiin, resurssivajeisiin ja koulutukseen. Tällä kertaa keskustelu on moniäänistä ja enimmäkseen rakentavaa. Oma lukunsa tosin on venäläistaustaisten lasten huostaanotoista nostettu kohu, joka ilmeisimmin palvelee muita kuin lastensuojelun päämääriä.
Moni on painottanut sitä, että tarvitaan muutosta lapsia suojelevaan yhteiskunta- ja kuntapolitiikkaan. Runsaatkaan lastensuojelun voimat, saati nykyiset riittämättömät resurssit, eivät riitä korjaavaan työhön, jos perusrakenteet vuotavat ja tuottavat jatkuvasti uusia asiakkuuksia. Neuvolat, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi, päihde- ja mielenterveyspalvelut, asuntotoimi, työvoimapalvelut – kaikissa näissä tulee huolehtia siitä, että kukaan ei jää vaille tukea silloin, kun sitä tarvitsee.
Vastuun rakenteiden korjaamisesta kantavat poliittiset päättäjät, mutta sosiaalialan ammattilaisten tehtävänä on tuoda heidän tietoonsa nykytilan ongelmat ja omat korjausehdotuksensa.
Lastensuojelun tutkimusta arvioivan LasTut-hankkeen piirissä olevat ovat esittäneet, että Suomeen tulisi perustaa Lastensuojelun akatemia, joka keräisi tietoa, koordinoisi ja edistäisi tutkimus- ja kehittämistyötä. Akatemialle on nyt selkeä tilaus. Tarvitaan rahoitus.
Lastensuojelun ydinammattilaisten kuten sosiaalityöntekijöiden ja perhetyötä tekevien ohjaajien velvollisuudeksi lankeaa oman työn jatkuva kehittäminen ja uusien toimintamallien käyttöönotto.
Tarvitaan myös tavallisten ihmisten tavallisia tekoja: ihmisiksi elämistä, toisten huomioon ottamista, kohtaamista, kysymistä. Mutta ilman toimivia rakenteita, ammatillista osaamista, tutkimusta ja kehittämistä kaikkien lasten elämä ei ole turvattu.
Kaikilla toimintalohkoilla on tehtävä työtä yhtä aikaa. Kukaan ei voi jäädä odottamaan toisten hoitavan ensin oman tonttinsa.
Tässä lehdessä on teemakokonaisuus lastensuojelun raskaimmasta taakasta, perhesurmista. Toivon, että artikkelit avaavat näkökulmaa ja antavat ajattelulle aineksia.
Teksti: Kristiina Koskiluoma
--------------------------------------------------
Pelastakaa lapset ry Siltahanke.
Miten kaikki sai alkunsa
Sillan rakenteet ovat syvässä käytännön maaperässä. Työskennellessäni pitkään lastenkodin johtajana näin käytännössä, miten tärkeä ja osittain käyttämätön voimavara omahoitajasuhde on.
Hakeuduttuani perheterapeuttikoulutukseen vuonna 2003 mietin voisiko perheterapeuttisilla tapaamisilla tukea nimenomaan omahoitajasuhdetta.
Aloin tavata omassa lastenkodissani omahoitajia ja lapsia erillisissä perheterapia tapaamisissa. Tapaamisissa omahoitaja ja lapsi yhdessä saivat tilan ja paikan rauhassa ja säännöllisesti käydä vuoropuhelua yhteisistä tärkeistä asioista. Johtajana näin myös sen, miten hankalaa joskus lapsen ja lapsen läheisten oli käydä vuoropuhelua esim. syistä, miksi lapsi oli lastenkodissa. Siksi aloin perheterapeuttikoulutuksessa tapaamaan myös lasta ja hänen vanhempiaan lapsen kotona.
Näillä tapaamisilla käytiin läpi monia perheen näkökulmasta tärkeitä asioita. Palaute molemmista tapaamisista oli myönteinen. Myös oma suhtautuminen erillisiin viranomaispalavereihin muuttui avoimen dialogisuuden ajatusten myötä.
Kaikesta tästä syntyi ajatus, voisiko tämäntapaista perheterapeuttista työskentelyä tehdä myös muissa lastenkodeissa. Valmistuttuani perheterapeutiksi aloimme yhdessä kollegani kanssa suunnitella hanketta, jonka tavoitteena oli huostaan otetun lapsen elämäntarinan eheyttämisen tukeminen perheterapeuttisilla tapaamisilla, joissa olisi mukana lapsi, lapsen läheinen ja omahoitaja. Monen vaiheen ja ihmeenkin kautta rahoitus projektille saatiin ja näin syntyi Silta.
Pirjo Kiiskinen
---------------------------------------------