Ulkona hengailevalle 13-vuotiaalle ei saa soittaa

kahden tunnin välein, koska se kertoo siitä, että vanhempi ei luota nuoreen. Tämä tulkinta tuli sosiaalityöntekijöiltä ja he jankuttivat jankuttamasta päästyäänkin, että vanhempi ei luota lapseen, vanhempi ei luota lapseen... Vielä kuukausien jälkeenkin he muistivat tämän muka-epäluottamuksen ja kysyivät, että joko luotat lapseen?
Olisiko sopiva raja yhteydenottoihin 2 päivää, että vanhempi luottaa lapseen?

Sosiaalityöntekijät omaksuivat välittömästi lapsen puolihuolimattomasti heittämän jutun, että kahden tunnin välein soittelu on liikaa. Mitään muuta todistetta heillä ei vanhemman huonommuudesta ollut, joten johonkin oli tartuttava eli nyt pakkomielteisesti tuohon kahden tunnin välein soitteluun.

Jotenkin saa sairaan käsityksen näistä sossuista. Onko heillä kadonnut realiteetintaju? Kaikessa näkevät pelkkää pahaa? Onko heidät koulutettu siihen, että vanhempiin ei luoteta...
598
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Kuulostaa oudolta, mikäli sosiaalipuolen ihmiset noin käyttäytyivät.

Oliko sinulla itselläsi jokin erityinen syy olla luottamatta lapseesi/nuoreesi? Oliko jotakin tapahtunut aiemmin?

Miten sos.puoli yleensä ottaen liittyi juttuun? Oliko perheellänne tai lapsellanne ongelmia, joifden vuoksi he olivat mukana kuviossa?

Äänestä
  • Sosiaalipuoli kävi kotonamme tekemässä tarkistuksia, mutta ei löytänyt syytä tehdä meistä lastensuojeluperhettä. Yritys oli toki kova.

    Jonkun toisen asiantuntija-ammattiryhmän tuosta asiasta esittämät kommentit olisivat jotain täysin muuta.

    Äänestä

  • Teitkö ilmoituksen esimiehelleen / ahv:oon?

    Äänestä

  • Siinä Hyvinvointi-illan http://areena.yle.fi/radio/1677249
    keskustelussa oli juuri tuo että (ainakin ostopalvelujen) Perhetyö omalla alkeisreseptorillaan aistii hirveän virheellisesti signaaleja siitä tilasta (=ihmisen koti) mihin sen käsketään suuntautua. Se lienee jonkinlainen "Pääjalkainen":

    "Paperiperheet": "Epäpätevät, perheettömät, kokemattomat perhetyöntekijät: he tekevät peräti psykologisia arvioita. -Kun kotiin tulee em ihmisiä, perheet eivät edes TIEDÄ, että heitä arvioidaan. Jos esim pöydällä on tiskejä ja olohuoneessa on pyykkejä kuivumassa, niin koti kuvataan "lapselle sopimattomaksi ympäristöksi."

    -Kertovatko he ulkopuolisille keiden kotona he ovat käyneet?

    -Ja tuon laatuisen masennuksen ymmärtää ihan kuka vaan jolla on kuulevat korvat. Teille ei siis tarjottu kotiapua?

    Äänestä

Just niin tyypillinen vanhemmille uhittelevan teinin liioitteleva heitto todennäköisesti:

"Ei se oo kiva kun parin tunnin välein soitetaan."

Mulla tyttö 15-v ja useimmat asiat liioitellaan rankasti just tuohon tyyliin. Yleensä kavereiden kanssa ja vanhemmille haukutaan opettajia "Kyl se on hirvee homo! Natsikuria, se haluu tappaa meidät, hirvee määrä läkejä mitä se anto, mä kuolen!"

Kun tutkin asiaa, niin yksi tehtävähän se sieltä saattaa löytyä, jonka tyttö tekee hetkessä, kun vain tajuaa napsauttaa ensin suunsa kiinni opettajan haukkumiselle. On siinä huumoriakin mukana ja teinit itsekin osaavat nauraa omalle liioittelulleen.

Mutta tämä on nuorten tyyli puhua ja esittää asiat. Joku tuon ikäinen liioittelee enemmän, joku vähemmän, mutta aika arvostelukyvytöntä keltään aikuiselta mennä uskomaan joka sana ilman sisällön realisoivia kuulosuojaimia.

Tätä taustaa vasten minä en ensinielaisulla usko ollenkaan, että äiti oikeasti olisi soittanut lapselleen "parin tunnin välein". Mutta toisaalta tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kiistatilanteessa vaikuttaa kuin sossu täysin ilman mitään arvostelukykyä asettuisi sokeasti toisen kiistelevän osapuolen kannalle.

Tässä on nyt sitten päätetty "puolustaa" lasta, oli se miten tarpeellista tai järjenvastaista tahansa juuri tässä tilanteessa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


kuhan sanon kirjoitti:

kahden tunnin välein, koska se kertoo siitä, että vanhempi ei luota nuoreen. Tämä tulkinta tuli sosiaalityöntekijöiltä ja he jankuttivat jankuttamasta päästyäänkin, että vanhempi ei luota lapseen, vanhempi ei luota lapseen... Vielä kuukausien jälkeenkin he muistivat tämän muka-epäluottamuksen ja kysyivät, että joko luotat lapseen?
Olisiko sopiva raja yhteydenottoihin 2 päivää, että vanhempi luottaa lapseen?

Sosiaalityöntekijät omaksuivat välittömästi lapsen puolihuolimattomasti heittämän jutun, että kahden tunnin välein soittelu on liikaa. Mitään muuta todistetta heillä ei vanhemman huonommuudesta ollut, joten johonkin oli tartuttava eli nyt pakkomielteisesti tuohon kahden tunnin välein soitteluun.

Jotenkin saa sairaan käsityksen näistä sossuista. Onko heillä kadonnut realiteetintaju? Kaikessa näkevät pelkkää pahaa? Onko heidät koulutettu siihen, että vanhempiin ei luoteta...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu