Miten viettää kuusikymppiset

Menolippu on varattuna Aasiaan, tyttärelle ilmoitin "lahjatilin" numeron, sinne saa panna rahaa ne, jotka jotenkin tahtovat lahjoa. Paluu riippuu siitä minkä verran sponssia tulee, siis kuinka kauan on varaa lomailla.

Olin eilen 60-vuotispippaloissa, tosin työn puolella. Maljoja jakaessa kuulin, kun yksi vieraista onnet toivotellessaan hihkaisi myös, että "ihanaa, kun joku järjestää juhlia vielä, enää ei ole muita kuin hautajaisia".

Olen tasan samaa mieltä. Juhlat tulee juhlia, kun on vielä itse mukana, se viimeinen 'juhla', olkoon vain saatto pois, lepäämään.

Pikaiset pullamössöt.

Siksi, että saa kerätyksi lahjat talteen. Synttärijuhlista harvempi on kiinnostunut, sellaista teennäistä. Osa vieraista teeskentelee mukavaa kukkapuskineen, ne jotka odottelee perintöjä, laskeskelevat hopealusikoiden määrää jne.

Niettä, jos juhliminen kiinnostaa itteä, lyhyt vastaanotto. Ja nimenomaan ei pullamössöä. Kahvia, konjakkia, voileipäkakku, leetaa ja pikkuleipiä. Ja tietenkin niin halvalla kuin mahdollista. Tuo suolainen puoli pitää muistaa, ei pullamösä nuorempia kiinnosta. Kertakäyttömukit jne ihan kelvollinen vaihtoehto, jos tiskaaminen ei kiinnosta. Lippu salkoon, jos on lipputanko. Yleensä on ok- taloissa ei aina, mutta yhtiöissä on aina. Ja narikkasydeemi kuntoon, tilaa päällysvaatteille ja ulkokengille. Lähetä kutsut, ne helpottaa hommaa ja kun laittaa, että vastauspyyntö, helpottaa mätön määrän arvioimista.

On tossa kaikenlaista muutakin, mutta kyllä ihmiset osaa laittaa pileet pystyyn, jos haluavat. Muutama vielä. Kannattaa miettiä jonkin tilan vuokraamista, jos tuntuu, että vieraita paljon tulossa. Kateringista saa kans kaiken, jos ei viitsi ite tehdä. Ja se pitää muistaa, viintä pitää olla, mutta ehdottomasti alkoholiton vaihtoehto kans.

Sitten vaan pileet pystyyn, kutsussa muuten kannattaa mainita vastaanoton aika, siis mistä mihin. Siten pääsee vieraista näppärimmin eroon. Parhaille kamuille kandee vinkata, että voi ne olla pitempäänkin, jos haluavat, noin joten ohimennen.

Äh, taas mulla laajenee jutut pitkiksi. Tässäkin vaan sellanen, että mä en ole mitenkään kutsujen pitäjä, mutta olen järjestellyt töitten merkeissä ja siviilissä pileitä, kaikenlaisia, osa aika isojakin. Laske nyt siinä sitten, paljonko mättöä tarvitsee sata ihmistä, tai miten järkkäilee festareille parkkiasiat ja vessat :D

Ja kun pileet ohi. Omat synttärit. Siis teet sitten ihan mitä haluat, kunhan on toipunut pileitten rasituksesta. Monet matkustaa jonnekin, lähtee vaikka keilaamaan, tai menee pitsalle. Vaihtoehtoja rajattomasti. Ja se pitää muistaa, ei sa rasittaa itseään liikaa, sähän se juhlakalu olet, muitten pitäis järkätä sun pileet ja muut juhlallisuudet, se ei aina vaan ole mahdollista. Tässä vaiheessa mainittava, sponsori ois hyvä olla olemassa, jos meinaa isommin juhlia.

Lopuks. Itellä aikaa kuuskymppisiin vielä, tulee jos elää. Viiskymppisten kohdalla sattui niin, että olin jo valmistellutkin pileitä, pändit hommattu ja esiintymislavat jne. Sitten vaan eräästä syystä sain niin hyvän veetutuksen,. että peruin juhlat ja sammutin kännykän, ajelin mökille juopottelemaan pariksi viikoksi. Voi ne suunnitelmat mennä pieleenkin. Se jäi harmittamaan, että nurkan takana tarjottavat viinat jäi juomatta ja lahjat saamatta. Ihmisiä nyt näkee tarvitessaan muutenkin. Korostan synttäreiden aihe olet sinä, ei muut.


=DW=

Jos olet juhlijatyyppiä, juhli, ja muista että mitä vähemmän juhlista muistat, sen ikimuistoisemmat ne olivat...

Mie en ole juhlijatyyppiä ja teinkin sitten itsekseni pienen risteilyntapaisen erääseen elämäni kannalta mekittävään kohteeseen. Pari kaveria oli arvannut mitä ehkä teen ja olivat hankkiutuneet samaan paikkaan, joten semmoiset 'juhlat' ne olivat...

Kiva, jos tykkää juhlia ja rätätä, silloin jää mukavia muistoja vuosipäivästä, itselle ja muille.

Toisaalta, kaikki eivät ole juhlatyyppiä, ja silloin on minusta synti ja vääryys henkisesti pakottaa juhlakalu järjestämään juhlat. On sitäkin nähty uran aikana.

Kukin taaplaa tyylillään, jokainen päättää itse, jos saa/ottaa luvan.
Monelle paras lahja on rauha.

Samaa mieltä olen, ne saa juhlia jotka haluavat.

Minä en juhlinut mitenkään, olin töissä normaalisti sen päivän. Lähimmille ilmoitin, että ei saa huomioida mitenkään. Kunnioittivat minun päätöstäni.

Muistan kuin ajatukset pyörivät menneitten vuosikymmenten tapahtumissa. Seuraavana päivänä asia oli pois mielestä.

Ei juhlia missään tapauksessa,omia ainakaan ja vierastan yleensäkkin tärkeilypaikkoja ja en voi sietää joutavanpäiväisiä kehupuheita siitä ja siitä.

En työpaikoillakaan enää loppuvuosina osallistunut minkäänlaisiin illatsuihin.
Ei huvita mitenkään,suorastaan inhoan.

Viisikymppiset vietin kotikylällä, hiihdellen lapsuuden maisemissa, keitin kalasoppaa ison kattilallisen ja kutsuin läheisiä syömään.
Kuuskymppiset olin töissä, sattui torstaille, pidin mieluummin perjantain vapaana.
Töissä oli kakkukahvit ja "shampanjaa" pomo piti lyhyen puheen.
Lapset kävi illalla kahvilla.
En isommin tykkää olla juhlakaluna, mutta olen ollut muutaman kerran tosi hauskoissa syntymäpäivä juhlissa, niissä ei sankaria ylenmäärin kehuttu eikä pidetty pitkiä puheita.

Sehän on vain päivä muiden päivien joukossa!

Tietenkin, jos täytyy keksiä juhlimisen aihetta niin käyhän tuokin sellaiseksi.

Eipä meillä kenelläkään ole omaa ansiota syntymäämme. oli se sitten tapahtunut milloin tahansa.

Kalenterin juhla- ja merkkipäivät ovatkin jo toinen juttu.

Mietipä itse, mikä sinusta mukavimmalta tuntuisi. Juhlit sillä tavalla kuin haluat niiden kanssa, joiden kanssa haluat juhlia. Ei mitään pakkoseremonioita eikä tylsää pönötystä, vaan sinun näköisesi tilaisuus. Tai sitten käyt siellä kotona tai matkustat lämpimään.

Minä en juhlinut. Töistä sai vapaata, vietin päivän yksinäni, kävin hemmotteluhoidossa ja lounaalla läheisessä ravintolassa, mutta lahjojen ostamisen olin kieltänyt. Työkavereilta sain hienon kukkapuskan jälkeenpäin töihin mentyäni, ja kukkia sain myös mieheltäni.

Sen sijaan aion juhlia eläkkeelle jäämistäni kaikkien niiden työkavereiden kanssa, jotka juhliin haluavat osallistua. SE on todellinen juhlapäivä, ei se, että tietty määrä vuosia tulee täyteen.

Jos minä viettäisin synttäreitä, niin en ainakaan suvun kanssa. Itse olen kyllä kerran miehelleni juhlat järjestänyt, mutta en toista kertaa sitä tee. Kaikki oli minun vastuullani ja hänen sukulaisensa sinne tulivat valmiiseen pöytään. Minä olin pelkkä kyökkipiika, joka ei kiitosta saanut.

60v. on juhlan aika, onnea!
Jos sinulla on hyvä ystäväporukka, juhlikaa *omanlaisesti yhdessä.
Kun sinulla on perhe ja sukua, juhli myös heidän kanssa, sillai perinteisesti - tarjoa kuppikakkuja, lohipiirasta, ruisleipää, lihapullia, salaatteja ym. juomina, viiniä, olutta, kuoharia, vettä - kahvia. Tämä siksi että kuulut joukkoon he ovat ansainneet yhteiset hyvät juhlat, *sinun juhlasi.
Molemmista jää hieno muisto, usko pois..............
Sitten vielä jos sinulla on joku erityinen ihminen, mene hänen kanssaan sinne kotitanhuville.............

Kuinka monta hyvää tosi ystävää sinulla on?

Minulla muutamia ei kuitenkaan yhtään suomalaista. Aika hävittää ajan omalla tavallaan oli kysymyksessä mikä tahansa.

Kukin viettäköön tavallaan.
Töistä sain vapaata kun kysyin henkilöstöpäälliköltä ihan pääkallonpaikalta (ei ollut työehtosopimuksessa mainintaa 60-vuotisvapaapäivästä).
Kaffeebaarissa viinerikahvit itselleni tarjosin, oikein santsikupilla vielä! Ei tullut lahjoja kun keräyksen kielsin, paitsi työnanataja lahjoi hopeahiluilla vanhan tapansa mukaisesti. Siitäkin sain lisää hiluja, että lähdin eläkkeelle heti kun pääsin eli täytettyäni 60 vuotta. Nyt kaikki nämäkin on kuulemma jätetty pois, Lilius ja kumppanit tarvitsevat nekin rahat paremmin.

Kiitos kaikille onnitteluista :)
Nuoruuden aikaiseen kotikaupunkiin matkustan.Muutama ystävä lähtee mukaan.Lisää tulee sieltä kotikaupungistani.Menemme tansseihin -kuin nuorena silloin.Syömme yhdessä ja muistelemme elämän hauskoja hetkiä.

Suvulle järjestän kahvikekkerit suolasineeen ja makeineen.Tämä on myös siellä nuoruuden kotikaupungissa.

Lapsuudenkodin pihalla piipahdan.Paikka on nykyisin autiona.

Nyt vaan kohta sukset matkaan ja suuntana kohti lumia.

Kuusikymppisistäni on jo parin pienen miehen ikää, mutta se kaunis ja mukava päivä on hyvin muistissa.

Vietän juhliani keskellä kesää, silloinkin oli pitkä pöytä mansikkakakkukahveineen omenapuiden katveessa keskellä päivää. Iltapäivä meni siinä, perheen sirkustaitaja esitti ohjelmaa. Kuppeja sai kantaa lisää mutta onneksi kakku riitti. Liputan kaikkien syntymäpäiviä niin liputin myös omiani silloin.

Illaksi pöytä siirrettiin ylemmäs grillin ääreen ja sitten syötiin, juotiin ja laulettiin, silloin oli vielä
hanuristi hengissä ja hän soitti ja lauloi, ja laulatti. Uuden juomalaulun opetin porukoille.
Lahjaksi sain ainakin polkupyörän, valkoisen hyväkulkuisen.

Yöllä oli kaikki petit vallattu ja siskonpetikin kuvioissa.

Minun 60 juhlat meni niin että vieraina oli omassa kotonani vain omat sisarukset läheisten lisäksi. Tervetuliaismalja sampanjaa ja tarjoiluna oli coctail tyyppinen suolaista ja makeaa. Voileipäkakku, mansikkakakku ja juustokakku. Ja kahvit konjakilla. Kaikille ei sopinut sama päivä joten pidin juhlia kahtena päivänä peräkkäin. Lahjaksi sain sisaruksilta lahjakortin kultasepänliikkeeseen ja ostin timanttisormuksen. Läheisiltä sain lahjakortin kylpylään ja menin ihan yksin rentoutumaan ja uimaan läheiseen kylpylään. Kävimme sisaruksien kanssa läpi äitini vanhat valokuvat, muutama albumi ja irrallisia kuvia laatikossa. Minulle skannattiin ne mitä niistä halusin ja valokuva arkisto jatkoi sitten matkaa vanhimmalle veljelleni. Lapsia oli mukana viisi kappaletta ja he piirsivät minulle kuvia yläkerrassa. Valokuvien skannauksen ja lasten piirtämisen lisäksi oli sisarusten laulu " Sä kasvoit neito kaunoinen" ainoa ohjelmanumero.

Minulla meni vuosi sitten paali rikki. En minä sitä erikoisemmin juhlistanut. Muutamien ystävien kanssa kahviteltiin. Taisi päivä kulua ihan arkisissa touhuissa.
Onneksi olkoon!

pattikselle panemaan

Kutsu kaikki matkalle maailmanympäri tai vaikka risteilylle. Jokainen maksaa kulut itse.

Maailmanpyörä ja jätski

Entäs seitenkymppiset sitten, kun ovat jo "ovella"?

50 ku täytin olin Madeiralla, 60 en muista, mutta muijan 60 oltiin Islannissa Blue Lagoonissa :)

Hyppää benji-hyppy alkajaisiksi. Sitten kierrät kaduilla parhaitten kavereidesi kanssa niin kuin polttariporukat ikään. Kaverit saa päättää sun tekemises ja pukeutumises. Vaikka sitten määräisivät sut esiintymään paikallisen marketin esiintymislavalla. Ainaki tulis ikimuistoiset. Jos et itse haluaisi muistaa, koko kylä muistaa :D. Varsinkin jos oot pikkukylästä.

Ei kestä nilkat hyppiä enää tässä iässä moisia benjiä.
Eroottis/intiimimassage sopivin lisin olisi ihana.

Ajankohtasessa ohjelmassa kaksi nuorempaa henkilöä kerto et jopa 60v-70v harrastaa seksiä. Jotenkin vaan alko huvittamaan näin yli kuuskymppisenä heidän jutut.

Joku mies kantas kynnyksen yli makuuhuoneseen asti, olisha se mukava aamulla herätä 60 vuotiaana omenaisen oloisena siemenet suussa.

Mitä juhlimisen aihetta ! sinussa tai kympeissä olisi ? Turhamaisuutta tuodaan esille synttäreillä .

Ka, muistella tietennii, jos vielä muistaa, vaikka yleensä vanhat jutut pysyy muistissa. vanhetessaan jutut paranee, kuin ikämiesten naisjutut kovenee.

Yli 70 hyvin kulkee elämä.

Vietin pari vuotta sitten 60-vuotis synttäreitä työn merkeissä Perussa Chiclayossa.

Mulla on ainakin niin hyvät välit sukulaisiin että varasin ravintolan juhlia varten. En minä ikuisesti elä,ja haluaisin että jää muisto mitä muistella. Mutta onhan sangen Suomalaista olla noteeramatta mitään itselleen tärkeää..aion pitää hauskaa ystävieni kanssa,pitää hauskaa ihan oikealla tavalla,ilman suurempaa juomista. Sillä onhan tämä merkkipäivä myös siitä että tänne asti on päässyt.Rakastan elää ja aion nauttia jäljellä olevista päivistä,enkä hautaudu odottamaan jotakin sitä kuuluisaa viimeistä päivää...

Viisikymppiset olivat viimeiset synttärit jotka vietin. En välitä juhlia vanhenemistani, sitten vasta kun olen oikeasti vanha.
Jos elän äitini ikäiseksi, hän kuoli 94-vuotiaana, pidän kekkerit vähän aikaisemmin kuten äitikin piti täyttäessään 90-vuotta. Hän pysyi hyvässä kuosissa henkisesti ja fyysisesti melkein loppuun asti, jos lääkärit eivät olisi alkaneet kokeilla uusia lääkityksiä hän saattasi elää vieläkin.
Tuo olisi hyvä idea, käy kotikaupungisasi nostalgia reissulla. Itse olen käynyt synnyinseudulla viimeiset kymmenen vuotta synttäreiden aikaan.

Vietä sitten mitenhaluat

alotus ON 10 vuotta vanha,
alottaja on nyt sitten 70 v, ja suunittelee seitenkympisen juhlia,


sanoisin
eipä kannata juhlia,
vanhuus on kynnyksellä ja vanhuus on todellisuudessa maanpäällinen helvetti ihmiselle,

otan osaa alottajan mahdollisille synttäreille, sillä enemmänki kannataa valitaa kohtaloa kuin onnitella helven tuskallista loppuelämää,

Ilman muta suku koolle ja nyyti kestit. Ilmasiksi serakunalat juhlatila jos kulut kirkon.Jos et on vuokra ja osake taloissa kerhohuoneet ,saa ilmasksi varata.Ei muta kuin juhlat pystyn ja pihalle kirilli pälle,jos ei piha krilliä ole?

Synttärit ja nimipäivät?
Kenelläkään meistä ei ole omaa ansiota syntymäänsä. Miksi sitä pitäisi henkilön itsensä juhlia. Jos 6-kymppisen vanhemmat ovat juhlakunnossa niin heidän on syytä juhlia.
Sama koskee nimipäiviä. Jollakin koodijärjestelmällä meidät on yksilöitävä. Mitä juhlimista siinä on? Sotu riittää juhlimattakin.

Vain kotini ja perheeni jäsenille kakkukahvit. Muuten lennän etelän maahan silloin. En juhli vanhenemista.