Kölin huolto Finn Express 83- purjeveneessä!

Hio köli puhtaaksi esim 3 M: n muovilaikalla tai vastaavalla. Arvioisin työajaksi n. yhden päivän. Hionnan jälkeen välittömästi jokin primary esim. Hemppelin LIght Primary.
Levityksen eli maalauksen kesto n. 20 min. Tasoitus epoksikitillä / hionta niin
sileäksi kuin itse haluat kestänee pari päivää. Sitten vaan primary päälle ja lopuksi myrkky. Homma ei ole suuren suuri, se itseasiassa menee mukavasti muiden keväthommien ohella.
Kokemusta löytyy huomattavasti suurempi pinta-alaisten rautakölien kunnostamisesta.

Kölihomma kirjoitti:

Hio köli puhtaaksi esim 3 M: n muovilaikalla tai vastaavalla. Arvioisin työajaksi n. yhden päivän. Hionnan jälkeen välittömästi jokin primary esim. Hemppelin LIght Primary.
Levityksen eli maalauksen kesto n. 20 min. Tasoitus epoksikitillä / hionta niin
sileäksi kuin itse haluat kestänee pari päivää. Sitten vaan primary päälle ja lopuksi myrkky. Homma ei ole suuren suuri, se itseasiassa menee mukavasti muiden keväthommien ohella.
Kokemusta löytyy huomattavasti suurempi pinta-alaisten rautakölien kunnostamisesta.

Lue lisää

Itse käytin Bilteman epoxy filleriä kölin etureunan karkeaan muotoiluun (oli tehtaan jäljiltä tylppä), sen jälkeen kuitulujitettu spakkeli ja lopuksi hienospakkeli. Välissä aina hionnat. Työtä voi jatkaa loputtomasti. Jossain vaiheessa täytyy vaan todeta, että nyt saa riittää. Itselläni on veneessä lyijyköli, joten ruostumisen suhteen helpompi. . Hyvin kun tekee niin on parempi kuin uutena. Primerina Hempel Light Primer ja lopuksi Hard Racing. Primerit pitää hioa märkänä paperilla 180, jotta päästään lopuksi hiomaan kovat myrkyt 400 - 600 tasaisuuteen. Tuossa yhden kesän käytön jälkeen kuvia:

http://charlottaff27.blogspot.fi/2012/11/onnistunut-pohjaremontti.html

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Itse käytin Bilteman epoxy filleriä kölin etureunan karkeaan muotoiluun (oli tehtaan jäljiltä tylppä), sen jälkeen kuitulujitettu spakkeli ja lopuksi hienospakkeli. Välissä aina hionnat. Työtä voi jatkaa loputtomasti. Jossain vaiheessa täytyy vaan todeta, että nyt saa riittää. Itselläni on veneessä lyijyköli, joten ruostumisen suhteen helpompi. . Hyvin kun tekee niin on parempi kuin uutena. Primerina Hempel Light Primer ja lopuksi Hard Racing. Primerit pitää hioa märkänä paperilla 180, jotta päästään lopuksi hiomaan kovat myrkyt 400 - 600 tasaisuuteen. Tuossa yhden kesän käytön jälkeen kuvia:

http://charlottaff27.blogspot.fi/2012/11/onnistunut-pohjaremontti.html

Lue lisää

Mikä aikaväli on toisen ja kolmannen lightprimer kaks komponenttimali päälle maalaus.Sitten underwater Primer,lopuksi myrkky.Kyseessä pelkästään kölin hionta ja maalaus. TKeke

Anonyymi kirjoitti:

Mikä aikaväli on toisen ja kolmannen lightprimer kaks komponenttimali päälle maalaus.Sitten underwater Primer,lopuksi myrkky.Kyseessä pelkästään kölin hionta ja maalaus. TKeke

Lue lisää

Kyseessä siis rautaköli.T Keke

Kyllä se ruosteinen ja rupinen köli mielestäni on ruma, ja on näkyvillä noin puolet ajasta. Itse kyllästyin katselemaan ruostetta, hiekkapuhallutin ja käsittelin kuten aikaisemmin jo joku kertoikin. Tasoittaminen on työläs ja hidas työvaihe, epoxy filler on niin hitsin hitaasti kovettuvaa. Mutta ymmärtääkseni tuossa työvaiheessa ei kannata sortua nopeisiin "autopakkeleihin".

Nyt veneeni köli todennäköisesti kestää seuraavat 40-vuotta, ja suurimman osan siitä ajasta ilman ruosteraitoja tai rupia, mikäli onnistun välttämään kiviin kolistelut.

Ai niin, minä en kyllä suosittele itse "rälläköintiä", sitä tuli harrastettua ihan tarpeeksi eikä sillä saa kuin pari vuotta aikalisää.

puhku kirjoitti:

Kyllä se ruosteinen ja rupinen köli mielestäni on ruma, ja on näkyvillä noin puolet ajasta. Itse kyllästyin katselemaan ruostetta, hiekkapuhallutin ja käsittelin kuten aikaisemmin jo joku kertoikin. Tasoittaminen on työläs ja hidas työvaihe, epoxy filler on niin hitsin hitaasti kovettuvaa. Mutta ymmärtääkseni tuossa työvaiheessa ei kannata sortua nopeisiin "autopakkeleihin".

Nyt veneeni köli todennäköisesti kestää seuraavat 40-vuotta, ja suurimman osan siitä ajasta ilman ruosteraitoja tai rupia, mikäli onnistun välttämään kiviin kolistelut.

Ai niin, minä en kyllä suosittele itse "rälläköintiä", sitä tuli harrastettua ihan tarpeeksi eikä sillä saa kuin pari vuotta aikalisää.

Lue lisää

Näkyvillä noin puolet ajasta? Tarkoittanet telakointikautta. Mutta eihän sinä aikana venettään paljon näe...
Estetiikka on minusta kehno peruste kölin käsittelylle. Mutta kiinnostaisi, onko jollakin esittää käytännöllisiä syitä ruosteesta murehtimiselle?

7+3 kirjoitti:

Näkyvillä noin puolet ajasta? Tarkoittanet telakointikautta. Mutta eihän sinä aikana venettään paljon näe...
Estetiikka on minusta kehno peruste kölin käsittelylle. Mutta kiinnostaisi, onko jollakin esittää käytännöllisiä syitä ruosteesta murehtimiselle?

Lue lisää

Ruosteinen köli hidastaa venettä ja heikentää kölin nostovoimaa, koska pinta ei pysy sileänä ja liukkaana, virtaus häiriintyy.

Lisäksi vuosittainen ylläpito mm. myrkkymaalaus on paljon vaivalloisempaa, jos joka kerta joutuu tappelemaan monien ruosteläikkien kanssa, eihän niissä maali pysy. Ellei sitten ota niin härskiä linjaa, ettei tee kölille koskaan mitään ja antaa ruostua ja kukkia vaan. Mutta aika karmeaa jälkeä siitä tulee viiden vuoden jälkeen.

Lyhyellä aikavälillä kölin ruostumisesta ei ole mitään varsinaista vaaraa.

köliremppaaja kirjoitti:

Ruosteinen köli hidastaa venettä ja heikentää kölin nostovoimaa, koska pinta ei pysy sileänä ja liukkaana, virtaus häiriintyy.

Lisäksi vuosittainen ylläpito mm. myrkkymaalaus on paljon vaivalloisempaa, jos joka kerta joutuu tappelemaan monien ruosteläikkien kanssa, eihän niissä maali pysy. Ellei sitten ota niin härskiä linjaa, ettei tee kölille koskaan mitään ja antaa ruostua ja kukkia vaan. Mutta aika karmeaa jälkeä siitä tulee viiden vuoden jälkeen.

Lyhyellä aikavälillä kölin ruostumisesta ei ole mitään varsinaista vaaraa.

Lue lisää

Edelleenkin kysyn faktojen perään. Pystyykö joku osoittamaan numeroita. Että jos samanlainen vene suurinpiirtein sileällä kölillä kulkee tietyissä olosuhteissa vaikkapa 7 solmua, niin onko ruosteisella kölillä (mutta ilman näkkiä) vauhti 6,9 vai 6 solmua?

Itse olen tehnyt parina keväänä sellaisen tempun, että vetäisin köliin ensin Ferrexia ja sitten myrkyn.

7+3 kirjoitti:

Edelleenkin kysyn faktojen perään. Pystyykö joku osoittamaan numeroita. Että jos samanlainen vene suurinpiirtein sileällä kölillä kulkee tietyissä olosuhteissa vaikkapa 7 solmua, niin onko ruosteisella kölillä (mutta ilman näkkiä) vauhti 6,9 vai 6 solmua?

Itse olen tehnyt parina keväänä sellaisen tempun, että vetäisin köliin ensin Ferrexia ja sitten myrkyn.

Lue lisää

Ruostunut köli taipuu huonosti numeroiksi, ruostumisen asteita on kovin paljon ja sen aiheuttama muodonmuutos vielä enemmän vaihtelevaa. Selvästi ruosteinen köli hidastaa kyllä enemmän kuin 0,1 solmua, kokonaiseen solmuun vaaditaan jo vähän kasvullisuutta mukaan. Sitäkin helpommin tietenkin syntyy, kun myrkkyväri rakoilee ruostepaikoissa.

Vastaava hidastus tulee sitten luovilla kölin huonontuneesta pidosta. FE:n köli ei ole tiettävästi veistämöltä lähtiessäänkään kovin hyvin muodossaan. Päällisin puolin hyväkuntoisessakin kölissä on kilpailevalle parannettavaa.

7+3 kirjoitti:

Edelleenkin kysyn faktojen perään. Pystyykö joku osoittamaan numeroita. Että jos samanlainen vene suurinpiirtein sileällä kölillä kulkee tietyissä olosuhteissa vaikkapa 7 solmua, niin onko ruosteisella kölillä (mutta ilman näkkiä) vauhti 6,9 vai 6 solmua?

Itse olen tehnyt parina keväänä sellaisen tempun, että vetäisin köliin ensin Ferrexia ja sitten myrkyn.

Lue lisää

Perehdy näihin jos faktat ja numerot kiinnostaa, ei ole ihan yksinkertainen asia.


http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?p=12607
http://www.avomeripurjehtijat.fi/index. ... &Itemid=82

3456 3462 624356 2 kirjoitti:

Perehdy näihin jos faktat ja numerot kiinnostaa, ei ole ihan yksinkertainen asia.


http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?p=12607
http://www.avomeripurjehtijat.fi/index. ... &Itemid=82

Lue lisää

Eipä tuo jälkimmäinen toimi, mutta AMP sivuilta löytyy koulutusosiosta esitys "vedenalaiset osat".

köliremppaaja kirjoitti:

Ruosteinen köli hidastaa venettä ja heikentää kölin nostovoimaa, koska pinta ei pysy sileänä ja liukkaana, virtaus häiriintyy.

Lisäksi vuosittainen ylläpito mm. myrkkymaalaus on paljon vaivalloisempaa, jos joka kerta joutuu tappelemaan monien ruosteläikkien kanssa, eihän niissä maali pysy. Ellei sitten ota niin härskiä linjaa, ettei tee kölille koskaan mitään ja antaa ruostua ja kukkia vaan. Mutta aika karmeaa jälkeä siitä tulee viiden vuoden jälkeen.

Lyhyellä aikavälillä kölin ruostumisesta ei ole mitään varsinaista vaaraa.

Lue lisää

" Ruosteinen köli hidastaa venettä ja heikentää kölin nostovoimaa "
No niin hidastaakin, mutta nostovoima ei kylläkään vähene, ellet trimmaa purjeita ruosteista köliä varten eri tavalla.
Vedenalaisten osien sivuvoima = aerodynaaminen sivuvoima, jollei ole, niin vene kiihtyy sivusuuntaan kaavan F=m*a kuvaamalla tavalla.

Tuon hintaluokan veneessä rahojaan ei ikinä saa esteettisestä kölirempasta venettä myytäessä takaisin.
Samalla rahalla ja vaivalla saisit enemmän nopeutta vaihtamalla nopeampaan veneeseen ja unohtamalla tarpeettomat kölirempat.

feneilijä kirjoitti:

" Ruosteinen köli hidastaa venettä ja heikentää kölin nostovoimaa "
No niin hidastaakin, mutta nostovoima ei kylläkään vähene, ellet trimmaa purjeita ruosteista köliä varten eri tavalla.
Vedenalaisten osien sivuvoima = aerodynaaminen sivuvoima, jollei ole, niin vene kiihtyy sivusuuntaan kaavan F=m*a kuvaamalla tavalla.

Tuon hintaluokan veneessä rahojaan ei ikinä saa esteettisestä kölirempasta venettä myytäessä takaisin.
Samalla rahalla ja vaivalla saisit enemmän nopeutta vaihtamalla nopeampaan veneeseen ja unohtamalla tarpeettomat kölirempat.

Lue lisää

Itse tehtynä tuohon saa ehkä 300 e kulumaan. Ei tuolla summalla vaihdeta venettä nopeampaan asuttavaan veneeseen. Esim. n. 10 % nopeampi X-302 maksaa 4 - 6 kertaa enemmän kuin FE-83. Saman ikäisiä saa tietysti halvemmalla, mutta samat remontit niissäkin on.

feneilijä kirjoitti:

" Ruosteinen köli hidastaa venettä ja heikentää kölin nostovoimaa "
No niin hidastaakin, mutta nostovoima ei kylläkään vähene, ellet trimmaa purjeita ruosteista köliä varten eri tavalla.
Vedenalaisten osien sivuvoima = aerodynaaminen sivuvoima, jollei ole, niin vene kiihtyy sivusuuntaan kaavan F=m*a kuvaamalla tavalla.

Tuon hintaluokan veneessä rahojaan ei ikinä saa esteettisestä kölirempasta venettä myytäessä takaisin.
Samalla rahalla ja vaivalla saisit enemmän nopeutta vaihtamalla nopeampaan veneeseen ja unohtamalla tarpeettomat kölirempat.

Lue lisää

Meinaatko, ettei rosoisen pinnan tuottamat pyörteet vaikuta kölin nostovoimaan kohtauskulman säilyessä? Kyllä samaan nostovoimaan tarvitaan suurempi kohtauskulma, eli lisää sortoa. Käytännössä pitää tietenkin lisääntyneen vastuksen aiheuttama hidastus korvata suuremmalla aerodynaamisella voimalla, eli ajaa alempaa kurssia, jolloin purjetrimmikin muuttuu. Sehän on monen muuttujan yhtälö.

Mahtaakohan hinta-arvio päteä edes kokonaan teetetylle kölirempalle? Enemmän köliremppa on vaivaa kuin rahaa. Tuskin kannattaa väheksyä sitäkään, että kahdesta tarjolla olevasta FE:stä rupukölinen on vaikeampi myytävä kuin siisti versio. Sama pätee, vaikka verrokkina olisi joku muu kuin FE, kysy vaikka vaimoltasi.

mieti vielä kirjoitti:

Meinaatko, ettei rosoisen pinnan tuottamat pyörteet vaikuta kölin nostovoimaan kohtauskulman säilyessä? Kyllä samaan nostovoimaan tarvitaan suurempi kohtauskulma, eli lisää sortoa. Käytännössä pitää tietenkin lisääntyneen vastuksen aiheuttama hidastus korvata suuremmalla aerodynaamisella voimalla, eli ajaa alempaa kurssia, jolloin purjetrimmikin muuttuu. Sehän on monen muuttujan yhtälö.

Mahtaakohan hinta-arvio päteä edes kokonaan teetetylle kölirempalle? Enemmän köliremppa on vaivaa kuin rahaa. Tuskin kannattaa väheksyä sitäkään, että kahdesta tarjolla olevasta FE:stä rupukölinen on vaikeampi myytävä kuin siisti versio. Sama pätee, vaikka verrokkina olisi joku muu kuin FE, kysy vaikka vaimoltasi.

Lue lisää

Juuri näin, allekirjoitan täysin.

mieti vielä kirjoitti:

Meinaatko, ettei rosoisen pinnan tuottamat pyörteet vaikuta kölin nostovoimaan kohtauskulman säilyessä? Kyllä samaan nostovoimaan tarvitaan suurempi kohtauskulma, eli lisää sortoa. Käytännössä pitää tietenkin lisääntyneen vastuksen aiheuttama hidastus korvata suuremmalla aerodynaamisella voimalla, eli ajaa alempaa kurssia, jolloin purjetrimmikin muuttuu. Sehän on monen muuttujan yhtälö.

Mahtaakohan hinta-arvio päteä edes kokonaan teetetylle kölirempalle? Enemmän köliremppa on vaivaa kuin rahaa. Tuskin kannattaa väheksyä sitäkään, että kahdesta tarjolla olevasta FE:stä rupukölinen on vaikeampi myytävä kuin siisti versio. Sama pätee, vaikka verrokkina olisi joku muu kuin FE, kysy vaikka vaimoltasi.

Lue lisää

" Käytännössä pitää tietenkin lisääntyneen vastuksen aiheuttama hidastus korvata suuremmalla aerodynaamisella voimalla, "

Ei ole pakko, mutta jos noin tekee niin kölin nostovoima suurenee eikä suinkaan pienene.

Alemman kurssin ajamisen ei myöskään tarvitse johtaa suurempaan aerodynaamiseen voimaan.

Itse näkemäänsä vaivaa ei ehkä kannattaisi väheksyä edes suomalaisella verotasolla.
Sama vaiva työelämässä tuottaa useimmille veneen omistajille rahaa verojen jälkeenkin niin paljon, että sillä saa nopeamman veneen kuin köli rempan itse tekemällä.

feneilijä kirjoitti:

" Käytännössä pitää tietenkin lisääntyneen vastuksen aiheuttama hidastus korvata suuremmalla aerodynaamisella voimalla, "

Ei ole pakko, mutta jos noin tekee niin kölin nostovoima suurenee eikä suinkaan pienene.

Alemman kurssin ajamisen ei myöskään tarvitse johtaa suurempaan aerodynaamiseen voimaan.

Itse näkemäänsä vaivaa ei ehkä kannattaisi väheksyä edes suomalaisella verotasolla.
Sama vaiva työelämässä tuottaa useimmille veneen omistajille rahaa verojen jälkeenkin niin paljon, että sillä saa nopeamman veneen kuin köli rempan itse tekemällä.

Lue lisää

"Itse näkemäänsä vaivaa ei ehkä kannattaisi väheksyä edes suomalaisella verotasolla.
Sama vaiva työelämässä tuottaa useimmille veneen omistajille rahaa verojen jälkeenkin niin paljon, että sillä saa nopeamman veneen kuin köli rempan itse tekemällä. "

Tai sitten ei. Kun ei se useimmiten ole "omassa kädessä" päättää, minkä verran töitä tekee vaan pomo päättää. Eli valittavana ei ole "teenkö töitä veneellä vai palkan eteen jossain muualla" vaan "teenkö itse vai maksanko toiselle siitä vakiokuukausipalkastani".

feneilijä kirjoitti:

" Käytännössä pitää tietenkin lisääntyneen vastuksen aiheuttama hidastus korvata suuremmalla aerodynaamisella voimalla, "

Ei ole pakko, mutta jos noin tekee niin kölin nostovoima suurenee eikä suinkaan pienene.

Alemman kurssin ajamisen ei myöskään tarvitse johtaa suurempaan aerodynaamiseen voimaan.

Itse näkemäänsä vaivaa ei ehkä kannattaisi väheksyä edes suomalaisella verotasolla.
Sama vaiva työelämässä tuottaa useimmille veneen omistajille rahaa verojen jälkeenkin niin paljon, että sillä saa nopeamman veneen kuin köli rempan itse tekemällä.

Lue lisää

Laitatpas iloisesti syyt ja seuraukset ylösalaisin. Häiriintyneen virtauksen alentama nostovoima palautetaan joko kasvattamalla kohtauskulmaa tai nopeutta. Kohtauskulman kasvattaminen tarkoittaa tietenkin kasvanutta sortoa ja suuremman vastuksen myötä entisestään alentunutta nopeutta. Nopeus voidaan pitää ennallaan kasvattamalla aerodynaamisen voiman eteenpäin vievää komponenttia, mikä onnistuu ajamalla alempaa kurssia. Rupupinnan suurempi vastus toimii samalla tavalla.

Jos alemman kurssin ajaminen ei johda suurempaan aerodynaamiseen voimaan, on purjeet trimmattu siihen suuntaan väärin. Miten selität nostovoiman säilymisen samana, kun virtausta häiritään?

Erittäin kohtuullisen kölirempan tekee yhden viikon työajassa. Jos siihen laskee käytännön kokemuksen mukaiset materiaali ym kustannukset 300 euroa päästään johonkin tulotasosta riippuvaan summaan. Kuinka suuri viikkopalkan pitäisi mielestäsi olla nettona, että raha riittää vaihtoon nopeampaan? Lähtökohtana voi kai kohtuullisesti pitää sitä, että FE:n omistaja ei ole aivan palkkatilastojen huipulla.

Lisään vielä omaani.. Jos tuntuu jäävän vielä rälläkkä teräsharjalaikka-käsittelyn jälkeen jotain pintaruostepölyä, niin esim. Ferrycite-käsittely neutralisoi pinnan.
Ferrycite on pirun kallista tavaraa, mutta pääaineena toimii fosforihappo, joten joku vastaavakin käy varmasti.

Itse olen saanut edellisillä toimenpiteillä kölin pysymään ruosteetta jo 5 vuotta.
Täytyy vaan olla huolellinen.
Tottakai hiekkapuhallus on parempi, mutta vaikeampi ja kalliimpi toteuttaa.

huuhaa18 kirjoitti:

Lisään vielä omaani.. Jos tuntuu jäävän vielä rälläkkä teräsharjalaikka-käsittelyn jälkeen jotain pintaruostepölyä, niin esim. Ferrycite-käsittely neutralisoi pinnan.
Ferrycite on pirun kallista tavaraa, mutta pääaineena toimii fosforihappo, joten joku vastaavakin käy varmasti.

Itse olen saanut edellisillä toimenpiteillä kölin pysymään ruosteetta jo 5 vuotta.
Täytyy vaan olla huolellinen.
Tottakai hiekkapuhallus on parempi, mutta vaikeampi ja kalliimpi toteuttaa.

Lue lisää

Fosforihappo on tosiaan poikaa. Fosfatointi onnistuu halvemmallakin aineella, Solmasteria saa rautakaupasta, vaikka ei välttämättä ihan ensimmäisestä vastaantulevasta. Paitsi että fosfatointi antaa primerille hyvän tartuntapinnan, se antaa myös käsittelyjen väliin hieman armonaikaa, ettei maalia ole pakko saada niin välittömästi puhdistettuun pintaan. Joskushan saattaa sääkin ikävästi yllättää väärällä hetkellä.

juu, minäkin kirjoitti:

Fosforihappo on tosiaan poikaa. Fosfatointi onnistuu halvemmallakin aineella, Solmasteria saa rautakaupasta, vaikka ei välttämättä ihan ensimmäisestä vastaantulevasta. Paitsi että fosfatointi antaa primerille hyvän tartuntapinnan, se antaa myös käsittelyjen väliin hieman armonaikaa, ettei maalia ole pakko saada niin välittömästi puhdistettuun pintaan. Joskushan saattaa sääkin ikävästi yllättää väärällä hetkellä.

Lue lisää

Onko se samaa tavaraa kuin ruosteenpoistaja-aine joka toimii myös pohjamaalina?

Biltemastakin löytyy kirjoitti:

Onko se samaa tavaraa kuin ruosteenpoistaja-aine joka toimii myös pohjamaalina?

On se lievästi ruostettakin poistava, mutta tehoaa siinä tarkoituksessa korkeintaan puhtaalle pinnalle vedetyn metallin pinnalle ensi vaiheessa syntyvän hapettuman poistoon. Maalipintaa siitä ei jää ensinkään, vain harmahtava, mutta kylläkin pintaa suojaava fosfaattikalvo. Se kalvo taas on hyvä otepinta maalille. Ruosteenpoisto-ominaisuutta tehostaisi lämmitys, mutta kölin kyseessä ollen lievästi vaikeammin toteutettavissa.

juu, mutta ei kirjoitti:

On se lievästi ruostettakin poistava, mutta tehoaa siinä tarkoituksessa korkeintaan puhtaalle pinnalle vedetyn metallin pinnalle ensi vaiheessa syntyvän hapettuman poistoon. Maalipintaa siitä ei jää ensinkään, vain harmahtava, mutta kylläkin pintaa suojaava fosfaattikalvo. Se kalvo taas on hyvä otepinta maalille. Ruosteenpoisto-ominaisuutta tehostaisi lämmitys, mutta kölin kyseessä ollen lievästi vaikeammin toteutettavissa.

Lue lisää

Se Biltemassakin myytävä ruosteenmuunnin-pohjamaali voisi olla sopiva pohjamaali hionnan jälkeen?

ruoste mustaksi kirjoitti:

Se Biltemassakin myytävä ruosteenmuunnin-pohjamaali voisi olla sopiva pohjamaali hionnan jälkeen?

Mustaksi muuttuminen tarkoittaa hapetusasteen muutosta ferriitiksi. Hapettunutta rautaa se edelleen on. En suosittelisi enempään kuin väliaikaiskorjaukseen. Eikä ongelma liity siihen, että se olisi Bilteman tuote.

"Kaikki hionnat laipoilla ja rälläköillä antavat lyhytaikaisen tuloksen= vuosi tai pari.
Hiekkapuhallus (soodasta ei ole kokemusta) antaa hyvän jälkikäsittelyn kera 10 v."

Mikä on syy hiekkapuhalluksen ylivertaiseen paremmuuteen. Eikö rälläkkäteräsharjalla saa raudan suunnillensa yhtä puhtaaksi? Sen jälkeen fosforihappokäsittely välittömästi ja pinnoitus eli paklaus ynnä primerointi sen jälkeen (ei seuraavana keväänä jos putsaus syksyllä).

Yksi mitä ei ole mainittu, mutta tuntuu tehoavan. Rautaköliin pultattu sinkkiharkko todella auttaa korrosiota vastaan.

No, eihän se paljon näy ulospäin jos kalsarit ovat paskassa tai köli ruosteessa, mutta silti on kivempi katella siistiä pohjaa venettä veteen laskettaessa. Tässä vastaus kysymykseen "Miksi ihmeessä hoitaa rautaköliä?"

15+19 kirjoitti:

"Kaikki hionnat laipoilla ja rälläköillä antavat lyhytaikaisen tuloksen= vuosi tai pari.
Hiekkapuhallus (soodasta ei ole kokemusta) antaa hyvän jälkikäsittelyn kera 10 v."

Mikä on syy hiekkapuhalluksen ylivertaiseen paremmuuteen. Eikö rälläkkäteräsharjalla saa raudan suunnillensa yhtä puhtaaksi? Sen jälkeen fosforihappokäsittely välittömästi ja pinnoitus eli paklaus ynnä primerointi sen jälkeen (ei seuraavana keväänä jos putsaus syksyllä).

Yksi mitä ei ole mainittu, mutta tuntuu tehoavan. Rautaköliin pultattu sinkkiharkko todella auttaa korrosiota vastaan.

No, eihän se paljon näy ulospäin jos kalsarit ovat paskassa tai köli ruosteessa, mutta silti on kivempi katella siistiä pohjaa venettä veteen laskettaessa. Tässä vastaus kysymykseen "Miksi ihmeessä hoitaa rautaköliä?"

Lue lisää

Arvioni rälläköinnin lyhytaikaisesta hyödystä verrattuna hiekkapuhallukseen perustuu 50 v purjeveneen omistukseen ja rautakölien krapaamiseen. Forforihappopullo on veneessä taas odottmassa kevättä. Noin kilo sinkkiä on ollut aina rautakölissä eli anodia riittää mutta rauta merivedessä ruostuu ja sitä on perin vaikea estää.
Asiasta toiseen: uusimmat ja mielenkiintoisimmat kölit ovat komposiittia ja lyijybulbilla varustettuja. Siinä olisi vääntöä ja ruostumattomuutta.

seppomartti kirjoitti:

Arvioni rälläköinnin lyhytaikaisesta hyödystä verrattuna hiekkapuhallukseen perustuu 50 v purjeveneen omistukseen ja rautakölien krapaamiseen. Forforihappopullo on veneessä taas odottmassa kevättä. Noin kilo sinkkiä on ollut aina rautakölissä eli anodia riittää mutta rauta merivedessä ruostuu ja sitä on perin vaikea estää.
Asiasta toiseen: uusimmat ja mielenkiintoisimmat kölit ovat komposiittia ja lyijybulbilla varustettuja. Siinä olisi vääntöä ja ruostumattomuutta.

Lue lisää

Komposiitti on varsin laaja käsite. Mitä materiaaleja niissä on käytetty?

Voithan toisinsanoen ajatella että kölisi on tuo anodi.

Ratakisko ei kestänyt yhtäkään sukupolvea puhkiruostumatta. Ei se ihan sitä järeintä sorttia ollut, mutta 20 v jälkeen kiskosta oli vain kaksi erillistä ja ohutta soiroa jäljellä.