Hämmästelen tuota "Ensimmäiseksi järjestelmäkamera..." ketjua, jossa arvuutellaan hyvä linssi ja huono runko, vai hyvä runko ja huono linssi.
Valmistaako joku huonoja objektiiveja, joita tuodaan EU:n alueelle? Luen englannin ja saksankielistä alan lehdistöä ja missään ns. "testeissä" ei ole ollut huonoa optiikkaa.
Perushuono karsitaan tehtailla, koska on halvempi rutata kama uuteen kiertoon, kuin viedä maailmalle ja maksaa tuhansille jälleenmyyjille siitä takuukorvauksia.
Huonoja runkoja on ollut tunnetuillakin valmistajilla. Ei japanilainen valmistajanimi aina takaa laatua digissä! Sellainen, joka on pikkuisen purkaillut näitä vehkeitä, huomaa, että samaa "satiaismöykkyä" on elektroniikka. Komponentista voi lukea Terus made in Singapore, tai Maleb made in Malesia. Tuo kameran aivot voi olla 1 300 € rungossa tai 200 € kompaktissa sisällä Nikonissa tai Olympuksessa.
Banjonettien uros- ja naaraskappaleet ovat 90% made in China. Paristot tulee aina kaukoidästä. Suojukset & hihnat väsätään Intiassa ja muu tillpehööri Korea, Vietnam ja Laos.
Ymmärtäisin asian, jos olisi käsinkoottuja Hasselbladia, joilla tehtaalla otetaan koelaboratoriossa 150 tarkastuskuvaa ennen myyntiin pääsyä. Niistä 20 kpl -30C, 20 kpl 45 C, 100% kosteudessa ja 0% kosteudessa. Siihen vielä tärinää 20 Hz ja kiihtyvyyttä 20m/s eikä kuvissa saa olla muuttumia. Ennen myyntilaatikkoon pääsemistään voitaisiin tehdä vielä elektroninen pulssi ja voimakas infrasäteily. Vasta nämä läpäistyään Hasseli myyntiin! Hinta sitten olisikin 19 000 € runko! Näinhän oli joskus Ruotsissa.
Valmistaako joku huonoja objektiiveja, joita tuodaan EU:n alueelle? Luen englannin ja saksankielistä alan lehdistöä ja missään ns. "testeissä" ei ole ollut huonoa optiikkaa.
Perushuono karsitaan tehtailla, koska on halvempi rutata kama uuteen kiertoon, kuin viedä maailmalle ja maksaa tuhansille jälleenmyyjille siitä takuukorvauksia.
Huonoja runkoja on ollut tunnetuillakin valmistajilla. Ei japanilainen valmistajanimi aina takaa laatua digissä! Sellainen, joka on pikkuisen purkaillut näitä vehkeitä, huomaa, että samaa "satiaismöykkyä" on elektroniikka. Komponentista voi lukea Terus made in Singapore, tai Maleb made in Malesia. Tuo kameran aivot voi olla 1 300 € rungossa tai 200 € kompaktissa sisällä Nikonissa tai Olympuksessa.
Banjonettien uros- ja naaraskappaleet ovat 90% made in China. Paristot tulee aina kaukoidästä. Suojukset & hihnat väsätään Intiassa ja muu tillpehööri Korea, Vietnam ja Laos.
Ymmärtäisin asian, jos olisi käsinkoottuja Hasselbladia, joilla tehtaalla otetaan koelaboratoriossa 150 tarkastuskuvaa ennen myyntiin pääsyä. Niistä 20 kpl -30C, 20 kpl 45 C, 100% kosteudessa ja 0% kosteudessa. Siihen vielä tärinää 20 Hz ja kiihtyvyyttä 20m/s eikä kuvissa saa olla muuttumia. Ennen myyntilaatikkoon pääsemistään voitaisiin tehdä vielä elektroninen pulssi ja voimakas infrasäteily. Vasta nämä läpäistyään Hasseli myyntiin! Hinta sitten olisikin 19 000 € runko! Näinhän oli joskus Ruotsissa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Mikä sen elektroniikan tekee hyväksi?"
tulos.
Elektroniikan tekee hyväksi hyvä suunnittelu, parhaiden komponenttien valinta, piirilevyn huolellinen valmistus, huolellisuus kokoonpanossa sekä täydellinen lopputestaus. Nykyisin tuohon pitää vielä lisätä ohjelman tekijän vastuu elektroniikan toiminnasta koska ohjelma vastaa useimmiten sen elektroniikan toiminnasta.
Elektroniikan valmistus on jakautunut yleensä erikoistuneiden firmojen kesken, varsinainen tarvitsija suunnittelee sen toiminnan mitä haluaa, suunnittelufirma toteuttaa sen fyysisen puolen ja ohjelmistofirma sen ohjelman tilaajan spekseihin. Lopulta kokoonpano tekee siitä käytännön esineen ja se alkuperäinen firma asentaa sen siihen laitteeseen johon se oli alunperinkin tarkoitettu.
Noinhan se hyvä elektroniikka haltuumme saapuu. Mikä tahansa vaihe voi heittää sanan "hyvä" romukoppaan.
Tuossa alussa mainittu Maleb taitaa tehdä kaikki japsikamerojen aivot. Ohjelmat kai tekee käskyjen mukaan muut, mutta ei se piirilevylle prässätty tina-kupari-pii-möykky voi olla satasesta viiteen tonniin!
Jostakin luin, että eri valmistajien linssiaihiot objektiiveihin tulee samasta tehtaasta, joka hioo niitä automaattikonein tuhansia vuorokaudessa!
Olet oikeassa! Kvartsikellojen sisuskalut prässätään Sanghaissa 60% maailman kelloihin hintaluokassa 10 - 300 euroa. Kellon merkki voi olla Omegasta Tissottiin ja vaikka Aku Ankkaan. Olen vaihtanut pattereita 8 vuotta rannekelloihin 30 - 40 kpl päivävauhtia ja hämmästyn, kun sieltä näkyykin vaikka Texas Instruments:n koneisto, tai vielä harvinaisempi Geneve Elektrics.
Kameroissa on tismalleen sama juttu. Samaa kennoa viiden suurimman valmistajan sisäkapineissa. Samaa keskusyksikköä viiden suurimman verputtimissa ja jopa samaa muoviprässättyä runkoakin!
Mäkättäkää siinä sitten, että Sony on the best, .... EIku mu Kannonini!
Saman prosessorin ja sen ympärille tarvittavien ad-muuntimien ynnä muiden piirien ympärille voidaan tehdä monenlaista kameraa. Dynamiikkaa rajoittaa väylän leveys ja ad muuntimen tarkkuus. Se mikä noissa on erona on ohjelma ja oheiskomponenttien laatu. Oheiskomponentti on vaikka suljin.
Myös kenno voi monessa kamerassa olla samalta valmistajalta mutta kuka osaa ottaa siitä enemmän irti on paras, kuvan laatuun vaikuttaa nykyään yhä enemmän kuvakennon antaman signaalin käsittely ohjelmallisesti. Sama koskee kaikkea ohjelmoitavaa elektroniikkaa joissa ohjelma on tärkein osa laadusta puhuttaessa.
Elektroniikan laatu taas vaikuttaa luotettavuuteen, hyvä ja laadukas elektroniikkasuunnittelu on A ja O (Ö) laitteen toiminnassa ja se määrää esim. laitteen käyttökelpoisuuden eri olosuhteissa ja sen toiminnallisen käyttöiän.
Pääasiallinen kokemukseni on Nikonin parista ja ainakin se on osannut ohjelmoida kameroitaan varsin mukavasti. Ohjelma on jotain jossa on aina virheitä /vrt Windows) joita jälkeenpäin voidaan korjailla päivityksillä. Samalla voidaan myös saada laitteeseen uusia ominaisuuksia.
Uskon kuitenkin kaikkien tunnettujen merkkien toimivan varsin pienin eroin joten paras lienee se joka on kädessä kun kuvattava kohde lähestyy.
Mikä sen elektroniikan tekee hyväksi?
Luen kiinan ja japaninkielistä alan lehdistöä ja sen tekee vaihdettava perä
Evakkorekigenius taas?
Tuolla kalastuksessa jotkut intoilee, että "heidän siimansa ovat parhaita ja kestää" sitten autoissa "mun Fiiattini nivelet kestää ikuisuuteen" ja veneissä "minun VolvoPentani kulkee kovimmin"!
Kameroiden muovi, pii ja tina on muovia, piitä ja tinaa, vaikka kuinka kipristäisi tietää, että 5 000 Nikonissa se on samaa, kuin 69 euron Samsungissa. Saattaa olla vielä kovempi pala kuulla, että sama 11 vuotias lapsi sitä prässää Sanghaissa 15 tuntista työpäivää 7 päivää viikossa kumpaankin merkkiin.
Mekaanisten kameroiden aikaan 1970-luvulta Nikonin ja Minoltan tehtaissa istuivat samoin 13 -19 vuotiaat naiset niitä pikkuisia jousia, litistimiä ja mikroruuveja kiinnittelemässä. Ei ollut aikuista keski-ikäistä koskaan kuvissa.
Rahalla saa tunarikin kameran, mutta rahalla ei se tunari koskaan saa samanlaisia valokuvia, kuin se, jolla siihen on luontainen silmä. Ostamalla nimiinsä tietenkin se onnistuu.
Maailmassa on aina haluttu tehdä jostakin "SuuriKuvaaja". Joku Capa-niminen oli jumala vuosikymmenet. Nyt paljastetaankin, että Espanjan sisällissotakuvat ovatkin lavastuksia.Tyynellä merellä otetut sankarikuvat olivatkin toisten napsimia, joita ukko nimellään ja esimiesasemallaan anasti nimiinsä.
Edward Platter ja Simon Fuccer ovat paljastuneet varkaiksi ja toisten kuvien pilkkahintaan ostajiksi.
Lopuksi vielä Johann Bäckmanin väitöskirjakin paljastuu valheeksi!
Näin se menee. Koko maailma on sinua vastaan – koeta kestää!
”Mikä sen elektroniikan tekee hyväksi?”
Sen tekee tietenkin digikameran nelvärijärjestelmän baariluvut!
Miksi kysyt tuollaista asiaa jonka itse parhaiten asian tiedät?
Ja lopeta tuo karjalaisten pilkkaaminen. Olen maahanmuuttajien jälkeläinen ja ”juureni” ovat Oslovuonon rannalla, muutaman sanan karjalaa opin taannoin naapurin tytöltä.
Onko näin:
Luen englannin ja saksankielistä alan lehdistöä ja … ."satiaismöykkyä" on elektroniikka … eikä kuvissa saa olla muuttumia.