Olen tuntiopettajana yläkoulussa jo viidettä vuotta. Mielestäni suoriudun työstäni hyvin, mutten kuitenkaan erityisemmin viihdy yläkoulussa, vaan uskoisin nauttivani enemmän lukion opettajana toimimisesta. Ongelmana on vaan se, että jos joku lukion paikka (edes pidempi sijaisuus) aukeaa, niin tuskin pääsen edes haastatteluun, koska ei ole kokemusta nimenomaan lukiossa opettamisesta. Eikä sitä kokemusta tule niin kauan kuin olen "jumissa" yläkoulussa. Toki voisin periaatteessa jättää nykyisen työni ja koettaa alkaa tehdä lyhyitä sijaispätkiä lukiossa ja sitä kautta saada jalkaa ovenväliin lukioihin. Mutta kuka oikeasti uskaltaisi vaihtaa tuntiopettajuuden noin epävarmaan leipään, kun on talolaina yms. maksettavana?
Olenko siis tuomittu yläkouluun koko loppuelämäkseni? Ja onko teitä muita samankaltaisessa tilanteessa olevia/olleita?
Olenko siis tuomittu yläkouluun koko loppuelämäkseni? Ja onko teitä muita samankaltaisessa tilanteessa olevia/olleita?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Mitä pahaa yläasteessa on?
Ei yläkoulussa varsinaisesti mitään PAHAA ole. Uskoisin vaan viihtyväni paremmin lukiossa, jossa opiskelijat ovat motivoituneempia ja opetussisällöt haastavampia - olkoonkin, että olisi tod.näk. myös enemmän stressiä ylppäreistä ja muusta. En tietenkään varmaksi voi vannoa, koska pidempi lukiokokemus minulta puuttuu.
Riippuu varmasti itse lukiosta. Joissakin lukioissa on motivoituneempaa ainesta, joissakin ihan samanlaista kuin yläasteilla. Ota huomioon, että myös henkilökunnan yleinen ilmapiiri voi vaihdella eri lukioissa. Itse mielummin olisin yläasteella, missä on parempi ilmapiiri kuin lukiossa, missä huonompi ilmapiiri niin henkilökunnan kuin oppilaiden kesken.
Olet ihan oikeassa siinä, että ilman lukiokokemusta sinun on mahdotonta saada lukiosta paikkaa. Sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää saada edes lyhyitä sijaisuuksia ja ottaa sitten virkavapaata, jos sitä saat. Ratkaisut on tehtävä ennen kuin keski-ikä koittaa. Viisikymppinen alanvaihtaja, tai viisikymppinen ylipäänsä, ei ole enää kuuminta hottia työmarkkinoilla.
Lukioiden luonteeseen kuuluu jonkinlainen elitismi, koska valkolakin instituutio on niin sairas suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki haluavat päästä "johtotehtäviin" eikä kukaan halua tehdä ns. oikeita töitä. Lisäksi peruskouluun on sen perustamisesta 1960-luvulta lähtien asetettu porvaritahoilta negatiivista kritiikkiä, niin että mainstream-ajattelu on ovelasti sumutettu. Niinpä tämänkin ketjun aloittaja edustaa pikkuporvarillista asennetta. Hän ei ilmeisesti halua olla ns. heikkojen nuorten opettaja vaan lahjakkaiden menestyjien kanssa. On myös suhteellista, mikä on työn vaativuus: peruskoulua ja lukiota ei tässä mitenkään voi verrata toisiinsa. Lukiohan voi olla paljon turhauttavampi, jos ketjun aloittaja löytääkin lukiosta odotuksiensa vastaisesti niitä heikkoja oppilaita, mikä varmasti turhauttaa suhteellisesti ottaen enemmän kuin turhautuminen peruskoulun puolella.
Mitäs pahaa siinä on, jos haluaa tehdä työtä mieluummin "lahjakkaiden menestyjien" kanssa kuin "heikkojen nuorten" kanssa? Eikö jokaisella ihmisellä ole oikeus hakea ensisijaisesti juuri oman kiinnostuksensa mukaista työtä. Miksi pitäisi työskennellä semmoisissa tehtävissä joissa ei viihdy kun voi pyrkiä kohti mukavanpaa työpaikkaa?
Näyttää siltä, että aloittaja ei ole toiveidensa kanssa yksin, sillä niin kuin aloittajankin tapauksesta käy ilmi, lukioon on vaikea päästä opettajaksi.Useimmat mieluummin opettavat lukiossa kuin peruskoulussa. Mitä pahaa siinä on?
No tuossa ei nyt ole kyllä mitään perää, että useimmat haluaisivat mieluummin lukioon opettamaan! Itse en kuunaan kaipaa jättilukioon opettamaan 30-40 opiskelijan ryhmiä, joissa on mahdoton tutustua keneenkään paremmin, ja tahkoamaan yo-kirjoitusten kanssa. En myöskään ikinä haluaisi leikkimään pikkulasten kanssa alakouluun. Yläasteikäiset ovat mahtavaa porukkaa; heillä on vielä lapsen välittömyyttä ja avoimuutta, mutta heidän kanssaan voi jo toisinaan toimia ja keskustella kuten isojen ihmisten kanssa. Yläasteen aikana tapahtuu paljon kehitystä, jota on upeaa seurata.
Lukion paikkoja on _huomattavasti_ vähemmän auki mol.fi:ssä kuin yläkoulun paikkoja. Tästä voi päätellä, että lukion paikat ovat suositumpia, kun niihin saadaan paremmin opettaja ns. tiskin alta.
No voi hyvää päivää. KAIKKI käyvät peruskoulun, lukion käy vain PUOLET ikäluokasta ja lukiossa on isommat ryhmät. Tämä merkitsee luonnollisesti sitä, että lukion opettajia tarvitaan alle puolet siitä määrästä mitä peruskoulun opettajia. Siksi lukion virkoja on vähemmän.
Ja tuo viimeinen kommenttisi kertoo, ettet tiedä koulumaailmasta mitään. Lain mukaan kaikki opettajan virat on pakko laittaa virallisesti auki. Voin paljastaa, että lähes kaikki molissa auki olevat virat ja osa tuntiopettajuuksistakin on de facto jo annettu tiskin alta jollekulle tutulle, joka on jo luultavasti kyseisessä koulussa töissä. Tämä pätee sekä peruskoulun että lukion virkoihin.
Mutta on se erikoista, että sitä halutaan esiintyä asiantuntijana, vaikka ei mistään mitään tiedetä. Netissähän se onnistuu.
Itse esiinnyt aika huterana asiantuntijana. Otin kyllä huomioon sen, että lukiossa on vähemmän oppilaita ja isompia opetusryhmiä kuin yläkoulussa. SILTI lukion paikkoja on reilusti vähemmän auki, siis suhteessakin paljon vähemmän. Esim. lukion sijaisuuksiin (vaikkapa lukukauden pituinen sijaisuus, jota ei tarvitse laittaa julkiseen hakuun) saadaan siis opettaja paljon helpommin kuin yläkoulun sijaisuuksiin, joita mollissa on suhteellisen paljon avoinna. Ihan aidosti avoinna.
Kaikkia virkoja ei todellakaan laiteta virallisesti auki, koska virkaan voidaan valita sitä jo tarpeeksi kauan ja hyvin hoitanut muodollisesti pätevä henkilö. Kuten useimmiten tehdäänkin, jolloin ei tarvitse laittaa virkaa "leikisti avoimeksi".
Monissa kunnissa virka laitetaan AINA leikisti auki, niin järjentöntä kuin se onkin. Eräskin kollegani hoiti hommaansa tuntiopena viisi vuotta ennen viran vapautumista. Se ei estänyt työnantajaa vetämästä hakurumbaa läpi. Toki hänet virkaan valittiin. Jos kunnassa kouluvirasto on suostuvainen siihen, ettei turhaa hakua tarvitse pyörittää, se pätee aivan yhtä lailla peruskoulun kuin lukion virkoihin. Tällaista, että lukion virat menisivät tiskin alta mutta yläkoulun eivät, ei ole. Kunnassa on siis yleinen käytäntö, jota noudatetaan.
Miten muuten selität sen, että eniten molissa haetaan luokanopettajia? Onko siis niin, että se on kaikkein vastenmielisin homma? Ihme juttu ottaen huomioon, että kyseessä on erittäin suosittu ala, jota opiskelemaan on hyvin vaikea päästä...
Mitään johtopäätöksiä alojen keskinäisestä suosituimmuudesta ei voi tehdä sen mukaan, mitä virkoja on auki ja kuinka paljon.
Sen verran kauan olen näitä hakuprosesseja käynyt läpi ja sivusta seurannut urani aikana, että jotakin kyllä aiheesta tiedän. Esimerkiksi sen, että sijaisia hyvin harvoin haetaan molissa. Yläkouluihin ihan helposti löytyy sijaisia, jos heitä vain saa palkata. Heidät pyydetään töihin sijaislistalta tai tutunkauppana. Päteviä ei toki yleensä saa, mutta epäpätevän sijaisen saaminen yläkouluun ei ole mikään ongelma. Kyseessä on päinvastoin monelle opiskelijalle erittäin haluttu ja suhteellisen rahakas keikka. Mihin ihmeeseen perustuu käsityksesi siitä, että kukaan ei halua yläkouluun sijaiseksi? Itse alalla kauan olleena tiedän kyllä, että ei pidä paikkaansa tuokaan.
Ei kukaan alaa oikeasti tunteva esitä asialleen perusteluina, mitä on molista lukenut. Pitkänlinjan opettajat kyllä tietävät, mikä on todellisuus hakujen takana ja miten arki sijaisten hommaamisineen oikeasti sujuu.
No onpas siinä "asiantuntija". Suurin osa mol.fi:ssä auki olevista openpaikoista on nimenomaan sijaisuuksia. Vain aika harva on virka tai edes tuntiopettajuus. Ja luokanopen paikkoja on paljon auki siksi, että alan työtilanne on parempi kuin aineenopettajien, eikä kaikkiin sijaisuuksiin saada näin sijaista suhteilla.
No vai niin. Käyn molissa viikoittain, eikä "suurin osa" paikoista todellakaan ole sijaisuuksia. Tyypillisesti vain lukukauden tai -vuoden mittaiset sijaisuudet pannaan hakuun. Sekä niihin että lyhyempiin on aina tekijöitä tyrkyllä.
Miten tuo logiikka nyt meneekin niin, että auki olevien lukion virkojen vähäisyys kertoo siitä, että lukiossa on ihanaa, mutta auki olevien luokanopen virkojen runsaus siitä, että siellä on hyvä työllisyystilanne. Eikö sinun logiikallasi hyvä työllisyystilanne sitten johdu siitä, että luokanopena olo on niin kurjaa, ettei siihen kukaan jää? Mitä jos onkin niin, että lukion opettajien työllisyystilanne on huono ja virkoja siksi vähän?
Aika loogista olisi kyllä se, että luokanopen virkoja on paljon, koska peruskoulusta kuusi vuotta käydään luokanopen johdolla. Yläkoulun opettajia tarvitaan vain kolme vuotta, joten virkoja on vähemmän. Lukioon menee isoissa ryhmissä vain puolet ikäluokasta, joten lukion opettajia tarvitaan sitäkin vähemmän.
Saivarteluksi menee molemmin puolin, anteeksi siitä. On vain kovin kyllästyttävää, kun asiasta mitään tietämättömät aina arvelevat yläkoulun open työn olevan kamalaa ja luulevat, että kaikki hinkuvat siitä pois. Voin vakuuttaa, että hyvin harva yläkoulun ope, jonka minä olen tavannut, on haikaillut muihin hommiin tai esim. lukioon. Eipä siitä kauaakaan ole, kun tutkimuksessa todettiin peruskoulun opettajien olevan yksi työhönsä kaikkein tyytyväisimmistä ryhmistä:)
Kannattaa muistaa, että suuri osa opetusalan määräaikaisuuksia ei suinkaan ole määräaikaisuuksia siksi, että ne olisivat sijaisuuksia.
Hei! En koe olevani pikkuporvarillinen tai elitisti. Minua ei todellakaan haittaa se, jos joudun opettamaan heikompiakin oppilaita - joita toki on myös lukiossa. Lähinnä kurinpitoon olen yläkoulussa kyllästynyt, koska en koe olevani mikään luontainen auktoriteetti, vaikka ihan kohtalaisen hyvä työrauha tunneillani mielestäni onkin. Lukiossa työrauhan pitäminen tuskin olisi niin suuri haaste, vaikka niin kuin joku kirjoitti, eivät sielläkään kaikki opiskelijat ole moitivoituneita.
Ja niin, vielä: Aloitusviestin otsikkoni oli kieltämättä vähän provosoiva, mutta ajattelin, että se ainakin herättäisi kiinnostuksen avata tämänn viestiketjun...
Olin itse aluksi yläkoulussa määräaikaisena ja sitten tuli tilanne, jossa vaihtoehdot olivat toistaiseksi voimassa oleva sopimus yläkoulussa tai uusi määräaikaisuus samassa talossa toimivassa lukiossa. Valitsin silloin lukion, ja olen tosi tyytyväinen, vaikka nyt olenkin edelleen määräaikaisena. Jos tietää varmasti haluavansa olla mieluummin määräaikaisena lukiossa kuin virassa yläkoulussa, niin siitä vaan pelaamaan kovaa peliä. Itse en ole katunut juurikaan. Elämässä pitää tehdä sitä, mitä itse haluaa ja ottaa vaikka sitten laskelmoituja riskejä. Jotkut sopivat paremmin yläkoulun ja jotkut paremmin lukion opettajiksi, nämä ovat persoonallisuuskysymyksiä eikä näillä ole mitään tekemistä poliittisten ym. mielipiteiden kanssa.
Oppilaiden kannalta olisi ehkä parempi, että otat suoraan lopputilin ja odottelet sijaisuuksia lukiosta.
Väitätkö sinä, Yläkoulun örkki, että kaikki yläkoulun (tai edes lukion) opettajat todella NAUTTIVAT työstään? Eiköhän sitä voi olla oppilaidenkin kannalta hyvä opettaja, vaikkei suoranaisesti työtään rakastakaan.
Muistathan tasaisin väliajoin mainita oppilaille, että yrität aktiivisesti päästä pois?
Kyllä avoinna olevien työpaikkojen määrä kertoo nimenomaan siitä, onko hakijoilla kiinnostusta avoinna olevaa työpaikkaa kohtaan vai hakevatko pyrkijät johonkin muuhun työpaikkaan. Luulisi yksinkertaisemmankin tämän asian oivaltavan.
Jos lukion opettajan työpaikkoja on todella vähän avoinna ja yläasteen opettajan paikkoja paljon auki- kertoo se siitä, että työtä vailla olevat ihmiset hakeutuvat mieluummin lukioon kuin yläasteelle opettamaan. En ymmärrä miten joillekin tämän asian ymmärtäminen voi tuottaa vaikeuksia.
Ja kaikki ihmiset eivät vaan halua yläasteelle opettamaan. Kaikki lääkäritkään eivät halua terveyskeskuksiin töihin jne. Niin kauan kuin on valinnan varaa, ihmiset hakeutuvat sellaisiin työpaikkoihin, jotka heitä kiinnostavat!
Sinun "tietosi" aiheesta perustuvat mol.fi-sivustoon ja ennakkoluuloihin. Oletko koskaan hakenut yläkoulun open paikkaa? Jos olisit, tietäisit pääkaupunkiseudulla kisaavasi helposti sadan toiveikkaan hakijan kanssa. Jos kyse on hissan paikasta, sky is the limit. Yläkoulun open virat saadaan kyllä täytettyä erittäin helposti erityisopettajia lukuun ottamatta. Kuka tahansa alalla pitkään toiminut ja rekrytointia seurannut tietää tämän. Toki on vielä suositumpiakin aloja, mutta ei todellakaan ole niin, ettei yläkouluun olisi halukkaita.
Sinulla on ennakkoasenne, jonka läpi selaat molia, ja sitten luulet asiasta jotain tietäväsi. Niin kuin nyt jostain alasta voisi oikeasti päätellä mitään sen perusteella, mitä molista lukee.
Tuo eka virke on aivan puppua. Virkojen määrä kunnassa on vakio. Jos oppilasmäärä nousee, virkoja voi tipotellen tulla lisää. Kaikki virat pannaan avoimeen hakuun muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Opetusalalla siis avainten virojen määrästä ei voi päätellä hakijoiden kiinnostusta, koska virkoja siis on aina sama määrä ja kaikki pannaan hakuun. Esimerkiksi hissan virkoja on auki yhtä paljon kuin muitakin saman tuntimäärän virkoja. Mutta hissan open on vaikea saada paikkaa, koska hakijoita on niin paljon. Eli avointen virkojen määrä ei kerro mitään siitä, miten haluttu paikka on.
Terveyskeskuslääkäreiksi ei ole juuri hakijoita. Yläkoulun opettajan virkoihin niitä on runsaasti.
On kyllä tosi hassua, että noin kiihkeästi halutaan tietää, vaikka ei mitään oikeasti tiedetä. Että on niin valtava pätemisen tarve, että pitää esittää olevansa jokin asiantuntija, mitä tulee ihan vieraan alan rekrytointiin. Kiitos nauruista tähän asti, nyt on vitsi niin vanhentunut, että so long:)
Kirjoitat :"hissan open on vaikea saada paikkaa, koska hakijoita on niin paljon". Se kertoo siis siitä, että kyseiseen paikkaan on vaikea päästä töihin, koska hakijoita on paljon yhtä avoinna olevaa paikkaa kohti ja työpaikka kiinnostaa monia ihmisiä.
Jos sen sijaan yläasteen sijaisuuteen on 2 hakijaa, se tarkoittaa sitä, että ihmisiä ei kiinnosta kyseinen työpaikka vaan ihmiset hakeutuvat mieluummin muualle työhön. Terveydenhoitoalalla tämä näkyy niin, että kun hoitajan paikka on auki, siihen ei ole hakijoita. Ihmisiä on kyllä koulutettu alalle mutta hoitajat hakeutuvat muille aloille paremmin palkattuihin työtehtäviin.
Ihmettelen syvästi, että yliopistokoulutuksen käynyt ihminen ei ymmärrä näin yksinkertaista asiaa!
Lukutaito kunniaan todellakin! Tuon esimerkin oli juurikin tarjoitus valottaa, että yläkoulunopen paikat ovat haluttuja. Olisikin aina kaksi hakijaa, hehehe. Ei ole sellaista tilannetta, että aineenopen paikka olisi auki ilman kymmeniä hakemuksia. Mutta silti täällä väitetään, että kukaan ei halua yläkouluun.
Hoitoaloille on valmistunut kymmeniä tuhansia sairaanhoitajia ja lähihoitajia, jotka ovat hävinneet alalta. Muutama on tietysti lähtenyt ulkomaille mutta suurin osa on vaihtanut alaa kokonaa. Esim. itse tiedän yhden lähihoitajan, joka on pitänyt miehensä kanssa pitseriaa useita vuosia.
Syy siihen miksi hoitoaloilla on työvoimapulaa on se, että ihmiset eivät ole kiinnostuneita hoitoalan työpaikoista vaan hakeutuvat muihin tehtäviin.
Kyllä se vaan niin on, että mitä mielenkiintoisempi työpaikka sitä enemmän on hakijoita. Se koskee niin opetusalaa, hoitoalaa kuin vaikkapa kiinteistöalaa. Parhaisiin paikkoihin on vaikea päästä töihin, koska halukkaita on niin paljon!
Tuon rautalanka-nimimerkin takana on joku muu kuin minä, joka asiasta aloin kanssasi äääää aluksi vääntämään. Eli ehkä joku muukin lisäkseni on oivaltanut, miten nämä jutut todellisuudessa menevät.
Ja tiedoksesi, että olen kyllä hakenut yläkoulun open paikkoja niin pääkaupunkiseudulta kuin muualtakin. Pk-seudulla olisin päässyt haastatteluun neljään viidestä hakemastani paikasta (yhteen paikkaan oli jopa huimat neljä hakijaa, joista kaksi oli muodollisesti päteviä), mutta en mennyt haastatteluihin, koska sain töitä Jyväskylästä, jonka pitäisi mukamas olla vaikeimpia paikkoja (vastavalmistuneen) saada töitä.
Ks. "Kansalaiskasvatuksen autiomaa":
https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:jrEs9hDSqhcJ:www.enorssi.fi/hankkeet/kansalaisvaikuttaminen-1/julkaisut-1/Kansalaiskasvatuksen_autiomaa.pdf kansalaiskasvatuksen autiomaa&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESh57aHg4socik1D0dAcfhlUVujqXS461L4EfEXS08oxn_EGg0aQWBbGrqfGRF9hC5o0GVFIKZPht_fy_sFdSbRd4MrJtDCZm-4xbGXysh4lWK1JKoREcXnPcWyYmHNpsVvxsugQ&sig=AHIEtbQainZbLg4ankxe4iGSUFH_3NAelA
...ja varsinkin s. 8 eteenpäin. Vapaan koulutuksen tukisäätiö... ja muuta fantastista...
JAtkossa on vielä vaikeampi päästä, koska lukiossa opiskelevien määrä tippuu ja tulee tippumaan huomasti. Seuraavaksi vähennetään lukio-opettajien paikkoja.
Nyt seuraava puukko isketään myös koulutukseen, tulee miljardisäästöt seuraavina vuosina ja se tarkoittaa, että kun jatkossa opettaja jää eläkkeelle, virkaan ei oteta ketään.
Että näin...
Melkeinpä tekisi mieli sanoa alalle haluavia, että mene muualle töihin, muualta saat leivän... Muutaman vuoden päästä tilanne on se, ettei yksikään valmistunut opettaja pääse töihin, koska työpaikkoja vähennetään rajusti, opetusryhmiä kasvatetaan jne. Se johtaa siihen, että jokainen, jolla on kokemusta menee ohi vastavalmistuneitten ja kilpailevat niistä harvoista paikoista, joita tulee auki. Virkoja ei avata, ne muutetaan korkeintaan tuntiopettajuuksiksi tai määräaikaisiksi.
5-10 vuoden päästä meillä on kaunis armeija työttömiä opettajia ja yliopiston opinto-oppaassa lukee edelleen "työnäkymät hyvät..."
Ja he, jotka opiskelevat nyt opettajiksi, vaihtakaa alaa, kun vielä voitte opiskella ja teillä on opinto--oikeus! Jatkossa sekin kaavaillaan maksulliseksi valmistumisen jälkeen.
Kuitenkin kaiken aa ja oo on ollut peruskoulu. Siitä se lukiokin on saanut ne opiskelijansa. Tästä systeemistä ovat jenkitkin kiinnostuneita:
http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/420699/Suomalaisopettajalle USAssa palkinto koulutusihmeen avaamisesta
... että vihatkaa vaan kaikki Hölmölän isännät peruskoulua, joka teillekin on arvon antanut...
Kuka tässä nyt on peruskoulua vihaamassa? Ainoa Hölmölän isäntä taidat olla sinä itse. Ihme, että edes vaivauduin kommentoimaan provoviestiäsi muuten.