Olen vastavalmistunut äikän ope ja aloitan tammikuussa työn, johon kuuluu myös aika paljon ilmaisutaidon opettamista. Ongelmana on se, etten ole opiskellut ilmaisutaitoa/draamakasvatusta lainkaan ("omassa" yliopistossani sitä ei voinut opiskella), joten koen olevani hyvin epävarma ilmaisutaidon opettaja. Epävarma etenkin sen suhteen, miten saan tehtäväideat riittämään koko vuodeksi...
Varmasti on olemassa jonkinlaisia ilmaisutaidon opaskirjoja, ja niitä aionkin käydä hakemassa kirjastosta. Olisi siis kiva kuulla kirjasuosituksia: missä opuksissa etenkin on hyödyllisiä ilmaisutaidon harjoitteita? Teoriaakin olen toki valmis lukemaan. Ja jos olisitte valmis antamaan vinkkejä ilmaisutaidon opetukseen - tai vaikkapa jakamaan kivoimpia tehtäväideoitanne tällä palstalla - niin olisin niistä todella kiitollinen!
Varmasti on olemassa jonkinlaisia ilmaisutaidon opaskirjoja, ja niitä aionkin käydä hakemassa kirjastosta. Olisi siis kiva kuulla kirjasuosituksia: missä opuksissa etenkin on hyödyllisiä ilmaisutaidon harjoitteita? Teoriaakin olen toki valmis lukemaan. Ja jos olisitte valmis antamaan vinkkejä ilmaisutaidon opetukseen - tai vaikkapa jakamaan kivoimpia tehtäväideoitanne tällä palstalla - niin olisin niistä todella kiitollinen!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Me teimme ensin erilasia improvisaatioharjoitteita ja muita pieniä juttuja. Sitten harjoittelimme näytelmän syksyllä ja toisen keväällä. Myös aamunavauksiin teimme ohjelmaa.
Päivi ja Timo Sinivuoren kirjat "Esiripusta aplodeihin" ja "Esiripusta arvoihin" ovat hyviä. Kannattaa myös tutustua PS-kustannuksen "Itsetunto kohdalleen" -oppaaseen. Oppaassa on paljon esiintymis- ja vuorovaikutusharjoituksia, joissa tavoitteena on kehittää itsetuntoa ja -tuntemusta.
Mulla on vasta vähän kokemusta ilmaisutaidosta. Olen lukion äikänope ja ilmaisutaidon kurssi järjestetään kerran vuodessa. Kurssin valitsee hyvin valikoitunut joukko, jolla on omia ideoita ja innokkuutta monenlaiseen. Olenkin lähtenyt liikkeelle heidän toiveistaan ja tavoitteistaan. Kokonaisen näytelmän tekeminen on aika rankkaa, eikä se välttämättä ole edes tarkoituksenmukaista. Pienet harjoitukset, joissa käsitellään esim. tunteita, ovat usein mielekkäämpiä ja hyödyllisempiä.
Tsemppiä ilmaisutaidon opettamiseen!
Kiitos, kävin lainaamassa nuo ja muutaman muunkin kirjan, ja vaikuttavat oikein hyviltä!
Näkee taas, kuinka paljon ko. ainetta arvostetaan. Kuka tahansa, joka suostuu tunnit ottamaan kelpaa opeksi.
Nämä tunnit voisi ja kannattaisi hyödyntää esimerkiksi sosiaalisten taitojen tai vuorovaikutustaitojen harjoitteluun erilaisten harjoitteiden avulla. Mutta toisaalta taas ilman omaa kokemusta ja tekemistä opaskirjoista ei ole sinulle mitään hyötyä. Et sinä niiden kautta opi ymmärtämään ainetta tai sen opettamisen mielekkyyttä ja keskeistä sisältöä.
Ooh, suuri ilmaisukasvattaja, olet varmaankin käynyt ilmaisutieteiden tohtoriksi! Emmehän me tietysti voi koskaan ymmärtää aineen mielekkyyttä tai ainetta muutenkaan, mutta pakko yrittää, sillä yliopistokoulutuksessa saimme noin 10 op:n pohjan aineen opettamiselle.
Yksi syy tähän "kuka vaan" -mentaliteettiin on se, vaikka olisikin pätevä opettamaan ilmaisutaitoa, ei siitä makseta palkkaa, ainakaan lukiossa. Jos äidinkielen ope opettaa lisäksi ilmaisutaitoa, se nostaa opetusvelvollisuutta 16 tunnista 17 tuntiin. Käytännössä tästä ei siis makseta palkkaa. ikävää on, että paljon pätevää voimavaraa on siis täysin hyödyntämättä. En tiedä kovin monta, jotka jaksavat vuodesta toiseen opettaa ilmaiseksi ilmaisutaitoa. Minusta ainakin tuntuu, että ilmaisun tunnit vaativat aina paljon enemmän suunnittelua kuin tavalliset äikän tunnit. Siksi tuo palkka-asia mättääkin.
Aloittajalle sellaisia terveisiä, että ryhdy vaan rohkeasti kokeilemaan erilaisia menetelmiä. Lähde liikkeelle leikeistä, kokeile improvisaatiota, anna oppilaiden valmistaa omia esityksiä. Tekemällä oppii ja alan koulutusta on saatavilla lyhyinä kursseina alkuun ja sitten voit harkita draamakasvatuksen opiskelua myös avoimessa yliopistossa.
Lähde pienistä asioista liikkeelle, niin opiskelijatkin tekevät. Mitään suurta ja ihmeellistä sen ei tarvitse alkuun olla. jotkut opiskelijat ovat kurssilla vain riemuissaan, kun ensimmäistä kertaa uskaltavat esiintyä jossakin harjoitteessa. Puheviestinnän opinnot ovat myös avuksi. Niistä sinulla on kai kokemusta ja ilmaisuhan on osaltaan myös puheilmaisua.
Toivotan sinulle rohkeutta ja iloa ihanaan oppiaineeseen!
Lainauksia aikaisemmista viesteistä: "Ongelmana on se, etten ole opiskellut ilmaisutaitoa/draamakasvatusta lainkaan." "Kuka tahansa, joka suostuu tunnit ottamaan kelpaa opeksi." "...vasta vähän kokemusta ilmaisutaidosta" "...vaikka olisikin pätevä opettamaan ilmaisutaitoa, ei siitä makseta palkkaa."
Nämä kirjoitukset kolahtavat minuun, teatteritaiteen maisteriin, teatterin aineenopettajaan. On totta, että teatteri yhtenä taideaineena on aliarvostettu ja huonosti tunnettu - voiko olla niin, että turkkalaiset vastenmielisyyttäkin herättävät kiihkon vuodet värittävät yleisiä käsityksiä teatteritaiteesta, sen opettamisesta ja opetuksen tavoitteista?
Minun näkökulmastani on kurjaa, että teatteria (tai ilmaisutaidon teatterin osa-aluetta) opettavat henkilöt, joilla ei ole omaa kokemusta teatterin tekemisestä. Olisin itsekin epämukavuusalueella jos teatteriopettajana joutuisin opettamaan äidinkieltä tai vaikkapa musiikkia, joita en ole opiskellut. Toisaalta pätevien teatteriopettajien työllistyminen vaikeutuu, kun teatteritaiteen opetuksen pätevyysvaatimukset ovat "joustavat" tai käytännössä niitä ei vaadita.
Palkkaus lukioissa riippuu siitä, minkä oppiaineen sisältöön teatteriaineiden kurssit on kunta- tai koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa liitetty. Jos kurssi on osa äidinkielen oppiaineen soveltavia kursseja, on opetusvelvollisuus tullut äidinkielen mukaan. Jos taas kurssi on muita koulun soveltavia kursseja, opetusvelvollisuus määräytyy virkaehtosopimuksen kohdan ”muut valinnaisaineet” mukaan eli opetusvelvollisuus nousee 16:sta 23:een. Melkoinen epäkohta, eikö totta. Samassa 'muut valinnaisaineet' kategoriassa ovat tanssi ja media.
Tiedän, että OAJ:ön on tehty esitys virkaehtosopimuksen muuttamiseksi teatteriopettajan opetusvelvollisuudesta, teatterin liittämiseksi taideaineiden opetusvelvollisuuden kategoriaan (20). Se on jo hyvä parannus. Katsotaan toteutuuko se. Kokonaan toinen asia on, milloin yleisesti havahdutaan siihen valtavaan valmistelun määrään, jota jokainen teatteriopettaja tekee materiaalin ja etenkin esitysten eteen. Näytelmiä ja muita ohjelmanumeroita valmistettaessa teatteriopettaja tekee teatteriohjaajan työtä kuitenkin pedagogiikasta tinkimättä. Se on haasteellisempaa kuin ammattilaisten ohjaus.
Kiitos teatteriopelle, kun näin monipuolisesti kommentoit asiaa. Toivotaan, että esityksenne opetusvelvollisuuden laskemisesta menisi läpi. Oppilaiden etu olisi, kun olisi pätevä ja asiansa osaava teatteriope. Monet ihmiset eivät tunnu ymmärtävän ollenkaan,kuinka vaativaa ilmaisutaidon opettaminen on. Tuntien j produktioiden suunnittelu vie itseltäni ainakin tuplasti aikaa verrattuna normaaliin äikän tunnin ja kurssin suunnitteluun.
Ikävä kyllä, ilmaisutaidon opetus on mielestäni pahasti aliarvioitua. Koulussakin se on oppiaine, joka mielestäni parhaiten lisää nuoren itsetuntemusta, -arvostusta ja kykyä eläytyä toisen asemaan. Ilmaisutaito on ihmisenä kasvamista.
Jaksamista teatteriopelle haastavassa työssä! Toivottavasti teatteriopetuksen tilanne paranee!
Viittomakielen ohjauksen perustutkinnon koulutukseen kuuluu valinnaisena ilmaisutaidon kurssi 15 osaamispistettä. Eli äidinkielen opettajat: ottakaa työssäoppimaan viittomakielen ohjaajaopiskelijoita, jotka voivat puolestanne n. 225 tuntia niska nilessä suunnitella, ohjata ja palvella oppilaita, jotka haluavat valinnaiseksi lukiossa tai ammattiopistossa / kansalaisopistossa ilmaisutaidon - ja ihan ilmaiseksi!
Ijvgjllk