Löysin vihdoin tarperksi voimaa ja rohkeutta erotakseni narsistisesta persoonallisuushäiriöstä (ja alkoholi- ja lääkerippuvuudesta) kärsivästä miehestä 6 kk sitten, 6 vuoden yhdessäolon jälkeen. Meillä on yhteinen 3 v lapsi. Suhteessa oli niin taloudellista hyväksikäyttöä kuin henkistä väkivaltaakin. Ja myös fyysistä... Ex mm. iski nyrkillä reiän seinään pääni viereen - mutta "pelasti" tilanteen kertomalla että jos hän olisi oikeasti halunnut satuttaa minua niin olisi kyllä osunut, ja että osaa kyllä halutessaan lyödä niin että kerrasta on henki pois... En oikeastaan halua sen enempää avautua omista, onneksi nyt jo taakse jätettyyn elämään kuuluvista, kokemuksistani, vaan pyytää palstan lukijoilta vertaistukea siihen, kuinka jälleenrakentaa itsensä ja oma & lapsensa/lastensa elämä narsistin jälkeen? Siis: kuinka olette pystyneet jatkamaan elämäänne ja kokoamaan itsenne? Mikä on auttanut? Onko jotain sudenkuoppia joita kohtalotovereiden (nämä kokemukset narsisteista vaikuttavat häkellyttävän yhdenmukaisilta) kannattaisi välttää?
Narsistista toipuminen
Vielähajalla
3152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaiken yhteydenpidon täydellinen lopettaminen kiusaajaan on tärkeetä. Se tyyppi ei muuksi muutu vaikka niin yrittäiskin väittää.. Ja puhuminen läheisten kanssa! Sellasten läheisten kanssa jotka oikeesti jaksaa kuunnella ja tukea vaikka ne stoorit ois joskus sellaisia et vaikee tajuta jos ei oo kokenu samaa itse.
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html
No tuostakin voisit löytää jotain apua itsellesi...ja lukemalla noita, yksi sivu johtaa toiseen jne...tieto lisääntyy...
No...älä retkahda toiseen narsistiin, vaikka kuinka olisi ihanan tutun oloinen olento. Opettele tuntemaan itsesi ja tunnistamaan sinua satuttavat ja loukkaavat teot ja sanat, äläkä ota niitä vastaan enää keneltäkään. Voit aina kävellä pois kun sinusta tuntuu ahdistavalta. Sinun pitää oppia välttämään ahdistusta ja hakemaan hyvän olon ja ilon pilkahduksia nyt tässä vaiheessa. Olen varma, että olet marinoitu ahdistuksesta, joten lisää samaa ei tee sinulle yhtään hyvää.
Jauha narskusta niin kauan kun tuntuu, mutta yritä välillä puhua muustakin (jos siis on näin), pikkuhiljaa alat kiinnostua mukavemmista asioista ja elämäsi muuttuu pikkuhiljaa valoisemmaksi.
Mutta ennen kaikkea ja neuvo nro: opettele tuntemaan itsesi, muuten annat toisen määrittää kuinka kurja ja surkea olet ja kuinka kaikki loppujen lopuksi oli sinun vikaasi ja syytäsi.