Kivitaloon runko

Mitä paksumpi on valettava betoniosuus, sitä lujempi tulee ja näin ohuissa rakenteissa senttikin vaikuttaa paljon. Yhtenäinen yksi valuaukko voi olla kymmenenkin kertaa lujempi, kuin kaksi ohutta, vaikka betonimenekki olisi sama.
Työn laatu betonin tiivistymisineen on erittäin tärkeää, kaikki rotankolot valussa heikentävät rakennetta, joten vibralle on käyttöä.
Mitä paksumpi on eristyskerros niin sitä parempi eristävyys ja sentilläkin lisää on merkitystä.
Kylmäsillattomuus on yksi kivirakentamisen vaikeuskertoimia ja on olemassa paljon parempia tuotteita markkinoilla, kuin edellä luettelemasi.
Pelkkä harkko on yleensä se halvin osa runkoa, selvitä myös mitä erikoisosia tarvitaan rosteria ja galvanoituja tukia ym. Miten paljon perustuksiin kuluu valuuttaa enemmän harkon heikon rakenteen vuoksi jne...
Kivitaloa toteutettaessa on hyvin tärkeää suunnitella moduuliin mitoille, niin korkeus kuin pituuskin. Rahaa ja työaikaa säästyy, sekä hermoja.
Nyt tarkkaa harkintaa, kun harkkolasti on pihassa saven keskellä ei mitään ole enää tehtävissä.

Kylmäsillattomuus on yksi kivirakentamisen vaikeuskertoimia ja on olemassa paljon parempia tuotteita markkinoilla, kuin edellä luettelemasi. --> mitäs tämä kylmäsillattomuus tarkoittaa? Mitä parempia on?

Tässä on onneksi muutama kk aikaa miettiä, juuri sikis pitää kartoittaa vaihtoehdot puolueellisia ja puolueettomia tahoja kuunnellen...

Pohjan pitäsi olla kiveä, mutta joutuukos tuota tuulettavaa phjaa varten paljon mennä alaspäin?

Sitten, kun toiset sanoo, että valuharkko on nopeampi, kuin esim "liimattava/muurattava", eli jos tuossa säästää valussa 5k niin tuleeko takkiin 10k pidemmän pystytyksen vuoksi?

Ajattelin lähinnä tuulettavan olevan parempi... Tontti pitäisi olla koko lailla kallion/kiven päällä eikä alustavien pohjatutkimusten mukaan pistäi olla ollenkaan tarvetta paaluille. Louhimisesta en tiedä vielä.
Jos se lujuus ja kesto tulee oikeastaan vain betonista, niin onko ne vain eristeen toiselta puolelta valettavat huonoja ed. mainitusta syystä?
Tarkoitatko tuolla muotin tekemisellä eristeestä näitä eristeharkkoja esim. entinen maxit yms? Ja on kai esim. Lakalla noita eristeharkkoja.
Ja näiden työstäminen helpompaa = onko myös nopeampaa laittaa 3000 harkkoa pinoon - meneekö se kk:ssa?
Vai tarkoitatko tuolla eristeestä rakentamisella esim. siporexharkkoja?

Itse valitsin 2010 halvimman mukaan ja halvin oli HB sekä muurattavassa että valuharkossa. Pystytys nopeudessa ei ollut eroa. Tai valuharkkoseinissä kesti pidempään kun rakennesuunnittelija oli piirtänyt vaikeisiin/korkeisiin paikkoihin ja ne piti valaa monessa osassa. Perusseinät teki muuraaja kahden apumiehen voimin. Muurausaikaa tai latomisen aikaa on vaikea arvioida kun rakennusvaiheessa niihin kohdistuu niin monta muuttujaa (sää, toimitukset, muut työvaiheet). Lisäksi jokainen rakennuskohde on erilainen eli turhaa verrata muiden työmaita. Karkean arvion toki saa tehtyä, jos kaikki on mennyt hyvin ja samoin käy sinullakin.

Aikataulusta voi sanoa sen että ei kannata laskea aikataulua kovin tiukaksi (meillä ei ollut ollenkaan, silti muutettiin vuoden päästä asumaan, siitä kun olin raivannut tontin). Aikataulu tuppaa muuttumaan sitä mukaan onko palkkitehdas lakossa tai jos ontelotehtaassa on YT-päällä. Meillä tapahtui molemmat ja niistä on turha itkeä, se kuuluu pelin henkeen.

Meillä ei kylmäsiltoja ole rakennepiirrustuksissa ja teko vaiheessa olin itse mukan laittamassa villat ja uretaanit, eli tehtiin kyllä omistajan pieteetillä ja muurarin vanhan liiton ammattitaidolla.

Meillä tehtiin kalliolle ja ainut järkevä tapa perustaa oli maanvarainen laatta (räjäytettävää riitti siinäkin), ehkä johonkin heteikköön tuommoinen ryömintätila on hyvä.

Kun tekee rungon 150mm tai 200mm valuharkosta, niin vähän jytkympikin rekka saa ajaa seinään, eikä sisällä tipu taulut seinältä. Eristeeksi anturasta asti 250mm EPS, mikä lämitään laastilla kiinni.

Tuulettuva alapohja, mutta EI ulkoilmalla tuulettuvaksi, vaan EPS eristeet makaamaan maata vasten ja se rossipohja onteloista ilman eristeitä. Ontelon alta sitten ilmaa vaihdetaan pienellä vaihdolla talon IV-koneella ihan normaalisti.

Tuo on ns. lämmin alapohja. On aivan älytöntä päästää pakkasta talon alle. Tällä lämpimällä alapohjalla saadaan tuulettuvan alapohjan hyödyt, mutta ilman mitään putkien jäätymisvaaraa jne...

Joissain kunnissa on tosin niin idiootti rakennusvalvonta, että tuota joutuu vääntämään rautalangasta että ne tajuavat kyseessä olevan "maanvarainen lattia", mutta eristeen ja pintavalun välissä sattuu olemaan 1 - 1,2m ilmaa.

jos teillä on pakkasta tuulettuvassa alapohjassa ni joku on menny kyllä vituiks. maata vasten on turha panna kallista styroksia. sepelin voi panna ni mukavempi liikkua. mut ei sinne kyllä mitään eristettä tarvii....

Joko on hometalo suunniteltu?

Kivitalonkin saa homeeseen jos tekee tuulettuvan alapohjan ja alkaa nysväämään kylmäsiltojen kanssa.

Täällä olisi tarjolla hyviä 70-asbestilevyjä uuteen taloosi. Saat kerralla kaikki vanhat virheet samalla kertaa tehtyä...

Levyt taitaa vielä puuttua tästä ketjusta.

Tee lammiharkoista itse koko tönö. Saat nukkua yösi rauhassa ilman huolia reklamoinneista ja työkuluista. Neljässä viikossa pykäät yksin 150m2 pientalon lammiseinät 6 tuntia duunia joka päivä tehden. Aikaan sisältyy myös pari kerrosta ontelolaattoja asennettuna.

Jaa meillä reilu 800€/m2 muurarin muuraamana. Oisit tehnyt kevytsoraharkosta niin olisit saanut energiatehokkamman talon halvemmalla ja ammattilaisen tekemänä.

Vaikee määritellä tasoja, kun ei tiedä monta kerrosta on kullattu