Hirvikoiran koulutus.

Hyvä homma, että siinä on karjalaista mukana. Jos hyvin käy saat koiran, joka hirven aistittuaan laukkoo kymmenkunta pitäjää ja satakunta seuraa sen hirven perässä. Semmoinen se on kunnon koira, joka ei älyä luovuttaa. Meilläkin oli kerran koira nimeltä Toivo ... melkoinen oli. Sen kun laski ovesta oli äiti naputtamassa nettiin ilmoitusta, että onko kukaan nähnyt meitin Topia. Ihan kiltti ja panta kaulassa, muttei tykkää kissoista eikä homoista. Sen kun muistat, että se joka vitsaa ja kirosanoja panttaa se koiraansa vihaa.

Kiitos vastauksesta!:) Mutta en toivoisi että se laukoisi päivät ja yöt metissä, nykyinen lintukoira onneksi tulee metsästä heti kun vain kutsuu, välillä turhankin omatoimisesti...

Jos annat koiralle vain metsäreissuja paljon ja osoitat että olet itsekin kiinnostunut hirvestä niin koira kyllä hoitaa loput.
Tässä pala kopioitua koulutusohjetta.
Totuta koirasi heti alusta alkaen myös autokyytiin.

Kun koirasi alkaa päästä metsäpelosta ja hakulenkit pitenevät, aloita totuttelu hirvelle. Jos koirasi osoittaa kiinnostusta pieneen riistaan, on se vain merkki siitä, että metsäveri virtaa kiihkeänä koirasi suonissa. Linnun ampuminen nuoren koiran haukkuun tuskin haittaa, mutta se saattaa olla kiinnostunut myös jäniksestä. Jänistä älä missään tapauksessa ammu, mutta älä myöskään moiti koiraasi, vaan osoita se selvästi, ettei isäntä ole jäniksestä yhtään kiinnostunut. Kun lähestyt koirinesi oletettua hirven olinpaikkaa, tee se ehdottomasti tuulen alta ja erittäin hitaasti. On erittäin tärkeää, ettei hirvi tiedä sinusta mitään. Lähesty äänettömästi ja anna koirallesi aikaa löytää hirvi itse. Etene vain silloin kun koira käy luonasi. Jää taas kuuntelemaan, kun koira katoaa.

Kun koira löytää hirven, se voi ruveta haukkumaan sitä hetikin, mutta saattaa myös olla, että se tutkii sitä aikansa ja tulee luoksesi. Osoita selvästi, että olet hirvestä kiinnostunut ja yritä seurata hirveä jos se on paennut. Älä missään tapauksessa lähde heti kotiin, vaikka koira pätkän haukkuisikin. Yritä saada hirveen uusi kosketus. Koirasta on helpompi saada sitkeä pysäyttäjä jos sille alunperin opetetaan, että peli ei pääty siihen, jos hirvi lähtee.

Tuosta sinun Karjalankarhukoiramix. yhdistelmästä saattaa kyllä tulla melkoisia hirvenkäsittelijöitä. Onnea kouluttajan taipaleelle niinkuin myös itse koiralle.

En huomannut tuota mainitsemaasi verijälkeä joka on erinomaista harjoitusta koiralle myös hirvitöitä ajatellen, joten siitä vaan kuten kaikki muutkin yhteistyöt vain parantavat koiraa.

Kiitos, testasin ukin tuomalla hirvenverellä Pohjiksellani verijälkeä, suunnitelmissa että alettais harjoitella haavoittuneen riistan jäljestämistä, kun ei linnut kiinnosta paljoakaan....

älä vie liian aikasin koiraa hirvelle, joskus hirvi saattaa olla vihaisella päällä ja pentu koira voi saada hirvikammon. muista opettaa koira laukauksiin jo nuorena.

Kiitos:) Isällä kyllä jonkinlainen kammo hirviin, hirvi potkaissut päähän jo nuorena...

Jaa,yksi päänaukoja, noo...kyllä niitä joka keskusteluun mahtuu:))
Tarkoitin kyllä pentueen isää, koiraa, maalaisjärjen käyttö sallittua.

Hirvikoira jolle ei ole opetettu tottelevaisuutta ja ihmisten kunnioittamista on ihan yhtä hyvä metsästyskaveri kun susi. Vaikeampaa on kouluttaa metsästyskoirasta tottelevainen kuin hyvä haukkuja/ajaja. Koiran pitää tulla tilanteesta aina pois, kun omistaja käskee. Siihen kannattaa panostaa. Koiran luottamus täytyy ansaita monilla metsäreissuilla. Monta päivää pitää uhrata myös totuttamalla koiraa esim hevostalleilla hevosiin, maatiloilla eri elukoihin. Koira ei saa tappaa kenenkään kissaa eikä kania.

Lukuisilla toistoilla ja yrityksillä opetan ajokoiria. 8 tunnin ajoon ei ole mitään tarvetta, eikä se ole mikään tavoite. Lyhyemmät ajot riittää, niin ei kärsi koira ,eikä riista. Koirasta monesti näkee minkä pituinen reissu on sille mieleistä. Ei sitä kannata väkisin juoksuttaa. Koirillakin on huonoja ja hyviä päiviä, joten tarvii mennä vähän koirankin mukaan.

Tuossapa tuo nukkuu jaloissa. Oli tarkotus pennun saadessa kaikki rokotukset kolmen viikon päästä kuntoon lähteä junalla koirien kanssa edeltämainittujen isovanhempien luo, jossa on hirviä(Täällä missä me asutaan talsii vain muutama kruunupää metissä) Sielläpä sitä alotettas tuo ura kokeneempien kouluttajien neuvoilla avustuksella.Kiinnostusta tuntuu olevan, haistelee kaikki kohdat perusteellisesti ja ääntä halutessaan lähtee,ainut mikä toisaalta naurattaa on se että pentu pelkää KÄÄPIÖkaniani:DD Mutta onsen kaninkin luonne aika pirullinen...

Haloo??? elikkäs meinsit tosissaan viedä tuon ikäisen pennun hirville (9.11. ollut 6-7vk? )? Jos meinaat saada hakevan koiruuden niin viet sen metsään ja istut itse nuotion ääreen ja annat pennun juosta ja tutkia itse maastoja. varaat lämmintä vatetta ja vaikka lukemista mukaan nin aika kuluu. Jos pyörii likellä niin elä kiinnitä mitään huomiota koko koiruuteen, jos on pyynti veriä niin lähtee kyllä tutkimusmatkalle viimmeistään parintunnin istuskelun jälkeen. jos ei yksin uskalla lähteä niin voitahan tietysti jonkin matkaa kävellä sen mukana mutta ainakun koiruus lähtee ns haku lenkille niin pysähdy odottamaan ja jatkat matkaa vasta kun koira palaa lenkiltä. On tosin sen verran nuori tuo koira, että älä odota liikoja. jos on varhais kypsä niin joskus 6kk jälkeen voi jo alkaa jotain tapahtua, jos ei niin viimeistään 2vuoden iässä tarvii olla jo hyviä töitä hirvelle. Oppiihan ne jotkut vasta 4vuoden jälkeen haukkumaan mutta suosittelen, että jos tuohon kahdenvuoden ikään ei ala metsässä homma toimia niin savua korvienväliin ja uutta pentua kasvamaan. ps. kandee seuravaksi koiraksi hankkia joku rekisteröity puhdasrotuinen, meinaan vain, että jos tulee oikeinhyvä koira niin alkaa harmittaa kun ei voi viedä näyttelyihin eikä kokeisiin. Tietysti ei sekään huono asia ole jos jtkossa pakstin on täynnä hirvenlihaa. eipä muuta kun onnistuneita hetkiä koiruudenkanssa. pps, mahdollisimmanpaljon metsää vain sille koiralle.

En tarkoittanu:D Vaan tutustumaan, pentu on kuitenkin aika pieni, niin ei se jaksa kovin suuria ryteikköjä kauaa mennä(täällä kotikulmilla on jottai pirun pajukkoa ja hyvin vaikea kulkuinen maasto, aikuiselle lintukoirallenikin)mutta siellä missä ne isovanhemmat asuu, jossain päin Pohjan-maata, on sen verran helpompi kulkuinen maasto, kangasmetsiä, mitä lie,että vanha ukkikin jaksaa koiran kanssa talsia siellä, ja kiitos vastauksesta, ei ollut ylimielistä, ja sain taas lisää tietoa:)

Ps:En kyllä meinaa pistää koiraa kuopanpohjalle vaikkei pelaakaan,aina sille voi keksiä muuta, ei minun lintukoirakaan pelaa kuin unelma, olin 6-vuotias kun se meille tuli, niin koulutus jäi isän kontolle, mutta silti kierrellään metissä, ja sai tänä syksynä ukki pudotettua koppelon sille, ja minkin-.-

mullakin pian 4vuotias harmaa norski ja niin paukkuarka,,kovat epämääräiset äänet myrkkyä "pojalle",muutoin aivan ihana,lapsirakas koira,,haukkuminenkin pihalla oikein sujuvaa,,

Oletko saanut koiralle hirvi kokemuksia ja kuinka koulutus on onnistunut?