Mun ongelma on aika laaja... toivottavasti osaatte vastata,
Tää ongelma alko mun jalasta, niin hassulta kuin se kuulostaakin.
No mun jalkaan ilmesty jokin patti, joka muistutti luuta. Se röntkenkuvattiin, mutta mitään ei selvinnyt. Sitten sain lähetteen ortopedille. Hän sanoi suoraan, että minulla on jonkinlainen kasvain... Joko hyvä- tai huonolaatuinen, toisin sanoen se voi olla syöpä.
Vamhempani eivät tästä liikahtaneetkaan... Sanoivat vain, että ei se mikään ole. Se leikataan, ja siitä pääsee ohi.
No kolme viikkoa sitten kävin mangeettikuvauksissa, siinä viimeistään selviää mikä se on. Tulokset tulevat viikon päästä.
Ongelmani on, että minusta tuntuu etteivät vanhempani välitä ollenkaan. He riitelevät, ja kaikki on ennallaan.
Äitini suuttuu pienistäkin asioista, sen ovat kokeneet kaikki perheen jäsenet. Hän huutaa ja joskus jopa paiskoo tavaroita.
Isosiskoni on muuttanut jo pois kotoa. Nyt jäljellä on minä ja kaksi vuotta nuorempi pikkusiskoni. Kun äitini suuttuu hän rupeaa haukkumaan minua, vaikka en välttämättä ole tehnyt mitään. Hän huutaa minulle, että en osaa tehdä mitään oikein, jos olisin tiennyt millainen olet en olisi tehnyt lapsia ja en välitä vaikka hukkuisit...
Yleensä alan itkeä, mutta olen jo unohtanut asian aamulla. Äitini luulee että on aina oikeassa...Isosiskoni tietää sen
Äitini pitää pikkusiskoani täydellisenä, ja kun hän suuttuu hän muistuttaa siitä.
Äitini on suurimman osan ajasta ihana, mutta kun hän suuttuu on parasta olla kaukana...
Olen miettinyt miksi minä olen aina kohteena.
Tää ongelma alko mun jalasta, niin hassulta kuin se kuulostaakin.
No mun jalkaan ilmesty jokin patti, joka muistutti luuta. Se röntkenkuvattiin, mutta mitään ei selvinnyt. Sitten sain lähetteen ortopedille. Hän sanoi suoraan, että minulla on jonkinlainen kasvain... Joko hyvä- tai huonolaatuinen, toisin sanoen se voi olla syöpä.
Vamhempani eivät tästä liikahtaneetkaan... Sanoivat vain, että ei se mikään ole. Se leikataan, ja siitä pääsee ohi.
No kolme viikkoa sitten kävin mangeettikuvauksissa, siinä viimeistään selviää mikä se on. Tulokset tulevat viikon päästä.
Ongelmani on, että minusta tuntuu etteivät vanhempani välitä ollenkaan. He riitelevät, ja kaikki on ennallaan.
Äitini suuttuu pienistäkin asioista, sen ovat kokeneet kaikki perheen jäsenet. Hän huutaa ja joskus jopa paiskoo tavaroita.
Isosiskoni on muuttanut jo pois kotoa. Nyt jäljellä on minä ja kaksi vuotta nuorempi pikkusiskoni. Kun äitini suuttuu hän rupeaa haukkumaan minua, vaikka en välttämättä ole tehnyt mitään. Hän huutaa minulle, että en osaa tehdä mitään oikein, jos olisin tiennyt millainen olet en olisi tehnyt lapsia ja en välitä vaikka hukkuisit...
Yleensä alan itkeä, mutta olen jo unohtanut asian aamulla. Äitini luulee että on aina oikeassa...Isosiskoni tietää sen
Äitini pitää pikkusiskoani täydellisenä, ja kun hän suuttuu hän muistuttaa siitä.
Äitini on suurimman osan ajasta ihana, mutta kun hän suuttuu on parasta olla kaukana...
Olen miettinyt miksi minä olen aina kohteena.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ikävää luettavaa, mutta minulle tuli heti mieleen että taidat olla se surullisen kuuluisa KESKIMMÄINEN. Yleensä perheessä esikoinen on ok joka on saanut tehdä kaikki työt ja saanut vastuulleen liikaa asioita ja pakenee lopuksi kotoa omaan elämään ja kuopus on sit se kaikkein "paras" joka ei tee koskaan mitään väärin tms.ja keskimmäinen on kaiken pahan alku ja juuri, hankala, rasittava, vaikea jne jne... jostakin syystä se vain on niin, mut toivoisin että äidit viisastuisivat ja huomaisivat keskimmäisenkin vahvuudet ja tarpeet.
Uskon/ toivon että kasvain on laatuaan hyvä, mutta äitisi voi pelätä pahinta tai huomaa jos sinuun kohdistuneista vääryyksistä oirehdit niin että epäilet heti pahinta ja haet sillä ei-tietoisesti tarvitsemmasi huomiota ja ymmärrystä, joskus vanhempia ärsyttää kun nuori hakee huomiota omalla lapsellisella tavallaan, mutta pitäisi kypsyyttä löytyä kun on kerran jo yhden lapsen maailmalle saatellut.
Voimia ja jaksamista sinulle.
Muuten viestisi oli ihan täyttä asiaa, mutta halusin nyt vain sanoa,että olen perheeni kuopus ja vanhempani todella inhoavat minua..meillä keskimmäinen lapsi on kaikkein rakkain ja hemmotelluin..minä olen taakka sillä olen ainut lapsista joka asuu enää kotona..vanhempani ovat tehneet selväksi että jos en muutu isoveljeni kaltaiseksi olen kauhea lapsi ja perheemme musta lammas...ja maailman pahin taakka..