Miksi niin tehtiin? Mitään kunnollisia todisteita ei ollut, mutta silti KRP vuoti jatkuvasti lehdistölle tietoja, jossa Gustafssonin vihjailtiin olevan syyllinen. Tavoitteena oli saada kansa uskomaan Nissen syyllisyyteen.
Poliisin peitetoiminta uhkaa oikeusvaltiota
Ma, 10/05/2010 - 20:19 — Mikko Niskasaari
9.5.2010
Kihlakunnansyyttäjät Tom Ifström ja Heli Haapalehto nostivat vuonna 2005 syytteen kolmoismurhasta Bodom-jutussa, vaikka esitutkinnan näyttö osoitti, ettei syytetty voinut olla syyllinen. Ainakin syyttäjien sepittämä tarina tapahtumain kulusta 45 vuotta aikaisemmin Bodom-järven rannalla oli mahdoton. Sen osoitti tekninen tutkinta, ennen kaikkea DNA-tutkinta. Syytettä ei nostettu näytön perusteella, vaan vastoin näyttöä.
Koska toisen ihmisen ajatuksia ei voi lukea, emme tiedä toimivatko syyttäjät tahallaan vastoin virkavelvollisuuksiaan pelastaakseen KRP:n maineen, vai olivatko he aidosti lumoutuneet jutun tutkinnanjohtajana toimineen ylikomisario Tero Haapalan tarinoista. Haapala on hyvä esiintyjä, jolla oli voimakas sisäinen näkemys Bodomin verilöylystä henkiin jääneen syyllisyydestä. Juuri muuta kuin luja usko ei Haapalalla sitten ollutkaan.
Oikeudenkäynnin loppusuoralla, kun syyttäjien kaikilta virityksiltä oli pudonnut pohja, tuotiin viimeisenä valttina todistajaksi jutun päätutkija, rikosylikonstaapeli Markku Tuominen. Hän väitti syytetyn tunnustaneen kolmoismurhan. Tosin kuulustelujen ulkopuolella, tosin kahden kesken, siis ilman mitään näyttöä. Esitutkintapöytäkirjassa ei tällaista tunnustusta ole. Tuominen kuulusteli syytettyä lukemattomat kerrat, mutta ei koskaan ottanut esille väittämäänsä tunnustusta. Hän kysyi kaksi kuukautta vangittuna olleelta epäillyltä kaikkiaan 37 kertaa, millä tavalla nuoret tyhjensivät mukana olleita viinapulloja, pullonsuusta juomalla vai kuppiin kaatamalla, mutta ei kertaakaan tunnustuksesta, jonka epäilty olisi esittänyt pidätyksensä neljäntenä päivänä. Kuulostaako uskottavalta?
Tuominen muotoili tarinansa sikäli taitavasti, että häntä on vaikea pistää vastuuseen väärästä valasta. Kukapa voisi todistaa, ettei epäilty ollut kahden kesken sanonut, kuten Tuominen väitti. On kuitenkin syytä epäillä Markku Tuomisen liittyneen siihen sankkaan joukkoon poliiseja, jotka todistajina valehtelemalla yrittävät saada syytetyn tuomituksi. Olipa tämä syyllinen tai ei.
Poliisin peitetoiminta uhkaa oikeusvaltiota
Ma, 10/05/2010 - 20:19 — Mikko Niskasaari
9.5.2010
Kihlakunnansyyttäjät Tom Ifström ja Heli Haapalehto nostivat vuonna 2005 syytteen kolmoismurhasta Bodom-jutussa, vaikka esitutkinnan näyttö osoitti, ettei syytetty voinut olla syyllinen. Ainakin syyttäjien sepittämä tarina tapahtumain kulusta 45 vuotta aikaisemmin Bodom-järven rannalla oli mahdoton. Sen osoitti tekninen tutkinta, ennen kaikkea DNA-tutkinta. Syytettä ei nostettu näytön perusteella, vaan vastoin näyttöä.
Koska toisen ihmisen ajatuksia ei voi lukea, emme tiedä toimivatko syyttäjät tahallaan vastoin virkavelvollisuuksiaan pelastaakseen KRP:n maineen, vai olivatko he aidosti lumoutuneet jutun tutkinnanjohtajana toimineen ylikomisario Tero Haapalan tarinoista. Haapala on hyvä esiintyjä, jolla oli voimakas sisäinen näkemys Bodomin verilöylystä henkiin jääneen syyllisyydestä. Juuri muuta kuin luja usko ei Haapalalla sitten ollutkaan.
Oikeudenkäynnin loppusuoralla, kun syyttäjien kaikilta virityksiltä oli pudonnut pohja, tuotiin viimeisenä valttina todistajaksi jutun päätutkija, rikosylikonstaapeli Markku Tuominen. Hän väitti syytetyn tunnustaneen kolmoismurhan. Tosin kuulustelujen ulkopuolella, tosin kahden kesken, siis ilman mitään näyttöä. Esitutkintapöytäkirjassa ei tällaista tunnustusta ole. Tuominen kuulusteli syytettyä lukemattomat kerrat, mutta ei koskaan ottanut esille väittämäänsä tunnustusta. Hän kysyi kaksi kuukautta vangittuna olleelta epäillyltä kaikkiaan 37 kertaa, millä tavalla nuoret tyhjensivät mukana olleita viinapulloja, pullonsuusta juomalla vai kuppiin kaatamalla, mutta ei kertaakaan tunnustuksesta, jonka epäilty olisi esittänyt pidätyksensä neljäntenä päivänä. Kuulostaako uskottavalta?
Tuominen muotoili tarinansa sikäli taitavasti, että häntä on vaikea pistää vastuuseen väärästä valasta. Kukapa voisi todistaa, ettei epäilty ollut kahden kesken sanonut, kuten Tuominen väitti. On kuitenkin syytä epäillä Markku Tuomisen liittyneen siihen sankkaan joukkoon poliiseja, jotka todistajina valehtelemalla yrittävät saada syytetyn tuomituksi. Olipa tämä syyllinen tai ei.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuon täytyy olla mielisairas kun puolustelee kaikkia sitä innokkaammin mitä selvemmin ovat syyllisiä, kuten auerskaa ja Nisseä.