Maalämpöreiät ovat useimmiten niin, että ensin on irtomaata ja sitten vasta kallio. Kallion pinnassa valuu vesi kaiken aikaa. Mikä merkitys lienee lämmön siirtymiseen tuolla kalliopinnan huuhtelulla?
Lämmön siirtyminen kallion pinnalla
mietiskelijä.
10396
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suomen kalliopera on todella rikkonaista johtuen kymmenistä jääkausista, joten tuota virtausta tapahtuu pääosin myös kallion raoissa. Tuo rikkonaisuus aiheuttaa turhan usein ongelmia tarttuvana porana vielä yli 200m syvyydessäkin.
Tämä on suunnattu niille, jotkä kiistävät rikkonaisen kallion. Kiinnostaa millaisia perusteluja löytyy sille, että vesi ei voi virrata siinä kallion pinnalla. Tai miten sillä ei ole merkitystä.
Kuten tuolla aiemmin olen kirjoittanut niin vesi virtaa sinne missä sille on vapaata tilaa, vesi ei liiku huvikseen.
Lisäksi vesi liikkuu siellä missä sen on helpointa liikkua.
Maaperässä on erinlaisia kerrostumia ja jotkut kerrokset läpäisevät vettä hyvin ja toiset eivät ollenkaan.
Jos kallion päällä on hyvin läpäisevää materiaalia niin on mahdollista että vesi virtaa kallion pinnalla sillä edellytyksellä että se löytää jostakin vapaata tilaa.
Jos taasen kallion päällä on erittäin tiivistä savea kymmeniä metrejä niin on takuuvarmaa että vesi ei silloin liiku minnekkään.
Itse tein pihakaivon ihan vain puutarhaa varten, 3 m kaivonrenkaita eikä tullut vettä kun pintamaista.
Pukkasin sitten kaivon pohjalta teräsputkea n. 6m jolloin olin 9m kokonaisyvyydessä.
Putkea huuhdellessa tuli vain sinistä savea, ei alkanut pulputa vettä.
Nyt käytän kaivoa sadevesien varastointiin, toimii oikein hyvin.
Ainakaan minun pihapiirissä sadevedet eivät huuhtele kallion pintaa vaan valuvat ojia pitkin jokeen.
Tietenkin onhan suomessa paljon paikkoja jossa kallio on ihan pinnassa jolloin kyllä se aurinko ja sadevedet pääsevät niihin vaikuttamaan mutta jos lhdetään siitä ajatuksesta että kallio lämpenee sadevesien ja auringon vaikutuksesta niin kannataisi tutkia suomen maaperää vähän tarkemmin.
Katso Wikipedia Ikirouta. Selitä sitten minkä takia routa on jopa kilometrin syvyydessä. Maan ytimestäkö tuo kylmyys on peräisin?
Huntsaile hiukan....
Vesi virtaa aina alaspäin maan vetovoiman vaikutuksesta kunnes eteneminen on mahdotonta. Tässäpä onkin järvi, lampi tai meri. Joka tapauksessa vesi virtaa aina muualla paitsi päätepisteessään josta haihtumisen kautta alkaa kierron uudelleen.....
Tontti on 30m merenpinnan yläpuolella ja sitten kairataan 100m syvä porakaivo,
Koukkaako tuo virtaava vesi tuolta kaivon pohjalta matkalla merelle?
Mietitään esim järven rannalle rakennettuja taloja jotka ovat alle 10m lammen pintaa korkeammalla, kuinka syvältä silloin vesi koukkaa?
Kyllä se vesihakeutuu tasapainoon sen lähimmän seisovan veden mukaan.
Tietenkin on virtauksia jossa vesi nousee aika korkeallekkin vaarojen laelle sopivisa kerroksissa mutta vain kun veden lähde on jossakin vielä korkeammalla.
Mutta edelleenkin on jäänyt epäselvksi minnese vesi on matkalla siellä syvällä kallion sisällä kun lähimmät lammet/meri on 10-30 metriä alempana.
Harvapa taitaa omistaa tontin järven rannalta, mutta jossitellahan voi jos muuta ei osaa.Kyllähän yleensä talot ovat kuivilla kankailla.
Vesi virtaa paineen alaisena. Jos kallio on rikkonainen ylempänä olevan veden paine aiheuttaa virtaamisen syvältäkin kallion kautta vaikka korkeuseroa vähänkin. Vesi virtaa aina johtuen sateista. Jos näin ei olisi meillä olisi vadenpaisumus. Vesi ja löytää aina tiensä ja pääasiassa näkymättömissä.
Katseleppa korkeuskäyriä, kyllä ne jostakin löytyvät.
Itse toimin rakennusalalla ja useinmiten ilmoitetaan korot merenpinnasta ja usein pyörii lukuja 20m kahta puolen meidän perällä vaikka meri on 10km päässä.
Mitä tulee veden virtaukseen niin vesi menee lyhintä ja helpointa reittiä, tämän takia 3-6m syvyydestä löytyy useinmiten juomakelpoista vettä, tai ainakin aikoinaan löytyi.
Olisi isovanhemmillamme ollut iso urakka kaivella satojametrejä syviä kaivoja kallioon, onneksi vesi löytyi pintamaista.
Esim. Näsineulan rakennuspaikka (perustus) on 35m näsijärven pintaa ylempänä ja 110m merenpintaa ylempänä.
Jos näihin viitsittäisiin vähäänkään perehtyä niin huomataan että perustelut ovat aika heppäisellä phjalla.
Jos suomen maaperä olisi kuin tahkojuusto niin kyllä järvet tyhjentyisivät pikavauhtia meriin, näsijärvikin olisi tyhjä alta aikayksikön.
Ai niin miksikäs sitä ydinjätteen loppusijoituspaikkaa kaivetaankaan, oliko syy hauras halkeillut kallio?