Mikäli sovitaan keittiöremontin maksusta että hoidetaan kun talo saadaan myytyä ja aikaa kuluu 3vuotta 1kk niin eikö maksua tarvitse hoitaa.
Maksun vanheneminen
argasa
40350
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Keittiöremontin maksun erääntymisen ajankohdaksi on siis sovittu talon myyntiajankohta. Saatavan 3 vuoden vanhentumisaika alkaa vanhentumislain mukaan kulua eräpäivästä, joka tässä tapauksessa on talon myyntipäivä. Jos taloa ei vielä ole myyty, ei vanhentumisaika ole vielä alkanut kulua. Jos talo on jo myyty, vanhentuminen voidaan katkaista vapaamuotoisesti esim. vaatimalla maksua tai muistuttamalla siitä. Jos on katkaistu, alkaa kulua uusi 3 vuoden vanhentumisaika.
>>Jos taloa ei vielä ole myyty, ei vanhentumisaika ole vielä alkanut kulua.
Hyvä nix_nax. Nyt en kyllä yhtään ymmärrä, mihin kommenttisi perustuu.
En syventynyt alun pitäen kysymykseen syvällisesti, vaan lähdin siitä, että 10 vuotta velan syntymisestä on vanhentumisen takaraja, jollei vanhentumista ole katkaistu. Enkä nytkään, puolen yön jälkeen, aio sitä tehdä (esim. HE:stä tutkimalla).
Näyttäisi siltä, että jos tapaukseen sovelletaan vanhentumislain 5 §:n säännöstä, velka ei erääntyisi maksettavaksi - eikä tämän myötä vanhentuisi - koskaan, jos taloa ei myytäisikään. Velka ei vanhentuisi edes ulosottokaaressa säädetyssä 15/20 vuodessa, kun sillä ei ole täyntäntööpanoperustetta eli tuomiota. Ikuinen/elinaikainen velkasuhde tuntuu kuitenkin mahdottomalta.
Voisiko olla niin, että "kun talo saadaan myytyä" ei ole 5 §:ssä tarkoitettu "velallista sitovasti ennalta määrätty eräpäivä", velallinen kun ei ole sitoutunut taloa tiettyyn päivään mennessä myymään? Tällöin sovellettavaksi tulisi 6 §:n säännös, jossa tosin vanhentumisaika on 3 vuotta:
"Jollei kauppahinnan tai muun vastikkeen suorittamisen eräpäivää ole sitovasti ennalta määrätty, vanhentumisaika alkaa kulua, kun myyjä on luovuttanut kaupan kohteen ostajalle tai kun muu velkojana oleva sopijapuoli on täyttänyt oman suoritusvelvollisuutensa."
Tai sitten 8 §, missä vanhentumisaika on 10 vuotta:
"Jos kysymys on toistaiseksi myönnetystä tai ehdollisesti syntyvästä velasta taikka muusta velasta, jonka vanhentumisajan alkamisajankohta ei määräydy 5–7 §:n nojalla, velka vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua velvoitteen oikeusperusteen syntymisestä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu."
Mitä ihmettä, haetaan pilkkua lain kirjaimesta, vaikka sopijapuolilla näyttää olleen yhteisymmärrys talon myynnistä, jolloin ei kai siinä voida puhua vuosista missään tapauksessa, vaan täytyy sen olla normitettu kohtuulliseksi katsottavaksi ajaksi.
Yleinen vanhentumisaika on kolmen vuotta ja se alkaa eräpäivästä silloin, kun eräpäivä on velallista sitovasti ennalta määrätty. Kyllä minä näkisin, että tässä on sovittu eräpäivästä eli se on silloin kun talo on myyty. Osapuolten sopimuksesta käy siis ilmi, että talo on tarkoitus myydä. Jos taloa ei myydäkään, sen omistaja syyllistynee sopimusrikkomukseen ja remontoija voi eräännyttää velan vaatimalla sitä maksettavaksi.
Talon omistajan kannaltahan tällainen sopimusehto on erittäin edullinen, koska näin hän on saattanut välttyä lainan ottamiselta. Viisaampaa ja selkeämpää olisi kuitenkin ollut se, että olisi sovittu jokin deadline, jolloin remonttilasku kuitenkin viimeistään pitää maksaa oli talo sitten myyty tai ei. Sopimusten laatiminen on haasteellista ja maallikko ei välttämättä aina osaa ajatella kaikkea.
Jos talo myydään vaikkapa vasta kahdeksan vuoden kuluttua remontin valmistumisesta, niin 3 vuoden vanhentumisaika alkaisi tuolloin. Tuo 10 vuotta olisi siis kulunut tätä ennen. En näkisi, että saatava voisi tällöin olla vanhentunut tuon 10 vuoden kulumisen perusteella. Lisäksi asiasta olisi varmasti kymmenen vuoden aikana kuitenkin keskusteltu osapuolten kesken ja jokainen keskusteluhan olisi velasta muistuttamista eli vanhentumisen katkaisemista.
8 § ei mielestäni sovellu, koska kyseessä ei ole toistaiseksi myönnetty tai ehdollinen velka.
6 § koskee tilannetta, jossa eräpäivästä ei ole sovittu. Tämäkään ei mielestäni pidä paikkaansa, sillä eräpäivästä ON sovittu, mutta sitä ei ole määritelty tietyksi päiväksi.
5 § soveltuu siis parhaiten.
>>Jos taloa ei myydäkään, sen omistaja syyllistynee sopimusrikkomukseen ja remontoija voi eräännyttää velan vaatimalla sitä maksettavaksi.>Lisäksi asiasta olisi varmasti kymmenen vuoden aikana kuitenkin keskusteltu osapuolten kesken ja jokainen keskusteluhan olisi velasta muistuttamista eli vanhentumisen katkaisemista.>5 § soveltuu siis parhaiten.>8 § ei mielestäni sovellu, koska kyseessä ei ole toistaiseksi myönnetty tai ehdollinen velka.
Ei tarvitse lukea, jos teoreettiset pohdinnat menevät yli ymmärryksen. Kysymyksessä on kuitenkin KESKUSTELUPALSTA, ei kysy ja vastaa -palsta.
Periaatteellisesta velan vanhentumisesta saa toki keskustella, mutta juridisesti tässä pitää lähteä liikkeelle sopimuksen tulkinnasta ja osapuolten tarkoituksesta ja kun se on selvinnyt, edetä syvemmälle sen mukaisesti. Siinähän mennään aika pahasti metsään, jos ladotaan tähän jotkut lakipykälät ikäänkuin vastauksena ja jätetään olennaisin seikka kokonaan mainitsematta.
Siitä olen kyllä täysin samaa mieltä, että tämä on keskustelupalsta ja sellaiseksi tarkoitettu, eikä tosiaan mikään kansalaisen ilmainen neuvontapalvelu, niinkuin jotkut näyttää olettavan.
Olet mennyt metsään, kun kuvittelet, että "lakipykäliä on ladottu ikäänkuin vastauksena". Mitään ei ole ladottu vastauksena, vaan nimenomaan on keskusteltu lakipykälien soveltumisesta, paitsi ap:n tilanteeseen, vanhentumiseen yleisemminkin. Mutta ellei kiinnosta, yli voi aina hypätä.
Osapuolten tarkoitus on ollut, että ko. velka maksetaan, "kun talo on myyty". Siitä on ollut kysymys, miten tuollainen velka vanhentuu eli mitä vanhentumislain pykäliä vanhentumiseen sovelletaan, kun maksun ajankohta on kerrotuin tavoin ilmaistu. Tällöin huomioon on otettava myös se mahdollisuus, että taloa ei myydäkään (ja osapuolet ovat asiassa aktiivisia / passiivisia). Eli kysymys on muustakin kuin vastauksen antamisesta ap:lle.
"Ikuinen/elinaikainen velkasuhde tuntuu kuitenkin mahdottomalta."
Tämähän oli pääsääntö vielä muutama vuosi sitten, sillä velan lopullista vanhentumista koskevat säännökset tulivat voimaan vasta vuoden 2008 alusta. Eikä ikuinen/elinaikainen velkasuhde ole vieläkään mahdottomuus, jos velkoja vain jaksaa ja muistaa määrävälein katkaista vanhentumisen eikä hae velalle täytäntöönpanoperustetta.
On sitten vänkäävä tapa keskustella, ei ne kommentit ole tarkoitettu henkilökohtaiseksi loukkauksiksi.
Näyttää hajoavan aika pahasti nämä vastaukset ja tulkinnat, sillä itse olen 6 §:n kannalla, koska palvelu on jo tehty/luovutettu asiakkaalle ja varsinaista eräpäivää ei ole määritetty, vaan ainoastaan eräänlainen mahdollinen maksuajankohta.
Eli kolme vuotta vanhentumiseen, ja vanhentumisaika lähtee siitä kun remontti on valmistunut ja hyväksytty loppuun suoritetuksi sopimuksen mukaisesti.
En näe miten 8 § voisi soveltua tähän, muuten kuin siinä tapauksessa että on sovittu että asunnon myyntipäivänä remontin tekijä laittaa maksuvaatimuksen, jolloin vasta alkaisi kolmen vuoden maksuaika, ja sitä ennen raksuttaisi tämä kymmenen vuotta.
5 § pykälä ei sovi, koska edellä kerrotun mukaisesti eräpäivää ei ole sitovasti määritelty.
Pysy pois, jos et osaa keskustella vänkäämättä.
>>Eikä ikuinen/elinaikainen velkasuhde ole vieläkään mahdottomuus, jos velkoja vain jaksaa ja muistaa määrävälein katkaista vanhentumisen eikä hae velalle täytäntöönpanoperustetta.
Hallituksen lakiesityksen perustelujen mukaan vanhentumiseen sovelletaan 6 §:n säännöstä. Jotta 5 § soveltuisi, eräpäivän tulee olla etukäteen, tarkasti ja yksiselitteisesti, kummankin osapuolen tiedossa. Vanhentuminen siis alkaa, kun remontti on valmistunut, ja velkojan tulee se kolmen vuoden välein katkaista.
HE 187 / 2002 vp.
"Velan erääntymisestä laskettava vanhentumisaika voidaan helposti
määrittää silloin, kun velan erääntymisajankohdasta on ennalta sovittu.
Tällöin vanhentumisajan alkamisajankohta on tarkasti ja yksiselitteisesti
kummankin osapuolen tiedossa. Ammattimaisessa luotonannossa ja
suuremmissa yksittäisissä hankinnoissa maksuaikataulusta sovitaan
säännönmukaisesti. Ongelmallisempaa onkin vanhentumisajankohdan
määrittäminen vaadittaessa erääntyvien velkojen osalta. Näitä ovat paitsi
monet laskusaatavat myös erilaiset sopimusrikkomukseen tai sopimuksen
ulkopuoliseen vahinkoon perustuvat velat.
Yksi mahdollisuus olisi, että todellinen erääntymisajankohta olisi ratkaiseva
myös vaadittaessa erääntyvissä veloissa. Tästä aiheutuisi kuitenkin useita
epäkohtia. Vanhentuminen jäisi riippumaan yksinomaan velkojan toimista.
Jollei velkoja esittäisi maksuvaatimusta, vanhentumisaikakaan ei alkaisi
kulua. Sama vaikutus olisi sillä, jos vanhentumisen alkaminen kytkettäisiin
viivästyskoron alkamisajankohtaan. Nämä olisivat velkojen selvyyttä ja
velallisen oikeussuojaa koskevien tavoitteiden kannalta huonoja
vaihtoehtoja. Velan vanhentumisen alkamisajankohta tulisi liittää
mahdollisimman objektiivisiin ja osapuolien myöhemmistä oikeustoimista
riippumattomiin tekijöihin.
Ehdotuksen mukaan vaadittaessa erääntyvät velat alkavat pääsäännön
mukaan vanhentua silloin, kun velkojalla olisi mahdollisuus vaatia velan
suoritusta. Näin esimerkiksi myyjän kauppahintasaatava alkaisi vanhentua,
kun myyjällä on tavaran luovutuksen perusteella oikeus saada maksu. Sama
sääntö koskisi myös palveluista perittäviä vastikkeita.
xxx
5 §. Vanhentumisajan alkaminen, kun eräpäivästä on sovittu. Pykälässä
säädetään vanhentumisajan alkamisesta niissä tapauksissa, joissa velan
eräpäivä on velallista sitovasti ennalta määrätty. Tällöin eräpäivä on samalla
vanhentumisajan alkamisajankohta.
=>Pykälän soveltaminen edellyttää, että velan eräpäivä on etukäteen velallista
sitovalla tavalla sovittu tai määrätty. Tällöin eräpäivä on sekä velallisen että velkojan tiedossa.Pykälä soveltuu myös palveluiden hankkimiseen. Tällöinkin vanhentumisaika alkaa kulua, kun palveluiden tarjoaja on täyttänyt sopimuksen mukaiset velvollisuutensa.
Kaikkien pykälien sovellettavuudessa on ongelmia.
Mihin 8 § soveltuu?
HE:n mukaan
- luottoihin, joiden eräpäivää ei ole velallista sitovasti ennalta määrätty
- yritysten pääomaluottoihin
- perheenjäsenten ja muiden läheisten välisiin velkoihin, joissa ei ole sovittu kiinteistä maksuajoista
- velkoihin, jotka ovat voimassa toistaiseksi, jolloin velka jää erääntymättömäksi ja sen maksu jää riippumaan velallisen maksukyvystä (TÄMÄ SAATTAISI SOVELTUA, mutta suhtaudun varauksellisesti, sillä osapuolten tarkoituksena EI ollut että velka on voimassa toistaiseksi)
- ehdollisiin velkoihin
- muun tyyppisiin velvoitteisiin kuin rahavelvoitteisiin
6 § tulee sovellettavaksi kun eräpäivästä EI OLE SOVITTU. Mutta osapuolethan olivat nimenomaan SOPINEET, että velka maksetaan KUN talo on myyty. En siis lähtisi soveltamaan tätä.
Onko tuo sopimus sitten riittävän yksiselitteinen, että 5 §:n edellytykset täyttyvät?
5 § "Jos velan eräpäivä on velallista sitovasti ennalta määrätty, viivästyskorkoa on maksettava eräpäivästä lukien."
Sitooko eräpäivä velallista? Kyllä.
HE: "Pykälän soveltaminen edellyttää, että velan eräpäivä on etukäteen velallista sitovalla tavalla sovittu tai määrätty. Tällöin eräpäivä on sekä velallisen että velkojan tiedossa."
Onko sovittu etukäteen? ON
Onko eräpäivä sekä velallisen että velkojan tiedossa? Jos edellyttää tietyn päivämäärän tietämistä, niin sitten EI, mutta jos riittää että tiedetään mihin tapahtumaan erääntyminen perustuu, niin sitten KYLLÄ.
Summa summarum: tällaisia sopimuksia ei pidä tehdä ja sopimuksissa pitää olla AINA jokin selkeä päätepiste, milloin velvoite VIIMEISTÄÄN aktualisoituu.
"Onko sovittu etukäteen? ON"
Jos se on sovittu, niin mikä päivämäärä se silloin on, se joko on tai ei ole? Ajankohta ei ole päivämäärä eikä eräpäivä.
Eli jos ei päivämäärää ole sovittu, niin 5 pykälä ei sovellu, niin yksinkertaista se on. Eli haet aika tarkoitushakuisesti tuota eräpäivän sopimista, jota kuitenkaan ei kysyjän antamien tietojen mukaan ei ole määritelty.
Tällöin sovelletaan pääsääntöisesti kuutosta.
8 §:ä sopii jossain määrin, eli jos sopimus on tehty sellaiseksi, jossa mainitaan että laskutetaan vasta sitten kun talo on saatu myytyä, eli joko suoraan ehdollisena, tai siten että remontoija saatuaan tiedon talon myynnistä lähettää laskun.
Sanotaan näin, että näkisin 80/20 todennäköisyydet sille sovelletaanko 6 tai 8 pykäliä. Nyt ei ollut kyse viivästyskorosta, vaan pelkästään siitä mitä vanhentumisaikaa sovelletaan.
En minä täällä päivystä muutenkaan, on tekemistä.
Eräpäivän ei tarvitse olla tietty kalenteripäivä. Vanhentumislain 5 §:n perusteluissa on kalenteripäivään rinastettavina ja siis 5 §:n soveltamisen piiriin kuuluvana mainittu tietyn ajanjakson kuluessa maksettavat velat, ja esimerkkeinä on annettu "marraskuussa" tai "vuoden 2003 aikana". Ja ovathan nämäkin ilmaisut yksiselitteisiä ja moelmpien osapuolten tiedossa. Mutta aika yksiselitteinen on minusta myös ilmaisu "kun talon on myyty".
"Ja ovathan nämäkin ilmaisut yksiselitteisiä ja moelmpien osapuolten tiedossa. Mutta aika yksiselitteinen on minusta myös ilmaisu "kun talon on myyty". "
Mutta eihän se ole, marraskuu ja vuosi 2003 pysyvät paikoillaan ja ovat tulleet ajallaan, sen sijaan talon myynti edellyttää aktiivista toimintaa toiselta osapuolelta, eli on mahdoton ajatuskin että sitä voitaisiin rinnastaa kalenteripäivän kaltaiseen vakiintuneeseen ja neutraalisti mitattavaan ja havainnoitavaan ajanjaksoon. Toinen osapuoli ei tiedä eikä välttämättä pysty edes saamaan tietoon tilannetta talon myynnin suhteen.
Herra isä teidän kanssa. Siis maksetaan sitten kun talo on myyty on suunnilleen tuohikuun tuomaanpäivän kaltainen ilmaisu tarkkuudeltaan ajan ilmauksena.
Minäkin ostan sinulta ja lupaan maksaa sitten kun minulla on riittävästi ylimääräistä? OK? Ja eräpäivä on?
Siis milloin se eräpäivä siis on jos, jos siinä sanotaan että sitten kuin talo on myyty? Se on tietenkin asia erikseen, jos jossain muussa yhteydessä on sovittu talonmyynnin aikataulusta sitovasti, eli johonkin päivään mennessä tai vuoden loppuun, tai kolmen vuoden aika vaikkapa. Mutta kysyjä ei maininnut tällaisesta mitään.
Pidän aika outona ajattelutapana sitä, ettei tässä tapauksessa olisi sovittu eräpäivästä velallista sitovasti. Mitä tuo "maksetaan sitten kun talo on myyty" sitten tarkoittaa? Minusta on täysin selvää, että velan on sovittu erääntyvän silloin.
Jos talon myynti ei eräännyttäisi velkaa, niin mikä sitten? Velkojan vaatimus? Mutta eihän tässä ollut sovittu, että velkojalla on oikeus VAATIA velkaa maksettavaksi kun talo on myyty, vaan että velka ERÄÄNTYY silloin.
Jollei eräpäivästä ole sovittu, tulee sovellettavaksi velkakirjalain 5 §:n 1 mom:
Jollei erääntymisajasta ole sovittu, olkoon velallinen velvollinen maksamaan velan velkojan vaatiessa ja oikeutettu suorittamaan sen, milloin itse haluaa.
Oletteko tosissanne sitä mieltä, että jos sovitaan, että velka maksetaan kun talo on myyty, maksuvelvollisuus ei alkaisikaan myynnistä vaan edellyttäisi, että velkoja vielä erikseen vaatii maksua?
Vastaus meni väärään kohtaan, eli alas. Pahoittelen!
Luepa vielä ajatuksella HE:n perustelujen alku, kaksi virkettä. Siinä se on selvästi ilmaistu, mutta korostan vielä nuolilla:
"Velan erääntymisestä laskettava vanhentumisaika voidaan helposti
määrittää silloin, kun velan erääntymisajankohdasta on ennalta sovittu.
=>Tällöin tarkasti ja yksiselitteisesti
kummankin osapuolen tiedossa
Ks. kommenttini ketjun lopussa 6 § soveltuukin, MUTTA velka on jo erääntynyt!
Ilmeisesti myynti oli tarkotuskin aloittaa vasta kahden vuoden asumisen jälkeen? Siihen nähden kolme vuotta on lyhyt aika eikä taloa välttämättä saa myytyä niin lyhyessä ajassa.
Hyvä pointti, varsinkin jos kyseessä oli vaikeasti myytävä kohde.
"Mitä tuo "maksetaan sitten kun talo on myyty" sitten tarkoittaa? Minusta on täysin selvää, että velan on sovittu erääntyvän silloin."
Ehkä siinä vain määritellään sopimuksen yleisiä rajoja, tai sitten siinä määritellään 8 pykälän ajankohtaa, jos sitä sovelletaan milloin remontoija aloittaa velkomisen. Ongelma on, että me emme tiedä näillä tiedoin mitä sillä tarkoitetaan. Se ei silti estä sinua tekemästä tulkintaa jota perustelet jollain näkemälläsi asialla, ja sen omalla tulkinnallasi.
Mutta missä se päivämäärä tai kalenteriajankohta on? Siis onko sitä vai ei? Se ei ole kalenteriajankohta, että joku toinen lupaa maksaa sitten kun rahaa talonmyynnin jälkeen.
Enkä ole kiinnostunut sinun tulkinnoistasi, jos haluat vakuuttaa minut niin anna se päivämäärä tai sovittu kiinteä ajankohta, tai ole vaiti.
"Jos talon myynti ei eräännyttäisi velkaa, niin mikä sitten?"
Eräpäivää ei siis ole sovittu, ja vanhentumiseen sovelletaan 6 pykälää, jossa vanhentumisaika lähtee siitä, kun tilattu työ on hyväksytty.
"Mutta eihän tässä ollut sovittu, että velkojalla on oikeus VAATIA velkaa maksettavaksi kun talo on myyty, vaan että velka ERÄÄNTYY silloin."
Missä tässä niin sanotaan:"Mikäli sovitaan keittiöremontin maksusta että hoidetaan kun talo saadaan myytyä"? Siinä jätetään monta kohtaa avoimeksi, jotka sinä yrität vääntää sopimaan sinun tulkintaasi.
"Jollei erääntymisajasta ole sovittu, olkoon velallinen velvollinen maksamaan velan velkojan vaatiessa ja oikeutettu suorittamaan sen, milloin itse haluaa."
Me emme tiedä millainen sopimus on ollut. Tiedämme vain sen, ettei mitään päivämäärää tai ajankohtaa ole annettu. Voi olla että velkoja joutuu perimään, tai voi olla että on jopa sovittu että velkoja vasta aloittaa laskuttamisen, ja lähettää laskun kun talo on myyty.
Itse asiassa taitaakin olla niin, että meidän pitäisi sittenkin tutkailla vanhentumislain 10 §:ää!
Tajusin juuri, että velkahan onkin itse asiassa JO ERÄÄNTYNYT, remonttimies on vain antanut maksajalle MAKSUAIKAA. Erääntymiseen sovellettava pykälä olisi tällöin ollut juuri tuo 6 §.
Tuo sopimus siitä, että velka maksetaan vasta kun talo on myyty, onkin siis 10 §:n mukainen sopimus maksujärjestelystä tai velan ehtojen muutoksesta.
Tästä sopimuksesta alkanut kulua uusi vanhentumisaika, joka on tuo 3 vuotta.
Sitä aloittaja ei kertonut, MISTÄ tuo 3 v 1 kk on kulunut. Jos tuo aika on kulunut remontin valmistumisesta, niin sillä ei olekaan mitään merkitystä. Ratkaisevaa onkin se, onko tuo yli 3 vuotta kulunut siitä, kun sovittiin tästä maksuajan pidennyksestä. Vaikka olisi, on vanhentuminen voitu katkaista sen jälkeenkin.
Voihan toki olla, että osapuolet ovat sopineet, että velallinen saa maksuaikaa siihen asti kun talo on myyty, eivätkä he ole sen jälkeen olleet missään tekemisissä toistensa kanssa. Jos näin todella on, on remonttimies todennäköisesti kirjannut velan jo luottotappioksi. Luultavampaa kuitenkin on, että yhteyttä on pidetty ja vanhentuminen on katkaistu jokaisella yhteydenotolla aina uudelleen.
Velka on siis maksettava. Pacta sunt servanda!
"Tajusin juuri, että velkahan onkin itse asiassa JO ERÄÄNTYNYT, remonttimies on vain antanut maksajalle MAKSUAIKAA. Erääntymiseen sovellettava pykälä olisi tällöin ollut juuri tuo 6 §.
Tuo sopimus siitä, että velka maksetaan vasta kun talo on myyty, onkin siis 10 §:n mukainen sopimus maksujärjestelystä tai velan ehtojen muutoksesta."
Voi hyvinkin olla noin kuten sanot, eli kyse on maksuajasta tai -järjestelystä.
Tosiasia edelleen on, ettemme tiedä mitä kysyjä tarkoittaa, eli kyse on vain arvailusta.
Voi olla myös mahdollista että maksuaikataulusta on keskusteltu ja sovittu jo ennen remontin päättymistä, tai jo sopimuksen teon yhteydessa (sopimusvapaus, jokainen saa itse päättää liiketoimintansa ja ammatinharjoittamisensa riskit), jolloin sovelletaan 6 §:ää, tai tehty sopimus on jopa sellainen, jossa on alunperinkin sovittu niin, että palataan asiaan ja maksetaan ehdollisesti sitten vasta kun asunto on myyty, ja siihen asti ei tehdä mitään, eli sovitaan 8 §:n mukaisesti.
Vaikka viimeksimainittu on ongelmallinen modernin liiketoiminnan nopeiden kulu- ja tulovirtojen näkökulmasta ja vähän riskialtis muutenkin monilla tavoin, niin se on velkojan kannalta tietenkin paras järjestely vanhentumisen osalta, kun ei tarvitsisi tehdä mitään 10 vuoteen muuta kuin odotella.
PS. Onko -LW sama kuin mummo?
"PS. Onko -LW sama kuin mummo?"
Ei ole, kyllä minä olen ihan eri henkilö, eikä minulla ole yhtään mitään tekemistä LW:n kanssa. Muuten alan kyllä olla sitä mieltä, ettei ap:n kysymys koske todellista tilannetta, vaan on silkkaa pohdiskelua sekin. En usko, että oikeasti löytyisi remonttifirmaa, joka tekisi noin epämääräisen ja itselleen huonon sopimuksen.
Minä taas luulen, että aloittaja on talon omistaja eikä halua maksaa tehtyä remonttia. Siksipä hän ei asiaa tarkemmin selvittelekään, kunhan haluaa tietää, koska on 'turvassa'.
Juttu voi tosiaan hyvinkin olla keksitty, sillä reaalimaailmassa remonttifirmat tapaavat olla nimenomaan innokkaita laskuttajia - joskus jopa ennen kuin työ on edes valmis. Ja harvalla keittiöremontin tekijällä on mahdollisuutta jäädä odottamaan tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien saataviaan vuosikausiksi.
Ahkeralla muistuttelulla velka ei pääse vanhenemaan, kunhan sen vain tekee todisteellisesti.
-LW ei todellakaan ole sama kuin mummo, mikä pointti olisi keskustella itsensä kanssa? Vaikka voisin kyllä saada aikaan hyviäkin väittelyitä! Ehkä tällainen on teillä muilla tapana, mutta minusta se kuulostaa oudolta. Toki olen tottuneempi käymään juridiikkakeskusteluja aivan muunlaisilla forumeilla kuin netin kasvottomilla palstoilla. Niillä naamioituminen mummoksi on melkoisen haasteellista.
"LW ei todellakaan ole sama kuin mummo, mikä pointti olisi keskustella itsensä kanssa?"
Mistä minä tiedän teikäläisten huveja. Kysyin vain sen vuoksi, että kun keskustelussa vastasin sinulle, niin mummo vastasi saumattomasti, ja seuraavan viestin jälkeen toisinpäin.
"oki olen tottuneempi käymään juridiikkakeskusteluja aivan muunlaisilla forumeilla kuin netin kasvottomilla palstoilla. Niillä naamioituminen mummoksi on melkoisen haasteellista. "
Kutimet käteen, hame päälle ja huivi päähän, siitä se lähtee.
No ei kai täällä mitään dialogeja pidä käydä, niillekin on omat foruminsa. Anna mummon - ja muidenkin - vastailla, tämä forum on vapaa kaikille.
Sitä paitsi rahvaanomaiset kommentit tyyliin "Enkä ole kiinnostunut sinun tulkinnoistasi - - - ole vaiti." vaikuttavat hieman naurettavilta Internetin julkisella keskustelupalstalla. Jos haluat rajoittaa keskusteluun osallistujien joukkoa, sinun pitää perustaa yksityinen klubi ja mennä keskustelemaan sinne.
Ja muuten, eikös tuo kutominen ole nykyään nuorien poikien juttu ja mummot ajavat prätkällä ja käyttävät nahkatakkia?
"No ei kai täällä mitään dialogeja pidä käydä, niillekin on omat foruminsa. Anna mummon - ja muidenkin - vastailla, tämä forum on vapaa kaikille."
No millä tavoin minä edes voin rajoittaa kenenkään mummon tai vaarin vastailua, halusin vain tietää ja kysyin.
"Sitä paitsi rahvaanomaiset kommentit tyyliin "Enkä ole kiinnostunut sinun tulkinnoistasi - - - ole vaiti." vaikuttavat hieman naurettavilta Internetin julkisella keskustelupalstalla. "
Julkisilla palstoilla on paljon rahvaanomaista keskustelua, ja jos et pidä siitä niin sitten sinun kannattaa pysyä poissa.
Mitä tähän aikaisempaan keskusteluun tulee, yleensäkin asia on niin, että jos ei ole faktoja, niin silloin vain pitää hyväksyä se, eikä alkaa keksimään niitä itse.
"Ja muuten, eikös tuo kutominen ole nykyään nuorien poikien juttu ja mummot ajavat prätkällä ja käyttävät nahkatakkia? "
Jaa, että nykyjannut nynnyilee kotona kutomassa ja mummot puumailee prätkällä? Voihan se olla, en tiedä noin tarkkaan.
Melko spekulatiivistahan koko keskustelu olikin, kun faktat puuttuivat - eikä tämä edes ollut spekulaatioiden suhteen lainkaan pahimmasta päästä. Paljon villimpiinkin olen tällä palstalla törmännyt. Jos itse haluat keskustella vain todellisista tilanteista, joissa kaikki faktat ovat tiedossa, niin ehkä pystyisit saavuttamaan tämän tavoitteen paremmin jollakin muulla forumilla.
Muutama vuosi sitten varsinkin pipojen virkkaaminen oli melkoinen trendi nuorten poikien keskuudessa:
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/pojatkin-virkkaavat-innokkaasti-pipoja/49786/
"Jos itse haluat keskustella vain todellisista tilanteista, joissa kaikki faktat ovat tiedossa, niin ehkä pystyisit saavuttamaan tämän tavoitteen paremmin jollakin muulla forumilla."
Olen tehnytkin niin, tosin tulin oikeastaan vain vilkaisemaan mikä entisellä vakkaripalstallani on meininki ja samalta vänkäämiseltä vaikuttaa, tosin vähän hiljaisempaa muuten.
>>Jos itse haluat keskustella vain todellisista tilanteista, joissa kaikki faktat ovat tiedossa, niin ehkä pystyisit saavuttamaan tämän tavoitteen paremmin jollakin muulla forumilla.
Toivottavasti talo ei kerkeä palaa ennen kuin se myydään :) Remontin tekijän saaminen on näköjään kytketty myös vaaranvastuuseen. Mitä tapahtuu jos talon omistaja polttaa itse talonsa (ihan vain muuten vain) tai vaikka äkillisen psykoosin takia?