Hankalat jäsenet

Itse olen puheenjohtajana kolmessa yhdistyksessä. Suurimmassa näistä on 500 jäsentä. Hallituksessa istun kuudessa yhdistyksessä ja toiminnantarkastajana kahdessa.

Kaikissa yhdistyksissä, joissqa olen on toimintakulttuuri sellainen, että toimimme juuri niinkuin yhdistyksen säännöt ja yhdistyslaki sekä sovellettavissa oleva muu Suomen lainsäädäntö edellyttää.

Kinaa on ollut pari kertaa, silloin tulkinta on haettu asiaan muualta.

Kun toimitaan oikein, eikä tehdä muotovirheitä, mitään turpakäräjiä tarvitsee harvoin pitää. Ei se oikeinkaan toimiminen ihan ylivertaisen vaikeata ole, eihän?

Joo... Suomalainen menee pykälien mukaan. Jos laki ja pykälät sanoo, että syö kilo paskaa, niin silloin syödään!

Kyllähän yläpuolella oleva kaveri varmaan tietää lait ja pykälät ja varmaan nauttii saadessaan toteuttaa itseään. Poliitikko vai piiritason sellainen? Harvemmin kyllä täysin amatöörit, jotka omassa pikku yhdistyksessään vain koettavat pärjätä parhaansa mukaan, joka asiaa hallitsevat ja virheitä sattuu. Silloin pitäisi juuri sen maalaisjärjen astua peliin. Mutta kun ne lait ja pykälät joku piirikunnallinen huutaa.

No ihminen on niin tyhmä, että hänelle pitää kertoa mitä syödä, juoda ja katsella televisiosta kun ei se itse osaa.

Itse olen parissakin yhdistyksessä ja harmittavan usein tilanne on se, että kukaan ei halua ottaa vastuuta (piirikunnallisia poliitikkoja ei kiinnosta jos ei saa näkyvyyttä), kun niskaan sataa vain sontaa joka suunnasta. Sormella osoittajia löytyy helposti, mutta Käteisen kaltaisia vastuunkantajia ei!

Antero puhuu asiaa! Tuttua...
Harrastusluontoisessa yhdistyksessä on naurettavaa tärkeillä pienten muotoseikkojen kanssa, kun kukaan ei ole kuitenkaan toiminut rikollisesti. Jos ei pyöritetä isoja rahoja eikä isoja joukkoja, pitäisi voida toimia joustavasti ja sallia pienet unohtamiset ja erheet maalaisjärkeä ja neuvottelutaitoja käyttäen.

Näitä tärkeilijöitä valitettavasti tunkee pieniinkin yhdistyksiin "asiantuntemustaan" ja arvovaltaansa näyttämään. Seurauksena se että yhdistyksestä sammuu tekemisen ilo ja entinen aktiivinen osallistuminen muuttuu passiivisuudeksi ja vastuun pakoiluksi. Eihän enää kukaan uskalla ottaa vastuuta, kun voi vahingoissa tehdä virheen josta nousee ilo möly! Lopputuloksena on, että koko yhdistyksen toiminta sammuu kun kukaan ei enää halua tehdä mitään sellaisessa ilmapiirissä.

Niin tuttua, niin tuttua. Kilpailua arvovallasta ja näyttämisenhalua. Jatkuva ja kaikkea jarruttava sääntöihin vetoaminen on pohjimmiltaan tärkeilynhalua. Jos pilkunviilaus käy tärkeemmäksi kuin se mitä tehdään, on pahasti hukattu terve järki ja suhteellisuudentaju. Joustavuus EI tarkoita että rikotaan sääntöjä vaan niitä sovelletaan tilannetajun mukaan.

Yhdistyksen hallituksen pöytäkirjat eivät ole julkisia eikä niitä tarvitse näyttää yhdistyksen jäsenille. Mikäli päätös koskee jotain henkilökohtaisesti tai päätöstä tarvitaan vaikka pankille, tästä pykälästä voidaan tehdä pöytäkirjan ote.