Mistä saatte voimia/jaksamista loppuraskaudesta?
Itselläni vajaa kaksi kuukautta laskettuun aikaan ja tuntuuu, että maha on jo aika iso ja oloni on kömpelö..esim. sohvalta nouseminen on aiempaa kömpelömpää, kenkiä vaikeampi laittaa jalkaan, tuntuu että maha painaa keuhkoja...närästää välillä ym. Odotan sitä aikaa, että olisin kehossani ns. yksin, toki en tietenkään toivo että vauva syntyisi ennenaikaisena.
Jotenkin tuntuu, että minun on vaikea tottua elämään ison mahani kanssa. Rakastan vauvaani, mutta tämä loppuraskauden isomahainen ja kömpelö olo ei oikein ole mieleeni ja ahdistaa minua. Mistä saisi voimia ja jaksamista? Tiedän, että tämä ei ole ikuinen tila ja joskus odotus palkitaan pienokaisella, mutta miten saisi ajan kulumaan mukavasti ennen sitä?
Itselläni vajaa kaksi kuukautta laskettuun aikaan ja tuntuuu, että maha on jo aika iso ja oloni on kömpelö..esim. sohvalta nouseminen on aiempaa kömpelömpää, kenkiä vaikeampi laittaa jalkaan, tuntuu että maha painaa keuhkoja...närästää välillä ym. Odotan sitä aikaa, että olisin kehossani ns. yksin, toki en tietenkään toivo että vauva syntyisi ennenaikaisena.
Jotenkin tuntuu, että minun on vaikea tottua elämään ison mahani kanssa. Rakastan vauvaani, mutta tämä loppuraskauden isomahainen ja kömpelö olo ei oikein ole mieleeni ja ahdistaa minua. Mistä saisi voimia ja jaksamista? Tiedän, että tämä ei ole ikuinen tila ja joskus odotus palkitaan pienokaisella, mutta miten saisi ajan kulumaan mukavasti ennen sitä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
itse sain ajan kulumaan lastenhuoneen laittamisella ja vauvan vaatteita ostellen, vajaa kaksi kuukautta ei ole pitkä aika, joten nauti nyt loppu raskaudesta, :) itselläni ainakin synnytyksen jälkeen jäi ikävä sitä vauva mahaa, ja pikkuisen liikkeitä. ja nyt on 3kk ikäinen poika, joten aika menee nopeasti:)
Voimia saat levosta! itsellä kolmas raskaus meneillään viikkoja kasassa 30 6. Maha on tiellä, supistuksia tulee pienestäkin ponnistelusta ja kipuja ja kolotuksia on jos jonkinmoisia. Ja ainoa mikä auttaa on lepo. Tuntuu ihan typerältä ku vähän väliä tekee mieli käydä hetkeks makaamaan, mut muuten en jaksa. parin tunnin päikkäritkin nukun joka päivä :D
Neuvolassakin toitotetaan että "kuuntele kehoasi!" ja oikeessahan nuo ovat. Reilusti makuuasentoon vaan aina kun siltä tuntuu jos vaan siihen on mahdollisuus.
ja mitä tuohon kenkien jalkoihin laittoon sun muuhun tulee, ni kannattaa vaan hyväksyä että kaikki normaalit asiat ottaa aikaa tuplasti minkä ennen. Liiku kaikessa rauhassa hitaasti ku etana! Turha ruveta hosumaan kun siitä tulee vaan pahempi olo :)
VOIMIA!
Kiitos!
Koen ehkä olleeni jonkun verran itsekäs, kun noin valitin jaksamisestani..
Kuitenkin tämä vauvan kasvattaminen masussa on todella tärkeää "työtä" ja sen takia kyllä kestää vastoinkäymisiäkin. Tärkeäää olisi, että voisin elää niin, että pienokaisella masussa olisi hyvä ja terveellinen alku elämälle.
Odotuskin voi varmasti olla ihanaa aikaa, jos siihen asennoituu oikein. Toki raskauden aika tuo haasteita, mutta kaikesta selvitään. :)