Asianajajliitto huolissaan oikeuspalveluiden tulevaisuudesta.
Tarvitaan oma ketju oikeusasioista.
Vuosikausia etenkin lastensuojeluun liittyvät asiat ovat olleet puutteellisia, lapsia on huostaanotettu ja sijoitettu täysin väärin perustein.
Ongelmiin ovat puuttuneet varatuomari Anja Hannuniemi, varatuomari Leeni Ikonen. asianajaja Markku Salo, ylilääkäri Hannu Lauerma sekä muita tutkijoita.
Tämän MTV3:n 8.11.2012 uutiseen liittyy myös muita aihepiiriin liittyviä uutisia.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/11/1651906/tuore-tutkimus-suomalaisten-oikeuspalvelut-uhattuina
---------------
Tarvitaan oma ketju oikeusasioista.
Vuosikausia etenkin lastensuojeluun liittyvät asiat ovat olleet puutteellisia, lapsia on huostaanotettu ja sijoitettu täysin väärin perustein.
Ongelmiin ovat puuttuneet varatuomari Anja Hannuniemi, varatuomari Leeni Ikonen. asianajaja Markku Salo, ylilääkäri Hannu Lauerma sekä muita tutkijoita.
Tämän MTV3:n 8.11.2012 uutiseen liittyy myös muita aihepiiriin liittyviä uutisia.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/11/1651906/tuore-tutkimus-suomalaisten-oikeuspalvelut-uhattuina
---------------
Vastaukset 8
Vanhimmat
KOPIO UUTISESTA.
Tuore tutkimus: Suomalaisten oikeuspalvelut uhattuina
Asianajajaliitto on huolissaan suomalaiskuluttajille suunnattujen oikeuspalveluiden tulevaisuudesta.
Tämä käy ilmi tänään julkaistusta Asianajajaliiton tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan oikeuspalvelut ovat uhattuina, koska erityisesti nuoret asianajajat työllistyvät yhä useammin asianajotoimistoihin, jotka hoitavat liikeyritysasioita, eivätkä tavallisten suomalaisten oikeusasioita. Asianajajaliiton mukaan tämä selittyy sillä, että yritykset maksavat parempia palkkioita kuin yksityishenkilöt.
Kehitystä kuvastaa se, että tutkimukseen vastanneista alle 40-vuotiaista asianajajista jo noin 70 prosenttia hoitaa pääasiallisesti liikejuridiikkaa. Yli 50-vuotiaista liikejuridiikkaan erikoistuneiden osuus on hieman yli 40 prosenttia.
– Kuluttajille suunnattujen oikeudellisten palveluiden tarjontaa heikentää myös se, että varattomien henkilöiden puolesta valtion maksama oikeusavun tuntipalkkio on noin puolet alan keskimääräisesti tuntiveloituksesta, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero.
Lisäksi asianajajapalvelut keskittyvät yhä useammin pääkaupunkiseudulle ja siellä etenkin keskisuuriin ja suuriin asianajotoimistoihin.
Asianajajatutkimus on toteutettu noin viiden vuoden välein 1970-luvulta lähtien. Kyselytutkimus suunnattiin kaikille asianajajille. Vastaajia oli 651 ja he edustivat noin kolmeasataa asianajotoimistoa.
Asianajajat: Tuomareiden on erikoistuttava
Niko Rantaniko.ranta(at)mtv3.fi
------------
Yhä useampi nainen on tuomari.
Sukupuolijakauma voi vaukuttaa tuomioistuinten uskottavuuteen.
Tämä uutinen on julkaistu 8.2.2009, vaikuttiko naistuomareiden määrä uskottavuuteen esimerkiksi huoltajuusriitojen ja avioerojen käsittelyyn, sekä päätöksiin.
MTV3 8,2.2009 Yhä useampi nainen on tuomari.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/02/792562
-------------
Juristitkaan eivät usko lakikielen selkeyteen, vain 12 prosenttia juristeista on sitä mieltä, että laki on tavalliselle kansalaiselle riittävän ymmärrettävä.
MTV3 Uutiset 22.8.2012.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/08/1602615/juristitkaan-eivat-usko-lakikielen-selkeyteen
------------
Narsistit jallittavat sosiaalityöntekijöitä ja juristeja.
Asianajaja Salon mielsestä narsistit puhuvat mustan valkoiseksi erityisesti huoltajuuskiistoissa.
MTV3 uutinen 28.10.2011.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/juristi-narsistit-jallittavat-sosiaalityontekijoita-ja-tuomareita/2011/10/1421846
--------------
Perehtykää narsismiin.
Erityisesti tuomarit, asianajajat, oikeusaputoimistojen juristit ja huoltajuusasioita käsittelevät sosiaalityöntekijät.
Turun Sanomat 13.11.2011.
Oikeustieteen kandidaatti, johtajuuskouluttaja, johdon työnohjaaja Anne-Liisa Palmu-Joroinen.
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/173717/Perehtykaa narsismiin
-----------
KOPIO Turun Sanomien uutisesta.
Perehtykää narsismiin!
Kolumni | Turun Sanomat 13.11.2010 02:45 .Maailma on epäoikeudenmukainen paikka. Valitettavasti. Mutta, me saisimme siitä paljon oikeudenmukaisemman, jos ne ihmiset, jotka tekevät päätöksiä toisten ihmisten asioista, perehtyisivät narsismiin.
Erityisesti tuomarit, asianajajat, oikeusaputoimistojen juristit ja mm. lasten elatus- ja huoltajuusasioita käsittelevät sosiaalityöntekijät, ovat niitä ihmisiä, jotka voivat joutua täydellisen huijauksen kohteeksi, jos eivät ymmärrä mistä narsismissa on kyse.
Jos ei ole itse kohdannut pahasti narsistista ihmistä, on hyvin vaikea käsittää, minkälainen tällainen ihminen on käytökseltään ja olemukseltaan. He ovat aivan varmasti vahvasti edustettuina erilaisissa riita-asioissa.
Narsistinen ihminen saa tarinansa kuulostamaan uskottavalta, koska hänellä on usein vakuuttava ulosanti ja hän pystyy manipuloimaan kuulijansa uskomattomalla tavalla. Esimerkiksi avioerotilanteessa lasten huoltajuuteen liittyvissä riidoissa, puoliso on saattanut kertoa kokemastaan henkisestä väkivallasta, valheista ja petoksesta selkeitä esimerkkejä monen vuoden ajalta.
Hän on usein joutunut käymään monen vuoden terapian saadakseen itsensä jälleen henkisesti ehjäksi, koska narsisti on rikkonut hänet julmuudellaan toistuvasti. Silti tämä ei riitä näytöksi siitä, että se, josta erotaan, on sadistinen ihminen, jonka puheisiin ei voi luottaa.
Juristien ongelma on se, että juristin koulutus opettaa ihmisen ajattelemaan loogisesti ja luottamaan siihen, että jokainen ihminen pystyy ja haluaa toimia järkevästi. Ainoat rajoitteet ovat, että henkilö on julistettu holhouksen alaiseksi tai hänellä on mielenterveydellinen diagnoosi, jonka voi ajatella viittaavan alentuneeseen harkintakykyyn.
Narsismia ei yleensä diagnosoida, koska narsistiset ihmiset pystyvät elämään yhteiskunnassa ja menestymään; usein he ovat jopa erittäin menestyneitä. Narsismia voi siksikin olla vaikea ymmärtää ja oivaltaa henkilössä, jos hän on olemukseltaan fiksun ja filmaattisen tuntuinen, menestynyt, hyvin pukeutuva ja itsensä kaikin puolin hallitsevan tuntuinen, järkevästi keskusteleva ja huomaavaiselta vaikuttava henkilö. Eihän tällainen malli-ihminen mitenkään voi olla paha ihminen.
Kyllä näin voi olla ja siksi on tärkeätä tutustua siihen, mistä narsismissa on kyse ja miten narsistinen ihminen toimii ja miksi.
Nykymaailma suosii narsismia; korostamme ihmisten yksilöllisyyttä ja rohkeutta toimia omapäisesti. Siksi sekoitamme hyvin usein itsekkyyden yksilöllisyyteen ja häpeämättömyyden ja häikäilemättömyyden omapäiseen rohkeuteen.
Narsistisen ihmisen henkinen rakenne on osittain 2–3-vuotiaan tasolla, koska hänelle ei ole lapsuudessa kehittynyt kykyä käsitellä omaa häpeää. Siksi hän haluaa hallita kaikkea ympärillään ja kaikki ihmiset ovat olemassa hänen tarpeitaan varten. Hän ei kestä arvostelua, eikä hän osaa olla aidosti vastavuoroinen. Hän on usein hyvin älykäs ja ovela, koska hän on koko elämänsä opetellut kuinka manipuloida muita ihmisiä omaksi hyväkseen.
Muut ihmiset ovat hänelle esineitä. Hän ei kestä heikkouksia itsessään eikä toisissa. Itsessään hän ei näe niitä ja toisissa hän halveksii niitä syvästi. Hän ei osaa rakastaa toista ihmistä inhimillisenä kanssaihmisenä. Ja mikä surullisinta ja tärkeitä ymmärtää; tällaista ihmistä ei voi rakastaa terveeksi. Ihminen ei voi parantua, kun hän ei edes ymmärrä ja hyväksy, että hänessä on jotain hoidettavaa.
Tuomarit, juristit ja sosiaalityöntekijät, tehdään Suomesta oikeudenmukaisempi maa! Perehtykää tähän asiaan. Te kohtaatte näitä ihmisiä aivan varmasti. He ovat joukossamme joka päivä.
Kirjoittaja on oikeustieteen kandidaatti, johtajuuskouluttaja ja johdon työnohjaaja.
Anne-Liisa Palmu-Joronen
---------------
.
Siis nuoret juristit työllistyvät mieluummiin suuriin liikejuridiikkaa hoitaviin asianajotoimistoihin, koska yritykset maksavat paremmin kuin yksityiset. Tämä on tiedetty ja selvä asia.
Asianajajan palkkio on kaikkein pienin pienissä toimistoissa yksityishenkilö asiakkailta ja lisäksi vielä, jos asiakas tulee oikeusaputoimiston kautta, niin silloin asianajajan palkkio on vain puolet alan keskimääräisestä tuntiveloituksesta.
Asiakkaiden ongelmia ls-asioissa lisää vielä se, että on joskus todella vaikea löytää perheoikeuteen erikoistuneita asianajajia, joilla on lisäksi vankka kokemus nimenomaan huostaanottokysymyksistä. Asianajopalvelut ovat keskittyneet lähinnä pääkaupunkiseudun suuriin asianajotoimistoihin.
Siinä on haastetta syrjäseudulla asuvalle vanhemmalle, joka haluaa haastaa oikeuteen ls-laitoksen tai yleensä saada oikeutta lapselleen. Tilanne ei todella ole helppo, kun yksityishenkilöiden oikeusturva on muutenkin heikentynyt tästä tilanteesta, saati sitten, että pitäisi löytää yhteen tiettyyn alaan erikoistunut juristi, joka suostuu tekemään työtä osin myös avaralla sydämellä suurten palkkioiden sijasta.
Tutkimuksen mukaan 40-vuotta täyttäneistä asianajajista oli erikoistunut liikejuridiikkaan yli 70 %. Sosiaalityöntekijöillä ja laitoksilla on aina omat kokeneet juristinsa, mutta mistä oikeudellista apua vääryyttä kokemaan joutuneelle perheelle?
Tutkimuksen takaa löytyy myös linkki aiheeseen, jota asianajajat pitävät tärkeänä eli ei riitä, että asiakas löytää omaan asiaansa erikoistuneen juristin, mutta myös tuomareiden olisi erikoistuttava, että hänen tietämyksensä riittäisi käsiteltävään asiaan:
"Tuomioistuimien tuomareiden riittämätön erikoistuminen on asianajajien yleinen keskustelunaihe, myöntää Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero MTV3 Uutisten haastattelussa.
Liiton tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan selvä enemmistö asianajajista kokee tärkeäksi sen, että tuomareiden pitäisi erikoistua oikeudenhoidossa entistä voimakkaammin.
– Jos esimerkiksi käräjäoikeudessa käsitellään hometalojen ongelmia, asianajajat toivovat entistä enemmän, että tuomareilla olisi alan substanssiosaaminen. Asianajat haluavat, että tuomarit pysyvät kärryillä, kun tiettyjä alan termejä käydään oikeudessa läpi, Ilveskero toteaa.
Hänen mukaansa asianajajat keskustelevat jatkuvasti yleisissä tapaamisissa tuomareiden erikoistumisesta.
– Erikoistumista toivotaan muun muassa rakennusalan, patenttialan ja talousalan riita-asioihin, Ilveskero kertoo MTV3 Uutisille.
Asianajajaliiton tutkimuksen mukaan 55 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, tuomareiden nykyistä voimakkaampi erikoistuminen on tärkeää. Sen lisäksi 32 prosenttia vastaajista kokee erikoistumisen erittäin tärkeäksi.
Asianajajatutkimus on toteutettu noin viiden vuoden välein 1970-luvulta lähtien. Kyselytutkimus suunnattiin kaikille asianajajille. Vastaajia oli 651 ja he edustivat noin kolmeasataa asianajotoimistoa."