Sivulla http://tekniikanmaailma.fi/uutiset/ näkyy tänään otsikko
”Bugatilta hyperurheiluauto”
Tekstissä Bugatti taipuu kuitenkin muotoon ”Bugattin suunnitelmissa on…”
Samaa vierasnimien astevaihtelutonta taivutussääntöä olisi suonut noudatettavan myös otsikossa: ”Bugattilta hyperurheiluauto”.
Samalla sivulla on otsikko
”Opel Mokkan hinnat alkavat 21 816 eurosta”
Tuossa TM on välttänyt onnistuneesti mokan. ☺
Volkswagenin maahantuoja VV-Auto Group Oy taivuttaa markkinointiviestinnässään mallinimeä Jetta johdonmukaisesti väärin: ”Jetasta on sukeutunut…”, ”Uuden Jetan vakiovarusteet…” jne.
http://www.volkswagen.fi/VV-Auto/VW5.nsf/0/210A6181DBED3736C22572440030B630?OpenDocument
Kielioppisääntöjen mukaan pitäisi tietenkin taivuttaa ”Jettasta, Jettan” jne. Lieneekö sitten kyseessä tietoinen valinta – yritetäänkö mallinimi mukamas kotouttaa suomalaiseen kielenkäyttöön?
Vierasnimien taivutuksesta
28
181
Vastaukset
Olet oikeassa. Vain pieni osa vieraista nimistä on astevaihtelun piirissä, ja ne ovat luonteeltaan vanhoja ja vakiintuneita, esimerkiksi Kalkutta : Kalkutassa. Tällaiset tapaukset voidaan katsoa myös sovinnaisnimiksi, vrt. esim. Kreikka : Kreikan, Riika : Riian. Ja yleensä kyse on maantieteellisistä nimistä, ei ihmisten, yritysten tai tuotteiden nimistä.
Kieli on kuitenkin muuttuvaista. Vaikka kielitoimisto sanoo, että sovinnaisnimiä ei tule enää lisää, niitä tulee kuitenkin. Eri asia on, että ilmiötä ei ehkä pidetä hyväksyttävänä kirjakielessä.
Kotouttaminen saattaa olla tavoitteena Jetta-tapauksessa, mutta Bugatti-sanan väärä taivutus lienee vain lipsahdus. Minultakin muuten saattaisi lipsahtaa ”Opel Mokkan”, koska Mokka-sana tuo mieleen Juhla-Mokan (Pauligin uuskielessä ”Juhla Mokka”, jonka taivuttamista valmistaja tuntuu välttävän kuin ruttoa ja kirjoittaa ”Juhla Mokka -kahvista”).
Tekniikan Maailman parhaisiin puoliin ei taida kuulua huoliteltu kieliasu. Siellä näyttää olevan myös ”Renaultilta” (po. Renault’lta).- Äläs nyt
"Osmo Antero Wiio (s. 4. helmikuuta 1928 Porvoo) on suomalainen viestinnän professori emeritus, toimittaja ja entinen kansanedustaja. Wiio on tunnetuimpia suomalaisia organisaatioviestinnän tutkijoita ja opettajia. Wiio on myös tullut tunnetuksi tulevaisuudentutkijana, tieteen kansanomaistajana ja käytännön viestinnän edistäjänä.
Wiio valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi 1954, mutta suoritti lehdistöopin laudatur-opinnot Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Helsingissä. Yhteiskuntatieteiden tohtoriksi hän väitteli Tampereen yliopistossa vuonna 1968.[1] Wiion väitöskirja käsitteli tekstin ymmärrettävyyttä.
Wiio toimi Helsingin kauppakorkeakoulun professorina 1973–1975, liberaalisen kansanpuolueen kansanedustajana 1975–1979 sekä Helsingin yliopiston viestinnän professorina ja viestinnän laitoksen esimiehenä 1978–1991.
Wiio on kirjoittanut lukuisia viestintää käsitteleviä oppi- ja tietokirjoja. Tekniikkaa ja tietotekniikkaa käsitteleviä yleistajuisia artikkeleita Wiio on kirjoittanut useisiin lehtiin 1950-luvulta lähtien. 1950- ja 1960-luvuilla Wiio toimi toimittajana radiossa ja lehdistössä ja perusti Tekniikan Maailma -lehden vuonna 1952. Hän myi lehden vuotta myöhemmin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osmo_A._Wiio
Kirjoitti omaa palstaa TM:ssa pitkään ja joskus viime vuosinakin. - Mokanjuoja
Äläs nyt kirjoitti:
"Osmo Antero Wiio (s. 4. helmikuuta 1928 Porvoo) on suomalainen viestinnän professori emeritus, toimittaja ja entinen kansanedustaja. Wiio on tunnetuimpia suomalaisia organisaatioviestinnän tutkijoita ja opettajia. Wiio on myös tullut tunnetuksi tulevaisuudentutkijana, tieteen kansanomaistajana ja käytännön viestinnän edistäjänä.
Wiio valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi 1954, mutta suoritti lehdistöopin laudatur-opinnot Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Helsingissä. Yhteiskuntatieteiden tohtoriksi hän väitteli Tampereen yliopistossa vuonna 1968.[1] Wiion väitöskirja käsitteli tekstin ymmärrettävyyttä.
Wiio toimi Helsingin kauppakorkeakoulun professorina 1973–1975, liberaalisen kansanpuolueen kansanedustajana 1975–1979 sekä Helsingin yliopiston viestinnän professorina ja viestinnän laitoksen esimiehenä 1978–1991.
Wiio on kirjoittanut lukuisia viestintää käsitteleviä oppi- ja tietokirjoja. Tekniikkaa ja tietotekniikkaa käsitteleviä yleistajuisia artikkeleita Wiio on kirjoittanut useisiin lehtiin 1950-luvulta lähtien. 1950- ja 1960-luvuilla Wiio toimi toimittajana radiossa ja lehdistössä ja perusti Tekniikan Maailma -lehden vuonna 1952. Hän myi lehden vuotta myöhemmin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osmo_A._Wiio
Kirjoitti omaa palstaa TM:ssa pitkään ja joskus viime vuosinakin.Osmo A. Wiio ei ole ollut vuosikymmeniin vastuussa Tekniikan Maailman kieliasusta (jota toki minäkin pidän yleisesti ottaen ihan mallikelpoisena).
Kolumnistina Wiio toki on toiminut (Tieteen maailmasta-palstan puitteissa) aivan viime aikoihin saakka. Lounastin kesällä seurueessa, johon Osmo A. Wiio kuului, ja sain kuulla hänen omasta suustaan tiedon, että tuolle TM:n palstalle kirjoittaminen on jäänyt häneltä lopullisesti taakse. Lienee anteeksiannettavaa 84-vuotiaalle! – Wiio kertoi kuitenkin olevansa yhä kirjoittajana mukana eräässä kirjahankkeessa.
Osmon kirjoittamia (silloin vielä ei-tieteellisiä, harrasteeseen liittyviä) kirjoja ja artikkeleita olen lukenut hartaalla mielenkiinnolla jo viitisenkymmentä vuotta sitten.
Lounaallamme oli mukana myös Osmon puoliso Leena – miehensä tavoin erittäin nuorekas ja miellyttävällä tavalla humaanin vaatimaton ja ystävällinen ihminen. Joitakin viikkoja sitten sain yllätyksekseni lukea lehdestä Leena Wiion kuolinilmoituksen. Osanottoni Osmolle ja muille läheisille! Äläs nyt kirjoitti:
"Osmo Antero Wiio (s. 4. helmikuuta 1928 Porvoo) on suomalainen viestinnän professori emeritus, toimittaja ja entinen kansanedustaja. Wiio on tunnetuimpia suomalaisia organisaatioviestinnän tutkijoita ja opettajia. Wiio on myös tullut tunnetuksi tulevaisuudentutkijana, tieteen kansanomaistajana ja käytännön viestinnän edistäjänä.
Wiio valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi 1954, mutta suoritti lehdistöopin laudatur-opinnot Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Helsingissä. Yhteiskuntatieteiden tohtoriksi hän väitteli Tampereen yliopistossa vuonna 1968.[1] Wiion väitöskirja käsitteli tekstin ymmärrettävyyttä.
Wiio toimi Helsingin kauppakorkeakoulun professorina 1973–1975, liberaalisen kansanpuolueen kansanedustajana 1975–1979 sekä Helsingin yliopiston viestinnän professorina ja viestinnän laitoksen esimiehenä 1978–1991.
Wiio on kirjoittanut lukuisia viestintää käsitteleviä oppi- ja tietokirjoja. Tekniikkaa ja tietotekniikkaa käsitteleviä yleistajuisia artikkeleita Wiio on kirjoittanut useisiin lehtiin 1950-luvulta lähtien. 1950- ja 1960-luvuilla Wiio toimi toimittajana radiossa ja lehdistössä ja perusti Tekniikan Maailma -lehden vuonna 1952. Hän myi lehden vuotta myöhemmin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osmo_A._Wiio
Kirjoitti omaa palstaa TM:ssa pitkään ja joskus viime vuosinakin.Mitähän yritit sanoa pitkällä lainauksellasi netin vessanseinästä? Ainakaan sinulla ei ollut mitään sanottavaa siitä, mistä keskusteltiin. Wiion laki siis taas toteutui. (Googlaa "wiion lait".)
Jos tarkoitit, että kolumnisti olisi vastuussa lehden kieliasusta tai voisi asemansa perusteella siihen vaikuttaa mainittavasti, et oikein tunne viestinnän käytäntöä.- Huono yhtälö
Yucca kirjoitti:
Mitähän yritit sanoa pitkällä lainauksellasi netin vessanseinästä? Ainakaan sinulla ei ollut mitään sanottavaa siitä, mistä keskusteltiin. Wiion laki siis taas toteutui. (Googlaa "wiion lait".)
Jos tarkoitit, että kolumnisti olisi vastuussa lehden kieliasusta tai voisi asemansa perusteella siihen vaikuttaa mainittavasti, et oikein tunne viestinnän käytäntöä.että asiantuntijana esiintyvällä ei ole päättelykykyä eikä edes ymmärrä lukemaansa.
"...perusti Tekniikan Maailma -lehden vuonna 1952."
Wiioon verrattuna olet melkoisen naurettava tai melkein kehen tahansa. - hra X
Huono yhtälö kirjoitti:
että asiantuntijana esiintyvällä ei ole päättelykykyä eikä edes ymmärrä lukemaansa.
"...perusti Tekniikan Maailma -lehden vuonna 1952."
Wiioon verrattuna olet melkoisen naurettava tai melkein kehen tahansa.Kiusallista, että kirjoitetaan noin hämärästi. Tietämättömät, kuten tässä minäkin, eivät saa käsitystä siitä, missä mennään.
Jos epäillään sitä, että Wiio olisi perustanut kyseisen lehden, niin esimerkiksi täälläkin kerrotaan samaa:
http://www.tiedetoimittajat.fi/?sivu=apurahat&uutinen=361 Huono yhtälö kirjoitti:
että asiantuntijana esiintyvällä ei ole päättelykykyä eikä edes ymmärrä lukemaansa.
"...perusti Tekniikan Maailma -lehden vuonna 1952."
Wiioon verrattuna olet melkoisen naurettava tai melkein kehen tahansa.Nimimerkki ”Äläs nyt” oli leikannut ja liimannut tekijättömältä verkkosivulta tekstiä kertomatta, miten se hänen mielestään liittyy keskusteluun tai muuhunkaan.
Jos tarkoitus oli kommentoida virkettäni ”Tekniikan Maailman parhaisiin puoliin ei taida kuulua huoliteltu kieliasu”, niin se jäi sanomatta, samoin kuin se, mitä Wiion toiminta asiaan kuuluu.
Vähän niin Hesarin kieliasua koskevaan huomautukseen copypastettaisiin pätkä jonkun Erkon elämäkertaa sellaisena, kuin se on kirjoitettu johonkin satunnaiseen lappuseen tai sivuun.
Tapahan se on sekin sanoa, ettei tykkää jostain lausumasta mutta ei osaa esittää mitään asia-argumentteja sitä vastaan.- Yksinkertainen?
Yucca kirjoitti:
Nimimerkki ”Äläs nyt” oli leikannut ja liimannut tekijättömältä verkkosivulta tekstiä kertomatta, miten se hänen mielestään liittyy keskusteluun tai muuhunkaan.
Jos tarkoitus oli kommentoida virkettäni ”Tekniikan Maailman parhaisiin puoliin ei taida kuulua huoliteltu kieliasu”, niin se jäi sanomatta, samoin kuin se, mitä Wiion toiminta asiaan kuuluu.
Vähän niin Hesarin kieliasua koskevaan huomautukseen copypastettaisiin pätkä jonkun Erkon elämäkertaa sellaisena, kuin se on kirjoitettu johonkin satunnaiseen lappuseen tai sivuun.
Tapahan se on sekin sanoa, ettei tykkää jostain lausumasta mutta ei osaa esittää mitään asia-argumentteja sitä vastaan.Tietysti vastaus liittyy aiheeseen ja kopioinnista selviää miten. Jos olet sen vertaa lehteä lukenut, että kykenet sitä arvostelemaan, niin luulisi lehdestäkin selvinneen.
- Olet joo
Yksinkertainen? kirjoitti:
Tietysti vastaus liittyy aiheeseen ja kopioinnista selviää miten. Jos olet sen vertaa lehteä lukenut, että kykenet sitä arvostelemaan, niin luulisi lehdestäkin selvinneen.
Joo olet yksinkertainen. ”Tietysti” ja ”kopioinnista selviää miten” kertovat selvää kieltänsä siitä, että sinäkään et osaa vastata. Kyvyttömyys vastata ei olisi häpeä, ellei sinulla olisi ollut tarvetta julistaa sitä julkisesti ja samalla möläytellä.
- hehheh
Olet joo kirjoitti:
Joo olet yksinkertainen. ”Tietysti” ja ”kopioinnista selviää miten” kertovat selvää kieltänsä siitä, että sinäkään et osaa vastata. Kyvyttömyys vastata ei olisi häpeä, ellei sinulla olisi ollut tarvetta julistaa sitä julkisesti ja samalla möläytellä.
Sinulle sitten ei selvinnyt vieläkään ))
- Toiveesi toteutuu
Yucca kirjoitti:
Nimimerkki ”Äläs nyt” oli leikannut ja liimannut tekijättömältä verkkosivulta tekstiä kertomatta, miten se hänen mielestään liittyy keskusteluun tai muuhunkaan.
Jos tarkoitus oli kommentoida virkettäni ”Tekniikan Maailman parhaisiin puoliin ei taida kuulua huoliteltu kieliasu”, niin se jäi sanomatta, samoin kuin se, mitä Wiion toiminta asiaan kuuluu.
Vähän niin Hesarin kieliasua koskevaan huomautukseen copypastettaisiin pätkä jonkun Erkon elämäkertaa sellaisena, kuin se on kirjoitettu johonkin satunnaiseen lappuseen tai sivuun.
Tapahan se on sekin sanoa, ettei tykkää jostain lausumasta mutta ei osaa esittää mitään asia-argumentteja sitä vastaan."Heikosti sujuneiden oppikouluvuosien jälkeen Aatos Erkko kouluttautui Columbian yliopistossa New Yorkissa, mikä edesauttoi hänen kasvuaan suomalaiseksi kosmopoliitiksi. New Yorkin jälkeen hän kiersi keräämässä vaikutteita amerikkalaisesta lehtimaailmasta eri puolilla Yhdysvaltoja.
On jossakin määrin epäselvää, oliko kustantajan rooli Aatos Erkolle oma luontainen valinta vai perheen ja perinteen asettama pakko. Erkko itse muisteli myöhemmin myös julkisesti, että hän olisi tahtonut merille nauttimaan liikkumisen ja kulkemisen vapaudesta."
http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/4859/aatos-erkko
Toisin kuin Wiio, Erkkoa kiinnosti lähinnä vain rahan teko.
- TM:n lukija
Mielestäni Tekniikan Maailman kieliasu kestää vertailun minkä tahansa yleisaikakauslehden kanssa, sanomalehdistä puhumattakaan.
TM on kuitenkin erikoisalan lehti, jonka lukijakunnalle Bugatti on jokseenkin yhtä vanha ja vakiintunut kuin Kalkutta maantieteilijöille. Vastaavia ovat esimerkiksi Mercedes -> Mercedeksen, Chevrolet -> Chevroletin, ja miksei Jetta -> Jetan. TM:n lukijoille nämä ja monet muut ovat selviä sovinnaisnimiä.
Opel Mokkan taivutuksen vakiintuminen jää nähtäväksi.
Renaultin taivuttaminen "Renaultilta" on luonnollista, koska enemmän kuin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta ääntää sen renaultiksi, ei rönooksi. Sama koskee Peugeotia – kirjoitusasu Peugeot'ta näyttää aika älyttömältä, vaikka onkin kieliopin mukainen.
Sitten on lukemattomia rajatapauksia: Citroën päättyy nasaaliin, ei n-äänteeseen, joten pitäisikö kirjoittaa "Citroën'n"? Entä miten se pitäsii ääntää? Daimler taas on alun perin saksalainen nimi mutta sittemmin englantilainen automerkki, jossa loppu-r ei äänny – pitäisikö siis kirjoittaa Daimler'n? Loppu-r ei äänny Jaguar'ssakaan.
PS.
Olen joskus 50-luvulla kuullut kansanmiehen puhuvan "Austimesta". Silloin se kuulosti hassulta, mutta paljon myöhemmin opin ymmärtämään sen.- Toinen TM:n lukija
Olen täsmällen samaa mieltä TM:n lukijan kanssa. Antaa Kielitoimiston suositella mitä haluaa. Me kielenkäyttäjät puolestamme kirjoitamme niin kuin haluamme. Näin kaikki tulevat onnellisiksi!
Yleisaikakauslehtien kieliasu on keskimäärin enintään välttävä. Lukekaa joskus (hyviä) kirjoja.
”Citroën” ei pääty nasaalivokaaliin, paitsi suomalaisten hyperkorrekteissa ääntämisyrityksissä. Ja nasaalivokaalia selvästi tarkoitat, koska lisäät ”ei n-äänteeseen”. (Oikeasti n on nasaali, ja Citroën lausutaan [sitroen]. Ranskassa vähän toisin, mutta tämä koskee lähinnä painoa ja ja /r/-foneemin ääntämystä, ei nasaalivokaalia, joka tässä sanassa on vain suomalaisten luuloissa.)- 9+9=?
Yucca kirjoitti:
Yleisaikakauslehtien kieliasu on keskimäärin enintään välttävä. Lukekaa joskus (hyviä) kirjoja.
”Citroën” ei pääty nasaalivokaaliin, paitsi suomalaisten hyperkorrekteissa ääntämisyrityksissä. Ja nasaalivokaalia selvästi tarkoitat, koska lisäät ”ei n-äänteeseen”. (Oikeasti n on nasaali, ja Citroën lausutaan [sitroen]. Ranskassa vähän toisin, mutta tämä koskee lähinnä painoa ja ja /r/-foneemin ääntämystä, ei nasaalivokaalia, joka tässä sanassa on vain suomalaisten luuloissa.)Heh, Citroën lausutaan kylläkin suomeksi "sitikka"... Ja Austin taipuu luonnollisesti kuten mäystin.
Ei liity mitenkään enää aiheeseen, mutta satuin muistamaan joskus 70-luvulla perhepiirissä juuri näistä käydyn keskustelun. Joku kysyi, miten "Ceylon" äännetään, mihin enoni heitti välittömästi "Se äännetään 'Sri Lanka'" - yfjg7
Yucca kirjoitti:
Yleisaikakauslehtien kieliasu on keskimäärin enintään välttävä. Lukekaa joskus (hyviä) kirjoja.
”Citroën” ei pääty nasaalivokaaliin, paitsi suomalaisten hyperkorrekteissa ääntämisyrityksissä. Ja nasaalivokaalia selvästi tarkoitat, koska lisäät ”ei n-äänteeseen”. (Oikeasti n on nasaali, ja Citroën lausutaan [sitroen]. Ranskassa vähän toisin, mutta tämä koskee lähinnä painoa ja ja /r/-foneemin ääntämystä, ei nasaalivokaalia, joka tässä sanassa on vain suomalaisten luuloissa.)Tarkoitit kai "Citroën lausutaan [si.tʁɔ.ˈɛn]."
- Mercedes
Iltalehdessä taas taivuttavat ainakin tällä kertaa "Mercedesille". Aika oudolta kuulostaa.
http://www.iltalehti.fi/formulat/2012112516370706_fo.shtml
- hra X
Entäs sitten päinvastoin suomalaiset nimet? Perämeren Röyttien taivuttamista esimerkiksi "Röyttän" on kai pidettävä paikallisena murteellisuutena, jota ei sovi yleiskielessä jäljitellä. Onhan näitä muitakin vastaavia, kuten Hetta jne.
- ....,,,,
Työministeri Veikko Helteen kansa tunsi pelkästään Helteenä.
Hänen kuolemansa jälkeen YLEn pääuutisissa kerrottiin Nummelassa olleen tilaisuus, jossa paljastettiin Veikko Hellen muistopatsas.- hra X
Onhan näitä kuultu muitakin, yhtä selvin yleiskielen yhteyksin. Lonkahan oli vähän epäselvempi asia. Lieneekö kukaan vielä puhunut esimerkiksi Martti Ahtisaarista?
- Kielikuppi
Osoittaa vain, että suomi on vielä epäkypsä kieli lapsen kengissään. Ei kuulu sivistyskieliin vielä aikoihin.
- C-kuppi
Olen aina ollut samaa mieltä suomen kielen alkeellisuudesta. Tuskinpa latinassa, ranskassa, kreikassa tai englannissa vastaavia ongelmia on ollenkaan kuin yllä esitetyt taiivutusongelmat.
- hra X
C-kuppi kirjoitti:
Olen aina ollut samaa mieltä suomen kielen alkeellisuudesta. Tuskinpa latinassa, ranskassa, kreikassa tai englannissa vastaavia ongelmia on ollenkaan kuin yllä esitetyt taiivutusongelmat.
Mistähän puhunette? Muistakaa, että ajattelukin voi olla alkeellista.
- Kielikuppi
hra X kirjoitti:
Mistähän puhunette? Muistakaa, että ajattelukin voi olla alkeellista.
Jos katsot ketjun otsikkoa, asia voi sinullekin valjeta tai sitten ei. Ajattelusi alkeellisuuteen emme voi vaikuttaa.
- hra X
Kielikuppi kirjoitti:
Jos katsot ketjun otsikkoa, asia voi sinullekin valjeta tai sitten ei. Ajattelusi alkeellisuuteen emme voi vaikuttaa.
Vieraskielisille ovat suomalaiset nimet vierasnimiä. Perin huonosti niitä kohtelevat ilman taivuttamistakin. Tuoreita esimerkkejä on brittien "Juväskylä".
- Phantta
Mutta miksi TM käyttää sanaa vierinvastus puhuttaessa renkaista, vaikka vakiintunut termi on vierintävastus? Eihän TM käytä myöskään sanaa toiminperiaate puhuttaessa toimintaperiaatteesta.
Klassikko kiistelyn aihe on tietenkin sana suodin v suodatin. Jälkimmäinen on tietysti ainoa oikea, joten eihän asiassa ole edes mitään kiistaa.- uyguy
Jos nimien astetta ei saa vaihdella, niin miten taivutetaan esimerkiksi Jett ja Bugatt? Onko se Jett Jettsta Jettin (talo talosta taloon) ja Bugatt Bugattsta Bugattin?
Vierintävastus vakiintunut? Riippunee siitä, keneltä kysyy. Onko kielenhuoltajilla tähän jokin viisas perustelu? En muista nähneeni sanaa toimintaperiaate Teknarissa, mutta mielestäni vierintävastusta on myös siinä esiintynyt. - Aika yleisesti
tuota "vierinvastus" käytetään muuallakin.
Suodinkangas, suodatin. (vieritin)
Vierinvastus, vierintä. (suodanta)
( ) Noinkin voi taivuttaa tarvittaessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Orpo hiiri kadoksissa, Marin jo kommentoi
Kuinka on valtiojohto hukassa, kun vihollinen Grönlantia valloittaa? Putinisti Purra myös hiljaa kuin kusi sukassa.1196354Lopeta jo pelleily, tiedän kyllä mitä yrität mies
Et tule siinä onnistumaan. Tiedät kyllä, että tämä on just sulle. Sä et tule multa samaan minkäänlaista responssia, kosk3816177Nuori lapualainen nainen tapettu Tampereella?
Työmatkalainen havahtui erikoiseen näkyyn hotellin käytävällä Tampereella – tämä kaikki epäillystä hotellisurmasta tie696050Tampereen "empatiatalu" - "Harvoin näkee mitään näin kajahtanutta"
sanoo kokoomuslainen. Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunni3443972Lidl teki sen mistä puhuin jo vuosikymmen sitten
Eli asiakkaat saavat nyt "skannata" ostoksensa keräilyvaiheessa omalla älypuhelimellaan, jolloin ei tarvitse mitään eril1482395Ukraina, unohtui korona - Grönlanti, unohtu Ukraina
Vinot silmät, unohtui Suomen valtiontalouden turmeleminen.42355Orpo pihalla kuin lumiukko
Onneksi pääministerimme ei ole ulkopolitiikassa päättäjiemme kärki. Hänellä on täysin lapsellisia luuloja Trumpin ja USA1211420- 121261
- 1871098
- 61907