Mitä tytöt aattelette uskovaisista pojista o: ? Oon 13v poika. En käy kirkossa, ainoostaan joskus sunnuntaisin Jumalan palveluksissa. En siis oo mikään kirkkohihhuli. En saarnaa kavereille tai mtn ;D Mut kyl rukoilen iltasin ja pyydän johdatusta Herralta eli iha peruskristitty.
No tytöt. Mitä tekisitte jos vaikka poikaystävänne kertois olevansa uskovainen?
No tytöt. Mitä tekisitte jos vaikka poikaystävänne kertois olevansa uskovainen?
Vastaukset 10
Vanhimmat
oisin tosii tyytyväinen :)) haluisin tollase mutta harvassa on :) 13 vee tyttö, tykkään muodista, 51 tykkäystä kuvassa
Ei olis oikeen mulle tarkotettu poika en halua että mun jätkä ois joku uskovainen hihhuli
Itse kristittynä voin sanoa että passais oikein hyvin.:) Älä anna muiden mielipiteitten vaikuttaa omaan uskovaisuuteesi. Jos haluat olla kunnon hihhuli niin ole, jos halua olla "peruskristitty" niin ole.
Mutta itse en kyllä henkilökohtaisesti ymmärrä miksi se jotenkin haittaisi jos kumppani olisi kristitty tai ylipäätänsä uskovainen. Jokaisella on oma vakaumuksensa, eikä kumppaninsa kanssa kuulu olla KAIKESTA samaa mieltä. Vaikka olisikin suhteessa, ihminen on silti yksilö omine mielipiteineen. mielipiteeni on, että se on pelkkää ahdasmielisyyttä ja epäkypsyyttä jos ei kykene kunnioittamaan toisen vakaumusta.
Nää jotkut ihmiset aattelee uskovaisten olevan jotenki pimeitä, kun eivät itse ole tunteneet Herraa. Ja jos väittää ettei Jumalasta ole todisteita niin silloin ei taida kyllä ollut niitä etsinytkään
Oon ite ateisti, enkä kuulu kirkkoon, eikä kukaan muukaan mun perheestä, mutta mun pitkäaikanen 'säätöni' (siis ei seurustella varsinaisesti vaan ollaan vaan. Vaikee selittää) on lestadiolaisesta perheestä ja itekki uskovainen. Ei se lesta ite oo, mutta samaan tapaan perus kristitty niinku alottajaki. Ei se siis mua häiritte, koska musta ihminen saa uskoa mihin haluaa, eikä kukaan oo sen takia mitenkään huonompi tai vähäarvosempi. Ainoo vaa et sitten myöhemmällä iällä saattaa tulla jotain arjen ristiriitoi (esim. lasten kasvatus; uskoon vai ei?), mutta eipä sillä oo näin nuorena kuitenkaa niin välii. Enivei ei siis itteäni häiritse mitenkää poikakaverin (poikakaverin ja poikakaverin.... ei häiritsis ehkä joskus tulevan poikakaverin) uskovaisuus.:)
Ja tällä "peruskristityllä" meinaan sitä etten harjoita uskontoo. Usko Häneen riittää. Rukoilu ja joskus sunnuntaisin Jumalan palvelukset (ei kirkossa vaan erillinen seurakunta). Meiän perhe ei ees kuulu kirkkoon enkä käy varmaan ripariikaan. Uskon et usko Herraan on tehny musta paremman ihmisen moraalisesti. Esim mulle ei oo ihan sama kelle menetän poikuuteni, vaan haluun että seksi olis osa avioliittoa. On life, one wife. Fuck with me, fuck with God :)
ite just tykkäisin et poika ois uskovainen, just tollane ku sää! :) tuntuu vaan niitä olevan aika harvassa? tai no niin, eihän sitä oikeestaan voi tietää rukoileeko ihmiset vaikka yksin iltaisin tai muutenkin mielessään. mutta joo, ite oon tyttö ja uskolta samanlainen kun sää, ja just tollasen poikaystävän haluaisinkin :)
trololololololololololololololololololllllllllolololololololololooololololololololo
popover
Ei haittaa jos poika osais kans pitää hauskaa.. ite en käy kirkos yms, mut jos elämä joskus menee päin helv*ettii nii rukoillen helppiii heh..
Olen itse 15 vuotias uskova tyttö. Perheeni ei ole uskossa enkä itsekään käy kirkossa kuin jouluna. Käyn vähintään parin kuukauden välein nuorten kristillisissä tapahtumissa / viikonloppujen leireillä. Kyllä tuollainen uskova poika minulle kelpaisi. Seurustellaan nyt kolmatta kuukautta mun poikaystävän kanssa joka on kans uskossa ja "ahkerammin" uskova kuin minä, vaikkei ota silti uskoa turhan vakavasti. Periaatteessa voisin seurustella uskovan tai sitten ei uskovan kanssa, se on kuitenkin vain yksi osa ihmistä mihin uskoo .