mulla on ollu pitkän aikaa jo itsemurha-ajatuksia, en ole ikinä sanonut ääneen kenellekään miten paha tää tilanne on, eikä kukaan ees huomaa mun tuskaa koska esitän pirteetä, mut sit taas kotona aina tukee itsemurha ajatukset ja välillä myös koulussa ja kavereiden seurassa. En tieda perjaatteessa mistä se johtuu, tai siis kyllähän mulla on kaikenmaailman huonoja juttuja elämässä mitkä johtanut tähän. Mut siis en tajuu, välillä oon ihan ok ilonen ja sillee mut toisella hetkellä haluun kuolla? Kellään muulla kokemuksia? Miks tää näin menee?
sekavat ajatukset...
koittakaasaadaselvää
9116
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
oho, tuli kaks kertaa :D
Kuulostaa ihan tavalliselta teini-angstilta, jonka henkilö itse tulkitsee "itsemurha-ajatuksiksi". Se, että joskus on vähän ikävää ja asiat päin helvettiä, kuuluu normaaliin elämään. Jos annat vastoinkäymisten viedä sinut NOIN alas, niin sinulla on varmasti päässä jotain vialla.
sori tomegle, mut mulla jopa on tavallaan ollu masennuski, siis ei sitä mitenkään varsinaisesti oo todettu mut kouluterkkarilla ja sen jälkeen psykologilla kävin. eli siis ei vain teiniangstia. ja kiitos muille vastanneille. Oon miettinyt jos puhuisin yhdelle tuttavalleni mut se tuntuu niin suurelta askeleelta jutella sillä tämmösestä. Niin ja siis en enää käy millaa psykologilla koska ei ollut mitää hyötyä eikä se ymmärtänyt mua. Lisää vaan vastauksia :D
Vittu, tomegle, painu vittuun täältä ku et osaa auttaa ketään, mee vittu kadulle nuolemaa katuhuoraa oot vitun ärsyttävä.
Aika ikävään sävyyn puhut äidistäsi.
En välttämättä osaa sinua auttaa, mutta yritän kuitenkin. Jos yhtään sinua helpottaa, niin voin sanoa, että itse olen kokenut ja koen edelleen samankaltaista mitä sinäkin. Se on todella syvältä, kun välillä olo on ihan hyvä, välillä iloinen, välistä ei oikein tiedä mitä tuntee ja sitten pahimmillaan ahdistus on todella suurta. Oman ahdistukseni ollesa suurinta itsellänikin saattaa kadulla kävellessäni käydä mielessä, että voisi tuon auton alle hypätä. Esimerkiksi sitä ei oikein tiedä mitenkä mihinkään suhtautuisi, koska ei tiedä, mitä asiasta vaikkapa parin tunnin tai kymmennen minuutin päästä ajattelee. Tuttua? Mielialavaihtelut siis haittaavat minunkin elämää monella tavalla. Itsellänikin syyt mielialavaihteluihin ovat varsin hämärät. Sitä vaan kun sattuu ja tapahtuu kaikkea ei niin positiivista ja ei toivottua niin sitä rupeaa jossain vaiheessa päässä tuntumaan.
Ikävä kyllä suoraa vastausta kysymykseesi "Miks tää näin menee?" ei todennäköisesti ole kenelläkään. Tekstistä päättelisin, että olet nuori ja mielialavaihtelut myös kuuluvat siihen ikään. Tärkeintä tämän asian kannalta mielestäni on se, että olet huomannut ja pannut merkille nämä mielialavaihtelutsi. Seuraava askel asian selvittämiseksi, tai edes parempaan suuntaan kääntämisen kannalta on se, että haet apua. Suosittelisin, että puhisit asiasta jonkun luotettavan ystävän ja vaikkapa vanhempien kanssa. Jos ei auta tai se ei ole joistain syistä mahdollista, kannattaa kääntyä vaikkapa koulun terkkarin tai suoraan ammattilaisen puoleen. Itse olen puhunut omista tuntemuksistani kaikkien edellämainittujen kanssa, ja asia on mennyt omalta osaltani mm. sen ansiosta parempaan suuntaan. Uskon siis, että se voisi sinuakin auttaa! Muita keinoja saada tilannetta tasapainoisempaan ja mielellään parempaan suuntaan on onneksi paljon. Itselläni on tapana suunnata ajatukseni kaikkeen muuhun esimerkiksi lasken matikkaa, piirrän, urheilen, korjaan ja rakennan, kuuntelen musiikkia, pelaan pleikkaria tai jos olo on vähän parempi niin vietän aikaa kavereiden kanssa.
Tekstistä tuli pitkä ja aika sekava, mutta yritin kuitenkin! Muista, että elämään kuuluu murheet ja vastoinkäymiset, mutta niistäkin pääsee ajan ja tarvittaessa myös avun kanssa yli. Hae siis apua, pura ajatuksia luotettaville ihmisille, tee jotain kivaa jne. Kyllä se olo paranee! Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle! :)
Kuuleppa. Mulla on ollu joskus sama asia pyöriny päässä. Mutta sillon kannattaa ajatella iloisia asioita ja käydä vaikka shoppailee. Se piristää mua aina! Mutta älä ajattele jooko tollasta, ajattele iloisia asioita. :)
On se sääli että tomeglen kaltasia trolleja ei haasteta kunnian loukkauksistansa oikeuteen. Oikeuteen vaan koko pelle kirjoituksistansa. Ikuinen banni tomeglelle ylläpito pliiz.
Sananvapaus on kiva juttu.