Hiljattain kirjoitti Irkku etiäisistä ja toivoi siitä keskusteltavan.
Se onkin eräs niistä selittämättömistä asioista, joihin emme tieteellistä varmuutta kai saa!
Olen kokenut sen kerran itsekin ja kertonutkin täällä, mutta tulee mieleen olisko meillä ihmisillä kuin antennit, jotka sekä vastaanottavat että lähettävät jonkinlaista aistittavaa tietoa.
Samoin saattaa olla samalla aaltopituudella jonkun ihmisen kanssa, molemmat aistivat kuin toisen ajatukset vaik'eivät ole lähelläkään toisiaan.
Kasveillahan on ihan oma kykynsä, joihin en nyt paneudu,...villiviinistäni se on ihan luettavissa tuolla. Se on niin voimakas, melkein pelkään sitä kun se tähtää kaikkeen mihin voisi kietoutua!
Miten se aistii markiisin reunankin ja omenapuun oksan parin metrin päästä, ja lähettää lonkeronsa ilmassa vaakasuoraan kohti sitä?
Se onkin eräs niistä selittämättömistä asioista, joihin emme tieteellistä varmuutta kai saa!
Olen kokenut sen kerran itsekin ja kertonutkin täällä, mutta tulee mieleen olisko meillä ihmisillä kuin antennit, jotka sekä vastaanottavat että lähettävät jonkinlaista aistittavaa tietoa.
Samoin saattaa olla samalla aaltopituudella jonkun ihmisen kanssa, molemmat aistivat kuin toisen ajatukset vaik'eivät ole lähelläkään toisiaan.
Kasveillahan on ihan oma kykynsä, joihin en nyt paneudu,...villiviinistäni se on ihan luettavissa tuolla. Se on niin voimakas, melkein pelkään sitä kun se tähtää kaikkeen mihin voisi kietoutua!
Miten se aistii markiisin reunankin ja omenapuun oksan parin metrin päästä, ja lähettää lonkeronsa ilmassa vaakasuoraan kohti sitä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mielenkiintoinen aihe t.....ll, samoin olen kokenut etiäisiä harvakseen.
Ensimmäisestä huomiosta kerroin ihmetellen ja etsien ympäristöstä henkilöä jonka näin aivan selvästi tulleen erään tuttuni mökille, sainpa muutkin liikkeelle ja huhuilimme minne tämä tulija piiloutui, vanha ihminen.
Tilanteesta voi sanoa että oli kaoottinen ja hämmennystä kaikissa aiheuttava.
Näin tämän vanhan naisen tulevan naapurista päin pitkin polkua aivan rauhassa kävellen, ei tervehtinyt mutta vaatetuksen kerroin, eikä kukaan voi piiloutua niin nopeasti.
Kun lakkasimme etsinnät ei mennyt kauan aikaa kun tämä henkilö tulikin sinne meidän joukkoomme, juuri tuo vaatetus päällään ja vakuutellen ettei ole käynyt aikaisemmin mökillä.
Olihan siinä outo olo ja nolottikin kun menin hätäännyksiin 'nähdystä'.
Opiksi se oli nyt kun osaan pitää tietonani tavallaan olen onnellinen että näitä 'näyttöjä' tulee minulle, eivät ne ole pelottavia.
Useimmin olen tavannut edesmennyttä koiraani Puzzia, iloinen ja läähättävä koiravanhus jonka näkeminen tuntuu hyvältä ja palauttaa mieleen monet lenkit.
En tunne itseäni erikoisen herkäksi mutta tunneihminen olen ja usein istuskelen miettien kaikkia läheisiäni onnellisena siitä että olemme niin hyvin toimeen tulevia keskenämme.
Erään hengenmiehen kanssa juttelin näistä kokemuksista ja hän oli hyvillään että kerroin ja vastaavia oli kyllä hänenkin lähellään ihmisille tapahtunut eivät siis ole mitään tuiki harvinaisia.
http://www.youtube.com/watch?v=4y4iTCL4TKo&feature=related
Kaunis kuoriainenhan tuo oli, niin hienon värinen,...elämäänsä sekin elelee omilla elämisen ehdoillaan :D
Kiitos vaan!
Niin, ei sitä voi ymmärtää miten voi nähdä etukäteen jonkun vaatteineen päivineen! Se ei ole ennakkoaavistus, vaan kuin kuva jonka näkee.
Minulla vain 2 kertaa on tuo ennakkoon näkeminen sattunut, mutta olihan siinä perheenjäseniä ympärillä, joille sanoin: Ihan kuin mumi ja mufa olis kävelleet tuossa, mumilla hattukin päässään.
Meni 15 min. niin siinähän he tulivat kävellen, mumilla hattu päässään, ja ihmettelivät kuka on ilmoittanut meille tulostaan:D
Mihin se perustuu tuo näkeminen, paitsi herkkiin antenneihin (tai vastaanottimiin) jää minulle arvoitukseksi, mutta eipä se sentään jokapäiväistä onneksi ole.
Olen myös niitä joilla moinen näkökyky on sellaisia en paperille laita ,koska ne on toteen käyneet.Enkä halua että lapseni lukee,koska olen heille näkyni ain kertonut.
Tapaan vanhaa työtoveria silloin tällöin. Käymme vuoroin vieraissa. Usen sattuu kun hän soittaa kutsuakseen kylään, olen ollut juuri samaan aikaa häntä ajattelemassa.
Samantapainen juttu oli kun asuimme puolitoista vuotta naimisiin mentyämme appivanhempien yläkerrassa ja anoppia kävi tapaamassa eräs Esteri, joka asui sielläpäin kauempana.
Minä aina tunsin etukäteen koska Esteri tulee. Siitä tuli melkein vitsi kun sanoin anopille, että Esteri tulee tänään kylään.
Jonkin aikaa mieheni kuolemasta, oli aika todellisen tuntuisia kokemuksia hänen läsnäolostaan. Mutta eihän se ole ihme, sillä jäihän meistä toinen puolisko jäljelle. Onhan amputoitu jalkakin jäljellä aivoissa, sitä särkee ja varpaat tuntuvat olevan olemassa.
Nämä aavistelut perustuvat ilmeisesti siihen, että vierailut tapahtuivat säännöllisin väliajoin, jolloin se rytmisyys tallentui aivoihin ja muistutustoiminto nosti sen H-hetkellä esiin. Voisiko se "näky" olla aiempi aivoihin toistuvasti tallentunut kuva, jka nousee nähtäväksi ajatuksen mukana.
Nyt kun minäkin käytän kännykän muistutus-toimintoa, saatan häiritä sitä luonnollista aivoissa olevaa kykyä.