Ei naiset halua tutustua kenenkään. Sit ne itkee kun ne on yksin. Täälläkin moni nainen valittaa yksinäisyyttä mut mitä ne on tehnyt et yksinäisyys loppuisi. Ei mitään vaikka yksinäisiä miehiä on vaikka kuinka paljon.
Naiset haluaa olla yksin
turhaa porua
701378
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Kynnys tutustua tuntemattomaan ihmiseen on nykyaikana melko suuri. Ja naiset ovat todella valikoivia verrattuna parin vuosikymmenen kaltaiseen tilanteeseen.
Vielä kun lisätään tähän se fakta, että suomalaisista miehistä noin puolet on paljon juovia ja huonokuntoisia läskejä, joilla ei keskustelutaitoja ole kuin autoista ja jääkiekosta niin mitenkä luulet tilanteen paranevan?
Täydellistä ei ole olemassakaan, ja monesti komea mies on täys kusipää tai muuten pöljä.
Sepä se, kun miehellä pitää olla älliä myös yläpäässä. Ns. yleissivistystä että tietää suunnilleen, mitä tässä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu. Pöljyyttä ovat huonot käytöstavat, kiroilu, röyhtäily, piereskely... Kenessä em. mies herättää kiinnostusta tai haluja? Kyllä nainen innostuu, jos fiksu ja keskustelutaitoinen mies kohdalle sattuu! Ainakin itselläni halut herää helposti, jos mies on kokonaisuutena fiksu ja toista ihmistä (naista) arvostava. Jos vastassani on moukka, valitsen sen sijaan yksinäisyyden.
Eikä miehille kelpaa mies kaveriksi :/
Minä olen hyväkuntoinen ja mukava enkä tiedä jääkiekosta paljoakaan, mutta eipä se täällä ole tuottanut tulosta. Täydellinen en sentään ole, muutoinhan minulla olisi kavereita.
Kun et anna persettä.
Siinäpä sivistyksen sipuli.
Mistä sinä tiedät, mitä yksinäiset naiset ovat tehneet löytääkseen ystävän/seuraa? Oletko mennyt jokaisen pään sisään katsomaan tai haastatellut heitä yksitellen? Se, että juuri sinuun ei ole otettu yhteyttä, ei tarkoita,etteikö yksinäinen nainen olisi ottanut askeleita tutustuakseen muihin tai etteikö tämä olisi siihen halukas.
Jos parisuhteista puhutaan, on epäsuhta miesten ja naisten välillä melkoinen. Naiset on hyvin koulutettuja ja taloudellisesti itsenäisiä, niillä on harrastuksia ja ystävättäriä. Miehet yleensä jotain päinvastaista, senhän näkee jo esim. koulutustilastoista. Ei kuka hyvänsä kelpaa kenelle hyvänsä, sekin vaan on fakta, eikä suhteella ole mitään tulevaituutta jos ei ole yhteistä. Pitäis löytää jostain samanlainen kumppani!
Nyt puhuttiin totaaliyksinäisyydestä, ei mistään korkeakoulutetusta älyköstä, joka pyörii suihkuseurapiireissä kolmenkymmenen kaverinsa kera ja jauhaa arkisin paskaa Sinkkuelämää-tyyliin parin läheisen ystävän kanssa.
JEP, tässäpä se asian ydin onkin! Mistä sitä keskustellaan, jos toinen ei tiedä asioista yhtään mitään!? Kouluja käynyt on yleensä valveutunut monella elämänalueella ja kiinnostunut maailman tapahtumista. Tietenkin kouluja käymätönkin voi seurata aikaansa ja sivistää itseään. Minua ei todellakaan kiinnosta kaveri, joka ei ole lukenut vapaaehtoisesti ainuttakaan kirjaa, ei äänestä vaaleissa, ja sanoo kaikkiin keskusteluyrityksiini: "Ei kiinnosta, en tiedä..." jne. Tässä on nykyaikana sellainen kuilu, joka takuulla vaikeuttaa sopivan kumppanin löytymistä. Tästä asiasta pitäisi puhua enemmän ja sen vaikutus parisuhteisiin tunnustaa sen sijaan, että haukutaan ja arvostellaan toista sukupuolta.
Ei en mä halua löytää samanlaista, olen tylsä! Haluaisin löytää jotain uutta ja paljon parempaa. Ei samanlainen, mutta sellainen joka voisi kiinnostua samoista asioista, jolla olisi kuitenkin samanlaisia näkemyksiä, arvoja yms.
No kaikki ei kumminkaan ole tylsiä. Mä en ainakaan pidä itseäni yhtään tylsänä. Mutta kun löytäis jostain hyvin koulutetun, monenlaisista asioista kiinnostuneen ja sivistyneen ihmisen. Sellaisia vaan ei ole vapailla markkinoilla.
Kyllä ihminen voi olla sivistynyt ja kiinnostunut monenlaisista asioista, vaikka ei olisi minkäänlaista koulutusta! Ei se mulle ainakaan tarkoita jotain oppiarvoa tai arvostettua ammattia tms.No ehkä en pidä itseäni kovin sivistyneenä ja kaikki paperitkin jäi aikoinaan hankkimatta, mutta olen monesti havainnut melkoista tietämättömyyttä, sivistymättömyyttä ja suvaitsemattomuutta näiden ns. itseään parempina pitävien ihmisten taholta.
Toki voi olla, mutta harvemmin on.
Sivistykseen kun kuuluu tiedon ja osaamisen lisäksi myös se asenteellinen puoli, elämäntavat ja käytöstavat. Moni itseään sivistyneenä pitävä elää kuin elukka. Se on heidän valintansa, mutta se vain karsii heidät sivistyneiden joukosta.
Päinvastaisiakin tapauksia on vastaan tullut, sellaisia joilla on sivistyneet elämäntavat mutta vajausta tiedollisessa puolessa. Näistä pidän itse enemmän kuin noista aiemmista tyypeistä.
Eniten arvostan kuitenkin oikeasti sivistyneitä ihmisiä, joilla on elämä ja asenne kunnossa.
Kyllä sellainen voi jossain vapaana olla. Mutta miksi hän kiinnostuisi sinusta?
Olen yksinäinen
Olet jk
olet vastenmielinen.
no kuule.mä viestittelin mukavan tuntuisen miehen kanssa.vaikutti niin fiksulta.lähetimme sitten kuvat itsestämme toisillemme.no,miehestä ei ole sen jälkeen kuulunutkaan.naama ei miestä miellyttänny.tollasia tolloja te ootte,katsotte vaan ulkokuorta.
Laita kuva niin arviodaan sitä naamaa vähän
no heh heh.arvioidaan?vähän kun lehmänäyttelyssä :)
Minäkin viestittelin yhen naisen kaa viikko sitten ja sit se lupas lähettää kuvan. No mä lähetin eka kuvani ja kappas, nainen ei enään viestittele. Naamani tosiaan ei miellyttänyt.
Lähetit naaman ja ei miellyttäny? Lähetäpä sitten jotain muutakin kuin pelkkä naama. Minulle on lähetetty. Kuva oli kyllä ihan hyvä, mutta tyyppi oli muuten vähän outo, joten vastasin ja kehotin pukeutumaan lämpimästi.
Mikset pistänyt hänelle uutta viestiä? Kysynyt, että missä nyt mennään ja vieläkö häntä kiinnostaa sinun kanssasi kirjoittelu. Jos et mitään vastausta olisi saanut, niin olisit voinut heittää puoli ilkeän kommentin neidin 10 kiloa painavammasta olomuodosta, ja että onko hänennäköisellään naisella muka niin paljon vientiä, että äijiin tutustumisen voi lopettaa tuosta vaan kuvan nähtyään.
Olisiko siitä ilkeylystäkään mitään iloa, tuskin se saa ketään vastaamaan. Emmekö me yksinäiset, yleensä kiusatut & sorretut, voisi olla niitä "parempia ihmisiä", ja käyttäytyä?
no tämä "fiksu"mies oli ikäänkuin koekaniinina mun pärstäkertoimelle.kyllä se nyt on uskottava,että en kelpaa kellekään.
Kuulostaa ihan mun kokemuksilta deittisivustoilla, laitan kuvani niin sitten viimeistään jo nainen ei enää vastaakaan yhtään mitään :/
miks ihmiset tuijottaa vaan ulkokuorta? mulle kelpais ihan tavallisen näkönen mies,mutta miehille kelpaa vaan ne kaikkein kauneimmat.
Miehille kelpaa varmasti tavallinen nainen, joka on rehellinen ei tarvitse olla missityyppi.Lompakko saa olla pullea, ja niitä suuria seteliä
Ei pidä paikkaansa... :) Ite en ainakaan oo mitenkään ranttu. Persoonallisen näköiset naiset kiinnostaa, ei mitkään barbit.
no mulle kelpaisi kyllä vähemmän varakaskin.ei se ole lompakon paksuudesta kiinni.
Naiset tuijottaa sitä ulkokuorta. Ei naiset haluu luonteeseen tutustuu jos mies ei ole komea. Mulle taas kelpais tavis nainen mut naisille kelpaa vaan ne komeimmat joista jokainen kilpailee
ei kaikki naiset ole tollasia
Kerrotko missä niitä toisenlaisia sitten tapaa? Mitä sä harrastat?
no ei ainakaan baareissa.lenkkipolulla ehkä...mun harrastukset on aika vähäisiä.ulkoilua,kotona kaikkee,askartelua,lukemista,musiikin kuuntelua,leivontaa...siis kaikkee yksin tehtävää
Eli pitääkö sut tulla hakemaan satunnaisesti ovikelloja soittelemalla vai mikä on homman nimi?
Ei kaikki oletkkaan. Ne naiset vaan ketkä haluaa parisuhteen. Niille on merkitystä minkänäköisen miehen kanssa liikkuvat. Tuskin kukaan mun näköistä ottais kun joku kaveri vois nähdä ja alkaa puhuu selän takana et onpas sillä ruma mies.
Ne ketkä haluu pysyy sinkkuna niin niillä sillä ulkokuorella ei ole väliä
juu ei tarvi.mä nyt oon vähän ujohko.ehkä parempi olla vaan yksin.
ei mulle ainakaan.mitäs noloa siinä on?!selän takana puhujat ei kiinnosta,puhukoot mitä puhuu.ei vois vähempää kiinnostaa.
Ainainen kitkeränsävyinen poru siitä kuinka kaikki miehet/naiset on vain ulkoisen koreuden perässä. Ja minä kun kuvittelin olevani ihmisyksilö omine mieltymyksineni ja mielipiteineni. Ihmisillä on keskenään hyvin erilaisia käsityksiä siitä mikä on hyvännäköinen nainen tai mies. Esim. itse en silloin teininä käsittänyt mikä siinä DiCapriossa oli ikätovereitteni mielestä niin ihkuu, enkä käsitä vieläkään. Olen ihastunut hyvin erinäköisiin ja kokoisiin ihmisyksilöihin enkä usko että moniakaan näistä pidettäisiin perinteisellä tavalla komeina.
Liitän tähän lompakko/komeus-aihetta sivuavan jutun, naurut siitä ainakin irtos.
http://www.iltalehti.fi/viihde/2012111416327348_vi.shtml
Olisikohan lehdistöä hieman voideltu?
Mä olen pienessä rahan puutteessa, vippaiskohan Hjallis mullekkin jos mä sanon että on se poika komea? Ilmatteeks voin kyllä sanoa että on se ainakin isänsä näkönen.
Niinpä, hänessä on sitä jotain.... paksu lompakko.
Nii jos mulla olis muutama milli rahaa niin olisi naiset heti kiinnostuneita vaikka olisin kuinka läski ja ruma.
ei raha onnea tuo.
Olen tavannut harrastuksen parissa erään naisen, jota voi kyllä rehellisesti kutsua rumaksi. Hän on kuitenkin hyvin koulutettu ja älykäs. En sitä paitsi itsekään ole sieltä kauneimmasta päästä mutta kyllä sporttinen yms. Olen miettinyt, että ehkä tämä elämäni tilaisuus, kun toisessa ihmisessä arvostan ennen kaikkea älliä ja sydäntä. Ehkä ei kannata jäädä miettimään liian pitkään!
läski oli minunkin jo ny ex, mutta laihtu kummasti kun löys uuden, olikohan minussa jotain, mikä lihotti :)
Enpä oikein usko, että kategorisesti voitaisiin todeta, että yksinäiset naiset "haluavat" olla yksin. Ehkä he haluavat naispuolisia ystäviä? Ja kun meidän lajimme naaraat seksuaalivalinnan kautta valitsevat jatkoon pääsevät geenit, luuletteko tosiaan että yksinäisellä miehellä olisi sellaisia ominaisuuksia, joita naisen kannattaisi haluta?
Luonto sen päättää, millaisia miehiä naiset haluavat puolisoikseen. Meille yksinäisille miehille jäi tyhjä arpa luonnon suuressa arvonnassa, emmekä voi sille yhtään mitään. Jos haluatte olla siitä katkeria, olkaa katkeria. Mutta älkää naisille, koska eivät hekään voi tilanteelle yhtään mitään. Parinvalinnassa ei ole kyse vapaasta tahdosta, vaan hormoneista, ja kun hormonit eivät meidän kohdallamme syty, niin ne eivät syty.
Voisiko se olla noin patologista? Ajattelen, että myös kumppanuusliitto on hyvä, ystävyys saman katon alla. Ehkä vähempikin kuin elokuvista tutut roihuavat liekit riittävät.
=>emmekä voi sille yhtään mitään.
Kaikkesiko olet jo tehnyt? Siisti ulkonäkö, terveelliset elämäntavat yms?
Joskus vasta silloin kun tekee aloitteen tulee huomatuksi. Eikä kaikki naisetkaan ole sellaisia jotka voivat tosta noin vaan valita parisuhteen itselleen, vaan joutuvat sietämään huonoa kohtelua kun sitten ihastuvat siihen renttuun joka "iskee" hänet. Eivät ehkä ihastu siihen kivaan kaveriin joka istuu hiljaa sanomatta mitään...
En tiedä haluaisinko varsinaisesti ystäväkseni naista. Sen verran erilaisia ovat, vaikka -kuten miehetkin- ovat kaikki yksilöitä.
Voiko missään kohtaa todeta, että on tehnyt kaikkensa? Aina löytää jotain parannettavaa, ja juuri sillä huijaammekin itseämme; vielä tämä parannus, käännän vielä tämän kiven.
Oletan, että ulkonäköni on jo tarpeeksi siisti, olenhan treffi-palstalla omalla kuvallani, ja olen saanut yhteydenottoja naisilta. Elämäntavoissani ei ole enää muuta pahetta kuin aamukahvi, tupakanpolton ja alkoholin lopetin jo vuosia sitten. Kroppani alkaa olla miehekkään lihaksikas kuntosaliharrastuksen myötä, ja kunto muutenkin kohdallaan.
Olen tehnyt aloitteita, ja minulle on tehty aloitteita. Olen elänyt kahdessa pidemmässä ja muutamassa lyhyemmässä suhteessa. Olen "iskenyt" itselleni seuraa ravintolassa, kaupan kassajonossa, junassa ja netissä. Viimeksi olin treffeillä lauantaina, oikein mukavan naisen kanssa, mutta siihen sekin taisi jäädä.
Tämä on johtanut siihen ajatukseen, että minussa ei sinänsä ole mitään vikaa; enhän ole koko elämäni ajan ollut hylkiö. Vian täytyy olla siis jossain muualla. Uskonkin, että tämä on jatkumoa koulukiusaamiselle; minussa on jotain sellaista, mikä saa ihmiset, niin miehet kuin naisetkin, välttelemään minua.
Oli miten oli, tämän kirjoituksen katkeruuteen vaikuttanee vahvasti pettymys. Pyydän anteeksi. Menen tänään salille, lyön kovat raudat tankoon, ja vielä lopuksi juoksen juoksumatolla niin kovaa ja niin kauan kunnes elimistöni vihdoin luovuttaa, ja poistaa pettymyksen tunteet hien mukana.
Luontoa kuunnellen lisääntyäkseen nainen valitsee mahdollisimman erilaiset geenit kuin itsellään on, mutta mitä tekee nainen , joka ei halua lisääntyä ollenkaan tai enempää lapsia?
=>Viimeksi olin treffeillä lauantaina, oikein mukavan naisen kanssa, mutta siihen sekin taisi jäädä.
Miksi oletat näin?
=> minussa on jotain sellaista, mikä saa ihmiset, niin miehet kuin naisetkin, välttelemään minua.
Niin minussakin... Paitsi jos olen itse aktiivinen, silloin sitä ei vaikuttaisi esiintyvän.
Jos olet katkera saattaa se näkyä päällepäin.
Ihmisilläkin on hierarkiansa. Kaikkia ihmisiä ei uskalleta lähestyä, ja jos toista pitää syystä tai toisesta ylempänään annetaan sellaisen olla rauhassa. Jos taas toinen on alempi ja siten harmiton on sellaista helppo lähestyä.
Tai sitten jotain ihan muuta.
Yleisesti, se on ollut melko varma merkki ettei toista kiinnosta, kun tämä ei enää vastaa viesteihin. Lauantaina oli kyllä ihan mukavaa, ja sovimme tapaavamme vielä uudelleen, mutta ehkäpä hänen mielensä muuttui. Go figure.
Niinpä niin, katkeruus karkoittaa ihmisiä, ja yksinäisyys aiheuttaa katkeruutta. Suloinen, suloinen noidankehä. En tietääkseni käyttäydy katkerasti, vaikka nyt toki niin kirjoittelen, joten siinä ei mielestäni ole ongelma. En kyllä tiedä, missä se ongelma sitten on.
Mielenkiintoinen tuo sinun hierarkiateoriasi. Olen eri mieltä hierarkioiden vaikutuksesta lähestymiseen; minusta kyse on siitä, että ylempien edessä madellaan ja alempia kiusataan. Minua kiusattiin läpi koko peruskoulun, ja vielä muutama vuosi sitten päätä auottin baareissakin. Ilmeisesti kasvanut lihasmassa on johtanut siihen, ettei enää uskalleta.
Ei kaikki naiset itke yksinäisyyttä vaikka asuukin yksin.Yksinäiset miehet voisi harjoitella avointa keskustelua naisen kanssa,Huomioivaa käytöstä toivotaan muulloinkin kun sänkypuuhissa 2minuuttia....Viinapullon voisi jättää välillä korkkaamatta jne.Ei millään pahalla miehet.Yksin eläminen on valinta jonka kanssa voi elää ja nauttia siitä!Ei riitoja,ei pahaa mieltä ja mikä parasta voi löytää kivoja ihmisiä ympäriltään kun kulkee vapaana avoimin silmin.Tietysti,jos se oikea kävelee vastaan silloin voi aina mieli muuttua.
Epäilemättä eivät itke, mutta ovatko he varsinaisesti yksinäisiäkään? Ainakin minä ymmärrän yksinäisyyden niin, että kärsii yksinäisyyden tunteesta. Jos ihminen nauttii elämästään yksin, onko hän varsinaisesti yksinäinen?
Enivei, joillakin meistä yksinäisistä miehistä saattaa olla toivoa pariutumisesta, mutta uskoisin että pääosin tätä palstaa asuttaa miesväestön osa, jonka toivo on jo mennyt. Vaikka neuvosi ovat varmasti hyviä, niillä ei ikävä kyllä ole meille merkitystä, sillä emme ole yksinäisiä alkoholinkäytön takia, emmekä välttämättä käytöstapojen puutteenkaan takia, vaan siksi että olemme lyhyitä / rumia / hiljaisia hissukoita / testosteronin puutteesta kärsiviä ja niin edelleen.
Jotkut naiset haluavat elää sinkkuna,saavat pyörittää useampi miehiä samaan aikaan eli sellaista rinkiä.Sellaista ei kannata katsella,jos haluaa vakavampaa.Toki miehiäkin on sellaisia.Jokainen taaplaa tyylillään.
Itse olen nuori nainen ja sitä mieltä että jos naisilla on ns. naisten jutut niin miksei miehilläkin saisi olla miesten jutut kuten kalja ja jääkiekko? Toki muutakin miehellä tulee olla, en tarkoita mitään rikkauksia, tavaroita tai muskeleita vaan kykyä keskustella naisen kanssa tutustumalla häneen ensin rehellisesti tavoittelematta häneltä heti seksiä. Ja jos nainen haluaa olla yksin on se hänen oma valintansa.
Mulle uuden suhteen etsiminen ei ehkä ole ihan ajankohtaista, koska avioerosta on niin lyhyt aika. Kuitenkin:
-Haluaisin tavata miespuolisia henkilöitä, mutta missä? Just nyt ei ole varaa pyöriä yökerhoissa, lähipubeissa kiinnostuneita ovat vain isäni ikäiset ukot :( Yliopistoilla on hoikempia, nuorempia ja yhtä fiksuja naisia.
-Ulkonäköni ei ole tarpeeksi hyvä. Traumaattisen eron jälkeen kertyi muutama kilo ylipainoa ja stressiakne puhkesi. Miksi kukaan ikäiseni (30v) olisi minusta kiinnostunut, kun ulkonäössä on vikaa?
-Kuten edellä kävi ilmi, itsetunto on jätetyksi tulemisen pohjamudissa. Sekä luonteeni että ulkonäköni on haukuttu lyttyyn.
Koska olin parisuhteessa 9 vuotta, minulla ei ola aavistustakaan, miten ja mistä etsiä seuraa.
Ihannemieheni olisi kohtuullisen älykäs. Minusta olisi epämiellyttävää, jos jokainen puheenaihe menisi yli hilseen. Luonne on tärkeämpää kuin ulkonäkö, ja joitain "hankaliakin" luonteenpiirteitä voi ymmärtää. Esimerkiksi ujo, mutta fiksu tyyppi olisi tapaamisen arvoinen. Rehellisyyttä arvostan myös. Maailmankuvani on liberaali, olen mm. agnostikko, vegetaristi, pasifisti.
Sinua muutaman vuoden vanhempana miehenä neuvoisin harkitsemaan nettitreffien käyttämistä kumppanin hakemisessa. Ennen uuden suhteen hakemista kannattaa toipua ensin vanhasta.
Ylipainosta pääset eroon aloittamalla terveelliset elämäntavat ja liikunnan. Liikunnan tuoma hyöty painonpudotuksen lisäksi on mielialasi ja itseluottamuksesi paranee.
mä alotin pari viikkoa sitten pitkät kävelylenkit,joka päivä kävelyä 3,5-6 km.parissa viikossa paino on pudonnu 4 kiloa ja masennus ja väsymys on poissa.tätä harrastusta aion jatkaa loppuikäni ja ehkä se mieskin vielä löytyy,kun paino putoo:)
Hieno juttu :) Liikuntaa parantaa vointia ja nostaa mielialaa. Muista toki, ettei paino saa pudota liian nopeasti; nopea painonpudotus tarkoittaa että lihas häviää, ei "läski". Tuo nykyinen tahtisi on ehkä hieman liian nopeaa, noin kilo viikossa on suhteellisen terveellinen lukema.
Muista myös ruokavalion tärkeys; pois kaikki ylimääräinen sokeri (ehdoton ei karkeille, jäätelölle, herkuille jne), ja korvaa paljon energiaa sisältävät ruoka-aineet kevyillä vaihtoehdoilla (kasviksilla jne). Näin et tule missään vaiheessa kärsimään nälkää (näläntunnehan tulee siitä, että vatsalaukku on tyhjä), ja muista syödä hitaasti & rauhallisesti. Aivojen ja vatsan välinen "vasteaika" on melko hidas, syömällä rauhallisesti aivot saavat viestin kylläisyydestä ilman että vatsalaukku on vielä täynnä. Kannattaa myös ottaa vakioajat ruokailuille, noin 2-3 tunnin välein.
Tsemppiä!
Jos on reippaasti ylipainoinen, niin ei tuo ole mikään erityisen kova tahti. Tiedän tyypin, joka tiputti 40 kiloa 5 kuukaudessa, eikä häneltä lihakset mihinkään kadonneet. Tuosta lihasten katoamisesta stressataan liikaa, ne saa kyllä nopeasti halutessaan myös takaisin. Sitä paitsi jos harrastaa kävelyä, niin ainakin alavartalon lihakset pysyvät kunnossa eivätkä ole katoamassa mihinkään. Kannattaisihan sitä toki punttejakin vähän nostella samalla. Tai nostelee vaikka jotain tuolia kotona, jos ei painoja löydy. Punnerruksiakin voi tehdä ja vatsoja ym. ilman välineitä.
No tjaa, jos suositukset ovat vääriä neuvoja niin minkäs sille sitten voi. Kilo viikossa tarkoittaa vuodessa 52 kiloa, kyllä siinä lähtee kovempikin ylipaino. Mihin ihmisillä on sitten niin kiire, ettei anneta kehon rauhassa tottua uuteen elämäntyyliin?
ei mulla ole kiire mihinkään ja jos 10 kiloa häviää lopullisesti,niin tyytyväinen olen,en mä mikään luuranko haluu olla.
Vai niiin :)
Ei siitä laihtumisesta ole mitään hyötyä kumppanin etsinnässä. Olen sen omin silmin nähnyt ja kokenut
ehkä ei,mutta itsellä on parempi olo kun liikkuu ja on parempi kunto,masennus vähenee eikä ole niin väsynyt.kyllä siitä itselle hyötyä on kuitenkin :)
Minun mielestäni ei liikuntaa & terveitä elämäntapoja kannata harjoittaa jonkun toisen puolesta, vaan ihan oman itsensä takia.
Muut sitten seuraavat, jos seuraavat.
En valinnut yksinäisyyttä. Epäonnistuin ja väsyin suhteessa niin, etten jaksa enää yrittää. Tuntuu jotenkin helpommalta kun ei yritä enää väkisin. Luonnollisesti suren tätä päätöstä ja lopputulosta. Mutta näin kävi.
Suhteet ovat aina kompromisseja ja vaativat aika paljon. Pitäisi olla paljon annettavaa, koska tapaan jostain syystä niin flegmaattisia miehiä, että minun pitäisi olla se joka keksii tekemistä ja mies vain tillittää jostain reunoilta. Mies luettelee sujuvasti omaisuuttaan, mutta harvaa saa juttelemaan mistään muusta. Ja tahtoisin vihdoin löytää miehen jolla on jotain sellaista annettavaa jota tarvitsen. Mutta en usko enää löytäväni.
Jatkuva nalkutus, negatiivinen arvostelu, yleinen avuttomuus ja sen ilmaisu mahtipontisella äijä eleillä väsyttävät. Mä en jaksa enää sitä teatteria.
On kai niitä mukaviakin jossain....en tunnistanut tai en kelvannut niille.
Uskon silti rakkauteen. Jossain sitä on.
Olipa huippu mielipide! Juuri näin olen itse kokenut, olen ihan uupunut viime aikaisilla treffeilläni. Minun pitää keksiä puheenaiheet, tekemiset ja mies vain myöttelee ja hymyilee kaikelle! Ainoat mielipiteet tuntuvat olevan jonkun lähistöllä olevan arvostelu tai joku ajoneuvoon tai omaisuuteen liittyvä huomauttelu. En jaksa minäkään enää, lopetan deittailut enkä suostu enää treffeille. Ennen vaikka vietän rauhallista koti-iltaa kirja tai elokuva seuranani!
No kaikki yksinäiset naiset eivät etsi parisuhdetta. Itselleni kyllä kelpaisi ystävät, mutta minua ei voisi vähempää kiinnostaa parisuhde. Ei vaan ole minun juttuni. Sen sijaan haluaisin saada hyviä ystäviä. Kateellisena katson ystäväporukoita kahviloissa yms. joilla on hauskaa yhdessä. Mutta eipä miehiä kiinnosta muu kuin ulkoinen kauneuteni ja parisuhde kanssani. Joten ei kiitos.
Näin on!