Rakastuin Turkissa, mutta 1 mies jo Suomessa, mitä tehdä?

Sari

Olen 32-vuotias 4 lapsen äiti. Nuorin lapsista on turkkilaisen miehen kanssa, tulin raskaaksi lomamatkalla. Olin tyttöporukassa matkalla. Mies ei töiden takia päässyt mukaan.

Tuo turkkilainen mies on todella ihana, mutta on yksi ongelma. Minulla on jo mies, joka kaiken lisäksi luulee olevansa nuorimman lapsen isä. Mieheni on puoliksi syyrialainen, joten ei ihmettele lapsen tummahkoa ulkonäköä, vaikka ei tyttö muuten suomalaisista eroa, on vain tumma tukka ja tummat silmät. Käytän tässä nykyisestä miehestäni nimeä Jari niin tekstiä on helpompi seurata.

No niin kannattaako minun riskeerata elämäni ja erota Jarista? Tiedän että Turkin mies rakastaa minua syvästi, olemme olleet sähköpostivaihdossa ja puhelinyhteydessä matkan jälkeen. Turkkilainen haluaisi jopa tulla katsomaan lastansa Suomeen, ja ei edes tiedä, että minulla on täällä mies. Tunteeni ovat tällä hetkellä täysin sekaisin ja menen pitkin vuoristorataa.

Jarin kanssa olen ollut vuodesta 1999 ja meillä on yksi yhteinen lapsi. Jari on muuten ihan mukava mies ja meillä ei ole suurempia ongelmia ollut, mutta Turkin matkan jälkeen tajusin, että Jari ei ole se oikea mies minulle. Turkissa huomasin, että joku toinen mies voi rakastaa minua syvemmin kuin Jari.

Toisaalta tuntuu kamalalta jättää Jari ja samalla turvallinen elämä. Jos valitsen Turkin miehen, on kaikki täysin auki. Missä maassa tulemme asumaan? Miten minun ja Jarin yhteiselle lapselle käy jos muutan Turkkiin? Turkkilainen on minua 7 vuotta nuorempi eli 25, mutta en koe että siitä tulee mitään ongelmia onhan Jarikin minua 3 vuotta nuorempi.

Tiedän, että monet ovat sitä mieltä, ettei yhden lomamatkan aikana voi rakastua ja ettei lomaromanssi kestä. Niin minäkin luulin ennen kuin tapasin tämän turkkilaisen. Ja ei ollut ensimmäinen Turkin matka, joten tiedän miten turkkilaiset miehet vokottelevat vaaleita naisia, mutta tämä mies on ihan tosissaan rakkautemme suhteen.

Kaikki neuvot ovat nyt tarpeen, sillä päätökseni vaikuttaa myös lapsiini, halusin sitä tai en. Kannattaisiko vielä hieman odottaa, sitä olen itsekin pohtinut, mutta tämä rakkaus on niin hullua, etten ole samanlaista ennen kokenut.
Onko kukaan ollut samanlaisessa tilanteessa?

Kiitos asiallisista nauvoista/vastauksista.

21

4257

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • laura

      Hei,
      En ole varma ymmärsinkö oikein: olet siis tuntenut Turkkilaisen nyt ainakin 9 kk, mutta nähnyt vain kerran, vai oletko tavannut häntä senkin loman jälkeen, joilloin, tulit siis raskaaksi? Ja onko nuorimmaisen lapsen isä virallisesti Jari?

      • Sari

        ja lapsi syntyi kesäkuussa eli tavattiin viime lokakuussa. Sen jälkeen ei siis ole tavattu, muuten on kyllä juteltu netin kautta yms. Jari on virallinen isä, ei ole vielä ainakaan isyyttään epäillyt.


    • NiinpäNiin

      Lopettakaa jo tämän provoilu...Helvetti että olette lapsellisia.

      • Heh

        Ei ole provo, vaan tälläisiä suomalaiset naiset yksinkertaisesti ovat. Ei voi mitään.


    • laura

      Ok, sä pyysit neuvoja, joten annan sulle niitä, ja ihan omasta näkökulmastani.

      Mä en lähtisi Turkkiin ja Turkin miehen perään, ja katkaisisin suhteen Turkin mieheen. Ja en ikinä kertoisi Jarille, että lapsi ei ole hänen, mutta siitä sun täytyy olla sitten ihan varma, että se salaisuus menee "hautaan asti". Oletko muuten varma, että lapsi EI ole Jarin?

      Mikään rakkaus ei ole niin suuri, että sen menisi äidin rakkauden yli...mielestäni. Eli ratkaiset tilanteen miettimällä mikä on parasta lapsillesi. Eli klassisesti uhraudut. Ja myöskään mielestäni mikään rakkaus ei ole niin suuri ettei sitä voisi korvata joku uusi rakkaus.

      Sä olet jostain syystä ajanut itsesi ihan kauheaan soppaan. Mä en tuomitse, koska mullakin on ollut monen laista sotkua rakkaus siellä ja toinen täällä ja kolmas muualla. Mutta ei silloin lapsia. Jos Jari on hyvä, niin luuletko että voisit rakastua häneen uudestaan????

      • Sari

        Jari on minulle sopiva mies, kuten sanoin meillä ei ongelmiakaan juuri ole, ainakaan mitään isoja. Eli sinänsä meidän suhteessa ei mitään vikaa ole. Mutta jotenkin tämä turkkilainen osoitti, että kaikki voisi vaan olla paremmin.

        Siitä olen varma, että Jari ei ole lapsen isä. Sehän tässä pelottaakin, että jos en kerro niin asia saattaa joskus jotain kautta paljastua, ja silloin se on vielä pahempi kuin jos tunnustaa kaiken nyt. Mutta ainakaan vielä ei rohkeus riitä kertomiseen. Ja kovin pitkään en asiaa toisaalta haluaisi viivyttää, se on kerrottava nyt tai sitten ei koskaan.

        Ja onhan se toisaalta pelottavaa/tyhmää lähteä suinpäin suhteeseen jonkun kanssa jonka on nähnyt vain kerran. Ilman lapsia asia olisi tietysti toinen.


      • Lisa

        Äidinrakkauttako on valehdella lapsille näiden alkuperästä??? Kaukana siitä!!! Äidinrakkautta on olla rehellinen, etenkin lapsilleen ja kantaa vastuunsa teoistaan!

        Mitä teet jos lapsen isä tulee joskus etsimään lastaan Suomeen? Tämä voi tapahtua vaikka kymmenien vuosien päästä. Näinkin on käynyt.. Miten selität lapsellesi asian silloin eli siis valehdelleesi OMALLE LAPSELLESI vuosikausia! Varaudu ainakin koviin psykologilaskuihin! Tällaisella asialla kun on "hieman" tekemistä ihmisen identiteetin muodostumisessakin.

        Toivottavasti tämä olisi provo, huh huh mitä neuvoja!!


      • laura
        Sari kirjoitti:

        Jari on minulle sopiva mies, kuten sanoin meillä ei ongelmiakaan juuri ole, ainakaan mitään isoja. Eli sinänsä meidän suhteessa ei mitään vikaa ole. Mutta jotenkin tämä turkkilainen osoitti, että kaikki voisi vaan olla paremmin.

        Siitä olen varma, että Jari ei ole lapsen isä. Sehän tässä pelottaakin, että jos en kerro niin asia saattaa joskus jotain kautta paljastua, ja silloin se on vielä pahempi kuin jos tunnustaa kaiken nyt. Mutta ainakaan vielä ei rohkeus riitä kertomiseen. Ja kovin pitkään en asiaa toisaalta haluaisi viivyttää, se on kerrottava nyt tai sitten ei koskaan.

        Ja onhan se toisaalta pelottavaa/tyhmää lähteä suinpäin suhteeseen jonkun kanssa jonka on nähnyt vain kerran. Ilman lapsia asia olisi tietysti toinen.

        ...voi olla kesto onni. Mun ystävä löysi jo nuorena itselleen miehen, meni naimisiin ja sai lapsia. Mies oli sellainen (ystäväni kuvaamana) ihan tavallinen kiltin ja kunnollisen tuntuinen. He ovat edelleen 17 vuotta naimisissa. Tiedän, että ystävälläni on ollut sekkailunsa yhdessä vaiheessa - kun ruoho vihersi aidan toiselle puolella. Miehen seikkailuista en tiedä.

        Minä etsin suurta rakkautta ja sielujen sympatiaa, jota ei ennen voisi kokea... taakse jäi monta kilttiä ja kunnollista "naapurin poikaa", kun vain etsin sitä, jonka kanssa elämä olisi ollut yhtä orgasmia, niin sängyssä kuin keskusteluissakin. Etsin rakkautta ja sille siis löytyikin aina sopiva kohde. Olen siis sitä mieltä, että rakkaus on ikuista, kohde vain vaihtuu viisaus on kaikessa banaaliudessaankin totta. Ja siitä kohteen päättämisestä voi valita: siis vaihtaa tai ei vaihda. Ehkä olen kyyninen...

        Siis mikä on tän kirjoituksen punainen lanka.Ystäväni on onnellisesti naimisissa ja mä sitten lopulta (kun biologinen kello tikitti liian lujaa) perustin hätäisesti perheen miehen kanssa, joka osoittautui myöhemmin tosi huonoksi valinnaksi. Itkettyinä öinä olen muistellut niitä tavanomaisempia miehiä, joiden kanssa en halunnut jäädä rakentamaan elämääni. Mitä jäi "luu jakajan käteen".

        Mä kirjoittelin tätä ihan tosissani, koska voin (tai sitten kuvittelen vaan) ymmärtää miltä susta tuntuu. Rakkauden (siis itse itselleen luoman hurmaavan illuusion) tähden on sodittu, tapettu ja tultu hulluksi. Ajattele vaikka niin, että sä voitit, kun sait kokea ihanan lomaromanssin/rakkauden Turkissa.

        Pakko kysyä, sun syyllisyyden tunteista? Niitä ei mun mielestä välttämättä tarvi tuntea ollenkaan!!!!

        ja mä olen jo unohtanut, että oletko kertonut Turkkilaiselle teidän yhteisestä lapsesta?


      • laura
        Lisa kirjoitti:

        Äidinrakkauttako on valehdella lapsille näiden alkuperästä??? Kaukana siitä!!! Äidinrakkautta on olla rehellinen, etenkin lapsilleen ja kantaa vastuunsa teoistaan!

        Mitä teet jos lapsen isä tulee joskus etsimään lastaan Suomeen? Tämä voi tapahtua vaikka kymmenien vuosien päästä. Näinkin on käynyt.. Miten selität lapsellesi asian silloin eli siis valehdelleesi OMALLE LAPSELLESI vuosikausia! Varaudu ainakin koviin psykologilaskuihin! Tällaisella asialla kun on "hieman" tekemistä ihmisen identiteetin muodostumisessakin.

        Toivottavasti tämä olisi provo, huh huh mitä neuvoja!!

        Joo, onhan se ihan oikeasti kauheata valehdella lapselle ja isäksi-itseään-luulevalle, mutta jos totuus rikkoo kaiken, ja lapsella ei kohta ole kotimaata, sisaruksia tai minkäänlaista isää, ei biologista tai ei-biologista, rauhallista kotia ja tavallista arkea, niin eiko se myös ole vielä vahingollisempaa lapsen mielenterveydelle.

        Joka puolella maailmaa on lapsia, jotka luulevat isään isiksi ja isä, jotka luulevat lapsiaan omikseen, ja salaisuuden kanssa elävä äiti, joka saa maksaa "synnistään" syyllisyyden taakan.

        Eli olen kylmästi sitä mieltä, että joskus valhe voi olla parempi. Voihan totuus tulla myöhemmin ilmi, ties mistä syystä, mutta silloinkin siitä voivat selvitä ihan normaalina - järkyttävien riitojen, riitojen - kaikki.

        Hänhän joutuu tekemään päätöksiä, jotka koskevat muitankin lapsia, kuin tämä vauva. Siinä hajoaa koko sisarussarjalta turvallinen VARHAISlapsuus, kun aikuiset ratkovat välejään.

        Joten siksi sellainen neuvo.

        Identiteetti rakentuu mielestäni enemmän siitä eletystä elämästä. Mutta ei tämäkään ole niin mustavalkoista todellakaan


      • Lisa
        laura kirjoitti:

        Joo, onhan se ihan oikeasti kauheata valehdella lapselle ja isäksi-itseään-luulevalle, mutta jos totuus rikkoo kaiken, ja lapsella ei kohta ole kotimaata, sisaruksia tai minkäänlaista isää, ei biologista tai ei-biologista, rauhallista kotia ja tavallista arkea, niin eiko se myös ole vielä vahingollisempaa lapsen mielenterveydelle.

        Joka puolella maailmaa on lapsia, jotka luulevat isään isiksi ja isä, jotka luulevat lapsiaan omikseen, ja salaisuuden kanssa elävä äiti, joka saa maksaa "synnistään" syyllisyyden taakan.

        Eli olen kylmästi sitä mieltä, että joskus valhe voi olla parempi. Voihan totuus tulla myöhemmin ilmi, ties mistä syystä, mutta silloinkin siitä voivat selvitä ihan normaalina - järkyttävien riitojen, riitojen - kaikki.

        Hänhän joutuu tekemään päätöksiä, jotka koskevat muitankin lapsia, kuin tämä vauva. Siinä hajoaa koko sisarussarjalta turvallinen VARHAISlapsuus, kun aikuiset ratkovat välejään.

        Joten siksi sellainen neuvo.

        Identiteetti rakentuu mielestäni enemmän siitä eletystä elämästä. Mutta ei tämäkään ole niin mustavalkoista todellakaan

        Ei lapselta kotimaa siinä mihinkään häviä, kun hän saa tietää olevansa puoliksi turkkilainen. Tuleepahan toinen maa lisää, mikä on vaan rikkautta se. :)

        Maailmassa tapahtuu paljon vääryyttä muutenkin, joten se ei mielestäni riitä perusteluksi valehtelulle (etenkin lapsen kannalta näin tärkeässä asiassa), että "Joka puolella maailmaa on lapsia, jotka luulevat isään isiksi ja isä, jotka luulevat lapsiaan omikseen". Sääliksi käy näitäkin lapsia ja isiä myös.

        Tässäpä nämä olennaisimmat. Ja edelleen olen sitä mieltä, että on kauhea kriisi, kun elämältä putoaa pohja yhtäkkiä pois ja huomaa, että koko elämän perusta onkin valhetta!! Valitettavasti olen läheltä seurannut lähes vastaavaa tilannetta, siksi en voi muuta mieltä asiasta olla!! Ei, en todellakaan!!!!!!!!


      • ?!?
        Lisa kirjoitti:

        Ei lapselta kotimaa siinä mihinkään häviä, kun hän saa tietää olevansa puoliksi turkkilainen. Tuleepahan toinen maa lisää, mikä on vaan rikkautta se. :)

        Maailmassa tapahtuu paljon vääryyttä muutenkin, joten se ei mielestäni riitä perusteluksi valehtelulle (etenkin lapsen kannalta näin tärkeässä asiassa), että "Joka puolella maailmaa on lapsia, jotka luulevat isään isiksi ja isä, jotka luulevat lapsiaan omikseen". Sääliksi käy näitäkin lapsia ja isiä myös.

        Tässäpä nämä olennaisimmat. Ja edelleen olen sitä mieltä, että on kauhea kriisi, kun elämältä putoaa pohja yhtäkkiä pois ja huomaa, että koko elämän perusta onkin valhetta!! Valitettavasti olen läheltä seurannut lähes vastaavaa tilannetta, siksi en voi muuta mieltä asiasta olla!! Ei, en todellakaan!!!!!!!!

        Väittäisin kyllä että lapselle, joka luulee itseään suomalaiseksi ei kyllä tuu minkäänlaisena positiivisena rikkautena kun äiti jossain vaiheessa täräyttää että tämä onkin puoliksi joku vitun turkkilainen!


      • Näinse0n
        laura kirjoitti:

        Joo, onhan se ihan oikeasti kauheata valehdella lapselle ja isäksi-itseään-luulevalle, mutta jos totuus rikkoo kaiken, ja lapsella ei kohta ole kotimaata, sisaruksia tai minkäänlaista isää, ei biologista tai ei-biologista, rauhallista kotia ja tavallista arkea, niin eiko se myös ole vielä vahingollisempaa lapsen mielenterveydelle.

        Joka puolella maailmaa on lapsia, jotka luulevat isään isiksi ja isä, jotka luulevat lapsiaan omikseen, ja salaisuuden kanssa elävä äiti, joka saa maksaa "synnistään" syyllisyyden taakan.

        Eli olen kylmästi sitä mieltä, että joskus valhe voi olla parempi. Voihan totuus tulla myöhemmin ilmi, ties mistä syystä, mutta silloinkin siitä voivat selvitä ihan normaalina - järkyttävien riitojen, riitojen - kaikki.

        Hänhän joutuu tekemään päätöksiä, jotka koskevat muitankin lapsia, kuin tämä vauva. Siinä hajoaa koko sisarussarjalta turvallinen VARHAISlapsuus, kun aikuiset ratkovat välejään.

        Joten siksi sellainen neuvo.

        Identiteetti rakentuu mielestäni enemmän siitä eletystä elämästä. Mutta ei tämäkään ole niin mustavalkoista todellakaan

        Tappaisin ämmän ja sen äpärän jos saisin tietää että nukun vihollisen kanssa.


      • Meme
        laura kirjoitti:

        Joo, onhan se ihan oikeasti kauheata valehdella lapselle ja isäksi-itseään-luulevalle, mutta jos totuus rikkoo kaiken, ja lapsella ei kohta ole kotimaata, sisaruksia tai minkäänlaista isää, ei biologista tai ei-biologista, rauhallista kotia ja tavallista arkea, niin eiko se myös ole vielä vahingollisempaa lapsen mielenterveydelle.

        Joka puolella maailmaa on lapsia, jotka luulevat isään isiksi ja isä, jotka luulevat lapsiaan omikseen, ja salaisuuden kanssa elävä äiti, joka saa maksaa "synnistään" syyllisyyden taakan.

        Eli olen kylmästi sitä mieltä, että joskus valhe voi olla parempi. Voihan totuus tulla myöhemmin ilmi, ties mistä syystä, mutta silloinkin siitä voivat selvitä ihan normaalina - järkyttävien riitojen, riitojen - kaikki.

        Hänhän joutuu tekemään päätöksiä, jotka koskevat muitankin lapsia, kuin tämä vauva. Siinä hajoaa koko sisarussarjalta turvallinen VARHAISlapsuus, kun aikuiset ratkovat välejään.

        Joten siksi sellainen neuvo.

        Identiteetti rakentuu mielestäni enemmän siitä eletystä elämästä. Mutta ei tämäkään ole niin mustavalkoista todellakaan

        Hienoahan tässä on se, että sitten kun lapsesi paljastuu väärän miehen lapseksi, voi miehesi eronne jälkeen vaatia korkoineen toisen miehen lapsesta maksamansa elatuskustannukset sinulta takaisin.


      • laura
        Lisa kirjoitti:

        Ei lapselta kotimaa siinä mihinkään häviä, kun hän saa tietää olevansa puoliksi turkkilainen. Tuleepahan toinen maa lisää, mikä on vaan rikkautta se. :)

        Maailmassa tapahtuu paljon vääryyttä muutenkin, joten se ei mielestäni riitä perusteluksi valehtelulle (etenkin lapsen kannalta näin tärkeässä asiassa), että "Joka puolella maailmaa on lapsia, jotka luulevat isään isiksi ja isä, jotka luulevat lapsiaan omikseen". Sääliksi käy näitäkin lapsia ja isiä myös.

        Tässäpä nämä olennaisimmat. Ja edelleen olen sitä mieltä, että on kauhea kriisi, kun elämältä putoaa pohja yhtäkkiä pois ja huomaa, että koko elämän perusta onkin valhetta!! Valitettavasti olen läheltä seurannut lähes vastaavaa tilannetta, siksi en voi muuta mieltä asiasta olla!! Ei, en todellakaan!!!!!!!!

        Neuvo salata, se oli siis tilanne sidonnainen, kysyjähän pohti muuttaako lapsensa kanssa Turkkiin vai jääkö Suomeen eli siitä syystä se kotimaa-pohdinta. Lähteä Turkkiin lyhyen suhteen perusteella, koska siellä lapsen isä ja suuri rakkaus. Mihin muut lapset, jäävätkö he yksi biologiselle syyrialaiselle isälleen ja muut joiden isistä ei ollu puhetta ehkä mukaan Turkkiin, josta kuitenkin ehkä joudutaan palaamaan takaisin. Siinä on sitä identiteetin rakennusaineita. Mutta periaatteessa totuus on tietenkin paras. Ja turha on sääliä ihmistä, joilla on ollut isä ja äiti, ne arjen elämässä rakentuneet isyydet, vaikka se perustuisi valheelle, joka joskus tosiaankin voi olla armeliaampi kuin totuus.


    • Tuukka

      Älä selitä minulle mitään tunteista.

      Ei niitä miehiä noin vain vaihdella, varsinkin jos olet äiti... 4'n lapsen vielä!!!

      Ajattele mitä esimakua sinä annat lapsillesi, on ihan okei vaihtaa miestä kunhan se on erimaalainen ja tunnet kiihkoa häntä kohtaan.

      Mieti miten oma miehesi tähän suhtautuisi, miten lapsesi suhtautuisi... ja entä sukulaiset?

      Onko avioliitossanne ongelmia? Jos olet äiti ja vielä naimisissa, en usko , että eikö olisi jotain mikä puhumalla selviäisi.

      Anteeksi vain, tyhmää... Tyhmää!

    • Kerro

      .. mutta suosittelisin käymään sukupuolitautitestissä, jos harrastuksenasi on turistikohteissa paikallisten gigoloiden kanssa paneminen ilman ehkäisyä.

    • Neuvoja...

      Kuulehan..olen itse ollut samassa tilanteessa,ainoa ero oli se että lapsia oli vain yksi..oman äijän kanssa Suomessa...mitäs luulet että Turkki-poika sanoo siihen kun selviää että sulla on 4 skidiä?..voin kertoa että vaikka rakastais enemmän ku kuuta taivaalla sua..se ei siitä yli pääse..kerro sille niin näät..itse asustelin monta vuotta Turkissa oman lapseni kanssa ja jo ihmisten "pahat" puheet sai elämän tuntumaan tois raskaalta,..nyt on kyse eri kulttuurista ja ns"äpäriä" ja ex-miehiä ei hyväksytä siellä ku naisenhan pitäis olla neitsyt..vaikka kundi rakastais kuinka..sori vaan..en halua pahoittaa sun mieltäs mutta varottaa...lapsi kärsi..mä kärsin ja avioliitto hajos lopulta monen vuoden jälkeen...jos saisin nyt valita,en olis koskaan lähtenyt vaan pitäny perheeni kasassa.Sitäpaitsi mitäs luulet ett nykyinen miehes sanoo ku kuulee/jotenki selviää ett lapsi ei oo sen...siinä voi käydä niin ett oot lopulta yksin..4 lapsen äidin on aika vaikeeta löytää itelleen miestä...joss ei oo miss maailma ja 1000000000 mk rahaa ja lastenhoitajaa..pidä kiinni perheestäs...

    • Impi

      Niinpä, olipa juttu totta tai ei, ainakin sen tiedän minäkin, että just tolta se tuntuu. Siis, että ai voiks tää olla tällaista, kenenkään muun kanssa ei ole jalat menneet veteläksi ja leijunut maan pinnan yläpuolella. Ja vaikkei koko jutusta koskaan tulisi mitään, tietää ainakin, minkälaista voisi olla! Siis turkkilaisesta on kyse tässäkin.

    • Jeesus

      Tää aloitus on paras, mitä olen tällä forumilla lukenut. Asiat eivät voisi olla huonommin :)

    • hmmm...

      Valehtelet lapsillesi, miehellesi, rakastajallesi..ja ym...oikeesti..toivottavasti tää on provo, mut jos ei niin..

      Missä on sun moraali? Oikeesti...sä voit valehdella kaikille, mukaanlukien omille lapsilles ja miehelles, vain sen vuoksi että SINÄ olet rakastunut ja SINÄ SINÄ SINÄ SINÄ??? Miksi teet lapsia, kun oma elämäsi on aivan sekaisin? Sun täytyy mennä hakemaan apua ammatti-ihmiseltä, ei touhusi ole enää normaalia! Ehkä sulle on tapahtunut lapsuudessa jotain niin hirveää, että moraalintajusi on heikentynyt tai sitä ei ole syntynyt ollenkaan?

      Ota vastuu teoistasi! Yritä antaa jo olemassa oleville lapsillesi kunnon tulevaisuus..ajattele heitä välillä! Käytä hyvä nainen ehkäisyä(tai paremminkin: älä petä miestäsi)! Ennen kaikkea OLE REHELLINEN! Ansaitsetko omasta mielestäsi näiden miesten rakkauden, kun petät kumpaakin? Siinä sinulle pähkinä purtavaksi..toivottavasti vastatessasi siihen, sekä muutenkin, kun pohdit omaa tilannettasi, voit kerrankin laittaa itsesi taka-alalle!

    • tomey

      se voi viedä syyteen tai saveen mutta jos et seuraa sen ääntä rupeat miettimään miksi et valinnut toisin ja mitä jos olisit valinnut toisin jnejne.onnea päätöksen kanssa!:)

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9245
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      374
      8100
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5895
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2420
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2135
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1775
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1719
    8. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1498
    9. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1494
    10. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1399
    Aihe