Mitämieltä palstalla ollaan siitä, jos turunseudulle tulisi vaikka kaksi tai kolme peruskuntaa? Yksi olisi tietysti Turku, mutta mitkä ne muut tulisi olla? Sellainen olisi aikahyvä kuntarakenne ja toisi kilpailua alueelle. Nimet niille toisille kunnille voisivat olla vaikka Turunmaa 1 ja Turunmaa 2.
Millainen kuntarakenne Turunseudulle?
Ylermi.
57160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Turun seudun pakkoliittämällä syntyvien suurkuntien nimet ovat luonnostaan: Turusta länteen on Velkua, pohjoispuolelle syntyy kuin nappi silmään Humikkala, Parainen on jo todettu länsiturun hyväksi nimeksi ja tietenki kaksikielisenä säilyvä Turku - Åbo. Paimio voi aivan vapaasti liittyä vaikka Kemiöön!
Maakuntaliiton isojen poikien mielestä kärkihanke kuitenkin Varsinais-Suomen kehittämisessä on moottoritien rakentaminen Turusta Nousiaisiin! Viis kuntajaoista sun muista kestävistä kehityksistä!
Nautin jo ajatuksestakin kuinka kaikessa rauhassa ajelen vanhalla kaarallani kulloinkin sallittua nopeutta moottoritien vasenta kaistaa koko legin Raisiosta Poriin! Oikein munaskuita kutittaa kun ajattelenkin kuinka hummelit takanani vilkuttaa valojaan!
Oletko tyhmä vai idiootti? Motarin vasenta kaistaa käytetään ohittamiseen.
Eikö nyt ole tyydyttävämpää kun kukaan ei pääse ohi edes laittomasti oikealta ohittaen?
Uudesta moottoritieosuudesta ei rakenneta metriäkään Turkuun, joten turun pikkupojille homma ei kuulu hevonvittua.
"Uudesta moottoritieosuudesta ei rakenneta metriäkään Turkuun, joten turun pikkupojille homma ei kuulu hevonvittua. "
Kyllä se muuten kuuluu, meinaan desibeleinä, ruuhkina ja saasteina. Kun siellä maalla ei ole työpaikkoja, ja Turussa on 120 % työpaikkaomavaraisuus, niin sillä motarilla tullaan Raision kautta Turkuun.
Rakennetaan saman tien sille motarin jatkeelle tietullijärjestelmäportti Turun ja Raision rajalle.
Ja kuntakartasta: Hirvensalo, Satava ja Kakskerta voidaan myydä Kaarinalle ja Paattinen Liedolle ja sitten tietullit Turun ympärille.
Naapurikunnat saavat liittyä reikäleipäkunnaksi ja rakennella niitä eritasolittymiään ja moottoriteitä autokaupunkihengessä.
Jos joku ajaa moottoritiellä Raisiossa tai Maskussa, niin ei takuulla kuulu desipeleinä Turkuun.
Ruuhkat oletettavasti vähenee kun väylät paranee.
Minusta koko Turku voidaan kaivaa irti Suomesta ja julistaa omaksi valtioksi ja lopetetaan sen kanssa kaikki kanssakäyminen.
Turun poistuminen Sumenkartalta olsi pelkästään positiivinen asia. Kukaan ei jää kaipaamaan.
Onneksi näyttää siltä, että ongelma moottoritiestä poistuu itsestään: Valtiolla ei ole rahaa turhiin tie-investointeihin!
Nyt kun hallitus aikoo kauppiaitten lobbauksesta (tulee halvaksi siirtää kerralla niin paljon tavaraa kuin sielu sietää!?) nostaa rekkojen painoja kymmenillä prosenteilla, mahdolliset tierahat joudutaankin siirtämään haljenneiden tai muutoin rikkoutuvien teiden korjaamiseen, tuskin riittääkään.
Opetus: taas tuettiin liike-elämää, mutta vietiin kansalaislta toinen mokoma. Näinhän nykyään on säännönmukaisesti näyttänyt k'äyneen!
Kas, kun sillä motarilla tullaan Turkuun viime kädessä (Raision kautta). Se tiedetään ihan liikkennelaskennoista. Sitä ei nyt ihan maalla tajuta, vaikka töissä käydään Turussa ja asutaan maalla. Mitä enemmän teitä maalla, sitä houkuttelvampaa on asua maalla ja käydä Turussa töissä IKIOMALLA HENKILÖAUTOLLA. Turun sisällä moni käy töissä kävellen, bussilla tai pyörällä.
Maalaisjärki on vissiin kadonnut sen jälkeen kun Raisiosta tuli kaupunki.
Mielestäni jaetaan kartta niin että ei tule lainkaan Turkua.
Parainen, Lieto, Kaarina, Rusko ja Naantali jakavat turun keskenään niin että niillä on kaikilla yhteinen rajapiste keskellä toria.
Liikenneministeriö haluaa selvittää ensin moottoriliikennetievaihtoehdon. Kustannuksiltaan se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin moottoritie megaritseysjärjestelyineen. Moottoriliikennetie voisi nykyisinkin rahoin jatkua ohi Nusiaistenkin! Miksi vielä kinataan, muuttihan jo LaivorantakinTurkuun?
Kannattaisiko tosiaan myös ensin katsoa se uusi kuntajakokarttakin? Eihän ennen päätöstä kukaan tiedä mistä joutuu kunnalliset palvelunsa autollaan noutamaan?
Eiköhän ne ihmiset asu samoilla paikoilla vaikka kuntarajoja muutettaisiin ja edelleen palvelut olsi isommissa ja pienemmissä keskustoissa, ei se liikkumisen tarpeisiin mitään vaikuta.
Moottoriliikennetie on tyypillistä LVM:n näköalattomuutta ja puuhastelua. Kasitien olisi pitänyt olla jo ajat sitten moottoritie. Samoin Turku - Tampere moottoritie on myöhässä, kuten moni muukin. Veronmaksajien rahoja haaskataan sosiaalihumppaan ja vaurautta tuovat infrahankkeet unohdetaan.
Sinänsä voi kysyä, rakennetaanko Suomessa moottoriteitä liian kalliilla. Halvemmallakin pärjäisi, kun tavoitteena on vain 120 km/h. Nyt uudemmat moottoritiet on kaikki tehty korkeammille nopeuksille. Toisaalta nopeuksien nosto on varmasti edessä lähitulevaisuudessa, joten nykyistä standardia voi pitää perusteltuna. Ero vain esimerkiksi Viron moottoriteihin on huomattava. Jos nopeudet nostetaan vain johonkin 160 km/h luokkaan, vähempikin riittäisi.
Moottoritietä käytetään muualla euroopassa osana yhdyskuntasuunnittelua, jolla estetään yhdyskuntarakenteen hajoaminen epätoivotusti. Moottoritiet rakennetaan 5 - 10 km päähän rautatiestä ja taajamat rakennetaan taas rautatien varteen. Taajamasta tehdään pisto moottoritielle. Suomessa on kaavoitettu esimerkiksi Helsinki - Lahti väylät virheelliesti samaan käytävään. Toivottavasti Varsinais-Suomessa ei tehdä samaa virhettä.
Ainoastaan palvelut muuttaisivat Turkuun ja silloin moottoriteitä tarvittaisiinkin. Pendelöinti Turkuun vain lisääntyisi, ei se mihinkään häviä.
Terveyskeskus päivystys on muuttamassa Turkuun ja kaikki potilaat joutuvat pendelöimään. Joukkoliikenne toimisto on Turussa taas pendelöidään. Rakennusvalvontaa viedään Turkuun edelleen pendelöidään.
Suur Turku vain lisää pendelöintiä, kuntarajoja siirtelemällä kaikki tulee kalliiksi ja Turun mafia päättää.
Turun revisori on Vihreä tolvana joka ei tätä käsitä !
"Moottoritietä käytetään muualla euroopassa osana yhdyskuntasuunnittelua, jolla estetään yhdyskuntarakenteen hajoaminen epätoivotusti"
Hienosti on mooritie "tiivistänyt" Itäistä Turkua. Tilalle olisi mahtunut yksi lähiöllinen asuntoja.
Oliskos jotain hienoja eurooppalaisia esimerkkejä nimetä tästä moottoriteiden hajoamisen estämisestä?
Turun revisori ei ole vihreä, vaan luku- ja laskutaitoinen. Nykyisiäkään teitä ei ole varaa korjata ja ylläpitää. Ja valtiotalouden tarkasusviraston mukaan suurin osa (moottori)tiehankkeista ei pohjaudu (yhteiskunta)taloudellisiin laskelmiin. Ainoa joka kannattaa on E18 Helsingistä itärajalle. Meillä hajoaa jo infra käsiin ja lisää korjattavaa ja ylläpidettävää turhaa väylää pitäisi saada. Ei ole talousasiat motarihullujen ydinosaamisaluetta.
Ja minähän en suur-Turkua kannata. Mutta tietullit Turun rajoille.
"Hienosti on mooritie "tiivistänyt" Itäistä Turkua"
Korj. po. moottoritie
Katupäällysteet kuntoon, eikä rahaa raitiotie kiskoihin Turun revisori kirjoittaa kerrankin viisaita.
Turku Helsinki moottoritie on yksi aikamme parhaista investoinneista, siitä suur kiitos. Liikenne kulkee turvallisemmin ja nopeammin, ihmishenkiä säästyy.
Tietullit taas kuuluvat keskiaikaan ja jos meinaat että kehyskunnista kulutetaan Turun tieverkkoa niin muista, että niillä on lompsa taskussa. Neuvostoliitossa kokeiltiin puomeja kaupungin rajalla ja lopputulos onkin jo tiedossa. Revisori ei ole Vihreä vaan selvä kommari pakkokeino ajatuksineen.
Kuten yllä todettiin. valtio nostaa rekkojen painoa niin rajusti, että tiet vaatrivat entistä enemmän korjaamista. Taitaa jo näkyä kukkaron pohja?
Et sitten viitsinyt lukea kirjoitusta. Moottori- ja rautatie paria käytetään muualla Euroopassa tiivistämään rakennetta. Suomessa vain ei osata. Toivottavasti Varsinais-Suomessa ei tehdä samaa virhettä, mikä on tehty mm. Lahden oikoradan ja moottoritien linjauksessa.
Uudenkaupungin radan vartta tulee tiivistää ja moottoritie tulee vetää noin 5 - 10 km päähän radasta. Tuolla tavalla kaavoitetaan kaikkialla muualla Euroopassa. Toisaalta tonttimaata Suomessa on kaikkialla riittävästi.
Julkinen liikenne tulee ratoja lukuunottamatta käytännössä häviämään haja-asutusalueelta. Siitä valmistui juuri Aalto yliopiston väitöskirja, johon oli kirjattu itsestäänselvyydet, jotka tiedettiin muutenkin: haja-asutusalueella henkilöauto on ekologisin vaihtoehto ja kaupungissa kannattaa käyttää ratikkaan.
Raskas ajoneuvo kuluttaa tietä 10 000 enemmän kuin henkilöauto kertasuorituksena, mikä usein unohdetaan kannattavuuslaskelmissa. Tämä on myös yksi tekijä, mikä unohtuu usein bussi vs. ratikkavertailussa.
"haja-asutusalueella henkilöauto on ekologisin vaihtoehto ja kaupungissa kannattaa käyttää ratikkaan. "
Mitenkähän tuo on oikein perusteltu?
Kokonaisuudessa yhdyskuntien hajautuminen maksaa ja on ekologista.
Oikeasti maalla henkilöauto on kyllä tarpeen, kyse on siitä, ettei saisi hajauttaa olemassaolevaa asutusta vaan täydentää ja tiivistää.
Mutta kun tekemällä tehdään surkeaa yhdykuntaa, niin kuin Turun naapurikunnissa ja Turun Hirvensalossa, joka tulee pirun kalliiksi sekä veronmaksajille että yhdyskuntataloudellisesti. Se on myös surkeaa, kun ihmiset eivät osaa laskea sitä kuinka kalliiksi itse asiassa tulee se Raision tai Kaarinan pöheikössä asuminen, kun käydään Turussa töissä ja palvelut ja kaupat on kaukana, vaikka sinne pöpelikköön mennää usein hintasyistä.
"Tietullit taas kuuluvat keskiaikaan"
Mm. Tukholmassa sellaiset on. "Autolla aina" on jälkeenjäänyt 1970-luvulle sekä likenne/yhdyskuntapoliittisesti että ideologisesti.
""haja-asutusalueella henkilöauto on ekologisin vaihtoehto ja kaupungissa kannattaa käyttää ratikkaan. "
Mitenkähän tuo on oikein perusteltu?"
Aaltoyliopistossa oli tarkastettu männäviikolla väikkäri, jossa oli laskettu hiilidioksidipäästöjä. Henkilöauto oli haja-asutusalueella ylivoimaisesti pienempipäästöinen kuin linja-auto. Kaupungissa ja taajamien välillä raideliikenne, juna ja raitiovaunu, olivat taas ylivoimaisia.
Kokonaan toinen asia on, onko hiilidioksidi jokin mittari. Vaikka se unohdetaan ja puhutaan pelkästään rahasta, nopeudesta ja tehokkuudesta, ei järjestys muutu. Bussi on välttämätön paha, jolla ajetaan syöttöä ja koululaiskyytejä. Ylimääräistä bussiliikennettä ei hirveästi kannata tukea.
"
Kokonaan toinen asia on, onko hiilidioksidi jokin mittari"
No siinäpäs se just onkin. CO2 -päästöt eivät ole mikään ekologian ja (yhdyskunta)taloudellisuuden mittari.
"Turun seudun rakennemallia toteutettaisiin, pelkkään asumiseen ja infraan.
Homma on helposti laskettavissa 2000 €:n neliöhinnalla uusille asukkaille asunnot, päiväkodit, koulut, sairaalat ym. tarpeellinen.
Mistä revisori meinaa rahat repiä 30 vuodessa tästä velkaantuvasta yhteiskunnasta.
Jossain tekstissä väitit olevasi lasku- ja lukutaitoinen. "
Missähän välissä niitä moottoriteitä makseltaisiin?
Minähän en kannata suur-Turkua, mutta rakennemallissa on paljon hyvääkin.
Kannattaisi lukea mitä olen kirjoittanut, eikä kiintyä omista ajatuksista.
Mitähän hyvää siinä on, mielestäni täysin utopistinen kaikilta tavoitteiltaan. Lisäksi myös turha ja rahaa on tuhlattu käsittelyynkin melkoisesti.
Mistähän ne kymmenet tuhannet ihmiset tänne Turkuun muutaisivat muualta kuin Somaliasta. Ihmisten määrä mikään eteenpäin vievä tekijä ole.
Mallissa kerrotaan myös 20 000 työpaikan synnystä seudulle, mistähän syntynevät kun kehyskuntien työpaikkoja supistetaan pakottamalla heitä muuttamaan Turun taajamaan.
Ainoat työpaikat joita rakennemallista löytyvät ovat raitiovaunukin kuljettajat ja vastineeksi jää työttömäksi linja-auton kuljettajia.
Maaseudun tuottavat työpaikat tarvitaan ruokahuollon, polttoaine toimituksien, sekä raaka-aineiden hankintaan. Joutomihet asuvat pääsääntöisesti kaupungeissa ja ovat kunnan töissä.
Eivät kaikki voi asua Turun keskustassa on päivän selvää. Maaseutukin tarvitaan tai revisori kuolee nälkään, palentuu kämppäänsä tai ei pääse polkupyörällään töihin ellei Nousiaisten traktori ole aurannut teitä.
Nyt meni sen verran syvälle pohdiskelu, että ituhipit putosi kärryiltä.
Ei tuollainen tavallisen tyhmä kaupunkilainen tajua että ruutukaava-alueen ulkopuolella tapahtuu paljon sellaista mikä vaikuttaa hänen jokapäiväiseen elämiseensä.
Enpä usko. Yksi nastarenkailla liikkuva henkilöauto kuluttaa tietä enemmän kuin rekka.
Hektinen, todista, Pölkman todista! Jos Rekka ei kuluta, niin 75 tonnin painoisena se rikkoo tien rakenteita myöten satavarmasti - ja kerta-ajolla! Järki hoi, äly älä jätä!
Montako lanttua olet tänä syksynä omakotitontiltas maasta kaivanu ja kaupunkiin myytäväks tuanu?
Tuosta on ruotsalainen Vägverket'n (nykyisin Trafikverket) tutkimus, joka on myös netissä. Yksi raskaan kaluston ajosuorite kuluttaa tietä 10 000 kertaa henkilöauton verran. Tavaran kumipyöräkuljetuksia voidaan siirtää hyvin rajoitetussa määrin muille kuljetusmuodoille. Lähinnä tulee kysymykseen rautatiekuljetukset.
Sen sijaan raskaita kumipyöräkuljetuksia kannattaa ja on mahdollista siirtää sekä raiteille että henkilöautoihin. Ei toki kaikkea, mutta suuntauksen on oltava selvä.
Tässä se ongelma näkyy. Mielipiteet polarisoituvat. Ei ymmärretä, ettei se oma elintapa ole ainoa oikea. Toisaalta kelvottomia kompromisseja, kuten suomalainen 60- - 80-luvun lähiörakentaminen, on syytä välttää.
Järkevällä suunnittelulla on mahdollista saada:
- tiivistä kaupunkirakennetta,
- omakoti- ja rivarilähiöitä radan varteen sekä
- omakotiasumista haja-asutusalueelle.
Nämä eivät saa olla toisiaan poissulkevia. Kaikkia tarvitaan.
Lanttua tulee viljelytuotteena kuten muitakin juureksia ja ne toimitetaan täysperävaunu kuormina tehtaalle, taitaa olla miljoona lanttua kuormassa.
Kaikki tämä tehdään että te siellä kaupungissa saatte halpaa Euroruokaa meidän kustannuksella.
Kesko ja Osuuskauppa lihoavat ja jakavat muka teille bonuksia.
Ei näitä määriä missään torilla myydä, se on harrastelijoiden touhua, tärkeää sekin tietysti.
Tuossa onkin suomalaisen elintarvikeketjun ongelma. Hyviä elintarvikeliikkeitä Suomessa on kaksi: Turun tori ja Hakaniemen halli. Stockan päämyymälä Helsingissä yrittää pyristellä joukkoon, mutta on vielä aika kaukana.
Paljonko saat lantuista kun myyt kekkalastina, verrattuna siihen mitä saat suoramyynnistä tilalta?
Taitaa Raisio kuolla itestään kun se moottoritie tulee. Ketä viitsii hidastaa jonkun maalaiskunnan kohalla, kun minuutissa pääsee oikeaan kaupunkiinkin ja oikeisiin huveihin. MItä muutamasta kaupasta Naantalin moottoritien varrella.
Jos Turun ympärillä olevat kunnat yhdistyy, palvelut hajautuvat entisestään. Kumpi, Raiso vai Kaarina, saa terveyskeskuksen, kumpi poliisilaitoksen, kumpi kaupungintalon valtuustosaleineen, kumpi lukion? Molemmat ei ainakaan - ja jos saa mitä hyötyy koko yhdistymishommasta?
Yhdistämishommassa ei olekkaan mitään järkeä, koska hallintokulut ovat kunnassa keskimäärin ainoastaan 3 prosenttia ja hallintoa ei voi lopettaa kokonaisuudessaan
Hallinnon kustannus on myös pääsääntöisesti suurempi suurissa kaupungeissa ja iso raha vetää puoleensa monenlaisia siipeilijöitä rosvoamaan yhteiskunnan rahaa.
Tämähän näkyy jo nytkin hyvin Turussa mafian muodossa, johon kuluu liikemiehiä ja päättäjiä, sekä virkamiehiä.
Enää puuttuu että ammuttaisiin raketteja rajan yli Hamasin tyyliin, kun Turku ja Turkulaiset ovat saaneet kehyskuntien asukkaat taklajaloilleen.
Turun revisorin keskittämispolitiikka tarkoittaa 16 miljardin rahan menoa, jos Turun seudun rakennemallia toteutettaisiin, pelkkään asumiseen ja infraan.
Homma on helposti laskettavissa 2000 €:n neliöhinnalla uusille asukkaille asunnot, päiväkodit, koulut, sairaalat ym. tarpeellinen.
Mistä revisori meinaa rahat repiä 30 vuodessa tästä velkaantuvasta yhteiskunnasta.
Jossain tekstissä väitit olevasi lasku- ja lukutaitoinen.
Et ole tainnut ihan vasta ajaa kasitietä kun päästät tuollaisen aivopierun. Moottoritie mnee jo Raision ohi ja Raisio voi hyvin.
Jäitä hattuihin! Tässä on kyse ympäristökuntien asukkaiden elämästä ja muusta hyvinvoinnista tulevaisuudessa.
Hallitus on kauniisti luvannut, että pakkoa ei ole muuhun kuin liitoksen vaikutusten tutkimiseen. Luotammeko talouslaskijoihin, Kepu, eli emme? Kuka vastaa, että lopputuloksena on parempi kunta kuin nykyinen, paremmat ja saavutettavammat palvelut kuin nyt jne jne.. Kenenn päätä vaaditaan pöklylle, jos urakka kuseekin?
Hennapa tietenkin: hän on vastuussa ministeriönsä virkamiesten karttaharjoituksista!
Hennaa kun on kuullut, niin minusta hän on syyntakeeton. Kaikki muumit eivät ole laaksossa. Tyttö ymmärtää johtamisesta yhtä paljon kuin sika helmistä.
Miten niin yksi olisi tietysti Turku? Kyllä sekin vaihtoehto täytyy punnita, että Turku jaetaan muiden kesken ja poistuu kuntakartalta.
Se on tietysti totta, että kun tutkitaan niin Turun jakamisen vaihtoehto selvitetään myös.
Muualla etsitään leveitä harteita naapureille, niin Turun seudulla suurin kaupunki parkuu pienkaupunkien apua.
Jakamalla Turku länsipuoli Raisioon ja itäpuoli Kaarinaan, Naantali ja Parainen merikaupungiksi ja Lieto, sekä Masku maaseutukaupungiksi saadaan vähän kaikkea.
Siitä uusi alku ja talousymmärrys kehiin, Henna ei tosiaankaan ymmärrä johtamisesta enempää kuin sika helmistä.
Tärkeää on säilyttää kaupunkien välinen kilpailu ja homma olisi kuin Buda ja Best.
Kuntayksikkö on tehokas, kun asukkaita on 10 000 - 40 000. Tämän näkee hyvin pääkaupunkiseudulla. Helsinki on täysi katastrofi ja Grani ainoa taloudellisesti terve. Tätä taustaa vasten kannattaa laskeskella Turun talousalueen kuntarakennetta - ja unohtaa touho Virkkusen sekoilut.
Ei ole Kauniaisissakaan työpaikkaomavaraisuutta ( vain 60%), joten sieltä huristellaan Helsinkiin töihin ( 130%). Jopa Vantaalla on työpaikkaomavaraisuus yli 100%, kun Espoossa ei ihan ole.
http://tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi/Tyomarkkinat/tyopaikkaomavaraisuus/fi_FI/yhteistyoalueet/
Ei se nyt niin yksinkertaista ole, tuon kuntakoon kanssa. Moni muukin asia vaikuttaa. Kunnan maapinta-ala, väestö- ja elinkerinorakenne jne.
Kyllä 10.000 asukkaan kunnassa ollaan aika kusessa, jos yksikin ihminen sairastuu todella vakavasti ja vaatii vuosien erikoisterveydenhuollon palveluja ja kuntoutusta.
Kauniaisissa on niin merkittävässä roolissa RKP, joten ei ehkä tarvita niin monelle ryhmälle poliittisia suojatyöpaikkoja hallinnossa.
Turun ongelma on paitsi hankala pitkulainen maa-alan muoto, poliittinen kulttuuri ja tolkuttomat poliittiset suojatyöpaikat ja kaiken järjen ja uuden ajattelun puute. Sivistysporvarit ovat kadonneet jo aikoja sitten kokoomuksesta ja demareissa jyrää se sama sosiALIdemokraattinen mafia kuin jo 1980-luvulla.
Onneksi ei einää ole vallalla sukuoikeus-valtaan-aate? Vi onko sittenkin?
Kauniaistenkin tilanne vai paranisi jos Helsingissä sijaitesevia valtion töitä hajasijoitettaisiin mm. Kauniaisiin.
Keskuskaupungeilla kun on tapana omia itselleen töitä jotka ei heille kuulu.
Raisio on saanut paljon kiitosta terveyspalveluiden tehokkuudesta, Turku taas saa jatkuvasti moitteita mm. hammashoidon laittoman pitksitä jonoista.
Tehokkaimmaksi kuntakooksi on todettu 5.000-40.000 asukasta, tarkastelulähtökohdasta riippuen. Nyt pitäisi oikeasti selvittää että mikä on ideaalikunta ja pilkkoa sitten kaupungit sen kokoisiksi.
Keskuskunta - lähiö ajattelulla on huono maine Suomessa epäonnistuneiden 60- - 80-luvun kaavojen takia. Muualla Euroopassa lähiöt rakennetaan nykyään ratojen varteen tiiviisti pientaloina ja rivareina. Myös USA:saa monin paikoin on sama suuntaus.
Hajasijoitus maksaa yhteiskunnalle paljon rahaa. Käytännössä hallinnon hajasijoittaminen Tampereen ja Turun lisäksi on mahdollista ehkä Ouluun ja hyvin rajoitetusti Hämeenlinnaan, Vaasaan, Lahteen ja Jyväskylään. Muualle tehty hajasijoittaminen aiheuttaa lähinnä kaksinkertaista työtä ja pahimmillaan piilo-organisaatioita.
Poistuuko Nousiaisten moottoritietarve samantien? Jos, niin hyvä on.
Miksi muuten kasitien parantamiseksi ei saa tukia kevennettyjä vaihtoehtoja, kuten moottroiliikennetien tai ohituskaistojen rakentaminen? Tampereella usein Teiskontietä ajaessani pidän sitä eronomaisena ratkaisuna. Liikenne etenee samaa tahtia kuin moottroiteilläkin. Vai onko kesänopeus 120 km /h se joka houkuttaa? Jos näin on kannattaisiko harkita halvempien moottoriliikenneteiden nopeuden nostamista esim 110km/h, jolloin liikenne soljuisi 120km/h?
Jyväskylää lähestyttäessä myös ysitielle on ilmestynyt tiuhaan rakennettuja ohituskaistoja, joiden avulla vältytään ruuhkilta joustavasti. Sekin olisi aivan hyvä ratkaisu Noustelaisille - mutta äärest halvempi!
Ohituskaistat ovat lähinnä puuhastelua. Nopeuden nostamista kannattaa harkita. Siinä olet oikeassa. Parhailla moottoriteillä 180 km/h ja moottoriliikenneteillä tuo 120 km/h on taloudellisesti järkevää. Sen myöntäminen vain on hirveän vaikeaa ihmisille, jotka eivät ymmärrä liikenteen merkitystä yhteiskunnalle.
Nim. "Kyyninen ihminen" ajattelee selvästi alapäällään.
Ihan ihmeellisiä juttuja täällä esitetään siitä että julkisen sektorin työpaikkoja siirtämällä voitaisiin mukas saada jotain järkeä.
Esimerkiksi Helsingissä asuu yli 600.000 ihmistä ja kaupungissa on noin 370.0000 työpaikkaa. Suurin työnantaja on Helsingin kaupunki, noin 40.000 työntekijä, IT-ala kokonaisuudessaan tarjoaa noin 70.000 työpaikkaa.
Mikä järki olisi siirtää ministeriöt jonnekin muualle, kun hallitus ja eduskunta toimivat siellä? Vai pitäisiö Helsingin kaupunginkin työpaikat siirtää Kauniaisiin?
Tavallisesti niin uskottavasti kirjoittava revisori on nyt haksahtanut pahemman kerran metropoliajatteluun. Kun kaikki toiminnat on keskitetty Hesinkiin on syntynyt ongelma: työntekijöille ei ole asuntoja. Johtajille juuri ja juuri riittää, koska heillä on varaa maksaa. Mutta tavallinen palkannautitsija ei nykyisillä liksoilla pysty maksamaan hirveissä hinnoissa olevia asuntoja tai olemaan edes vuokralla. Halpatyövoima vielä vähemmän. Ei ihme jos asuntovaunuparkit pullottaa työväkeä!?
Ja mikä pahinta maailmantilanne näyttää nyt olevan sellainen, että pienipalkkaisten ansioita ollaan kaikin keinoin leikkaamassa. Esimerkkinä viime päivien puheet palkanalennuksista, tai kotihoidon tuen nihistämisenä yms.
Asuntojen hinnathan ovat keinotekoisia nekin. Rakennusliikkeet hinnoittelevat asuntoneliön sen mukaan mitä kaupassa niistä suinkin saavat, ei rakentamisen hinnan mukaan. Jos joku on saanut myytyä kovalla rahalla asuntoja likeltä keskustaa, toinen hiukka kauempana rakentava nostaa hintaa hiukan, eikä aikaakaan kun sekin saa kaiken myydyksi. Ihmiset luulevat maksaneensa oikean hinnan.
Tässä yhteydessä on turha vedota kaavoituksen hitauteen tai tonttipulaan. Rakentajilla on käypäsiä tontteja pilvin pimein, mutta niitä ei vielä tähän hätään kannata otta käyttöön? Näin on ainakin suurissa kaupungeissa.
Toisaalta pelkkä kaavan hyväksyminen ei vielä takaa rakentamista. Tarvitaan valtravia summia infran rakentamiseen ja tonttien juridisiin himpseleihin ym. Turussa esimerkiksi Hirvensalossa tonttituotanto jumittaa rahapulassa: uusia rakentamiskelpoisia tontteja ei ole eikä vähään aikaan tule. Kaupungilla kun ei ole rahaa!
Vai ei ole rahaa, mistä seudulla ne leveät hartiat sitten saadaan kehyskuntien avuksi. Mitä se Virkkunen oikein sooloilee, kun äänet alkavat mennä yhä enemmän Demarien kassaan, jotka eivät pakkoliitoksia kannata.
Seudun ongelmia ei liitoksilla ratkota, vaikka koko Varsinais-Suomi olisi yhtä kuntaa. Työtä, yritteliäisyyttä ja suurempi osa ihmisistä tuottavalle sektorille töihin. Nykyinen suhde 60 prosenttia julkisella sektorilla ei voi jatkua.
Samoin on kunnallisten palkkojen, jotka ovat aivan liian korkeita, niitä on laskettava Kreikan tyyliin tai muuten hukka perii. Randel ei kyllä ole tätä ymmärtänyt laisinkaan, kun palkkoja korotetaan jatkuvasti varsinkin johtajille.
Virkkunen ja Randel ovat samasta puolueesta ja kyllä huomaa kokemattomuuden ja näköalattomuuden varsin hyvin. Vaikka eivät ne Persutkaan mitään tunnu saavan aikaan.
Turun seudulla muuten kuntamallit on jo oorningissa, eikä mitään liitoksia tarvita enää lisää, kaikki liitoskuntamme ovatkin jo velkaantuneet, eikä ainoastaan Salo.
"Tavallisesti niin uskottavasti kirjoittava revisori on nyt haksahtanut pahemman kerran metropoliajatteluun"
Mistäs tuollaisen johtopäätöksen revit?
Puhuin vaan siitä ettei ole mitään järkeä siirtää valtion työpaikkoja kepulaisittain jonnekin Rovaniemelle tai Kuopioon. Se siirto maksaa maltaita ja sitten jää tyhjiä tiloja jne. Eikä henkilökunta lähde, kun on kodit ja puolison työpaikat pääkaupunkiseudulla, se on jo nähty Fimean siirrossa.
Pääkaupunseudulla ongelmana on nimenomaan naapurikunnat, jotka ovat niin hajautuneita, että Saksan autoteollisuus kiittää. Espoossakin pitää yhdellä junapysäkillä lukea "Espoon keskus", koska muuten ei tietäisi missä se on.
Pääkaupunki on perinteisesti hallintokaupunki, joten siellä on runsaasti julkisen sektorin töitä, mikä on ihan luonnollista,, mutta ei edes Helsingissä ole enemmistö työpaikoista julkisen sektorin, vaan noin 30 %, joten jonkun selittämä 60% on ihan propagandaa.
Turussa on julkisen sektorin osuus työpaikoista on noin 35 %, josta suurin osa kaupungin työpaikkoja, joista suurin sosiaali- ja terveyspalvelut, noin 15% työpaikoista. Se on totta, että kunnollista elinkeinopolitiikkaa ei ole, eikä tämän kiinteistökeinottelun edistäminen ole elikeinopolitiikkaa, vaan pikemminkin ruman, toimimattoman kaupungin sekä huonosti rakennettujen ja kalliiden asuntojen tuottamista.
Kun johdossa ei ole mitään ideaa, ei mitään synny. PItäisi voimakkaammin edistää korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteyksiä ja miettiä ihan uusia lähtökohtia. Kaupungissa asuu maailmankuulu innovaatioprofessori, jonka työpajoja voitaisiin käyttää hyväksi jne. Ei millään veroporkkanoilla tai puoli-ilmaisilla tonteita tai halleilla mitään pysyvää elinkeinopolitikkaa saada.
Sehän on hyvä jos HIrvensaloa ei rakenneta, koska se on kunnalisteknisesti niin pirun kallista. Eihän kiinteistökeinottelijat rakenna, vaikka olisi asemakaavoja, jos suhdanteet ovat epäsuotuisat. Turussakin on lukuisia voimassaolevia asemakaavoja joihin on saanut vuosikausia rakentaan, mutta eipä kiinnosta.
Siksi tarvittaisiin kaupungin omaa asuntotuotantoa, koska nämä ns. yleishyödylliset rakennuttajatkaan eivät ole oikeasti "yleishyödyllisiä", sehän on nähty esim. Nuorisosäätiöstä. Kaupungin tehtävä on nimenomaan rakentaa lama-aikana edullisesti ja saada ARA:n tukea. Lisäksi kaupunki voisi ostaa asuntoja vapailta markkinoilta lama-aikana tai vaikka pakkohuutokaupoista.
Seudulla ei tarvita enää mitään kuntaliitoksia, porukka vain oikeisiin töihin ja lopetetaan tuo jatkuva ruikutus.
Turku on jo liikaakin sotkeentunut yritystoimintaan perustamalla omia verenimijä yhtiöitään. Kaupungin kassaan sitten näillä usein monopoliyhtiöillä siirretään kymmeniä miljoonia myös kehyskunnista.
Kyllä se on totta että julkisella sektorilla on jo nyt töissä liian suuri osa kansaa ja oikeisiin töihin joudutaan palkkaamaan ulkomaalaisia yhtiöitä, verorahojen mennessä ties mihin.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu julkisen sektorin palkka- ja etutason olevan yksityissektoria suuremman, siis Kreikan, Espanian ja Italian malli. Kaupunkien johtajatkin luulevat olevansa jotain yritysjohtajia.
Revisorin Vihreä keskittämismalli on Vihreää propagandaa, on myös tutkimuksinkin todettu maaseudun hiilijäljen olevan kaupunkilaista pienemmän.
Äveriäs kaupunkilainen kun liikkuu, lentää ja harastaa, sekä lisäksi voi pahoin ahdistavissa kivikylissään.
Hirvensalo-Satava-Kakskerta ja miksei ruissalo ja kuusistokin voisi muodostaa yhden uuden saaristo kunnan ja irtautua Turusta ja Kaarinasta...
Ruissalo jätetään kyllä siitä nousukasjunttien reikäleipäkunnasta pois ja rakentamatta.
Ja tietulli Hirvensalon sillalla. Turkuhan sen on maksanut ja saarien infran muutenkin.
Tarvitaan erikoisterveydenhuollon siirtämistä vanhalle läänitasolle, vaihtoehtoisesti nykyiselle maakuntatasolle ja suoraan valtion maksettavaksi. Silloin loppuu se todella sairaiden pompottelu.
Nykyinen malli on toiminut kohtuullisesti jo vuosikymmeniä, Turun seutu on kasvanut vauhdilla. Ainoastaan tiehankkeissa ollaan perässä, johtuen saamattomista kansanedustajistamme.
Kuntarajoja siirtelemällä ei saada kuin mielipahaa ja motivaation menetystä. Kehyskuntien syyllistäminen Turun työpaikkakadosta on törkeää propakandaa. Onhan se päivänselvää, että määrätyt työpaikat syntyvät moottoriteiden varsille, joissa on tilaa ja näkyvyyttä yrittää.
Turulle sitten on jäänyt kehyskuntien osaltaan ylläpitämät työpaikat: Sairaanhoitopiiri, palolaitos, poliisi, armeija, valtion virastot jne...
Turun elinkeinotoimi on pahasti epäonnistunut uusien yritysten saamisessa ja nyt joutuu keskuskunta kärsimään siitä. Turulle rahantulo on ollut liian helppoa ja organisaatioon on kertynyt läskiä.
Kehyskuntien tehtäväksi on jäänyt miltei kaiken uuden ideoiminen ja niin on myös tapahtunut ja näkyy kyllä ohikulkutietäkin ajellessa.
Tietulleilla ei saataisi kuin negatiivista aikaiseksi, koska keskuskaupungin talous on kehyskuntien asiakkaiden varassa erittäin suurelta osin. Se selviää hyvin toriparkki suunnitelmistakin.
Vapaaehtoinen kuntaliitos on siedettävissä, mutta Neuvostoliiton tyyppinen pakko on kaiken tuhoava ja se näkyy, kyllä vieläkin rajan takana.
"Ainoastaan tiehankkeissa ollaan perässä, johtuen saamattomista kansanedustajistamme."
Just joo, siltarumpupoliittiikka on kallista tohua, se tiedetään sekä Valtiotalouden tarkastusvirastossa että Aalto-yliopistossa. Ns. talousviisaat haaskaavat rahoja.
Turun työpaikkaomavaraisuus on 120 %, josta ehkä 30% julkisen alan työpaikkoja ja siitä suurin osa kaupungin, ei valtion työpaikkoja. Pitäisikö Turun kaupungin työpaikatkin siirtää Raisioon?
Nyt revisorikin kannattaa lukea tilastot uudelleen. Julkisen sektorin työpaikkoja on Turussa noin puolet.
Julkisen sektorin työpaikkohin voi laskea myös mukaan Turun kaupungin yhtiöt, joilla on tuhansia työntekijöitä.
Turussa on paljon myös vuokratyövoimaa välittäviä yrityksiä, joiden työntekijät ovat paljolti töissä kehyskuntien työmailla.
Turku saa myös kehyskuntia suuremmat valtionosuudet, esimerkiksi koulutukseen ja paljon muuhunkin.
Vihreä keskittämismalli ei sovi suureen Suomeen, jossa on tilaa asua ja yrittää, vaikka revisori muuta väittää.