6.Rakkaus vl:n ja ei-vl:n välillä

Jatkan kyselemistä, vaikka joku "joojoo" ehti jo pitämään minua "pösilönä". Jaksan "jauhaa" toivoen, että minulle jaksetaan myös vastata.

Nimimerkki Stina kirjoittaa keskusteluketjussa 'Ry:n pihalla' seuraavasti (vanhoillislestadiolaiselle Leenulle):

"Miten suhtautusit Leenu, jos rakastuisit silmittömästi mieheen, joka ei kuuluisi sinun uskoon? Tiedän sellaisia tapauksia.Ja rakkaus on ollut vielä niin suurta että sen takia uskosta on jouduttu eroamaan. Nimenomaan jouduttu,kun teidän usko ei hyväksy "vääräoppisia"."

Koska Stinalle ei ole vielä kukaan vastannut, haluan poimia tämän asian omaksi aihepiirikseen. Sen verran se kiinnostaa myös minua.

Onko keillään muilla kokemuksia tällaisista "epäpyhistä liitoista", joissa "antaudutaan kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa"?

Tarkoittaako avioliittoon asti johtava rakkaus vl:n ja ei-vl:n välillä käytännössä sitä, että toisen on luovuttava uskostaan? Joko vl jättää vanhoillislestadiolaisuuden tai ei-vl kääntyy lestadiolaiseksi?

Olen joskus leikilläni ajatellut, että vanhoillislestadiolaiseksi voisi kääntyä ihan sillä perusteella, että silloin sopivan aviopuolison löytyminen voisi helpottua huomattavasti. Vanhoillislestadiolainen liikehän on käsittääkseni täynnä uskovia nuoria.

Koska en kuitenkaan itse ole lestadiolaisessa uskossa, en voi kuvitella, että menisin vl:n kanssa naimisiin muuta kuin siinä tapauksessa, että hän on valmis vaihtamaan uskoaan.

Minulle siis aviopuolison valinnassa tärkein kriteeri on se, että me molemmat olemme samassa uskossa. Näin käsittääkseni myös vl:ille. (Ymmärrän siis hyvin, jos vanhoillislestadiolaiset vierastavat rakkaussuhteita uskovien ja ei-uskovien välillä.)

Edellyttäähän jo pelkästään lasten kasvattaminen sitä, että näissä hengellisissä asioissa katsotaan samaan suuntaan.