Vaimoni äidin leskeksi jäämisestä tulee vuodenvaihteessa kaksi vuotta. Nyt hän haluaa oman ja edesmenneen puolisonsa tahdon mukaisesti jakaa kahdelle lapselleen sekä vainajan omaisuuden että osan omaa omaisuuttaan. Aiemmin ei mitään jakotoimituksia ole ollut, eikä ennakkoperintöjä, lahjoja tms. pesästä ole jaettu.
Vainajalle kuuluvasta omaisuudesta kumpikin rintaperilinen on maksanut perintöverot 44.000 €urosta. Leski jätti aikanaan asumisoikeuden vakituiseen yhteiseen asuntoon ja asuukin siinä edelleen. Ikää hänellä on 84 vuotta.
Nyt leski luovuttaa kiinteistön toiselle lapselleen. Toinen lapsista saa vastaavan summan rahana. Kiinteistön perukirja- ja samalla käypä arvo on 82.000 €uroa. Rahasuoritus toiselle lapselle on saman suuruinen, eli 82.000 €. Kiinteistön saava lapsi ei saa hallintaoikeutta kiinteistöön, vaan leski pidättää asumisoikeuden edelleen itsellään. Asumisoikeudesta laskettava vähennys jää kiinteistön saajan eduksi jaksopimuksessa.
Leski jättää itselleen omia varojaan pankkitalletuksia jakamatta 55.000 €uroa.
Asiasta on laadittu jakosopimus, jonka kaikki kolme pesän osakasta hyväksyvät. Sopimus on allekirjoituksia vaille valmis ja tarkoitus allekirjoittaa marraskuun loppun mennessä tänä vuonna.
Tulossa olevat lahjaverot ovat suurinpiirtein tiedossa ja lahjansaajat maksavat ne itse. Onko tässä jaossa joku ajallinen seikka, joka mahdollisesti vaikuttaa lahjaveron määrään? Tai onko jaolle olemassa joku muu viisaampi malli? Onko jotain muuta, mitä kerrotun lisäksi pitää huomioida?
Verottajalle maksetaan mielellään se, mikä sille kuuluu, mutta jos vaihtoehtona on maksaa enempi tai vähempi, niin vähempikin käy.
Vainajalle kuuluvasta omaisuudesta kumpikin rintaperilinen on maksanut perintöverot 44.000 €urosta. Leski jätti aikanaan asumisoikeuden vakituiseen yhteiseen asuntoon ja asuukin siinä edelleen. Ikää hänellä on 84 vuotta.
Nyt leski luovuttaa kiinteistön toiselle lapselleen. Toinen lapsista saa vastaavan summan rahana. Kiinteistön perukirja- ja samalla käypä arvo on 82.000 €uroa. Rahasuoritus toiselle lapselle on saman suuruinen, eli 82.000 €. Kiinteistön saava lapsi ei saa hallintaoikeutta kiinteistöön, vaan leski pidättää asumisoikeuden edelleen itsellään. Asumisoikeudesta laskettava vähennys jää kiinteistön saajan eduksi jaksopimuksessa.
Leski jättää itselleen omia varojaan pankkitalletuksia jakamatta 55.000 €uroa.
Asiasta on laadittu jakosopimus, jonka kaikki kolme pesän osakasta hyväksyvät. Sopimus on allekirjoituksia vaille valmis ja tarkoitus allekirjoittaa marraskuun loppun mennessä tänä vuonna.
Tulossa olevat lahjaverot ovat suurinpiirtein tiedossa ja lahjansaajat maksavat ne itse. Onko tässä jaossa joku ajallinen seikka, joka mahdollisesti vaikuttaa lahjaveron määrään? Tai onko jaolle olemassa joku muu viisaampi malli? Onko jotain muuta, mitä kerrotun lisäksi pitää huomioida?
Verottajalle maksetaan mielellään se, mikä sille kuuluu, mutta jos vaihtoehtona on maksaa enempi tai vähempi, niin vähempikin käy.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ositusta ja perinnönjakoa ei ehkä kannattaisi sekoittaa lahjoitukseen. Eli ensin pitäisi tehdä ositus ja perinnönjako ja sen jälkeen leski voi lahjoittaa sitä omaisuutta, mikä hänelle on osituksessa tullut. Vaikea sanoa mitään tarkempaa kun ei tiedä, mitä omaisuutta kuolinpesässä ja leskellä on ja miten omistussuhteet heidän ovat heidän keskensä jakautuneet. Toivottavasti asiakirjat on laatinut lakimies, joka on nimenomaan perhe- ja jäämistöoikeuden sekä vero-oikeuden asiantuntija.
Omaisuden arvo on lahjoitushetken käypä arvo. Hallintaoikeus toki huomioidaan arvoa vähentävänä.
Sopimuspaperi on otsikoitu Ositus- ja perinnönjakosopimus. Siinä on selkeästi merkittynä perintöosuudet vainajan jälkeen ja pesä kaikkineen on poikkeuksellisen selkeä vainajan ja lesken erillisine ja yhteisine omaisuuksineen. Sopimusluonnos on käynyt myös verottajan edustajan luettavana, vaikkei ennakkopäätöspyynnöllä. Myös Maanmittauslaitoksella paperia on sen verran käytetty, että kiinteistön luovutus on luonnokseen kirjattu muodollisesti oikein.
Jaetavaan omaisuus -kohtaan on selkeästi lueteltu se omaisuus, joka on lesken lahjaa.
Sopimusehdoissa on lisäksi lesken asettamat ehdot siitä, ettei lahjansaajien puolisoilla ja avopuolisoilla ole avio-oikeutta jaksosopimuksella saatavaan omaisuuteen. Näin toteutuu myös vainajan tahto.
Lakimiestä ei katsottu tarpeelliseksi asiassa käyttää, koska löytyi valmis hyvä asiakirjapohja tällaiseen jakoon, joka tapahtuu poikkeuksellisen hyvässä ja selkeässä sovussa pesän osakkaiden kesken.
Lahjakirjat tehdään vielä erikseen ja lahjaveroilmoituksiin liitetään jakosopimus, sekä vielä tarkemmat esimerkiksi vainajan pankkitilin summat varojen nostohetkellä.
Rintaperillisillä olisi tässä perinnönjaossa ollut aikaa odottaa pidempäänkin jakoa, mutta aloitteentekijä asian viemiselle kerrotulle mallille oli leski, joka terveellä järjellään haluaa viedä asiat mahdollisimman valmiiksi jäämättä odottamaan sitä hetkeä, että hän mahdollisesti viettää tiedottomana ja oikeustoimikelvottomana viimeiset mahdollisesti pitkätkin elinpäivänsä. Perimä viittaa sadan vuoden ikään...
Kyllä tässä on nyt jotain sekaisin, kun tehdäään ositusta ja perinnönjakoa ja kuitenkin puhutaan lahjoista.
>>Jaetavaan omaisuus -kohtaan on selkeästi lueteltu se omaisuus, joka on lesken lahjaa.>Sopimusehdoissa on lisäksi lesken asettamat ehdot siitä, ettei lahjansaajien puolisoilla ja avopuolisoilla ole avio-oikeutta jaksosopimuksella saatavaan omaisuuteen. Näin toteutuu myös vainajan tahto.>aloitteentekijä asian viemiselle kerrotulle mallille oli leski, joka terveellä järjellään haluaa viedä asiat mahdollisimman valmiiksi jäämättä odottamaan sitä hetkeä, että hän mahdollisesti viettää tiedottomana ja oikeustoimikelvottomana viimeiset mahdollisesti pitkätkin elinpäivänsä. Perimä viittaa sadan vuoden ikään...
Hallintaoikeuden lakkaamisesta erityistilanteessa voinevat kiinteistön luovutuksensaaja ja leski sopia erikseenkin keskinäisellä sopimuksellaan, koska tässä vaiheessa vain omistusoikeuden siirtyminen on ajankohtainen?
Onhan kiinteistö tällaisella luovutuksella kokonaan varaisiirtoverotuksesta vapaa? Varmistan tämän vain, koska Maanmittauslaitoksen virkamies oli saannosta sitä mieltä, kun hän jakosopimusluonnokseen tutustui, Perusteena oli, ettei luovutukseen liity pesän ulkopuolisia varoja missään muodossa.
>>Hallintaoikeuden lakkaamisesta erityistilanteessa voinevat kiinteistön luovutuksensaaja ja leski sopia erikseenkin keskinäisellä sopimuksellaan>Perusteena oli, ettei luovutukseen liity pesän ulkopuolisia varoja missään muodossa.
"tiedottomana ja oikeustoimikelvottomana" ?
No ei tietenkään tiedottomana ja oikeustoimikelvottomana, vaan samalla terävällä järjellä ja oikeustoimikelpoisuudella, mitä on ollut ja on jakosopimustakin tehtäessä. Hallintaoikeuden lakkaamisesta sopiminen on asia, josta erilliselläkin sopimuksella voitaneen sopia.
Hallintaoikeushan kait muodollisesti tarkoittaa esimerkiksi sitäkin, että kiinteistöverosta hallinta-ajalta vastaa kiinteistön haltija, mutta sekin asia voidaan sopia erikseen. Vuosittaiset maksut ovat pikkurahoja verrattuna siihen kokonaisuuteen nähden, että perintönä ja lahjana saa huomattavankin kiinteän omaisuusmassan.