uusi suhde (yleensä naispuolinen) saa kahuean hepulin aina, jos miehellä on lapsia ja hän hyvissä väleissä ex puolison kanssa? Tännekin valitetaan päivittäin ja haukutaan heidät.
Mutta miehet eivät niin tee jos hänen uudella kumppanilla on lapsia tai välit exään kunnossa.
Monen naisen istetunto on tosi huono, jos on tullut jätetyksi, sitähän naiset ei kestä. Se pitää kostaa sitten syyttömille, näille miehen läheisille.
Mutta miehet eivät niin tee jos hänen uudella kumppanilla on lapsia tai välit exään kunnossa.
Monen naisen istetunto on tosi huono, jos on tullut jätetyksi, sitähän naiset ei kestä. Se pitää kostaa sitten syyttömille, näille miehen läheisille.
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Mistähän johtuu, että uusi suhde (yleensä naispuolinen) saa kahuean hepulin aina, jos miehellä on lapsia ja hän hyvissä väleissä ex puolison kanssa? "
Siis täh? Vai että ihan AINA saavat naispuoliset uudet puolisot hepulin? Mistä olet tällaista saanut päähäsi?
Jos nainen saa hepulin siitä, että hänen uudella mieskandidaatillaan on lapsia, niin harvoin suhde siitä mihinkään etenee. Kyllä sitä yleensä sen verran toisiin tutustutaan, ettei se lasten olemassaolo tule yllätyksenä kun lyödään hynttyyt lopullisesti yhteen. Tarkoitatko, että usein tässä vaiheessa se mies sanoo, että ai niin, tässä on mun lapset? Tuskinpa näin kovin usein käy.
Minä olin alusta asti tietoinen siitä, että miehelläni on lapsi. Ja koska hänellä on lapsi, on lapsella äitikin, eli miehelläni exä. Ei siinä mitään, on minullakin exiä, he kuuluvat menneisyyteen. Ei minulla ole koskaan ollut mustasukkaisuuden tunteita mieheni menneisyyttä kohtaan.
Mies on exänsä kanssa asiallisissa väleissä. Eivät välttämättä hirveän lämpimissä väleissä, mutta lapsen takia asiallisissa väleissä ja osaavat onneksi käyttäytyä fiksusti. Lapsi on meillä vuoroviikoin, tulee maanantaisin koulusta suoraan ja menee taas seuraavana maanantaina koulusta suoraan äidilleen. Lapsi lähenee jo teini-ikää ja hänellä on oma puhelin, ei miehen paljoa tarvitse nykyään enää exänsä kanssa olla tekemisissä. Kun lapsi oli pienempi, piti olla enemmän.
Mielestäni se, että on hyvät ja asialliset välit, on hyvä merkki. Silloin ei kenelläkään ole jäänyt mitään hampaankoloon eikä ole mitään kaunoja ja katkeruutta. Tappelu ja riitelyhän takoittaisi sitä, että jotain tunteita se exä vielä herättää, olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia. Mieheni suhtautuu exäänsä hyvinkin neutraalisti.
"Monen naisen istetunto on tosi huono, jos on tullut jätetyksi, sitähän naiset ei kestä. Se pitää kostaa sitten syyttömille, näille miehen läheisille."
Mistä päättelet, että kaikki uudet naispuolisot ovat tulleet jätetyiksi?? Mistä sinä sellaista voit tietää? Vai tarkoitatko mahdollisesti exiä? Ei minua ole koskaan jätetty, ja itsetuntonikin on ihan hyvä. Minä jätin aikoinaan oman exäni. Miten se edes liittyy tähän päivään? Miehen exän itsetunnosta ja kostonhalusta en tiedä, ei hän ainakaan meille miehen läheisille, eli lapsille ja minulle, ole mitään kostanut, vaan on ihan asiallisen ja fiksun oloinen aikuinen ihminen.
No minulla ainaki napsahti exään silloin, kun ei suostunut miehen luota vanhoja vaatteitaan / muutamaa muuta tavaraa hakemaan, vaikka vuosi oli jo asiaa pyydetty. Lensivät sitten roskiin.
Ja tosiaan, lapsella ei ollut osaa eikä arpaa. Minulle ihan sama, onko miehellä lapsi vai ei. Nainen vaan käytti tekosyynä, että "lapsent akia hänen tavanransa ovat miehen luona."
Sitten nousi haloo, kun lensivät roskiin. Olisi kuulemma tullut hakemaan ne. (ilmoittamatta)
"Monen naisen istetunto on tosi huono, jos on tullut jätetyksi, sitähän naiset ei kestä. Se pitää kostaa sitten syyttömille, näille miehen läheisille. "
Ahaa, eli tästäkö se minun mieheni exän kiukuttelu siis johtuu......
Mieheni jätti hänet silloin joskus, se oli kai sitten kolaus exän itsetunnolle. Ja kyllä hän sitä kostaakin syyttömille, eli meille miehen läheisille...haukkuu minua, minun ja mieheni yhteisiä lapsia, miehen vanhempia, miehen sisaruksia....
Täytyy yrittää ymmärtää häntä, vaikka vaikeaa se välillä on. Itse en ole koskaan tullut jätetyksi, kai se sitten voi horjuttaa ihmistä hyvinkin pahasti.
Taitaa minunkin miehen ex-vaimolla olla huono itsetunto...Kyllä hän on niin kostonhimoinen ettei toista ole. On jopa levitellyt miehestäni aivan älyttömiä lasten hyväksikäyttö-juoruja ja käynyt minuunkin fyysisesti käsiksi.
Kaikkien psyyke ei näköjään kestä jätetyksi tulemista...
Mistähän johtuu, että vanha suhde (yleensä naispuolinen) saa kauhean hepulin aina, jos miehellä on uusi puoliso ja hän menee eteenpäin elämässään? Tännekin valitetaan päivittäin ja haukutaan heidät.
Mutta miehet eivät niin tee jos hänen entisellä on uusi puoliso ja hän menee elämässään eteenpäin.
Monen naisen itsetunto on tosi huono, jos on tullut jätetyksi, sitähän naiset ei kestä. Se pitää kostaa sitten syyttömille, tälle exän uudelle puolisolle, uudelle onnelle ja uudelle elämälle.
Tätä juuri tarkoitin. Uusi suhde ei koskaan myönnä omia virheitään, vaan sysää omatkin ongelmat aina miehen exän ja lasten niskaan.
Kuin juuri tässäkin! Juuri tätä tarkoitin. Taas se on todistettu.
Sinun luetunymmärtämisessä todellakin on vikaa, sekin tuli nyt todistettua.
Lueppas teksti uudelleen, oikein ajatuksen kanssa ja pinnistele kovasti.
Missään kohdin en kirjoittanut, että "uusi suhde ei myönnä omia virheitään, vaan sysää omatkin ongelmat aina miehen exän ja lasten niskaan".
Mutta lueppa nyt tosiaan uudelleen, ajan kanssa.
Tässä näin... Mistähän johtuu, että vanha suhde (yleensä naispuolinen) saa kauhean hepulin aina, jos miehellä on uusi puoliso ja hän menee eteenpäin elämässään?
Sinä käänsit minun tekstini exiin.. et siis osaa kirjoittta omia juttuja, kopsaat ja muutat mieleiseksesi.
Minä olen se vanha naispuolinen suhde, exä siis. Ex-mieheni saa aivan rauhassa elää elämäänsä uuden suhteensa kanssa, minä en siihen puutu enkä mene heidän elämäänsä sotkemaan. Meidän aikamme on ohi, hän on nyt vapaata riistaa, eikä minulla ole aikomustakaan alkaa hänen elämäänsä eromme jälkeen säätelemään tai määräilemään. Enkä ole katkera, en kaunainen, en mustasukkainen, en mitään. Kun mies vain hoitaa isyytensä ja on lapsille läsnä, niin minä olen tyytyväinen. Se riittää.
Yksi ystävättäristäni taas on ottanut elämäntehtäväkseen tuhota ex-miehensä elämän, ja kyllä välillä niin säälittää ja hirvittää että huh huh. Hän ei tosiaankaan ole päässyt yli siitä että tuli jätetyksi, vaan käyttäytyy kyllä niin häikäilemättömästi että kyllä siinä heikompia hirvittää.
Minulla on sen verran omanarvontuntoa, etten aio keskittää elämääni ex-miehen kiusaamiseen, enkä tuhlaa elämääni hänen ajattelemiseensakaan. Entäs sinä, "Hei halooooo"? Oletko itse niin sinut oman erosi kanssa, ettet tuhlaa ajatustakaan ex-miehelle ja tämän uudelle puolisolle? Epäilen.
Ahaa... minäkö siis olen se kiusaaja eikä se joka perheemme rikkoi???????????????????????? Minäkö kiusaan sitä naikkosta, joka hajoitti perheemme ja itketti lapsia jotka ikävi isää kun olivat pieniä??
nIinpä mikähän ei olisi sen ex vaimon vika. Järkyttävää!!!
Sinusta siis minun pitäisii lapsineni olla tooooooooosi onnellinen ja riemuissani, että perhe jhajosi ja lapset jäi ilman isää.
Se, joka perheenne rikkoi, oli miehesi. Hän itse aikuisena ihmisenä teki valintansa, ja jätti sinut. Kukaan ei voi pakottaa aikuista ihmistä. Teidän liittonne rakoili, jos miehesi kerran lähti toisen matkaan, eli syyllinen olet myös sinä, koska olIt liiton toinen osapuoli.
Enkä ole missään vaiheessa sanonut, että sinun pitäisi olla onnellinen ja riemuissani siitä että miehesi lähti. Mistä sellaista keksit?
Enkä minä tiedä kiusaatko sinä ex-miehesi uutta puolisoa vai et. Minulle se on aivan sama, kiusaatko vai et. Mutta se on selvää, että ainakin ajattelet tuota uutta puolisoa päivittäin. Kuulemma olet kirjoittanut hänestä täällä jo kohta 10 vuotta, hän siis hallitsee sinun ajatuksiasi vuodesta toiseen.
Minä taas en tuhlaa ex-mieheeni ja hänen uuteen puolisoonsa ajatustakaan. Minä olen jatkanut elämääni, kuten ex-miehenikin. Se ero on sinussa ja minussa.
Ehkä hänkin, mutta ei olman kolmatta naikkosta, joka luopaili lapstonta elämää ja vapautta...
Minusta on sääli, että lapsettomat naiset kokevat elämänsä niin kurjaksi että pitää rikkoa lapsiperhe.
Eniten he kiusaavat miestä, jonka manipuloi perhettään vastaan.
Meilläkään mies ei ole pieninä lapsia kovin montaa kertaa nähnyt, kun me emme huoli nähnen naikkoisia mielle, emmekä me mene sinne rotankoloon heitä katsomaan.
Emme voisi mistään hinnasta olla semmoisten ihmisten kanssa tekemisissä jotka rikkoo lapsiperheen. Lapsetkin saisivat huonoja vaikutteita ja huonon esimerkin. Mies itsekin snoi ettei tuo naikkosia meille, silä ne ovat erittäin huonoa seuraa meille.
En voisi kuvitellakkaan, että moiset naikkoset söisivät tai kahvittelisivat meillä!!! Hyi.. aatella.. sitä mies ei ikinä anteeksi saa, että vaihtoi meidät naikkosiin ja hylkäsi omat lapset.
Lapsetkin ihmettelevät että kummallinen on isä, joka niin voi tehdä.
Melkoinen naistenmies taitaa olla tuo exäsi, jos hänellä on kerran useampiakin naikkosia. Ainakin kirjoitat aina monikossa naikkosista.
Jotenkin ihmetyttää, että miten ex-miehelläsi on ollut noin kova vienti, että naisia on joka sormelle, harvemmin ukkoutuneella, keski-ikää lähenevällä, isovatsaisella perheenisillä käy noin hyvä flaksi...
Totta, ei sinne kannata lapsia viedäkkään, jos miehesi usean naisen kanssa asustelee jossain rotankolossa. Aika härskiltä kuulostaa, kieltämättä.
Tuen täysin aloittajaa.
Eli tuet täysin itseäsi.