Olen nyt muutaman kuukauden seurustellut erään miehen kanssa ja alkaa pikkuhiljaa selvitä yhtä ja toista hänestä. Olemme molemmat kolmissakymmenissä ja asun hänen luonaan. Miehellä on tasokas työpaikka ja ilmeisesti siellä suhthyvässä asemassa. No ongelmana tässä nyt on se, että hän on niin pikkumainen ja perfektionisti luonteeltaan, mitä en siis heti aluksi huomannut. Tavarat pitää olla tiptop järjestyksessä ja muutenkin millilleen paikoillaan, muuten tulee armotta sanomista. Hän pukeutuu vain laatu vaatteisiin ja käyttää laatutuotteita noin ylipäätään. Peilin edessä aamuisin hänellä saattaa mennä useampi tovi kun hän tutkailee omaa naamaansa ja mikä vaate sopii minkäkin kanssa. Jos sanon hänelle vaikka että "tuo on ihan hyvä", niin voin saada kommentiksi "Oletko tosissasi, tämä asustekombinaatiohan olisi skandaali" Töiden jälkeen hän käy mm. kuntosalilla ja ties missä hoitoloissa mutakylvyissä jne. Itse en edes naisena tuommoista harrasta vakituisesti niin sikäli tällainen saa minut suhteessamme outoon asemaan. Harvoin edes ruokailemme yhdessä, kun hän mielummin seurustelee "järkevästi" työkollegoidensa kanssa ravintoloissa. Mm. Sushi ja erilaiset itämaiset ruoat ovat hänen mieleensä. Kotona minun tekemäni normaali ruoka ei kelpaa koska se sisältää hänen mukaan haitallisia trans-rasvoja ja moninaisen kirjon lisäaineita.
No, oli tuossa hänen syntymäpäivänsä ja päätin ostaa hänelle pullon kuohuviiniä ja suklaata sekä pienimuotoisen kortin. Hänen reaktionsa "Aijaa, vai että tällainen. Ei edes shampanjaa ja suklaakaan ei ole sitä tiettyä tummaa josta pidän" Tuntui tosi mukavalta, mutta nielin kiukkuni. Itse hän ei koskaan osta minulle mitään, enkä mistään ole kehdannut edes vihjata. Niin miksi sitten aloitin suhten hänen kanssaan. Hän on ulkonäöltään komea, hyväkäytöksinen(jos et tunne häntä tarkasti) ja korrekti. Nuokaan ei tosin riitä, kun kuoren alta paljastuu jotain ihan muuta. Voisitko tulla tällaisen ihmisen kanssa toimeen? Olen ilmeisesti hänen tasolleen liian tyhmä ja tavallinen.
No, oli tuossa hänen syntymäpäivänsä ja päätin ostaa hänelle pullon kuohuviiniä ja suklaata sekä pienimuotoisen kortin. Hänen reaktionsa "Aijaa, vai että tällainen. Ei edes shampanjaa ja suklaakaan ei ole sitä tiettyä tummaa josta pidän" Tuntui tosi mukavalta, mutta nielin kiukkuni. Itse hän ei koskaan osta minulle mitään, enkä mistään ole kehdannut edes vihjata. Niin miksi sitten aloitin suhten hänen kanssaan. Hän on ulkonäöltään komea, hyväkäytöksinen(jos et tunne häntä tarkasti) ja korrekti. Nuokaan ei tosin riitä, kun kuoren alta paljastuu jotain ihan muuta. Voisitko tulla tällaisen ihmisen kanssa toimeen? Olen ilmeisesti hänen tasolleen liian tyhmä ja tavallinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Parisuhteessa saa kestää kaikenlaista.. Mutta kylläpä intouduit kirjoittamaan pitkästi ja hauskasti. Osui ja upposi, nauroin hillittömästi. Todellisuus tuskin on ihan kuvaamasi kaltaista. On kyllä törkeää, jos ei syntymäpäiviä muista. Toivottavasti annoit hiljaista palutetta, ettei unohda ensi kerralla. Ehkä sinun pitäisi muistuttaa merkkipäivistä vaivihkaa tekstiviestillä, tai jotain.
ihan normaali narsisti. hänellä on nainen seurana, koska se kuuluu hänen mielestään täydelliseen elämään. onko hän edes sanonut rakastavansa sinua?
Jepulis! Olet löytänyt narskun. Maksatko muuten hänen laskunsa taikka käyttääkö hän sinua muuten hyväkseen. Se ei selvinnyt tekstistäsi.
Ovatko hänen aikaisemmat naisuhteensa olleet sellaisia, että nainen on mielisairas tai muuten käyttäynyt häntä kohtaan todella huonosti. Seuraa hänen perässään jne.
Näitähän narsku keksii omasta päästään.
Mielenkiintoista tietää.
narsistinen homo, onnex olkoon, kohta se todennäköisesti alkaa pahoinpitelemään sinua
lähe tallusstaan,jos jo oletkin. suklaasydän