olen vihdoin oivaltanut kuinka ihanaa on olla oman itsensä herra.
Perheelliset ystäväni käyvät loputtomia neuvotteluja siitä kenen vanhempien luokse, mökille, ystävien luokse tms. mennään milloinkin, naapurin lapsen 10 v. synttäreiden vuoksi ei voidakaan lähteä purjehtimaan vielä, mies tienaa vähemmän kuin vaimo ja sillä alkaa pinna kiristyä, ei ole omaa aikaa, joululomalla on viimeksi ehditty lukea yksi dekkari, vaimo ei syö riistaa, lapset ei syö kalaa, mies juo liikaa kaljaa....
Kyllä sinkun elämä vaan on helppoa ja mahtavaa!
sinkkuuden hyvät puolet
vanhapiika
13
1562
Vastaukset
- cache
mut joskus kaipaan naista. esimerkiksi raskaan työpäivän jälkeen ois joskus kiva ku vois rentoutua nainen sylissäni. mut onhan niitä hoitoja. :)
- vanhapiika
se onkin ainoa huono puoli.
- Toisinajattelija
... unenpehmeä pikkuinen aamulla kömpimässä sänkyyn viereen ja illalla lämmin,pehmeä nainen kainalossa,korvaan suukottelemassa.Ihanaa,intohimoista seksiä keittiönpöydällä.Iltapala katettuna kun tulet töistä ja lapsi nukkuu jo... Naurua ja iloa,läheisyyttä,välittämistä. Joskus ilmaa puhdistava pieni sanaharkka ja suloinen sovinto... Helliä tekstiviestejä kesken työpäivän.Pienet pulleat kädet ja märkä suukko kun tulet kotiin,lapsen silmien loiste...
Voi teitä reppanoita,joiden elämä pyörii oman navan ympärillä ja on siksi niin ihanaa.
Niin paljosta jäätte paitsi! Jos ei ole vastuuta ja vaivaa muista ihmisistä,niin eipä ole myös läheisten antamaa rakkautta ja lämpöäkään.
Moni herää 45v huomaamaan,että aika ajoi ohi ihmissuhteiden,perhettä ei koskaan tullutkaan.
Elän perheessä,jossa lapset eivät ole biologisia lapsiani,mutta rakastan heitä ja heidän äitiään.En ikinä vaihtaisi tätä onnea ja tasapainoa sinkkuvuosien tyhjyyteen ja sekaviin naissuhteisiin,joista ei saanut mitään.
Viimein tajusin,että 40 lähestyvät itsekkäät sinkkunaiset eivät ole minun juttuni.Kovia ja kylmiä kuin jääpalat,seksistä ei mitään tajua.
Tapasin yh-äidin,joka on hoitanut asiansa mallikkaasti eron jälkeen.Huolehtii lapsistaan ja itsestään,ei ole katkera ja kova.
Tähän naiseen rakastuin,eikä suotta.Hän vähän yritti aluksi suhdetta jarrutella,koska minulla ei ollut lapsia.Luuli,että en halua perhettä.
Mutta minäpä halusin,ei vain koskaan ollut tullut vastaan naista,joka olisi ollut sopiva lasteni äidiksi.
Rakastuimme vähitellen,huumasta tuli totta.
Tällaista hellyyttä ja välittämistä en ole
ennen kokenut.Seksi on mieletöntä kiihkoa ja kaikkea kokeillaan.Joskus on sitä kahdenkeskistä aikaakin.Lapset ovat tottuneet läsnäolooni,en yritä vallata isän paikkaa.
Ihan turha siis hehkutella yksinelon autuutta.Siis jos on normaaleilla tunteilla ja sosiaalisuudella varustettu ihminen.Minäkin yritin uskotella itselleni,että yksin on hyvä.
En tiennyt paremmasta!!!
Joulun alla meille syntyy vauva.Rakastan naiseni pyöristyvää vatsaa ja rintoja,tunnen suunnatonta hellyyttä,mutta myös kaikkinielevää intohimoa häntä kohtaan....Mikä nainen!
Siinä joku kukkakepin näköinen riivinrauta bodari jää kirkkaasti toiseksi!
Hyvät ihmiset,onni ei tule etsien,se tulee eläen.Tiedän nyt,että en istu vanhana vaarina yksin,minulla on perhe ympärillä.- OOO
olet oikeassa... tuollaista elämää minäkin haluaisin elää. Joskus kaikki nuo tunteet ja kokemukset olivat lähellä toteutua minunkin elämässäni, mutta kohtalo päätti toisin. Hyvää jatkoa sinulle.
- yksilö
Niin, onni ei tule etsien, mutta ihmiset löytävät sen onnensa eri asioista. Toiset perheestä, toiset vapaudesta. Itse ainakin kaipaan rauhaa ja hiljaisuutta, kun palaan töistä kotiini. Ajatus jaloissa pyörivistä lapsista saa lähinnä kylmiä väreitä aikaiseksi. Kenties elämäni pyörii oman napani ympärillä, mutta minulla on täysi oikeus olla itsekäs ja elää miten itse parhaaksi näen. Jos olen reppana eläessäni oman mieleni mukaan, olkoon sitten niin. :) Itse en kuitenkaan itseäni kovinkaan reppanaksi tunne.
Seitsemän vuotta elin parisuhteessa ja nyt elettyäni lähes yhtä kauan yksin en kyllä vaihtaisi enää takaisin. Satunnainen yksinäisyyden tunne on pieni hinta siitä riippumattomuudesta ja täydellisestä hallinnasta oman elämänsä suhteen. En minä yritä uskotella mitään itselleni, koska tiedän että nykyinen elämäntyylini sopii paremmin minulle. Voit olla eri mieltä asiasta, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa mihinkään että olen onnellinen omaan elämääni.
Ihmiset haluavat erilaisia asioita elämältään, ne mitä sinä luettelit eivät minua kiinnosta lainkaan. Ei se tee minusta tunteetonta ja omahyväistä reppanaa, vaikka niin haluaisitkin uskoa. Sosiaalista kanssakäymistä saan aivan tarpeeksi töissäni ja läheisteni parissa. Läheisyyttä ja lämpöä en kenties saa niin paljon kuin sinä, mutta kaikkea ei voi saada. Saadakseen jotain on luovuttava jostain, se mistä joutuisin luopumaan on minulle arvokkaampaa kuin se mitä saisin tilalle. Joten en näe mitään tarvetta lähteä muuttamaan omaa elämääni.
Ei minulla oikeastaan muuta asian tiimoilta, kunhan vain halusin muistuttaa siitä että onnellisuus on kiinni niin monesta asiasta. - Äiti
yksilö kirjoitti:
Niin, onni ei tule etsien, mutta ihmiset löytävät sen onnensa eri asioista. Toiset perheestä, toiset vapaudesta. Itse ainakin kaipaan rauhaa ja hiljaisuutta, kun palaan töistä kotiini. Ajatus jaloissa pyörivistä lapsista saa lähinnä kylmiä väreitä aikaiseksi. Kenties elämäni pyörii oman napani ympärillä, mutta minulla on täysi oikeus olla itsekäs ja elää miten itse parhaaksi näen. Jos olen reppana eläessäni oman mieleni mukaan, olkoon sitten niin. :) Itse en kuitenkaan itseäni kovinkaan reppanaksi tunne.
Seitsemän vuotta elin parisuhteessa ja nyt elettyäni lähes yhtä kauan yksin en kyllä vaihtaisi enää takaisin. Satunnainen yksinäisyyden tunne on pieni hinta siitä riippumattomuudesta ja täydellisestä hallinnasta oman elämänsä suhteen. En minä yritä uskotella mitään itselleni, koska tiedän että nykyinen elämäntyylini sopii paremmin minulle. Voit olla eri mieltä asiasta, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa mihinkään että olen onnellinen omaan elämääni.
Ihmiset haluavat erilaisia asioita elämältään, ne mitä sinä luettelit eivät minua kiinnosta lainkaan. Ei se tee minusta tunteetonta ja omahyväistä reppanaa, vaikka niin haluaisitkin uskoa. Sosiaalista kanssakäymistä saan aivan tarpeeksi töissäni ja läheisteni parissa. Läheisyyttä ja lämpöä en kenties saa niin paljon kuin sinä, mutta kaikkea ei voi saada. Saadakseen jotain on luovuttava jostain, se mistä joutuisin luopumaan on minulle arvokkaampaa kuin se mitä saisin tilalle. Joten en näe mitään tarvetta lähteä muuttamaan omaa elämääni.
Ei minulla oikeastaan muuta asian tiimoilta, kunhan vain halusin muistuttaa siitä että onnellisuus on kiinni niin monesta asiasta.Onhan se hyvä,että edes jotkut tekevät lapsia.Yhteiskunnallisessa mielessä ajatellen lapsissa on tulevaisuus.He ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja veronmaksajia.
Kukahan se sinunkin vanhuutesi kustantaa? Meidän lapset veronmaksullaan.
Onpa lähipiirissä vanhapiika 42v. Kaikki juhlapyhät istuu valmiiseen pöytään jonkun läheisen kotona,ei laita tikkua ristiin valmisteluihin,saatika että osallistuisi taloudellisesti mitenkään. Joulut.pääsiäiset,juhannukset...sama juttu.
Ei sitä ilkeä kieltää tulemasta vuorollaan meillekin,mutta että ihminen ei tajua auttaa missään! Voisi sitä vaikka pöydän kattaa tai tuoda tullessaan ruokatarpeita.
Nyt äskettäin yllätyin kovasti.Nainen sanoi,että haluaisi lapsen.Niin,lapsen,mutta ei miestä!!! Eli joku mies siittää hänen lapsensa tietämättään.Minusta erittäin epäeettinen ratkaisu.Ja vaikea hänelle itselleen.Olen ollut välillä vuosia yh,tiedän tarkalleen miten raskasta on vastata lapsesta yksin.
Sinkkuus sopii joillekin,mutta se ei aina ole vapaaehtoinen valinta.Joillekin se on olosuhteiden pakottama yksinjääminen. Mitä vanhemmaksi tulee,sitä vaikeampaa on sopeutua huomioimaan muiden ihmisten tarpeita.Perhe-elämä ei onnistu ei sitten millään.
En väitä,että perheessä elävät olisivat parempia ihmisiä.Lapset ja puoliso ovat kuitenkin minun elämäni kallein lahja.Ja kyse on tietoisesta valinnasta,halusimme lapsen/lapsia.
Ei elämä ole aina kuin Ruususen perheessä,mutta tapahtumarikasta ja vaihtelevaista se on.
Kun lapset alkavat jo olla isoja,meille on avautunut "uusi nuoruus".Joskus voi karata arkea pakoon ihan kaksin.Seksielämä on parempaa kuin koskaan,intohimo on säilynyt ja kasvanut.Ei äitiys/isyys haluja vie,päinvastoin.Lasten poissaollessa on tosi villiä menoa...
En vaihtaisi puolisoani myöskään keskustelukumppanina kehenkään toiseen.Yhä vielä voi hurahtaa aamuyön tunneille kun puhumme kaikesta maan ja taivaan väliltä.Se on yksi elämän suola!
Eletään kukin niin kuin hyvälle tuntuu!
Eihän sitä elämästään etukäteen mitään tiedä.Aina voi jäädä yksin,hyväkään liitto ei ole itsestäänselvyys.Ja taas sinkku voi kohdata sen sisikuntaa ravistelevan kumppanin ja päätyä
onnellisesti parisuhteeseen.Kaikki on mahdollista! - yksilö
Äiti kirjoitti:
Onhan se hyvä,että edes jotkut tekevät lapsia.Yhteiskunnallisessa mielessä ajatellen lapsissa on tulevaisuus.He ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja veronmaksajia.
Kukahan se sinunkin vanhuutesi kustantaa? Meidän lapset veronmaksullaan.
Onpa lähipiirissä vanhapiika 42v. Kaikki juhlapyhät istuu valmiiseen pöytään jonkun läheisen kotona,ei laita tikkua ristiin valmisteluihin,saatika että osallistuisi taloudellisesti mitenkään. Joulut.pääsiäiset,juhannukset...sama juttu.
Ei sitä ilkeä kieltää tulemasta vuorollaan meillekin,mutta että ihminen ei tajua auttaa missään! Voisi sitä vaikka pöydän kattaa tai tuoda tullessaan ruokatarpeita.
Nyt äskettäin yllätyin kovasti.Nainen sanoi,että haluaisi lapsen.Niin,lapsen,mutta ei miestä!!! Eli joku mies siittää hänen lapsensa tietämättään.Minusta erittäin epäeettinen ratkaisu.Ja vaikea hänelle itselleen.Olen ollut välillä vuosia yh,tiedän tarkalleen miten raskasta on vastata lapsesta yksin.
Sinkkuus sopii joillekin,mutta se ei aina ole vapaaehtoinen valinta.Joillekin se on olosuhteiden pakottama yksinjääminen. Mitä vanhemmaksi tulee,sitä vaikeampaa on sopeutua huomioimaan muiden ihmisten tarpeita.Perhe-elämä ei onnistu ei sitten millään.
En väitä,että perheessä elävät olisivat parempia ihmisiä.Lapset ja puoliso ovat kuitenkin minun elämäni kallein lahja.Ja kyse on tietoisesta valinnasta,halusimme lapsen/lapsia.
Ei elämä ole aina kuin Ruususen perheessä,mutta tapahtumarikasta ja vaihtelevaista se on.
Kun lapset alkavat jo olla isoja,meille on avautunut "uusi nuoruus".Joskus voi karata arkea pakoon ihan kaksin.Seksielämä on parempaa kuin koskaan,intohimo on säilynyt ja kasvanut.Ei äitiys/isyys haluja vie,päinvastoin.Lasten poissaollessa on tosi villiä menoa...
En vaihtaisi puolisoani myöskään keskustelukumppanina kehenkään toiseen.Yhä vielä voi hurahtaa aamuyön tunneille kun puhumme kaikesta maan ja taivaan väliltä.Se on yksi elämän suola!
Eletään kukin niin kuin hyvälle tuntuu!
Eihän sitä elämästään etukäteen mitään tiedä.Aina voi jäädä yksin,hyväkään liitto ei ole itsestäänselvyys.Ja taas sinkku voi kohdata sen sisikuntaa ravistelevan kumppanin ja päätyä
onnellisesti parisuhteeseen.Kaikki on mahdollista!Muistaakseni maksan veroja joilla eläkkeeni maksetaan tulevaisuudessa. Lisäksi en kuluta verorahoja tuskin nimeksikään, joten enemmän tämä yhteiskunta minusta taloudellisesti hyötyy kuin minä siitä. Yhtä lailla minä maksan nyt omilla veroillani noiden lapsukaisten koulutuksen.
Itse lähinnä vain kritisoin sitä että minun täytyy toistuvasti olla puolustamassa omaa ns. itsekästä elämääni. Minun valintani eivät ole muiden ihmisten asia, jos jota kuta häiritsee se etten perusta perhettä niin sille en mahda mitään. Lapsissa voi olla joidenkin tulevaisuus, mutta täytyy tunnustaa etten osaa ajatella asiaa noin.
Oman isoäitini sisko on ollut koko ikänsä naimaton ja lapseton omasta valinnastaan, hän oli aina se joka leipoi ja laittoi kaikki paikat valmiiksi juhlapäivien viettoon. Hyvin harvoin hänelle annettiin sitä tunnustusta ja kiitosta, joka hänelle kuului. Taitaa olla enemmän ihmisen luonteenlaadusta kiinni nämä seikat kuin siviilisäädystä.
Aivan, eletään kaikki miten parhaaksi katsomme. Toivon mukaan olemme myös sitten onnellisia tekemiemme valintojen kanssa. - Vanhapiika 30wee
OOO kirjoitti:
olet oikeassa... tuollaista elämää minäkin haluaisin elää. Joskus kaikki nuo tunteet ja kokemukset olivat lähellä toteutua minunkin elämässäni, mutta kohtalo päätti toisin. Hyvää jatkoa sinulle.
Tuollaisesta elämästä mäkin haaveilen joka ilta... Harmi vain, etten ole kohdannut sitä miestä ja kun kohtasin, kohtalo tais päättää toisin. Yksin sitä ollaan, mutten omasta tahdostani, olen vain ajautunut olemaan yksin.
- Yök
Kuinka ahdistavaa tuollainen elämä olisikaan!! No, ehkei miehelle,joka kerran toivoo,e ttä nainen elää nyrkin ja hellan välissä, toteuttaa hänen jokaisen toiveensa ja vielä jaksaa tehdä miehelle iltapalankin valmiiksi, kun hän jossain vaiheessa reissuiltansa palaa. Lapset ovat jo nukkumassa ja ne ovat aina isin edessä kilttejä - luultavasti eivät muuta uskalla, kun muuten nyrkki heiluu. Äiti käy töissä, hoitaa lapset kouluun ja koulun jälkeen, tekee ruoat, siivoaa, putsaa, paikkaa ja toimii vielä miehen "orjana" tehden kaiken mitä mies haluaa. Kiva kiva. Ainahan sitä unelmoida saa, mutta harva tuollaista elämää elää taikka haluaakaan. Ihan utopiaa. OIkeassa elämässä on aina riitoja yms myös. Ja pah! Jos olen muiden mielestä itsekäs ja omituinen, sitten olen. Mitä se kenellekään muulle kuuluu, jos minua ei kiinnosta olla toisen orja ja tuhlata omaa elämääni siihen. Minun elämäni on MINUN.
- tyyne
Äiti kirjoitti:
Onhan se hyvä,että edes jotkut tekevät lapsia.Yhteiskunnallisessa mielessä ajatellen lapsissa on tulevaisuus.He ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja veronmaksajia.
Kukahan se sinunkin vanhuutesi kustantaa? Meidän lapset veronmaksullaan.
Onpa lähipiirissä vanhapiika 42v. Kaikki juhlapyhät istuu valmiiseen pöytään jonkun läheisen kotona,ei laita tikkua ristiin valmisteluihin,saatika että osallistuisi taloudellisesti mitenkään. Joulut.pääsiäiset,juhannukset...sama juttu.
Ei sitä ilkeä kieltää tulemasta vuorollaan meillekin,mutta että ihminen ei tajua auttaa missään! Voisi sitä vaikka pöydän kattaa tai tuoda tullessaan ruokatarpeita.
Nyt äskettäin yllätyin kovasti.Nainen sanoi,että haluaisi lapsen.Niin,lapsen,mutta ei miestä!!! Eli joku mies siittää hänen lapsensa tietämättään.Minusta erittäin epäeettinen ratkaisu.Ja vaikea hänelle itselleen.Olen ollut välillä vuosia yh,tiedän tarkalleen miten raskasta on vastata lapsesta yksin.
Sinkkuus sopii joillekin,mutta se ei aina ole vapaaehtoinen valinta.Joillekin se on olosuhteiden pakottama yksinjääminen. Mitä vanhemmaksi tulee,sitä vaikeampaa on sopeutua huomioimaan muiden ihmisten tarpeita.Perhe-elämä ei onnistu ei sitten millään.
En väitä,että perheessä elävät olisivat parempia ihmisiä.Lapset ja puoliso ovat kuitenkin minun elämäni kallein lahja.Ja kyse on tietoisesta valinnasta,halusimme lapsen/lapsia.
Ei elämä ole aina kuin Ruususen perheessä,mutta tapahtumarikasta ja vaihtelevaista se on.
Kun lapset alkavat jo olla isoja,meille on avautunut "uusi nuoruus".Joskus voi karata arkea pakoon ihan kaksin.Seksielämä on parempaa kuin koskaan,intohimo on säilynyt ja kasvanut.Ei äitiys/isyys haluja vie,päinvastoin.Lasten poissaollessa on tosi villiä menoa...
En vaihtaisi puolisoani myöskään keskustelukumppanina kehenkään toiseen.Yhä vielä voi hurahtaa aamuyön tunneille kun puhumme kaikesta maan ja taivaan väliltä.Se on yksi elämän suola!
Eletään kukin niin kuin hyvälle tuntuu!
Eihän sitä elämästään etukäteen mitään tiedä.Aina voi jäädä yksin,hyväkään liitto ei ole itsestäänselvyys.Ja taas sinkku voi kohdata sen sisikuntaa ravistelevan kumppanin ja päätyä
onnellisesti parisuhteeseen.Kaikki on mahdollista!Onpa lähipiirissäni useita perheitä, jotka lomillaan ja juhlapyhien aikaan menevät valmiiseen pöytään 8-kymppisten, joskin virkeiden iso-isovanhempien kotiin. Pikkuiset perheidyllit käyvät valmiiseen pöytään muodostaen yhdessä monilukuisan joukon, eivätkä laita tikkua ristiin osallistuakseen juhlan laittoon, kustannuksiin tai jälkisiivoukseen. Nämä hommat kuuluvat kuin automaattisesti 80-vuotiaille sekä heidän vanhapiikatyttärelleen.
Ja sanottakoon näin meidän kesken, että se mummu on hyvillään, kun joku lapsista auttaa ja kuuntelee häntä sen sijaan, että tulisi vain istahtaakseen valmiiseen pöytään lapsineen, miehineen ja lastenlapsineen..
Itsekukin saa todellakin elää tyylillään, ja toivon mukaan myös enimmittäin onnellisena. Suvaitsevaisuus, toisten huomioiminen ja arvostaminen eivät ole siviilisäädystä kiinni, kuten joku keskustelija tuossa jo sanoikin. Että sydämen sivistystä vaan kaikille - etenkin niille, joiden eräänä tärkeänä tehtävän on uuden sukupolven kasvattaminen. Olisihan ikävää, jos lapset perisivät ahdasmielisyyden kiviriipan jo vanhemmiltaan.
- vanhapiika
uskon että perheellisyydessä varmasti on hyvät puolensa. Mitä 'läheisyyden ihanuuteen' tulee: ainahan niitä lähimpiä rakastaa jotka ovat olemassa. (muutkin kuin aviopuoliso ja lapset). En ymmärrä tuota sinkkujen leimaamista itsekkäiksi! Vapaudesta, jota hehkutin, käytän aimo ajan muiden huomioimiseen, jopa erittäin konkreettisilla tavoilla. Useimmat ystäväni ovat perheellisiä ja meillä on mitä parhaimmat suhteet.
Perheelliset puolestaan saattavat olla itsekkäitä kollektiivisesti tyyliin 'pois alta, meidän perhe tulee'. - tuore sinkku
Hyvää on se että voi lueskella täällä "suhteen lopettaminen" ja "parisuhde" palstoja ja olla onnellinen ettei itellä ainakaan näillä palstoilla keskusteltavia ongelmia ole.
- Yks sinkkumies
...tuo avoieropalsta sisältää elämäntarinoita, joista haluan totisesti pysyä ja myös pysyn erossa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Lindtman I vasemmistohallitus aloittaa viimein Suomen kuntoon laittamisen
Tässä nyt on 3 vuotta seurattu irvokasta kärsimysnäytelmää nimeltään "valtion budjetin tasapainotus by äärioikeisto", ja1512496Missä viipyy persujen lupaama euron bensa?
En edes muista milloin bensapumpussa olisi ollut ykkösellä alkava litrahinta. Missä siis viipyy persujen lupaama euron b1462352Kirje, PellePelottomalle.
Tärkeää olisi luoda ystävyys, että se, jota rakastaa, on samalla paras ystävä ja luotettavin, jolle voi ja uskaltaa luot97999- 64871
- 60753
Persut jakavat tekoälyllä tehtyjä kuvia maahanmuuttajista somessa
Eivät mainitse, että ovat tekoälyllä tehtyjä. Eivät näe asiassa mitään ongelmaa. Valehtelijapuolue taas vauhdissa. Unka273701Mistä löytyy naisseuraa sinkkumiehelle?
Kertokaapas kokeneemmat mistä löytyis naisseuraa sinkulle. Ihan ois eukko nyt tosissaan hakusessa. Tanssipaikat kun on a18677Voi teitä naisia
Suudeltiin ja nukuttiin toisissamme kiinni mutta pillua ei tullu, ei edes aamulla. t.38vmies85670Martinan hevoset.
Tämä todella kaunis ja ketterä harmaa hevonen jolla monet kilpailut voitetaan ei ole Martinan.Tytär ratsastaa sillä tait202648Hyvä meininki
TTP:ssa väkeä tosi runsaasti paikalla. Hyvää ruokaa jälleen ja munkit ja sima erinomaista. Kiitos yrittäjälle! Hieno Vap21637