Olen kolmekymppinen mies. Olen miettinyt itsemurhaa enemmän ja vähemmän yli puolet elämästäni.
Elämäni on masennusta, ahdistusta ja unettomuuta. Sairaudet ovat hallinneet minua teinivuosista saakka, nyt olen elämäni syvimmässä aallonpohjassa. Vielä vähän syvemmälle voisi päästä, mutta sitä en enää jaksa katsoa.
Opiskeluni ovat keskeytyneet, ihmissuhteet tuhoutuneet yksi toisensa jälkeen. Sukulaiset ovat hylänneet. Olen pyörinyt hoidosta ja lääkekokeilusta toiseen pitkästi yli kymmenen vuotta.
Takana on jo yksi epäonnistunut itsemurhayritys. Tai parikin, mutta yksi harkittu, jonka piti onnistua. Jotenkin siitäkin vaan selvisin, en kuollut, vaikka olisi pitänyt. Vitutti.
Välissä on ollut lyhyitä parempia kausia, mutta palaan aina samaan. Tuskaan ja paskaan, ahdistuneisuuteen, joka estää minua edes käymästä kaupassa. Ei tämä ole elämää.
On typerää, että itsensä tappaminen on tässä maassa tehty tolkuttoman vaikeaksi. Omasta elämästään päättäminen on jokaisen yksilön perusoikeus, eikä sitä pitäisi joutua tekemään väkivalloin jättäen taakseen ruman ruumiin, tai kaikissa tapauksissa sitä ei voine edes ruumiiksi kutsua, kasan epämääräistä biomassaa.
"Tarveaineet" kauniiseen kuolemaan ovat pian hallussani. Tällä kertaa mennään. Tähän pisteeseen ei ehkä olisi tarvinnut mennä, jos terveydenhuolto tässä maassa toimisi. Olen itse tiennyt jo kauan oireideni alkulähteen, ja ne olisivat ainakin jotenkin hoidettavissa, jos suostuttaisiin hoitamaan. Mutta tulen halvemmaksi yhteiskunnalle kun kuolen pois, se tuntuu olevan yhteiskunnan toive. Kalliimmaksi tulisin, jos vaikka piruuttani jatkaisin elämääni sosiaalietuuksia nostaen, mutta eiköhän tämä ole nähty.
Parempaa jatkoa jäljelle jääville. Toivon kaikkien muiden kituvien puolesta, että ellei terveydenhuollossa edes yritetä, niin sallikaa edes se eutanasia. Säästyisi paitsi paljon rahaa, myös itsemurhaan päätyvien henkilöiden mahdllisten omaisten mielenterveyttä. Ei kaiken tarvitsisi olla näin vaikeaa.
Elämäni on masennusta, ahdistusta ja unettomuuta. Sairaudet ovat hallinneet minua teinivuosista saakka, nyt olen elämäni syvimmässä aallonpohjassa. Vielä vähän syvemmälle voisi päästä, mutta sitä en enää jaksa katsoa.
Opiskeluni ovat keskeytyneet, ihmissuhteet tuhoutuneet yksi toisensa jälkeen. Sukulaiset ovat hylänneet. Olen pyörinyt hoidosta ja lääkekokeilusta toiseen pitkästi yli kymmenen vuotta.
Takana on jo yksi epäonnistunut itsemurhayritys. Tai parikin, mutta yksi harkittu, jonka piti onnistua. Jotenkin siitäkin vaan selvisin, en kuollut, vaikka olisi pitänyt. Vitutti.
Välissä on ollut lyhyitä parempia kausia, mutta palaan aina samaan. Tuskaan ja paskaan, ahdistuneisuuteen, joka estää minua edes käymästä kaupassa. Ei tämä ole elämää.
On typerää, että itsensä tappaminen on tässä maassa tehty tolkuttoman vaikeaksi. Omasta elämästään päättäminen on jokaisen yksilön perusoikeus, eikä sitä pitäisi joutua tekemään väkivalloin jättäen taakseen ruman ruumiin, tai kaikissa tapauksissa sitä ei voine edes ruumiiksi kutsua, kasan epämääräistä biomassaa.
"Tarveaineet" kauniiseen kuolemaan ovat pian hallussani. Tällä kertaa mennään. Tähän pisteeseen ei ehkä olisi tarvinnut mennä, jos terveydenhuolto tässä maassa toimisi. Olen itse tiennyt jo kauan oireideni alkulähteen, ja ne olisivat ainakin jotenkin hoidettavissa, jos suostuttaisiin hoitamaan. Mutta tulen halvemmaksi yhteiskunnalle kun kuolen pois, se tuntuu olevan yhteiskunnan toive. Kalliimmaksi tulisin, jos vaikka piruuttani jatkaisin elämääni sosiaalietuuksia nostaen, mutta eiköhän tämä ole nähty.
Parempaa jatkoa jäljelle jääville. Toivon kaikkien muiden kituvien puolesta, että ellei terveydenhuollossa edes yritetä, niin sallikaa edes se eutanasia. Säästyisi paitsi paljon rahaa, myös itsemurhaan päätyvien henkilöiden mahdllisten omaisten mielenterveyttä. Ei kaiken tarvitsisi olla näin vaikeaa.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Älä anna periksi, koskaan.
Elä elämäsi oli sitten millaista vaan, kyllä se kuolo korja ennemmin täi myöhemmin.
Pure hammasta ja katso mitä vielä on elämällä annettavaa, katso piruuttasikin,
mutta älä anna periksi!
No mun mielestä ei ole mitään järkeä jäädä odottelemaan ja kitua täällä vielä vuosikymmeniä.
Yritä tehdä niistä mahd. vuosikymmenistä omanlaisesi ja alaa hakea vaikka seikkailuja, ihan vaan kaiken uhallakin.
Katso, mitä olisi tarjolla ja eikun menoksi.
Koska olet päättänyt (?) kuolla, niin silloinhan voi mennä ja tehdä mitä vain!
Voipi löytyä näiltä retkiltä suunta elämääsi, eihän sitä koskaan tiedä, jos ei katso kaikkia kortteja;)
Tsemppiä sinne ja takaisin.
Hyvä idea!
Jos olet päättänyt päättää päiväsi, tee se mahdollisimman kauniissa ja eksoottisessa paikassa, eikä missään motarilla marraskuun rännässä.
Kuka tietää mitä matkalla sinne unelma paikaan tapahtuu......?
jos mieli tekee lähteä niin siitä vaan..ei täällä kukaan ketään pakolla pidä
Sääliä voi tietty aina kerjätä..hah!
Niin ei meitä kukaan väkisin hengissä pidä. Jokainen voi päättää niinkin että lähtee oman käden kautta.
Itsemurhaa en kyllä tekisi itse missään tilanteessa. Sinullekin kyllä Taivaallisella Isällä olisi ihan muu suunnitelma, mutta ihmiselle on annettu vapaa tahto. Sinäkin olet ihan paljon paljon muuta kuin jotain epämääräistä biomassaa. Jos noin kokee itsensä arvon niin ei ole ihme että ei koe elävänsä.
Voit kertoa meille, mikä hoito olisi mielestäsi tehnyt sinusta terveemmän? Terapianko joata ei annettu?
sulle ei oo ainakaan annettu äidinkielen oppitunteja.
Jos elämä on itsemurhan partaalla ja pelkkää biomassaa, niin ei ole käyttöä äidinkielelle. Ja sillä varmaan osaankin nauttia tästä kaikesta kun en ota stressiä moisista äidinkielen koukeroista. Juuri te suoriutujat ja pingottajat häviätte usein elämän pelin ennen kuin se ehtinyt edes alkuunkaan.
Mutta mitä ohjeita sinulla sitten on tuolle kuolemankandille.
"sulle ei oo ainakaan annettu äidinkielen oppitunteja. "
Etkö muuta valittamista keksinyt? Vittu onnea vaan...
ei se oikeasti mitään tee. lukee nyttenkin näitä tyhmiä kirjoituksia. Huomiohakuisuutta sanoisin
Oletteko tampiot kuulleet, että asiantuntijoiden mukaan itsetuhoajatusten ilmaukset on syytä ottaa AINA vakavasti? Ja että itsemurhaa yrittäneillä riski uusiin yrityksiin (ja onnistumisiin) on huomattavasti suurempi kuin muilla? Ja masentuneilla suurempi kuin terveillä, jne.
Mitä huomiota itse mahdatte hakea noilla "lausunnoillanne"?
Miten oireesi sitten olisivat hoidettavissa?
Eutanasiakeskustelu on tälläkin palstalla aika hiton väsynyt aihe jo, mutta itse en ole ikinä ymmärtänyt, miten jotkut masentuneetkin voivat haluta meitä muutenkin hitaasti tappavan yhteiskunnan vielä huolehtivan siitä lopullisestakin murhaamisesta jollain helvetin kuolemaninstituutiolla(??). Mieluummin menísin vaikka sinne junan alle kuin pintaliitoyhteisön viralliseen kuolemankoneeseen, todellakin...
Muilta osin täällä aika samanlainen elämäntilanne samanlaisin ajatuksin kuin aloittajallakin. Tällä hetkellä tosin ajattelin sittenkin jatkaa, ei tässä ihan kaikkia kortteja ole vielä pelattu, vaikka tietä ei kyllä edessä juuri näykään, lähinnä se tuntuu kaikessa vain sulkeutuvan. Ollaan sitten ehkä vaikka paikallaan hetki ja katsotaan, mitä tapahtuu.
Samoissa ajatuksissa aloittajan kanssa, mietin miksi en saa asiantuntevaa apua päättääkseni päiväni varmasti, suhteellisen kivuttomasti ja "siististi" vaivaamatta muita. Ehkä uskallan väittää ymmärtäväni ajatuksiasi edes hieman.
Vaikka ymmärränkin ja jaan tuntemuksesi, en pidä itsemurhaa kenellekään hyvänä ratkaisuna. Joskus se kuitenkin on se ainoa ratkaisu.
Yritä jaksaa vaatia apua ja tukea itsellesi, jos näet pienintäkään valoa (tai edes sen mahdollisuutta). Kuolema odottaa kyllä.
Haluaisitko tehdä itsemurhan kimpassa?
Itsemurha on henkilökohtaisin ja huonoin ratkaisu. Ei siihen tarvitse yllyttää, että tehdään yhdessä. Minä olen menettänyt tyttäreni sitä kautta, Mielestäni nämä yllyttäjät ovat murhaajia. Luultavasti tyttärelleni olisi riittänyt elämisen jatkamiseen henkilökohtainen lämpö, kuuntelu ja että joku olisi sanonut, että oikeastaan hän oli kaunis, sekä ulkoisesti että sisäisesti. - Sen kaiken sijaan häntä käytettiin hyväksi rahallisesti, ja muutenkin. Monet ihmiset ovat pahempia kuin käärmeet, käyvät kimppuun varsinkin kun voimat on lopussa. Sen näkee tässäkin ketjussa hyvin.
Aloittajalle sanoisin, että en ole erikoisen uskonnollinen henkilö. Mutta arvelen, että on olemassa joku suuri voima, joka hallitsee yli kaiken, on sitten kristitty, budhisti tai islamisti. Käänny hänen puoleensa ja pyydä apua, pyydä kauan, että avunhuutosi kuullaan. Ihmisen elämä on lahja, jota ei pidä kaiken maailman pahuuksienkaan takia heittää pois. Sinä olet yhtä arvokas kuin kuka tahansa. Rakasta itseäsi, elämääsi, vaikka kukaan ei haluaisi antaa juuri nyt sinulle mitään. Olet väärässä, minäkin haluaisin antaa sinulle mielenrauhan, ottaa kaikenlaiset stressit sinulta pois, haluaisin antaa sinulle kyvyn tuntea onnea omasta itsestäsi.
Älä jauha paskaa.
Mikä vaivaa?
Olet lahja.
" On typerää, että itsensä tappaminen on tässä maassa tehty tolkuttoman vaikeaksi. "
Elämme väärässä aikakaudessa.
Haluan kuolla seisaaltani, enkä pienikalloisten potkittavana.
Huippu kirjoitus. En kykenisi itse parempaan, vaikka tosissani yrittäisin.
Joo et todellakaan,susta ei ollut ees ittees tappamaan.
Eikä myöskään pitämään luottotietoja.
Tunnen olevani ravihevonen
Kiljut käymään suoraan vatsaan
Kaunis kuolema tilauksessa
Tunnen sinut.
http://www.youtube.com/watch?v=Bo0RpBGHjwA
Mitä tulee verbaaliseen lahjakkuutesi, on käsittämätöntä tuhlausta kirjoitella jossain masennuspalstalla, viitaten sarkastisesti johonkin vakiokirjoittelijaan, kun voisit aivan aikuisten oikeasti olla vaikka kirjailija.
Tai pakinoitsija en minä tiedä. Kirjoituksesi teki vaikutuksen, kai se tuli selväksi?
Lähtevälle: Itsemurha on raaka, julma teko, eikä siinä ole mitään kaunista, vaikka se johtuisi pitkäaikaisesta masennuksesta tai monenlaisista vastoinkäymisistä. Se on murha, vaikkakin itseensä kohdistuva. Sen kautta heittää viimeisetkin mahdollisuutensa pois, mahdollisuuden oppia enemmän, tutustua tulevaan aviopuolisoonsa, nähdä omien lapsien luottavaiset silmät. Ja jättää niille ihmisille, joille olet tärkeä, itkua ja surua elämänsä loppuun asti.
Parempi on hankkia itselleen mielenrauha heittämällä negatiiviset ajatukset pois, yksi kerrallaan ja päästää positiivisia ajatuksia, hyviä toivomuksia siihen rauhoittuneeseen mieleen. Siinä on töitä, mutta kun tekee sen eteen jotain, yhden asian kerrallaan, niin onnistuu.
PASKAJAAKKO mitä jos ihminen ei arvosta elämää?
Tunteisiin vetoaminen on silloin yhtä tyhjän kanssa.
Kk: On itsemurhan yrittäneitä, jotka sen homman yhteydessä ovat yhtäkkiä tajunneet, mitä ovat tekemässä ja silloin, yhtäkkiä saaneet halun elää ja sen jälkeen myös tehneet jotain elämän eteen.
Itse olen yksi niistä.
Itse otin purkillisia lääkkeitä ja vasta kolmantena päivänä muut perheessä älysivät, ettei kaikki ole oikein ja tilasivat ambulanssin.
Jälkeenpäin hävetti, olisinhan jättänyt lapseni ilman äitiä.
Kaikki johtui ex-miehestäni, ikuisesti uskoton, joka minun oli saneerattava elämästäni avioeron kautta. Uusi mies on uskollinen. = Siis voi löytää hyvänkin kumppanin.
Lääkkeitten ottaminen ja itsemurha on kaksi eri asiaa.
Toinen on säälittävää huomion hakua( 80-luvulla lääkkiellä sai vielä hengen)
Tää sun KK juoksi ripulit housuissa Oys:siin parkumaan vattassa
muutama hassu Remeroni =)
Itsemurha on kuten muukin tappaminen.. Siitä ei puhuta, kun se tehdään.
Kaikki muu paitsi raiteilla makaaminen tai köydessä roikkuminen on
pelleilyä.No ok talon katolta hyppääminen on havaittu myös toimivaksi.
Aika usein itsemurhan tekijät puhuvat aikeistaan etukäteen, minkä vuoksi asiantuntijoiden ohje on, että nämä puheet on syytä ottaa kaikesta huolimatta aina vakavasti. Tiedoksi se sinullekin, Warhammer, kun jatkossa esittelet näitä omia "käsityksiäsi"...
Jeesus kun ihminen on säälittävä kun ei edes omaa henkeä saa pois.
Jaksanut ees lukee sun vitinää loppuun,
kun molemmat tiedetään millä se henki lähtee, niin antaa sataa.
Sitä paitsi ei se juominen ole aina se viimeinen mitä kolmekymppinen
mies voi tehdä. Mul oli aikanas kaks kaveria..
Toinen valitsi kuten sinä väität haluavasi, toinen ei.
Toinen on kuollut.. Toisen piti lähteä sotimaan tonne maailman aroille,
mutta tuli paskahousu takasin ja huomas, et haluaaki elää.
Nykyään on insinöörinä Tampereella.
Mitä sä itse sitten russutat täällä? Onko pakko lukea ja vielä kommentoidakin toisten murheita, jos "et jaksa vitinöitä"? Mitä vittua tuo oma valituksesi sitten on?
Äläs ny paksu Turkulainen paru siel.
Joo eiku mölisen vakuuttavasti jotain tosiurpoa ihan mutupohjalta.
Kun tappelet idiootin kanssa..Varmista ettei hän tee samaa =)
Sulla oo pää kun hatun pitämistä varten.
Repee nyt vaikka pentu tohon raivoos =D
Kukahan tässä on se pentu. "Warhammer"? Vittu mikä nikki, 'nuff said.
...Ja päätä et vissiin edes omista. Ihan helvetin tyhmän ja ison suun vaan, jonka luulet vielä olevan joku mahtavuuden mittari.
En jaksa tyhmää "huumoriasi" aiheista, joissa ei oo mitään humoristista muuten kuin kaltaistesi keskenkasvuisten venkuroiden pään sisällä. "Ehhehe". Koita nyt saatanan urpo tajuta vähitellen tämäkin.
Tässä sulle vielä pari pentuhymiötä: =)=)=)=)=)=)=)
Ole hyvä.
Vaihda toi tyhmä Heman-nikki ja lopeta se itsetuhoisille masentuneille "vitiseminen" . So long!
...Ok, olet sä myös oikeassa, on tääkin ihan umpityhmää raivoilua. Koita nyt kuitenkin tajuta, että ne masentuneiden ihmisten itsemurhauhoilut voi _joskus_ olla myös aika totisia ja tekoihin johtavia? Säkin olet noita esittäneitä kavereitas menettänyt, omien puheides mukaan... Ehkä siksi oot väsynytkin itsemurhasta jauhamisiin. Se olisi varmaan aika ymmärrettävää. Itse sanoin joskus yhdelle kaverille, että mietin tuollaisia, niin se meinasi alkaa vedellä turpaan; oli juttuja taustalla...
Aika tyhmäähän näistä aiheista jauhaminen yleensä helposti on. Ei silti poista vaikka sitä, että itsekin mietin noita "vaihtoehtoja", jatkuvasti. Olen myös aika tosissani. Ehkä niitä tyyppejä, jotka ei tule kertomaan ajatuksiaan aiheesta aina tänne, tai mihinkään muuallekaan. Mutta meitä on erilaisia...
Warhammer,
En tiedä oletko repinyt nimimerkkisi siitä wannabe-pappa-betalar -pseudonörttien 40k versiosta, vai masturboitko vain jonkun power tai black metallin tahtiin, vai oletko vain katsonut peilistä sitä kynäniskaa joka takaisin tuijottaa, ja ajatellut, että nymmäämuutekeksinparhaannimimerkinikinä.
Jos olit trolli, niin kuole. Jos et ollut trolli, niin kuole kahdesti. Meillä kaikilla on varmasti ollut "aikanas kaks kaveria" ja kolme pistettä. Tosin monelle se pois lähtökin on parempi vaihtoehto kuin insinööriys Tampereella. Mut sä oot kyllä säälittävin kommentoija ikinä.
Kiitos, kiitos, kiitos! Tämä kommentti oli ainoa asia tänään joka sai minut suorastaan hyvälle tuulelle. Tai se nyt ehkä oli liiottelua, mutta hihittelemään ainakin.
"Tosin monelle se pois lähtökin on parempi vaihtoehto kuin insinööriys Tampereella." :D:D
Kaunista itsemurkaa ei ole. Niin minunkin tyttäreni toivoi ja haaveili, että hänestä jäisi kaunis kuva kaikille surijoille mieleen. Se mikä jäi, oli ruumishuoneella opiskelijoiden toimittamat pilailut, huulet maalattu mustaksi, sievästä nenästä tehty kyömynenä, vaaleitten pitkien hiusten tilalla oli punaista villaa.
Se ei ollut kaunis näky. Minun, äidin oli katsottava kauan, ennenkuin tunnistin hänet käsistä, niistä käsistä, jotka olivat etsineet minun käsiäni, kun hän pelkäsi tai voi huonosti.
Minä en saa häntä takaisin, vaikka polvillani vieläkin rukoilisin. Älä sinä tee samaa, rakasta itseäsi, sinä voit aina valita, mitä annat itsellesi tehdä. Pidä suurinta lahjaa omanasi, älä anna isäsi eikä äitisi enää vaikuttaa elämääsi. Pyydän sinua!
Mitä ihmeen opiskelijoiden pilailuja? Patologian opiskelijoiden vai?
Niin, patologian opiskelijoiden. Tyttäreni oli aukaistu joka kohdasta, eikä niille opiskelijoille näyttänyt kunnioituksen osoittaminen olevan mikään tuttu termi. Mitään elimiä eivät voineet ottaa, koska itsemurha oli tapahtunut aamulla, ja hänet löysi sisko myöhään illalla.
Just joo, en usko pätkääkään.
warhammer:in provosointitaito on niin häkellyttävä, että ihan repesin. ♥
En koskaan ole hakeutunut hoitoon. Heräsin teholta tietämättä lainkaan, miten olin sinne päätynyt. En mennyt sinne itkien omasta tahdostani, vaikka ripulit olikin housuissani.
Siinä toinen "illuusioton älykkö" oikein...
Vieläkö aloittaja on elossa?
up