Olen nyt varmasti monien vihan ja halveksunnan kohde täällä, mutta haluan silti kirjoittaa. Uskon että minulla on kuitenkin oikeus puhua asiasta vaikken hyväksyntää saisi, tehtyä ei saa enää tekemättömäksi.
Olen siis 21v nuori nainen, asun avoliitossa 22v mieheni kanssa ja opiskelemme molemmat ammattikorkeakoulussa toista vuotta. Hyvin usein päivät menevät koululla ja iltaisin olemme muutamia tunteja töissä, ainoastaan viikonloput ovat suunnilleen vapaata. Työnteosta ei hirveästi rahaa irtoa, itse olen kioskissa iltavuorolaisena ja mies lähikaupassa. Rahaa ei hirveästi kuitenkaan tule, pienet palkat ja kelan tuet, kahdestaan pärjätään kohtalaisesti vuokran ja laskujen jälkeen. Ehkäisymuotona on ehkäisyrengas.
Tuossa loppukesästä kävi kuitenkin niin että jostain syystä ehkäisy petti ja tulin raskaaksi. Se oli todella suuri järkytys meille molemmille. Lapsia oltiin kyllä suunniteltu, mutta vasta neljän-viiden vuoden päähän häiden jälkeen. Alkujärkytyksestä selvittyämme aloumme miettimään mitä tekisimme. Siinä meni useampi päivä ja yö pohtiessa ja keskustellessa, kävimme kaikki vaihtoehdot läpi opiskelujen lapsen pitämisestä sen pois antamiseen ja kaiken siltä ja väliltä. Olimme kuitenkin molemmat yhdessä sitä mieltä että abortti on tässä tilanteessa ainoa ratkaisu. En sano paras ratkaisu vaan ainoa. Meidän tuloillamme ja tuillamme emme voisi taata lapselle hyviä elinolosuhteita emmekä pystyisi kasvattamaan lasta opiskelumaailmassa. Emme mitenkään. Jos taas olisin synnyttänyt lapsemme, en olisi kyennyt antamaan häntä pois. Lapsi olisi tullut pahimpaan mahdolliseen elämäntilanteeseen eikä se olisi ollut oikein.
Abortti tehtiin kun olin viikoilla 6 5. Sairaalassa tehtiin ultratutkimus ja meidän piti katsoa ultrakuvaa ja kysyttiin että olemmeko varmoja. Samaan aikaan vastasimme kyllä. Keskustelimme lääkärin kanssa ja päädyimme yhdessä lääkkeelliseen keskeytykseen. Vuoto jatkui melkein kaksi viikkoa.
En koe olevani ylpeä ratkaisustamme, mutta se oli meille ainut oikea ratkaisu. Ystävistämme kukaan ei ole tuominnut meitä eikä perheemmekään. Mutta jotkut takuuvarmasti. Sitä en suostu ymmärtämään, että joidenkin mielestä se lapsi olisi PAKKO synnyttää vaikka ei aikoisi häntä pitää eikä voisi häntä kasvattaa mitenkään. Mielestäni sekin on kidutusta. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kun jotkut kuvittelevat.. Abortista päättäminen on rankkaa, ei se helppoa ollut kummallekkaan meistä. Mutta tuskin tällä palstalla sitä kukaan suostuu edes uskomaan.
Siinä oli minun tarinani...
Olen siis 21v nuori nainen, asun avoliitossa 22v mieheni kanssa ja opiskelemme molemmat ammattikorkeakoulussa toista vuotta. Hyvin usein päivät menevät koululla ja iltaisin olemme muutamia tunteja töissä, ainoastaan viikonloput ovat suunnilleen vapaata. Työnteosta ei hirveästi rahaa irtoa, itse olen kioskissa iltavuorolaisena ja mies lähikaupassa. Rahaa ei hirveästi kuitenkaan tule, pienet palkat ja kelan tuet, kahdestaan pärjätään kohtalaisesti vuokran ja laskujen jälkeen. Ehkäisymuotona on ehkäisyrengas.
Tuossa loppukesästä kävi kuitenkin niin että jostain syystä ehkäisy petti ja tulin raskaaksi. Se oli todella suuri järkytys meille molemmille. Lapsia oltiin kyllä suunniteltu, mutta vasta neljän-viiden vuoden päähän häiden jälkeen. Alkujärkytyksestä selvittyämme aloumme miettimään mitä tekisimme. Siinä meni useampi päivä ja yö pohtiessa ja keskustellessa, kävimme kaikki vaihtoehdot läpi opiskelujen lapsen pitämisestä sen pois antamiseen ja kaiken siltä ja väliltä. Olimme kuitenkin molemmat yhdessä sitä mieltä että abortti on tässä tilanteessa ainoa ratkaisu. En sano paras ratkaisu vaan ainoa. Meidän tuloillamme ja tuillamme emme voisi taata lapselle hyviä elinolosuhteita emmekä pystyisi kasvattamaan lasta opiskelumaailmassa. Emme mitenkään. Jos taas olisin synnyttänyt lapsemme, en olisi kyennyt antamaan häntä pois. Lapsi olisi tullut pahimpaan mahdolliseen elämäntilanteeseen eikä se olisi ollut oikein.
Abortti tehtiin kun olin viikoilla 6 5. Sairaalassa tehtiin ultratutkimus ja meidän piti katsoa ultrakuvaa ja kysyttiin että olemmeko varmoja. Samaan aikaan vastasimme kyllä. Keskustelimme lääkärin kanssa ja päädyimme yhdessä lääkkeelliseen keskeytykseen. Vuoto jatkui melkein kaksi viikkoa.
En koe olevani ylpeä ratkaisustamme, mutta se oli meille ainut oikea ratkaisu. Ystävistämme kukaan ei ole tuominnut meitä eikä perheemmekään. Mutta jotkut takuuvarmasti. Sitä en suostu ymmärtämään, että joidenkin mielestä se lapsi olisi PAKKO synnyttää vaikka ei aikoisi häntä pitää eikä voisi häntä kasvattaa mitenkään. Mielestäni sekin on kidutusta. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kun jotkut kuvittelevat.. Abortista päättäminen on rankkaa, ei se helppoa ollut kummallekkaan meistä. Mutta tuskin tällä palstalla sitä kukaan suostuu edes uskomaan.
Siinä oli minun tarinani...
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kuka ihme tämänkin alotuksen on ilmoittanut asiattomaksi. Älytöntä. Tässä taas nähdään ettei abortistaan saa kertoa ettei vaan kukaan eksyisi sille tielle. Kyllä tämä on ihme touhua. Alotuksessa ei ketään haukuta, ei nimitellä eikä yllytetä mihinkään, ei kiihoteta kansanryhmää vastaan, joten se joka tämän on asiattomaksi ilmoittanut voisi ystävällisesti kertoa missä mättää. Lapsellista.
Vaikka ratkaisu oli sinulle raskas, oli se aivan oikea. AMK:n 3. vuoden rutistus ja ennen kaikkea lopputyön kasaaminen ovat jo sinällään aivan riittävä "ohjelmanumero" tuleviksi vuosiksi. Työuran saat loistavalle alulle, kun kaikki energia on kohdistettavissa sen rakentamiseen.
Lapsille on aikansa jos niitä on tullakseen. Olet ehkäissyt ja näin kaiken tarvittavan vastuusi asiassa kantanut, ollutta ja mennyttä. Ehkäisyn pettäminen ei ole ollut sinun vaikutusmahdollisuuksiei piirissä.
Etteköhän lopeta tämän viestiketjun viestien ilmiantamisen? Kuka tässä muka yllyttää tappamaan lapsensa - ei kukaan. Abortinvastustajat, olkaa hyvä ja kertokaa miksi tämä aloitus on ilmiannettu. Älkääkä vastatko vastakysymyksellä, olkaa kerrankin suoria ja antakaa aikuismainen vastaus asiaan niin olen tyytyväinen.
Olen kolmen lapsen äiti ja abortti ei olisi ollut minulle vaihtoehto koskaan, mutta on väärin tuomita tietämättä tarkemmin. Sen olen opettanut lapsillenikin...
Moni 22-vuotias mies oli aikanaan rintamalla isänmaata puolustamassa. Usein oli perhe, vaimo ja lapset kotona odottamassa.
Sellaisia ovat vastuuntuntoiset miehet.
Hienoa että kirjoitt tänne. Meillä on lähes sana tilanne, koulut kesken eikä rahaa.
Itselläni on ensi viikolla lääkkeellinen keskeytys. Eihän se helppoa ole, mutta järkeä täytyy käyttää eikä ajatella että "abortti on murha". Nyt kun itse tiedän mitä keskeytys tosiasn on kun siihen itse joutuu, ymmärtää paremmin ja tajuaa kuinka sokeita abortinvastustajat oikeasti ovat.
Siis järkeä käytät, vai omaa etuasi jatkaa yhtä vastuuttomalla polulla elämääsi, kuten aiemminkin? Opitkohan tästä edes mitään?
On se väärin, kun lapset saavat leikkiä ihmishengillä.
Elämme sivistysaikaa.
Olet itse sokea totuudelle.
Lapsen tappamisessa turhilla seliseli-verukkeilla ei ainakaan ole vähintäkään järkeä.
Kamalaa kun raha määrää elämästä.
Meillä todella tiukka rahatilanne ollut aina. Silti lapselta ei ole IKINÄ puuttunut mitään. Rakkautta saanut roppa kaupalla. Ei täällä koskaan miljonäärejä tulla olemaan. Koskaan ei ole rahaa liikaa. Silti se määrää kuka elää ja kuka ei.
Raukkamaista tehdä abortti rahan takia.
Et tainnut lukea viestiäni kunnolla? Emme tehneet aborttia rahan takia vaan huonon elämäntilanteen takia.
"...opiskelemme molemmat ammattikorkeakoulussa toista vuotta. Hyvin usein päivät menevät koululla ja iltaisin olemme muutamia tunteja töissä, ainoastaan viikonloput ovat suunnilleen vapaata."
"...emmekä pystyisi kasvattamaan lasta opiskelumaailmassa. Emme mitenkään. Jos taas olisin synnyttänyt lapsemme, en olisi kyennyt antamaan häntä pois. Lapsi olisi tullut pahimpaan mahdolliseen elämäntilanteeseen eikä se olisi ollut oikein."
Mainitsin kyllä aloituksessa pienet palkat ja pienet tuet, niillä pärjäämme juuri ja juuri kahdestaan kun olemme laskut yms. pakolliset hoitaneet. Mutta raha ei todellakaan ollut syy tehdä abortti, on mielestäni pöyristyttävää väittää niin. Opettele ymmärtämään lukemasi, älä kulje laput silmillä
Mikä "ainoa ratkaisu" se nyt oli kun lapsen ois voinu aivan hyvin antaa vaikka adoptoitavaks.. ja ihan tiedoks, monet muut pystyy varsin hyvin opskeleen samalla kun saa lapsia. Käytännön asiat saa järjestettyä kyllä, jos vaan haluaa. Mutta nautihan sitten kun sen ylevän opiskelutittelisi saat ja muista aina mitä olet sille uhrannut.
Tyypillistä, provosoiva kysymys aloittajalle, hyvä ja asiallinen vastaus -> ei kelpaa. Kyllä ratkaisu on täysin oikea jos ei kykene lasta hoitamaan ei sitä pidä myöskään hankkia. Itseäni ainakin ottaa pannuun ne ihmiset jotka haluaisivat vierittää teoistaan aina vastuut muille. AP olet hieno ihminen, voimia sinne!
Ymmärrän sinua hyvin. Itselläni vuosi ja kuukausi omasta abortista, hyvin samanlaisessa elämäntilanteessa tehty... Lähes joka päivä käy mielessä, paha mieli asiasta usein. Silti järki sanoo, että ainoa vaihtoehto oli toimia näin.
Panettelijat voit jättää omaan arvoonsa, tiedät itse miksi teit mitäkin.
Kiitos tarinastasi. Itselläni on aika lääkärille 5.12.
Mulla on ihan rauhallinen olo, tiedän tekeväni oikean ratkaisun.
Nyt ei ole aika lapsille.
Mutta nyt on lapsen aika elää.
Ja mikä siinä olisikaan hermoiltavaa, että oma elämä palaa takaisin raiteilleen. Kaikki on taas pian kuin ei-toivottua episodia kaikkine oireineen ei olisi koskaan ollutkaan.
Se on vain oman elämänsä ohjaamista haluamaansa suuntaan.
tuskin koskaan
ja miten voiskaan, mitä julmimman väkivallanteon jälkeen.
"Laillinen ei ole aina välttämättä moraalisesti oikein."
Mitä ihmettä moraali kuuluu aborttiin?
Samaa mieltä olen. Laki asettaa reunaehdot ja rajat ja huolehtii heikkojen oikeuksista. Vahingossa raskaaksi tullut nainen on heikoilla. Jokainen voi sitten pohtia itsekseen omaa moraalia. Mikään laki ei pakota ketään aborttiin.
eikä mikään laki pakoita synnyttämään jos ei ole kykenevä äidiksi.
Vielä kaksi tuntia!
Tähänkään ketjuun ei sitten aborttia vastustavien mielipiteitä näemmä kaivattukaan. Suosijasakin sabotöörikyylä-rääkyhäirikkö on taas käynyt kiljumassa poistoon massamitoin täysin asiallisia vastustavia viestejä. Koko turhakealoituskin joutaa siis poistoon, koska ei vastauksiakaan sallita.
"Tähänkään ketjuun ei sitten aborttia vastustavien mielipiteitä näemmä kaivattukaan."
Eipä toisaalta koko aloitustakaan ole näemmä kaivattu, poistoilmoittelusta päätellen.
"Suosijasakin sabotöörikyylä-rääkyhäirikkö on taas käynyt kiljumassa poistoon massamitoin täysin asiallisia vastustavia viestejä. Koko turhakealoituskin joutaa siis poistoon, koska ei vastauksiakaan sallita."
Mikä mahtoi olla sitten syynä siihen, että aloitus ilmoitettiin alunperin poistoon jo ennenkuin siihen yhtään ainutta vastausta, sen enempää vastustavaa kuin puolustavaakaan oli ehtinyt tullakaan?
Miksi muuten tähän sinun kommenttisi ei tunnu saavan lainkaan vastata? Mikä on ollut vialla niissä jonkun toisen antamissa vastauksissa, jotka nyt ainakin jo kahdesti olen huomannut poistetuiksi?
Aloittajalla aivan pätevät syyt aborttiin.. Siinä ei ole kenelläkään varaa sanoa yhtään mitään, jokainen nainen päättää itse kropastaan ja elämästään eikä kukaan voi pakottaa synnyttämään lasta jota ei halua. Itse tein abortin vuosi sitten enkä ole hetkeäkään katunut. Kiitokset kuuluu lähipiirin tukijoille sekä sairaalan mukavalle henkilökunnalle!
toki aina on pätevä syy tappaa muita, etenkin viattomia lapsia kun vaan joku omanapa sattuu hinkuaan. Eikä muuten kaduta eikä näiverrä omaa tuntoo ikinä ollenkaan!
Sanoo henkilö, joka on tehnyt abortin ja jolla on kokemusta katumuksesta ja omantunnon näivertämisestä.
"Siinä ei ole kenelläkään varaa sanoa yhtään mitään,"
No olkoon sitten tulematta levitteleen tekojaan julkisille palstoille.
Jokainen saa olla alottajan kaltasten teoista ihan just sitä mieltä kun on. Se on katos sananvapautta ja jokaisen oikeus :)
Eihän sitä vielä voi tietää vaikka joku kaunis päivä katuu katkerastikin.. joten sekin hehkutus on aivan naurettavan turhaa.
Samoin kun turvallinen abortti on jokaisen oikeus :)
Nimenomaan se on naisen "omanapa" joka sen päättää. Rehellisesti voin omalta kohdaltani myöntää, että omatuntoni on täysin puhdas, enkä ole kertaakaan surkutellut tekemääni, päinvastoin. Vaikkei kokemus sinällään maailman mukavin kipujen kanssa ollut niin olen täysin tyytyväinen päätökseeni, sain jopa ultrakuvan muistoksi ennen abortin tekoa. Pidän kyllä lapsista todella paljon ja toivon että niitä joskus vielä saankin. :)
Lapsensa julmasti mukavuustappaneet ei ole niitä enää koskaan ansainneet.
" Lapsensa julmasti mukavuustappaneet ei ole niitä enää koskaan ansainneet. "
Ensin tämä toivoo, että lapsia syntyy ja synnytetään,
mutta heti perään toivoo, ettei lapsia synnykään.
Muut erottaa kuitenkin koskaan olemattomat (ei hedelmöitystä) ja syntymättömät lapset toisistaan.
Se on sinun mielipiteesi joka ei minun elämään vaikuta millään lailla.
Tsemppiä joka tapauksessa aloittajalle. Teit ratkaisun koska se tuntui sillä hetkellä oikealta ja näin ollen myös oli. :)