Minua kiinnostaisi tietää, onko yliopistossa sellaista pääainetta, jossa ei tarvitse lainkaan lukea enkunkielistä kirjallisuutta, tai jos tarvitsee niin TODELLA vähän?
Entä millä aloilla joutuu lukemaan paljon englanniksi?
Entä millä aloilla joutuu lukemaan paljon englanniksi?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Eipä tule heti mieleen yhtään alaa, jossa ei englantia tarvittaisi. Yleensä kirjat ja artikkelit on englanniksi. Ainakin luonnontieteillä on todella paljon englantia.
Valitse pääaineeksi suomen kieli ja sivuaineiksi Suomen historia ja vaikka kotimainen kirjallisuus.
Kannattaa huomioida luonnontieteistä erityisesti matematiikasta se, että vaikka lähes kaikki kirjat ja artikkelit ovatkin englanniksi on varsinaisen sanojen osuus vähäinen. Pääosin teksti koostuu matemaattisista yhtälöistä ja kaavoista, jotka ymmärtää (jos osaa matematiikkaa) suomalainen ja ulkomaalainen samalla tavalla.
Lisäksi itsekin vieroksuin aluksi englannin kielistä kirjallisuutta, mutta loppujen lopuksi ei itse englanti ole ongelma vaan parhaimmillaan saa pohtia tuntikaupalla, mistä kummasta jonkun yhtälön lopputulos saadaan aikaan.
Suomen kielessä ei tule englanninkielistä kirjallisuutta perusopinnoissa, mutta kun mennään erilaisiin kielioppiteorioihin, tulee englanninkielistä materiaalia. Suomen kieli oppiaineenahan on lähinnä kielentutkimusta. Fennistiikka ei ole niin itseriittoista, että ei tarvitsisi tietää, kuinka kieltä on kuvattu erilaisin teorioin. Keskusteluntutkimus, kognitiivinen kielitiede ja sen haarat, sosiolingvistiikka noin esimerkkinä - lähdeteokset enkkua eikä kaikkia uusimpia termejä edes käännetty.
Kotimaisessa kirjallisuudessa pärjää ymmärtääkseni myös perusopintojen tasolla suomeksi mutta opintojen edetessä sielläkin tulevat vastaan kirjallisuusteoriat, joita ei löydy pelkästään suomen kielellä.
Viimeistään siis graduvaiheessa voi joutua käyttämään myös englanninkielisiä teoksia. Myös yliopiston pakolliset, tutkintoon kuuluvat enkun kurssit pitäisi läpäistä.
Valitse pääaineeksi suomen kieli, sivuaineiksi kotimainen kirjallisuus ja Suomen historia.
Niet. kirjallisuudessa luetaan paljon enkunkielistä kirjallisuuden teoriaa. Myös historiassa.
Eli on ihan sama, onko kirjallisuus ja historia kotimaista vai ulkolaista, teoriaosuus on enkuksi.
Romaanit voi kirjallisuudessa sitten lukea käännöksinä, jos niitä on.
Sitten on myös sellainen vaihtoehto, että voisit - ja tämä tulee varmasti suurena yllätyksenä - opetella englannin jalon kielen. Englannin opiskelu ei ole vaikeaa, ja sitä tarvitsee nykymaailmassa hyvin monessa paikassa.
Niin, ja älä pidä yliopistollisia tutkintoja millään tapaa itsessään arvokkaina. Siltä tuo sinun aloitusviestisi nimittäin kuulostaa. Yleensä ihmiset tietävät jo etukäteen haluvansa opiskella alaa x, ja ala x sattuu olemaan sellainen, mitä on pakko opiskella yliopistossa. Sinä sen sijaan tunnut olevan päättänyt valmiiksi ainoastaan sen, että haluat opiskella yliopistossa, ja nyt yrität mennä siitä, missä aita on omalla kohdallasi matalin.
Kyllä. Englanninkielinen teoriakirjallisuus ei ole vaikeaa, vaikka siltä se aluksi vaikuttaa. Ensin luetaan asioita suomeksi ja siitä sanasto tulee tutuksi.
Ja kannattaa opetella lukemaan englantia sillä otteella, mitä opintoihin vaaditaan.
Eli: sanakirja pois. Yksittäisiä sanoja ei etsitä mistään, ne arvataan ja päätellään. Ymmärretään pääasiat ja laajat kokonaisuudet, ei pikku hilavitkuttimia.
Siitä se lähtee.
Psykologiassa on eniten englanninkieltä.
Suomen kieltä jos luet, niin tosiaankin aika vähän on teoriaa englanniksi. Ainakin näin oli Jyväskylässä, josta vastikään valmistuin äikän opeksi, joskin kirjallisuus pääaineenani. Kirjallisuudessakin onnistuin aika hyvin välttelemään sellaisia kursseja, joissa olisi ollut kirjallisuuden teoriaa englanniksi. Pedagogisissa opinnoissakin miltei kaikki oli suomeksi. Koko opintojeni aikana luin muistaakseni kolme englanninkielistä kirjaa, tai paremminkin kolmea kirjaa. Gradunkin aiheen valitsin sitä silmällä pitäen, että kirjallisuutta on suomeksi.
Eli kyllä on mahdollista selviytyä (miltei) ilman enkkua. Mutta tosiaan kuten joku jo mainitsikin, kokonaan toinen juttu on se, onko se enkunkielinen kirjallisuus todella niin vaikeaa (kuten oletan aloittajan pelkäävän).
Riippuu siis kovasti omista tavoitteistakin, opena tavoitteet ovat erilaiset. Jos kuitenkin haluaa tutkia kieltä ja on kiinnostunut jostain suomen kielen tutkimuksen osa-alueesta, voi pelkästään suomeksi lukeminen olla hyvin rajoittavaa ellei jopa haittaavaa.
Ei aina tarvitse käyttää englantia. Melko hyvin – tietysti alasta riippuen – tulee toimeen saksalla, ranskalla tai espanjalla. Tosin silloin joutuu yleensä hankkimaan kirjansa itse, sillä niitä ei ole lainattavissa yliopiston kirjastosta.
Lisäksi, jos nyt olisin opiskelemassa, panostaisin kiinan kieleen, sillä yhä suurempi osa tieteellisestä tekstistä kirjoitetaan kiinaksi.
AInakin tällä hetkellä tenttikirjat ovat pääosin englanniksi, eli 99 %.
Mutta ehkä lapsenlapsesi lukevat sitten kiinaksi.
"Niin, ja älä pidä yliopistollisia tutkintoja millään tapaa itsessään arvokkaina. Siltä tuo sinun aloitusviestisi nimittäin kuulostaa. Yleensä ihmiset tietävät jo etukäteen haluvansa opiskella alaa x, ja ala x sattuu olemaan sellainen, mitä on pakko opiskella yliopistossa. Sinä sen sijaan tunnut olevan päättänyt valmiiksi ainoastaan sen, että haluat opiskella yliopistossa, ja nyt yrität mennä siitä, missä aita on omalla kohdallasi matalin."
Kiintoisan hyökkäävää tekstiä. Varsinkin ottaen huomioon, etten missään kohtaa aloitusviestiäni vihjaillut, että haluaisin mennä opiskelemaan yliopistoon, saati opiskella siellä käyttämättä/lukematta lainkaan englantia. Itse asiassa olen valmistunut vastikään yliopistosta, ja työskentelen nyt koulutustani vastaavassa työssä, aineenopettajana. Opintojeni aikana en lukenut kovin montaa englanninkielistä kirjaa, ja siitä virisi ajatus, onko muillakin näin, ja ketkä taas lukevat paljon englanniksi. Vieraan kielen taidon osoitin saksan kielessä. Ja tämä ei johdu siitä, ettenkö osaisi tai haluaisi osata englantia, vaan siitä, että satun osaamaan saksaa loistavasti. Oli kiintoisaa lukea täältä esim. se, että psykologian opiskelijat lukevat paljon englanniksi, kuten arvelinkin.
Hyvä aloittaja, pahoittelen, jos koit tekstini jollain tapaa hyökkäävänä. Tarkoitukseni ei ollut missään nimessä olla hyökkäävä. Luin aloitusviestisi uudelleen, ja kieltämättä oma viestini tulkitsi sinun viestiäsi epärealistisiin mittasuhteisiin asti; tämä johtui luultavasti siitä, että menin lampaana lauman mukana ts. muiden kirjoittajien viestit loivat viitekehyksen, jonka otin oletuksena totean - jälleen kerran olen pahoillani.
Tosi on todettava, että olisit voinut kirjoittaa aloitusviestisi hieman laajemmaksi ja informaatiopitoisemmaksi. Ymmärrät varmaan, miksi kirjoitin mitä kirjoitin. Esim. nuoret, joilla on paineita, saattavat ihan oikeasti ottaa yliopistotutkinnon itseisarvona vaikkapa suvun painostuksen seurauksena. Olisit voinut olla juuri tuollainen nuori.
PS "totean" pitäisi olla "totena" ja "Tosi" pitäisi olla "Tosin".
Ymmärsin pointtisi, varsinkin nyt! Joten älä turhaan ole pahoillasi. Ja kieltämättä itsekin olin turhan ärhäkkä tuossa viime viestissäni, joten pahoittelut omastakin puolestani. Tämä on muuten aika harvinaista, että suomi24:n palstalla jotkut myöntävät tehneensä ns. virheitä. :) Ja olen muuten itsekin ihan samaa mieltä siitä, ettei yliopistotutkinto ole itseisarvo eikä mitään kannata ryhtyä opiskelemaan vaikkapa suvun painostuksen takia.
Niin. Jos aloittaja on valmistunut yliopistosta, hän olisi osannut itsekin katsoa tiedekuntien sivuilta kirjalistoja. Ja olisi tietänyt asioita vähän tarkemmin muutenkin. Nämä asiat ovat ihan yleistietämystä, joka kyllä valmistuneilla on hallussa.
Mutta kiva, että osaat loistavaa saksaa.
Et ole tosissasi! Luuletko tosiaan, että rupeaisin katsomaan monien eri yliopistojen todella monien eri oppiaineiden kirjalistoja? Ja en ymmärrä, miten tuota kirjallisuusasiaa voisi kovin tarkasti tietää, moni kun on tekemisissä lähinnä saman pääaineen tai saman tiedekunnan ihmisten kanssa. En ainakaan itse kovin hyvin tiedä, mitä muissa oppiaineissa tapahtuu.
Ja kyllä, on kiva osata saksaa hyvin. Kun on saksan open pätevyys parin muun oppiaineen aineenopettajan pätevyyden lisäksi, niin se kummasti parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla. :)
Hyvin leuhkit osaamisellasi. Siihen nähden on outoa, että nyt sinulle kelpaisi mikä ala tahansa missä yliopistossa tahansa, kunhan ei tarvitse lukea paljon englantia.
Sopisiko - yllätys, yllätys - vaikka ammattikoulu?
Pakko ihan ulkopuolisena puuttuua tähän keskusteluun. Eikö nimimerkillä "Entäs tämä" ole minkäänlaista tekstinymmärtämistaitoa? Kuka on muka leuhkinut ja varsinkin, kuka on muka menossa yliopistoon opiskelemaan?!
Ja miten ihmeessä kehtaat morkata ammattikoululaisia nimemerkin takaa?
"Luuletko tosiaan, että rupeaisin katsomaan monien eri yliopistojen todella monien eri oppiaineiden kirjalistoja?"
No en luule. Itse kyllä katsoisin.
Mitä muita aineita voit opettaa kuin saksaa?
Kerrottakoon, että voin opettaa ja opetan tälläkin hetkellä äidinkieltä ja kirjallisuutta. Lisäksi minulla on historian open pätevyys.
Tämäkin on nyt varmaan ihan pirunmoista leuhkimista pätevyyksillä.