Tiedän että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, but heres the catch. En tahdo lopettaa. Pidän niistä pienistä oman rauhan hetkistä jotka saan kun käyn röökillä. Tai siitä kun haen postin, poltan tupakan ja juon kahvia samalla. Mutta yritän silti lopettaa, koska tiedän sen olevan vain hyväksi, probleema on siinä että ihmisten reaktiot siihen ovat välinpitämättömiä, ja ajattelen että miksi edes lopettaa kun oma vaimokaan ei usko että siihen pystyisin vaikka kovasti hajua valittaakin. Kellään kokemusta tämmösestä, kun ei sitä jaksa edes välittää kun ei muutkaan välitä.
onko tuki tärkeää.
likes to smoke
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulle sanoi lääkäri, että polta vaan. Se on parempi relauskeino kun jotku diapamit.
Sitten kun oot päässy ittes kanssa kodikseen, niin mieti mitä teet. Vähä eni elämä sekaisin ja laoin polttaa vuoden paussin jälkeen.
Oon vanha, vasta viiskymppisenä aloin oikesti polttaa ja lekuri sano, ettet sä siitä ehdi syöpää saamaan. Kuolet vanhuuttas ennemmin.
Pois turha syyllisyys. Tupakka on nautintoaine. Pirun kallis, mutta kuitenkin.