Opetushallituksessa on menossa hyvin tärkeä hanke – peruskoulun tuntijako. Siinä aiotaan säilyttää pakollinen pakkoruotsi –ja jopa aikaistaa sen aloitus jo alakoulussa.
Opetusalan komiteoiden pitkäaikainen puheenjohtaja, Esko A. Niskanen puki asian niin, että pakkoruotsilla valtiovalta sulkee Suomen nuorison kahden kääpiökielen häkkiin. Nyt on aika avata tuon häkin ovi ja ottaa käyttöön opetusministeriön KIEPO-projektin vaihtoehto D, joka lähtee siitä, että opiskelija itse saa valita ne kaksi kieltä, jotka äidinkielen lisäksi kuuluvat opinto-ohjelmaan.
Suomensuomalaisten peruskielitaitoon on hyvä kuulua suomi ja englanti, joista englantikin voi edelleen olla vapaaehtoinen. Pakollisen pakkoruotsin sijaan on saatava valinnaisuus eli toinen vieras kieli voi olla mikä tahansa – myös ruotsi niille, jotka haluavat sen valita, mutta vapaaehtoisesti!
RKP:n maahanmuuttoministeri Astrid Thors sanoi HS:n kuukausiliitteessä näin: "En suhtaudu myönteisesti siihen, että muslimilapset eritetään omiin kouluihinsa. Jos islamin uskonnonopetus peruskouluissa ei ole tarpeeksi hyvää, on koulutettava islamin opettajia." Samaan aikaan RKP vaatii ehdottomasti omia erillisiä kouluja ruotsinkielisille lapsille, jotka pitää eristää niin tarkkaan, että mitään yhteistä ei ole suomenkielisten kanssa.
RKP:n ex-ministeri Ulla-Maj Wideroos puolustaa nuuskan vapaata tuontia Ruotsista, koska "ihmisten pitää saada ITSE päättää omista asioistaan". HS kysyi 21.2.2009 Wideroosilta "Miksi 'oikeus päättää omista asioistaan' ei koskekaan kieliopintoja?" Wideroos ei missään nimessä salli ihmisille oikeutta päättää siitä, mitä kieliä he haluavat opiskella. "Ei tietenkään", sanoo Ulla-Maj, "Onhan meillä pakkomatematiikkakin. Pitäisikö kaikki panna vapaaehtoiseksi?" Ei tietenkään, mutta pakkoruotsi on poistettava kaikesta koulutuksesta peruskoulusta yliopistoon.
.
Opetusalan komiteoiden pitkäaikainen puheenjohtaja, Esko A. Niskanen puki asian niin, että pakkoruotsilla valtiovalta sulkee Suomen nuorison kahden kääpiökielen häkkiin. Nyt on aika avata tuon häkin ovi ja ottaa käyttöön opetusministeriön KIEPO-projektin vaihtoehto D, joka lähtee siitä, että opiskelija itse saa valita ne kaksi kieltä, jotka äidinkielen lisäksi kuuluvat opinto-ohjelmaan.
Suomensuomalaisten peruskielitaitoon on hyvä kuulua suomi ja englanti, joista englantikin voi edelleen olla vapaaehtoinen. Pakollisen pakkoruotsin sijaan on saatava valinnaisuus eli toinen vieras kieli voi olla mikä tahansa – myös ruotsi niille, jotka haluavat sen valita, mutta vapaaehtoisesti!
RKP:n maahanmuuttoministeri Astrid Thors sanoi HS:n kuukausiliitteessä näin: "En suhtaudu myönteisesti siihen, että muslimilapset eritetään omiin kouluihinsa. Jos islamin uskonnonopetus peruskouluissa ei ole tarpeeksi hyvää, on koulutettava islamin opettajia." Samaan aikaan RKP vaatii ehdottomasti omia erillisiä kouluja ruotsinkielisille lapsille, jotka pitää eristää niin tarkkaan, että mitään yhteistä ei ole suomenkielisten kanssa.
RKP:n ex-ministeri Ulla-Maj Wideroos puolustaa nuuskan vapaata tuontia Ruotsista, koska "ihmisten pitää saada ITSE päättää omista asioistaan". HS kysyi 21.2.2009 Wideroosilta "Miksi 'oikeus päättää omista asioistaan' ei koskekaan kieliopintoja?" Wideroos ei missään nimessä salli ihmisille oikeutta päättää siitä, mitä kieliä he haluavat opiskella. "Ei tietenkään", sanoo Ulla-Maj, "Onhan meillä pakkomatematiikkakin. Pitäisikö kaikki panna vapaaehtoiseksi?" Ei tietenkään, mutta pakkoruotsi on poistettava kaikesta koulutuksesta peruskoulusta yliopistoon.
.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Opetushallitus pyytää kommentteja opetussunnitelman luonnokseen.
Käytännössä kommentointi on kuitenkin vaikeaa. Kommentointipaikkaa on vaikea löytää, ja kommentteja ei juurikaan julkaista. Asiallisia kommentteja ei mene läpi, vaikka ne on omalla nimellä allekirjoitettu.
Kyse on siitä, että pakkoruotsia vastustavia kommentteja tulee niin paljon, että oph joutuu sensuroimaan niitä vähemmäksi.
oph.fi:
"Kommentoinnin ohjeet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosten kommentointi on kaikille avoin. Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy kommentoitavana olevaan luonnokseen. Julkaisemme vain oikealla nimellä (etunimi, sukunimi) esitettyjä kommentteja. Kommentoijat voivat ilmoittaa myös taustaorganisaationsa nimensä yhteydessä.
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuvat arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat luonnostekstin alle aikajärjestyksessä.
Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja."