Lappeenrannan salaliitto

Se on väärin että toisenpaikkakunnan potilaita pidetään esim taipalsaarella,,.viikokausia makuuketetaan,,eikä omalla paikkakunnalla,,jossa on kuitenki tuttuja ihmisiä ympärillä...voipi esim käydä katsomassa,,nyt pitäs ajaa autolla pitkin etelä-karjalaan katsomaan...

Siis miten pienet kunnat voi eksotesta erota.. ? Valtio on tällaiset liitokset määrännyt..

Kouvolan seudulla kuntaliitosten seuraukset ovat kauheita.. rahat loppu ja kovat lomautukset..

kouvoooo kirjoitti:

Siis miten pienet kunnat voi eksotesta erota.. ? Valtio on tällaiset liitokset määrännyt..

Kouvolan seudulla kuntaliitosten seuraukset ovat kauheita.. rahat loppu ja kovat lomautukset..

Lue lisää

GOOGLE

KOUVOLA LOMAUTTAA

kouvoooo kirjoitti:

Siis miten pienet kunnat voi eksotesta erota.. ? Valtio on tällaiset liitokset määrännyt..

Kouvolan seudulla kuntaliitosten seuraukset ovat kauheita.. rahat loppu ja kovat lomautukset..

Lue lisää

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n analyysi

KUNTAUUDISTUKSEN KORJAUSSARJA

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2013/01/Kuntauudistuksen-korjaussarja.pdf


"Tulokset ovat yhteneviä aiempien tutkimustulosten kanssa.

Näyttöä siitä, että kuntaliitokset alentaisivat kunnan asukaskohtaisia kustannuksia, ei ole löydetty aikaisemmissakaan tutkimuksissa."

EVA:n KORJAUSSARJA kirjoitti:

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n analyysi

KUNTAUUDISTUKSEN KORJAUSSARJA

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2013/01/Kuntauudistuksen-korjaussarja.pdf


"Tulokset ovat yhteneviä aiempien tutkimustulosten kanssa.

Näyttöä siitä, että kuntaliitokset alentaisivat kunnan asukaskohtaisia kustannuksia, ei ole löydetty aikaisemmissakaan tutkimuksissa."

Lue lisää

PIIRIKUNILLE EI TARVITA UUTTA VEROLUOKKAA

Suomessa on sekä 310 taloudellisesti vahvaa kuntaa että 10–20 taloudellisesti vahvaa piirikuntaa.

Piirikunnat rahoittavat sairaanhoitopiirit ja 10–20 piirikunnan sosiaali- ja terveyspalvelut.


EVA Analyysi, Kuntauudistuksen korjaussarja 18.1.2013

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2013/01/Kuntauudistuksen-korjaussarja.pdf

Sivu 1

"Jatkossa Suomessa olisi syytä harkita Ruotsin kaltaista mallia, jossa tiettyjen tehtävien järjestämisvastuu siirrettäisiin alueellisille toimijoille, joita voitaisiin kutsua piirikunniksi.

Piirikunnilla olisi verotusoikeus ja vaaleilla valitut päätöksentekijät."


UUTTA VEROLUOKKAA EI TARVITA 10–20 PIIRIKUNNALLE


SUOMEN PERUSTUSLAIN MUKAINEN, KYMMENIÄ VUOSIA KESTÄVÄ MALLI

Ei maksa paljon.

Suomessa on sekä 310 taloudellisesti vahvaa peruskuntaa että 10–20 taloudellisesti vahvaa piirikuntaa. Kaikilla on omat budjetit ja kuntaveroprosentit.

– Verohallinnon tietokone laskee kuntaveroprosenteista 310 peruskunnan ja 10–20 piirikunnan kuntaverotulot.

10–20 sairaanhoitopiiriä ja 10–20 piirikunnan asukkaitten yhdenvertaiset lähipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, rahoitus piirikuntien kuntaveroilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esitys 200 000–400 000 asukkaan kuntaveropohjasta toteutuu.

Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito sekä perussosiaalityö yhdistetään 10–20 piirikunnan alueella, mistä seuraa hoidon vaikuttavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden paraneminen koko maassa. Hyviksi havaitut hyvät käytännöt otetaan käyttöön koko maassa.

VAHVA DEMOKRATIA JA ASUKKAITTEN ITSEHALLINTO

Vaalipäivänä asukkaat valitsevat 310 lähivaltuustoa ja 10–20 piirikunnan valtuustot.

EI UUTTA VEROLUOKKAA kirjoitti:

PIIRIKUNILLE EI TARVITA UUTTA VEROLUOKKAA

Suomessa on sekä 310 taloudellisesti vahvaa kuntaa että 10–20 taloudellisesti vahvaa piirikuntaa.

Piirikunnat rahoittavat sairaanhoitopiirit ja 10–20 piirikunnan sosiaali- ja terveyspalvelut.


EVA Analyysi, Kuntauudistuksen korjaussarja 18.1.2013

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2013/01/Kuntauudistuksen-korjaussarja.pdf

Sivu 1

"Jatkossa Suomessa olisi syytä harkita Ruotsin kaltaista mallia, jossa tiettyjen tehtävien järjestämisvastuu siirrettäisiin alueellisille toimijoille, joita voitaisiin kutsua piirikunniksi.

Piirikunnilla olisi verotusoikeus ja vaaleilla valitut päätöksentekijät."


UUTTA VEROLUOKKAA EI TARVITA 10–20 PIIRIKUNNALLE


SUOMEN PERUSTUSLAIN MUKAINEN, KYMMENIÄ VUOSIA KESTÄVÄ MALLI

Ei maksa paljon.

Suomessa on sekä 310 taloudellisesti vahvaa peruskuntaa että 10–20 taloudellisesti vahvaa piirikuntaa. Kaikilla on omat budjetit ja kuntaveroprosentit.

– Verohallinnon tietokone laskee kuntaveroprosenteista 310 peruskunnan ja 10–20 piirikunnan kuntaverotulot.

10–20 sairaanhoitopiiriä ja 10–20 piirikunnan asukkaitten yhdenvertaiset lähipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, rahoitus piirikuntien kuntaveroilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esitys 200 000–400 000 asukkaan kuntaveropohjasta toteutuu.

Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito sekä perussosiaalityö yhdistetään 10–20 piirikunnan alueella, mistä seuraa hoidon vaikuttavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden paraneminen koko maassa. Hyviksi havaitut hyvät käytännöt otetaan käyttöön koko maassa.

VAHVA DEMOKRATIA JA ASUKKAITTEN ITSEHALLINTO

Vaalipäivänä asukkaat valitsevat 310 lähivaltuustoa ja 10–20 piirikunnan valtuustot.

Lue lisää

THL on epäpoliittinen asiantuntijaorganisaatio.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijaryhmä:


SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAHOITUKSEN KEHITTÄMINEN:

KOHTI YKSIKANAVAISTA ALUEELLISTA JÄRJESTÄJÄ-RAHOITTAJAA


http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/45285222-2d5e-449f-9ddc-e9ed5d4cec6b

Samaa mieltä! Siitä vaan laittamaan omat erityishoitoakaipaavat potilaat omiin sairaaloihinne Olkaa Hyvä!

YKSIKANAVAINEN SOTE kirjoitti:

THL on epäpoliittinen asiantuntijaorganisaatio.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijaryhmä:


SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAHOITUKSEN KEHITTÄMINEN:

KOHTI YKSIKANAVAISTA ALUEELLISTA JÄRJESTÄJÄ-RAHOITTAJAA


http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/45285222-2d5e-449f-9ddc-e9ed5d4cec6b

Lue lisää

Eksotesta alueellinen yksikanavainen alueellinen järjestäjä-rahoittaja.

Eksoten palveluverkkoa ei kannata kehittää tempoilevasti, kun soten rahoitukseen tulee Suomessa varmasti muutoksia, koska se on kansantalouden etu.

Parhaillaan tehtävät Eksoten palveluverkoston vertailulaskelmat on paras tehdä yksikanavaisen alueellisen sote-rahoituksen perusteella.

Yksikanavaisella alueellisella sote-rahoituksella saadaan aikaiseksi järjestelmä, joka säätää itse itsensä kustannuksia hillitseväksi sekä kannustaa samalla järjestämään lähipalvelut optimaalisella tavalla.

Yksikanavainen alueellinen sote-rahoitus tarvitaan Suomeen kestävyysvajeen ja julkisen talouden vajeen osaratkaisuna.

Eksoten rahoitus kirjoitti:

Eksotesta alueellinen yksikanavainen alueellinen järjestäjä-rahoittaja.

Eksoten palveluverkkoa ei kannata kehittää tempoilevasti, kun soten rahoitukseen tulee Suomessa varmasti muutoksia, koska se on kansantalouden etu.

Parhaillaan tehtävät Eksoten palveluverkoston vertailulaskelmat on paras tehdä yksikanavaisen alueellisen sote-rahoituksen perusteella.

Yksikanavaisella alueellisella sote-rahoituksella saadaan aikaiseksi järjestelmä, joka säätää itse itsensä kustannuksia hillitseväksi sekä kannustaa samalla järjestämään lähipalvelut optimaalisella tavalla.

Yksikanavainen alueellinen sote-rahoitus tarvitaan Suomeen kestävyysvajeen ja julkisen talouden vajeen osaratkaisuna.

Lue lisää

Hyvin pian, vuonna 2014 tulee voimaan EU:n potilasdirektiivi.

EU:n potilasdirektiivi edellyttää muutoksia Suomessa terveyspalveluiden rahoitusmalliin, mikä vaikuttaa myös Eksoteen ja Etelä-Karjalan kuntien talouteen sekä julkisen talouden kestävyyteen positiivisesti, kuten myös yksikanavaiseen alueelliseen (Eksote) sote-rahoitukseen siirtyminen.

Rahoitusmallien uudistamisella voidaan vaikuttaa nopeasti kuntien ja ylipäätään julkisen talouden kestävyyteen.

SUOMEN KUVALEHTI 10.5.2013

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti:

"Sote-uudistusta on valmisteltu ikään kuin potilasdirektiiviä ei olisikaan."

"Ruotsi on johdonmukaisesti ennakoinut EU:n potilasdirektiivin. Asiakkaan valinnanvapaus on palvelujärjestelmän keskiössä."

VTV:n Pöysti näkee sote-rahoituksen uudistamisen kiireellisempänä kuin mitä kuntaliitosselvitykset.

– VTV:n talousfaktan ja erilaisten analyysien perusteella suunniteltu sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi ja kaikkein nopeimmin julkisen talouden kestävyyteen. Tällä on kiire.

– Kuntaliitosselvityksiä on turha tehdä, kun kuntien talouteen positiivisesti vaikuttavat soten rahoitusmallit ovat vielä täysin auki.


Petteri Orpo (kok.) ja Jouni Backman (sd.) vs. Valtiontalouden tarkastusvirasto

Sote-järjestämislakia ei pidä säätää Petteri Orpon (kok.) ja Jouni Backmanin (sd.) sote-linjauksen perusteella.

Valtiontalouden tarlastusviraston pääjohtaja Pöysti:

"[Kaikkien 8 eduskuntapuolueen sote-malleissa –] Sote-uudistuksessa on tehty niin monenlaisia rajauksia eri suuntiin ja mitä enemmän on rajaavia tekijöitä, sitä kauemmas päädytään optimaalisesta mallista", pääjohtaja tiivistää.

Hän arvelee ulospääsytien löytyvän kovasta talousfaktasta.

EU-potilasdirektiivi kirjoitti:

Hyvin pian, vuonna 2014 tulee voimaan EU:n potilasdirektiivi.

EU:n potilasdirektiivi edellyttää muutoksia Suomessa terveyspalveluiden rahoitusmalliin, mikä vaikuttaa myös Eksoteen ja Etelä-Karjalan kuntien talouteen sekä julkisen talouden kestävyyteen positiivisesti, kuten myös yksikanavaiseen alueelliseen (Eksote) sote-rahoitukseen siirtyminen.

Rahoitusmallien uudistamisella voidaan vaikuttaa nopeasti kuntien ja ylipäätään julkisen talouden kestävyyteen.

SUOMEN KUVALEHTI 10.5.2013

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti:

"Sote-uudistusta on valmisteltu ikään kuin potilasdirektiiviä ei olisikaan."

"Ruotsi on johdonmukaisesti ennakoinut EU:n potilasdirektiivin. Asiakkaan valinnanvapaus on palvelujärjestelmän keskiössä."

VTV:n Pöysti näkee sote-rahoituksen uudistamisen kiireellisempänä kuin mitä kuntaliitosselvitykset.

– VTV:n talousfaktan ja erilaisten analyysien perusteella suunniteltu sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi ja kaikkein nopeimmin julkisen talouden kestävyyteen. Tällä on kiire.

– Kuntaliitosselvityksiä on turha tehdä, kun kuntien talouteen positiivisesti vaikuttavat soten rahoitusmallit ovat vielä täysin auki.


Petteri Orpo (kok.) ja Jouni Backman (sd.) vs. Valtiontalouden tarkastusvirasto

Sote-järjestämislakia ei pidä säätää Petteri Orpon (kok.) ja Jouni Backmanin (sd.) sote-linjauksen perusteella.

Valtiontalouden tarlastusviraston pääjohtaja Pöysti:

"[Kaikkien 8 eduskuntapuolueen sote-malleissa –] Sote-uudistuksessa on tehty niin monenlaisia rajauksia eri suuntiin ja mitä enemmän on rajaavia tekijöitä, sitä kauemmas päädytään optimaalisesta mallista", pääjohtaja tiivistää.

Hän arvelee ulospääsytien löytyvän kovasta talousfaktasta.

Lue lisää

RUOTSISSA TERVEYSPALVELUIDEN RAHOITUSMALLI JA DEMOKRATIA TOIMII KOKO JULKISEN TALOUDEN EDUKSI

Ruotsin malliin toteutukseen käy perustuslain 121 §, joten perustuslakivaliokunnassa asiassa ei voi tulla erimielisyyttä.

Järjestelmä on sekä kuntien että valtion taloudelle edullinen, koska kunnat eivät rahoita ja järjestä maakunnallisia terveyspalveluja.

Rahoitusjärjestelmän on oltava kustannustehokas eli kallista kuntien maksuosuuksien hallintohimmeleitä ei Ruotsissa ole. Rahaa jää lähipalveluihin.

Ruotsissa on terveydenhoidon kustannustasoa hillitsevä järjestelmä saatu aikaiseksi rahoitusjärjestelmän selkeydellä, mikä on koko julkisen talouden etu.

Erityisesti terveyspalveluiden asiakkaat hyötyvät kokonaisjärjestelmästä palveluiden nopean saatavuuden ansiosta.

Julkinen terveydenhoito ja työterveyshoito ovat keskenään kilpailukykyisiä, mistä hyötyvät työnantaja, koko julkinen talous ja palveluiden käyttäjät.

Ruotsissa palveluiden saatavuus on huippuluokkaa.

Ruotsissa 20 suoralla vaalilla valittua maakuntavaltuustoa ovat rahoittaja-järjestäjiä, joilla on verotusoikeus.

Maakuntaveroprosenttien nousua hillitsee se, että järjestelmässä maakuntavaltuustot vastaavat julkisesta rahoituksesta, jolloin mikään taho ei pääse siirtämään kustannuksia toisten maksettavaksi.

Suomessa kunnat rahoittavat terveyspalvelut, jolloin kokonaisuudesta ei vastaa yksi suoralla vaalilla valittu taho, eikä järjestelmässä ole sisään rakennettuna kustannuksia hillitsevää säätöä.

Näistä asiasta ovat seuraavat linkit:

HELSINGIN SANOMAT 31.7.2013

http://www.hs.fi/paivanlehti/31072013/paakirjoitukset/Terveydenhuolto rämettyy rauhassa/a1375156786232


>
TESSO-lehti 7.8.2013

Lue linkistä kokonaan. Oheisena pari lyhyttä lainausta.

http://www.tesso.fi/artikkeli/raha-seuraa-potilasta

Ruotsissa voi lääkärin valita vapaasti – raha seuraa potilasta

"Terveyskeskuksen voi valita sen maakäräjä­alueen sisällä jossa asuu. Ruotsissa on yhteensä 20 maakäräjäaluetta [ maakuntaa ]. Niistä pienimmässä asuu 200 000 ihmistä ja suurimmassa yli kaksi miljoonaa."

"Kukin asukas voi valita terveysasemansa ja lääkärinsä sellaiselta hyväksytyltä palveluntuottajalta, joka täyttää maakäräjien ennalta määrittelemät hyväksymiskriteerit. Palvelun tuottajat voivat olla yksityisiä lääkäriyrityksiä tai yhtiöitä tai kunnan omistamia terveyskeskuksia.

Ruotsin mallin tekee mahdolliseksi se, että terveydenhoidon rahoittaa valtaosaltaan maakäräjät, joilla on myös verotusoikeus."

>
SUOMEN KUVALEHTI 10.5.2013

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti:

"Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä eriarvoistaa kansalaiset heidän hakiessaan palveluja, mutta hallituksen uudistus ei syvenny ongelmaan.

Pöysti katsoo, että siihen on pakko puuttua."

"Jos EU painottaa yksittäisen kansalaisen oikeutta valita palvelunsa mistä tahansa, terveydenhuollon järjestämis- ja rahoittajatahon tulisi olla paikallistasoa suurempi toimija", Pöysti pohtii.

Alueellinen tai peräti kansallinen taho."

KESTÄVYYSVAJE

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti siirtäisi kunnilta rahoitus- ja järjestämisvastuun alueille. Tällä muutoksella on nopein vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

VTV:n pääjohtaja näkee talousfaktaan ja erilaisiin analyyseihin perustuen, että kuntaliitoskysymys ei ole tärkein asia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymys on tärkein asia kestävyysvajeen kannalta.

Ruotsin mallilla päästää Suomessa nopeimmin kansantaloudelle edulliseen ratkaisuun.

Rahoitusmalli Ruotsi kirjoitti:

RUOTSISSA TERVEYSPALVELUIDEN RAHOITUSMALLI JA DEMOKRATIA TOIMII KOKO JULKISEN TALOUDEN EDUKSI

Ruotsin malliin toteutukseen käy perustuslain 121 §, joten perustuslakivaliokunnassa asiassa ei voi tulla erimielisyyttä.

Järjestelmä on sekä kuntien että valtion taloudelle edullinen, koska kunnat eivät rahoita ja järjestä maakunnallisia terveyspalveluja.

Rahoitusjärjestelmän on oltava kustannustehokas eli kallista kuntien maksuosuuksien hallintohimmeleitä ei Ruotsissa ole. Rahaa jää lähipalveluihin.

Ruotsissa on terveydenhoidon kustannustasoa hillitsevä järjestelmä saatu aikaiseksi rahoitusjärjestelmän selkeydellä, mikä on koko julkisen talouden etu.

Erityisesti terveyspalveluiden asiakkaat hyötyvät kokonaisjärjestelmästä palveluiden nopean saatavuuden ansiosta.

Julkinen terveydenhoito ja työterveyshoito ovat keskenään kilpailukykyisiä, mistä hyötyvät työnantaja, koko julkinen talous ja palveluiden käyttäjät.

Ruotsissa palveluiden saatavuus on huippuluokkaa.

Ruotsissa 20 suoralla vaalilla valittua maakuntavaltuustoa ovat rahoittaja-järjestäjiä, joilla on verotusoikeus.

Maakuntaveroprosenttien nousua hillitsee se, että järjestelmässä maakuntavaltuustot vastaavat julkisesta rahoituksesta, jolloin mikään taho ei pääse siirtämään kustannuksia toisten maksettavaksi.

Suomessa kunnat rahoittavat terveyspalvelut, jolloin kokonaisuudesta ei vastaa yksi suoralla vaalilla valittu taho, eikä järjestelmässä ole sisään rakennettuna kustannuksia hillitsevää säätöä.

Näistä asiasta ovat seuraavat linkit:

HELSINGIN SANOMAT 31.7.2013

http://www.hs.fi/paivanlehti/31072013/paakirjoitukset/Terveydenhuolto rämettyy rauhassa/a1375156786232


>
TESSO-lehti 7.8.2013

Lue linkistä kokonaan. Oheisena pari lyhyttä lainausta.

http://www.tesso.fi/artikkeli/raha-seuraa-potilasta

Ruotsissa voi lääkärin valita vapaasti – raha seuraa potilasta

"Terveyskeskuksen voi valita sen maakäräjä­alueen sisällä jossa asuu. Ruotsissa on yhteensä 20 maakäräjäaluetta [ maakuntaa ]. Niistä pienimmässä asuu 200 000 ihmistä ja suurimmassa yli kaksi miljoonaa."

"Kukin asukas voi valita terveysasemansa ja lääkärinsä sellaiselta hyväksytyltä palveluntuottajalta, joka täyttää maakäräjien ennalta määrittelemät hyväksymiskriteerit. Palvelun tuottajat voivat olla yksityisiä lääkäriyrityksiä tai yhtiöitä tai kunnan omistamia terveyskeskuksia.

Ruotsin mallin tekee mahdolliseksi se, että terveydenhoidon rahoittaa valtaosaltaan maakäräjät, joilla on myös verotusoikeus."

>
SUOMEN KUVALEHTI 10.5.2013

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti:

"Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä eriarvoistaa kansalaiset heidän hakiessaan palveluja, mutta hallituksen uudistus ei syvenny ongelmaan.

Pöysti katsoo, että siihen on pakko puuttua."

"Jos EU painottaa yksittäisen kansalaisen oikeutta valita palvelunsa mistä tahansa, terveydenhuollon järjestämis- ja rahoittajatahon tulisi olla paikallistasoa suurempi toimija", Pöysti pohtii.

Alueellinen tai peräti kansallinen taho."

KESTÄVYYSVAJE

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti siirtäisi kunnilta rahoitus- ja järjestämisvastuun alueille. Tällä muutoksella on nopein vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

VTV:n pääjohtaja näkee talousfaktaan ja erilaisiin analyyseihin perustuen, että kuntaliitoskysymys ei ole tärkein asia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymys on tärkein asia kestävyysvajeen kannalta.

Ruotsin mallilla päästää Suomessa nopeimmin kansantaloudelle edulliseen ratkaisuun.

Lue lisää

YLE 26.9.2013

"Keskustan kotikuntamallissa julkinen raha seuraisi potilasta"

http://yle.fi/uutiset/keskustan_kotikuntamallissa_julkinen_raha_seuraisi_potilasta/6851640

Rahoitusmalli Ruotsi kirjoitti:

RUOTSISSA TERVEYSPALVELUIDEN RAHOITUSMALLI JA DEMOKRATIA TOIMII KOKO JULKISEN TALOUDEN EDUKSI

Ruotsin malliin toteutukseen käy perustuslain 121 §, joten perustuslakivaliokunnassa asiassa ei voi tulla erimielisyyttä.

Järjestelmä on sekä kuntien että valtion taloudelle edullinen, koska kunnat eivät rahoita ja järjestä maakunnallisia terveyspalveluja.

Rahoitusjärjestelmän on oltava kustannustehokas eli kallista kuntien maksuosuuksien hallintohimmeleitä ei Ruotsissa ole. Rahaa jää lähipalveluihin.

Ruotsissa on terveydenhoidon kustannustasoa hillitsevä järjestelmä saatu aikaiseksi rahoitusjärjestelmän selkeydellä, mikä on koko julkisen talouden etu.

Erityisesti terveyspalveluiden asiakkaat hyötyvät kokonaisjärjestelmästä palveluiden nopean saatavuuden ansiosta.

Julkinen terveydenhoito ja työterveyshoito ovat keskenään kilpailukykyisiä, mistä hyötyvät työnantaja, koko julkinen talous ja palveluiden käyttäjät.

Ruotsissa palveluiden saatavuus on huippuluokkaa.

Ruotsissa 20 suoralla vaalilla valittua maakuntavaltuustoa ovat rahoittaja-järjestäjiä, joilla on verotusoikeus.

Maakuntaveroprosenttien nousua hillitsee se, että järjestelmässä maakuntavaltuustot vastaavat julkisesta rahoituksesta, jolloin mikään taho ei pääse siirtämään kustannuksia toisten maksettavaksi.

Suomessa kunnat rahoittavat terveyspalvelut, jolloin kokonaisuudesta ei vastaa yksi suoralla vaalilla valittu taho, eikä järjestelmässä ole sisään rakennettuna kustannuksia hillitsevää säätöä.

Näistä asiasta ovat seuraavat linkit:

HELSINGIN SANOMAT 31.7.2013

http://www.hs.fi/paivanlehti/31072013/paakirjoitukset/Terveydenhuolto rämettyy rauhassa/a1375156786232


>
TESSO-lehti 7.8.2013

Lue linkistä kokonaan. Oheisena pari lyhyttä lainausta.

http://www.tesso.fi/artikkeli/raha-seuraa-potilasta

Ruotsissa voi lääkärin valita vapaasti – raha seuraa potilasta

"Terveyskeskuksen voi valita sen maakäräjä­alueen sisällä jossa asuu. Ruotsissa on yhteensä 20 maakäräjäaluetta [ maakuntaa ]. Niistä pienimmässä asuu 200 000 ihmistä ja suurimmassa yli kaksi miljoonaa."

"Kukin asukas voi valita terveysasemansa ja lääkärinsä sellaiselta hyväksytyltä palveluntuottajalta, joka täyttää maakäräjien ennalta määrittelemät hyväksymiskriteerit. Palvelun tuottajat voivat olla yksityisiä lääkäriyrityksiä tai yhtiöitä tai kunnan omistamia terveyskeskuksia.

Ruotsin mallin tekee mahdolliseksi se, että terveydenhoidon rahoittaa valtaosaltaan maakäräjät, joilla on myös verotusoikeus."

>
SUOMEN KUVALEHTI 10.5.2013

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti:

"Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä eriarvoistaa kansalaiset heidän hakiessaan palveluja, mutta hallituksen uudistus ei syvenny ongelmaan.

Pöysti katsoo, että siihen on pakko puuttua."

"Jos EU painottaa yksittäisen kansalaisen oikeutta valita palvelunsa mistä tahansa, terveydenhuollon järjestämis- ja rahoittajatahon tulisi olla paikallistasoa suurempi toimija", Pöysti pohtii.

Alueellinen tai peräti kansallinen taho."

KESTÄVYYSVAJE

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti siirtäisi kunnilta rahoitus- ja järjestämisvastuun alueille. Tällä muutoksella on nopein vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

VTV:n pääjohtaja näkee talousfaktaan ja erilaisiin analyyseihin perustuen, että kuntaliitoskysymys ei ole tärkein asia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymys on tärkein asia kestävyysvajeen kannalta.

Ruotsin mallilla päästää Suomessa nopeimmin kansantaloudelle edulliseen ratkaisuun.

Lue lisää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 3.10.2013

THL haluaa turvata 7:n kohdan aloitteella kiireettömän perusterveydenhuollon kaikille

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=34345

Rahoitusmalli Ruotsi kirjoitti:

RUOTSISSA TERVEYSPALVELUIDEN RAHOITUSMALLI JA DEMOKRATIA TOIMII KOKO JULKISEN TALOUDEN EDUKSI

Ruotsin malliin toteutukseen käy perustuslain 121 §, joten perustuslakivaliokunnassa asiassa ei voi tulla erimielisyyttä.

Järjestelmä on sekä kuntien että valtion taloudelle edullinen, koska kunnat eivät rahoita ja järjestä maakunnallisia terveyspalveluja.

Rahoitusjärjestelmän on oltava kustannustehokas eli kallista kuntien maksuosuuksien hallintohimmeleitä ei Ruotsissa ole. Rahaa jää lähipalveluihin.

Ruotsissa on terveydenhoidon kustannustasoa hillitsevä järjestelmä saatu aikaiseksi rahoitusjärjestelmän selkeydellä, mikä on koko julkisen talouden etu.

Erityisesti terveyspalveluiden asiakkaat hyötyvät kokonaisjärjestelmästä palveluiden nopean saatavuuden ansiosta.

Julkinen terveydenhoito ja työterveyshoito ovat keskenään kilpailukykyisiä, mistä hyötyvät työnantaja, koko julkinen talous ja palveluiden käyttäjät.

Ruotsissa palveluiden saatavuus on huippuluokkaa.

Ruotsissa 20 suoralla vaalilla valittua maakuntavaltuustoa ovat rahoittaja-järjestäjiä, joilla on verotusoikeus.

Maakuntaveroprosenttien nousua hillitsee se, että järjestelmässä maakuntavaltuustot vastaavat julkisesta rahoituksesta, jolloin mikään taho ei pääse siirtämään kustannuksia toisten maksettavaksi.

Suomessa kunnat rahoittavat terveyspalvelut, jolloin kokonaisuudesta ei vastaa yksi suoralla vaalilla valittu taho, eikä järjestelmässä ole sisään rakennettuna kustannuksia hillitsevää säätöä.

Näistä asiasta ovat seuraavat linkit:

HELSINGIN SANOMAT 31.7.2013

http://www.hs.fi/paivanlehti/31072013/paakirjoitukset/Terveydenhuolto rämettyy rauhassa/a1375156786232


>
TESSO-lehti 7.8.2013

Lue linkistä kokonaan. Oheisena pari lyhyttä lainausta.

http://www.tesso.fi/artikkeli/raha-seuraa-potilasta

Ruotsissa voi lääkärin valita vapaasti – raha seuraa potilasta

"Terveyskeskuksen voi valita sen maakäräjä­alueen sisällä jossa asuu. Ruotsissa on yhteensä 20 maakäräjäaluetta [ maakuntaa ]. Niistä pienimmässä asuu 200 000 ihmistä ja suurimmassa yli kaksi miljoonaa."

"Kukin asukas voi valita terveysasemansa ja lääkärinsä sellaiselta hyväksytyltä palveluntuottajalta, joka täyttää maakäräjien ennalta määrittelemät hyväksymiskriteerit. Palvelun tuottajat voivat olla yksityisiä lääkäriyrityksiä tai yhtiöitä tai kunnan omistamia terveyskeskuksia.

Ruotsin mallin tekee mahdolliseksi se, että terveydenhoidon rahoittaa valtaosaltaan maakäräjät, joilla on myös verotusoikeus."

>
SUOMEN KUVALEHTI 10.5.2013

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti:

"Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä eriarvoistaa kansalaiset heidän hakiessaan palveluja, mutta hallituksen uudistus ei syvenny ongelmaan.

Pöysti katsoo, että siihen on pakko puuttua."

"Jos EU painottaa yksittäisen kansalaisen oikeutta valita palvelunsa mistä tahansa, terveydenhuollon järjestämis- ja rahoittajatahon tulisi olla paikallistasoa suurempi toimija", Pöysti pohtii.

Alueellinen tai peräti kansallinen taho."

KESTÄVYYSVAJE

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti siirtäisi kunnilta rahoitus- ja järjestämisvastuun alueille. Tällä muutoksella on nopein vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

VTV:n pääjohtaja näkee talousfaktaan ja erilaisiin analyyseihin perustuen, että kuntaliitoskysymys ei ole tärkein asia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymys on tärkein asia kestävyysvajeen kannalta.

Ruotsin mallilla päästää Suomessa nopeimmin kansantaloudelle edulliseen ratkaisuun.

Lue lisää

HOITOPAIKAN VALINTA 1.1.2014

ESITE

TERVEYDENHUOLTOLAKI MAHDOLLISTAA HOITOPAIKAN VALINNAN

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/64f36da0-080e-4fbe-bb58-a982f5fc0c41

Lue linkistä kokonaan.

Lainaukset:

”Vuodesta 2014 alkaen sinulla on mahdollisuus valita oma terveysasemasi kaikista Suomen terveysasemista.”

”Erikoissairaanhoidon yksikön voi valita sairaanhoitopiirien muodostaman erityisvastuualueen sisältä ja vuodesta 2014 alkaen valtakunnallisesti.”


VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO VTV

Suomen Kuvalehti 10.5.2013

Lyhyitä lainauksia:

"Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä eriarvoistaa kansalaiset heidän hakiessaan palveluja, mutta hallituksen uudistus ei syvenny ongelmaan. Pöysti katsoo, että siihen on pakko puuttua."

"Ensi vuonna astuu voimaan EU:n Potilasdirektiivi, joka mullistaa terveydenhuoltoa. Jatkossa asiakas voi valita hoivansa mistä parhaaksi katsoo EU:n valtioiden alueella.

"Potilasdirektiivin kantavia ideoita ovat valinnanvapaus ja potilaan oikeudet. Valinnanvapaus ei helpota terveydenhuollon järjestämisvastuun säilyttämistä nykyisillä kunnilla", Pöysti selventää."

"Potilasdirektiivin perimmäinen ajatus on kansalaisen itsemääräämisoikeus.

Jos EU painottaa yksittäisen kansalaisen oikeutta valita palvelunsa mistä tahansa, terveydenhuollon järjestämis- ja rahoittajatahon tulisi olla paikallistasoa suurempi toimija", Pöysti pohtii. Alueellinen tai peräti kansallinen taho."


Tuomas Pöysti sanoo, että olisi useampiakin tapoja ratkaista sote-palveluiden järjestäminen kuntia laajemmalla tasolla.

"On viiden yliopistosairaalan eli erityisvastuualueen laajuiset toimijat, jotka kykenisivät kantamaan vastuun kaikista terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista."

Ratkaisua voisi hakea myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 12–15 sote-alueen mallista. "Tai historiallisten maakuntien pohjalta noin kahdeksan maakunnan muodostamasta uudesta maakuntahallinnosta."

Kommentteja?

Hoitopaikan valinta kirjoitti:

HOITOPAIKAN VALINTA 1.1.2014

ESITE

TERVEYDENHUOLTOLAKI MAHDOLLISTAA HOITOPAIKAN VALINNAN

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/64f36da0-080e-4fbe-bb58-a982f5fc0c41

Lue linkistä kokonaan.

Lainaukset:

”Vuodesta 2014 alkaen sinulla on mahdollisuus valita oma terveysasemasi kaikista Suomen terveysasemista.”

”Erikoissairaanhoidon yksikön voi valita sairaanhoitopiirien muodostaman erityisvastuualueen sisältä ja vuodesta 2014 alkaen valtakunnallisesti.”


VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO VTV

Suomen Kuvalehti 10.5.2013

Lyhyitä lainauksia:

"Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä eriarvoistaa kansalaiset heidän hakiessaan palveluja, mutta hallituksen uudistus ei syvenny ongelmaan. Pöysti katsoo, että siihen on pakko puuttua."

"Ensi vuonna astuu voimaan EU:n Potilasdirektiivi, joka mullistaa terveydenhuoltoa. Jatkossa asiakas voi valita hoivansa mistä parhaaksi katsoo EU:n valtioiden alueella.

"Potilasdirektiivin kantavia ideoita ovat valinnanvapaus ja potilaan oikeudet. Valinnanvapaus ei helpota terveydenhuollon järjestämisvastuun säilyttämistä nykyisillä kunnilla", Pöysti selventää."

"Potilasdirektiivin perimmäinen ajatus on kansalaisen itsemääräämisoikeus.

Jos EU painottaa yksittäisen kansalaisen oikeutta valita palvelunsa mistä tahansa, terveydenhuollon järjestämis- ja rahoittajatahon tulisi olla paikallistasoa suurempi toimija", Pöysti pohtii. Alueellinen tai peräti kansallinen taho."


Tuomas Pöysti sanoo, että olisi useampiakin tapoja ratkaista sote-palveluiden järjestäminen kuntia laajemmalla tasolla.

"On viiden yliopistosairaalan eli erityisvastuualueen laajuiset toimijat, jotka kykenisivät kantamaan vastuun kaikista terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista."

Ratkaisua voisi hakea myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 12–15 sote-alueen mallista. "Tai historiallisten maakuntien pohjalta noin kahdeksan maakunnan muodostamasta uudesta maakuntahallinnosta."

Kommentteja?

Lue lisää

Helsingin Sanomat

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kuntasäästöihin on ideoita tarjolla/a1382163205864

Pääkirjoitus 20.10.2013

Kuntasäästöihin on ideoita tarjolla

Lainaus

Kuntien pulmiin on kuitenkin myös uusia ratkaisuvaihtoehtoja.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja rahoitus on hoidettu Suomessa kansainvälisesti verrattuna harvinaisen sekavasti, eikä palvelujen tuottamisessa ole vielä hyödynnetty uusien toimijoiden luovuutta. Onneksi siis on aloja, joilla on parantamisen varaa.

Kun hallituspuolueiden eduskuntaryhmien johtajat tekivät toukokuussa niin sanotussa Orpon työryhmässä linjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen uudesta järjestämisestä, keskeisintä oli sovittaa sote-uudistus yhteen kuntauudistuksen kanssa.

Järjestämismallin tehokkuus ja tuloksellisuus ei silloin ollut päätavoite.

Ajattelun painopiste on siirtynyt kesän jälkeen hallituksessakin tuottavuuden kasvattamiseen. Kun hallitus arvioi ensi kuun lopulla sote-uudistuksen etenemistä, se voi muuttaa aiempia linjauksiaan ja pyrkiä mahdollisimman johdonmukaiseen ja tehokkaaseen malliin. Silloin olisi mahdollista tavoitella vaikeaa yhdistelmää: rahanmeno pysyisi hallinnassa, palvelut eivät huonontuisi, eikä kuntien tehtäviä tarvitsisi karsia niin, että ratkaisu tekisi kuntalaisille jo liian kipeää.

Lainaus loppu

Kouvola lomauttaa kirjoitti:

GOOGLE

KOUVOLA LOMAUTTAA

YLE 17.1.2014

Kouvolan valtuuston demariryhmä hajoaa - kuusi valtuutettua erosi

http://yle.fi/uutiset/kouvolan_valtuuston_demariryhma_hajoaa_-_kuusi_valtuutettua_erosi/7037704

EI UUTTA VEROLUOKKAA kirjoitti:

PIIRIKUNILLE EI TARVITA UUTTA VEROLUOKKAA

Suomessa on sekä 310 taloudellisesti vahvaa kuntaa että 10–20 taloudellisesti vahvaa piirikuntaa.

Piirikunnat rahoittavat sairaanhoitopiirit ja 10–20 piirikunnan sosiaali- ja terveyspalvelut.


EVA Analyysi, Kuntauudistuksen korjaussarja 18.1.2013

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2013/01/Kuntauudistuksen-korjaussarja.pdf

Sivu 1

"Jatkossa Suomessa olisi syytä harkita Ruotsin kaltaista mallia, jossa tiettyjen tehtävien järjestämisvastuu siirrettäisiin alueellisille toimijoille, joita voitaisiin kutsua piirikunniksi.

Piirikunnilla olisi verotusoikeus ja vaaleilla valitut päätöksentekijät."


UUTTA VEROLUOKKAA EI TARVITA 10–20 PIIRIKUNNALLE


SUOMEN PERUSTUSLAIN MUKAINEN, KYMMENIÄ VUOSIA KESTÄVÄ MALLI

Ei maksa paljon.

Suomessa on sekä 310 taloudellisesti vahvaa peruskuntaa että 10–20 taloudellisesti vahvaa piirikuntaa. Kaikilla on omat budjetit ja kuntaveroprosentit.

– Verohallinnon tietokone laskee kuntaveroprosenteista 310 peruskunnan ja 10–20 piirikunnan kuntaverotulot.

10–20 sairaanhoitopiiriä ja 10–20 piirikunnan asukkaitten yhdenvertaiset lähipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, rahoitus piirikuntien kuntaveroilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esitys 200 000–400 000 asukkaan kuntaveropohjasta toteutuu.

Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito sekä perussosiaalityö yhdistetään 10–20 piirikunnan alueella, mistä seuraa hoidon vaikuttavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden paraneminen koko maassa. Hyviksi havaitut hyvät käytännöt otetaan käyttöön koko maassa.

VAHVA DEMOKRATIA JA ASUKKAITTEN ITSEHALLINTO

Vaalipäivänä asukkaat valitsevat 310 lähivaltuustoa ja 10–20 piirikunnan valtuustot.

Lue lisää

VANTAAN SANOMAT 21.3.2014

Metropolialueelle 3 prosentin yhteisvero? Espoo tyrmää idean

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/286343-metropolialueelle-3-prosentin-yhteisvero-espoo-tyrmaa-idean

Lainaus alkaa

Metropoliveroksi on kaavailtu erilaisia malleja, käy ilmi hankkeen väliraportista.

Yksi vaihtoehto olisi kerätä verotuloa kiinteistöverosta, josta voitaisiin työryhmän arvion mukaan kerätä 400 miljoonan tuotto. Rasitus vastaisi 1,25 prosenttiyksikön kunnallisveroa.

Toinen vaihtoehto olisi, että vero kerättäisiin ansiotuloista maksettavalla kuntaverolla. Metropolihallinnon tehtävänkuvasta riippuen veroäyri voisi olla jopa yli 3 prosentin luokkaa.

Verotuksen ideana on, että metropolihallinto ottaisi kunnilta tehtäviä hoidettavakseen, jolloin kuntien verotusta voitaisiin puolestaan höllentää.

Väliraportin kaavailut ovat vasta laskuharjoituksia metropolihallinnon suunnittelussa.

Lainaus loppu

Hoitopaikan valinta kirjoitti:

HOITOPAIKAN VALINTA 1.1.2014

ESITE

TERVEYDENHUOLTOLAKI MAHDOLLISTAA HOITOPAIKAN VALINNAN

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/64f36da0-080e-4fbe-bb58-a982f5fc0c41

Lue linkistä kokonaan.

Lainaukset:

”Vuodesta 2014 alkaen sinulla on mahdollisuus valita oma terveysasemasi kaikista Suomen terveysasemista.”

”Erikoissairaanhoidon yksikön voi valita sairaanhoitopiirien muodostaman erityisvastuualueen sisältä ja vuodesta 2014 alkaen valtakunnallisesti.”


VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO VTV

Suomen Kuvalehti 10.5.2013

Lyhyitä lainauksia:

"Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä eriarvoistaa kansalaiset heidän hakiessaan palveluja, mutta hallituksen uudistus ei syvenny ongelmaan. Pöysti katsoo, että siihen on pakko puuttua."

"Ensi vuonna astuu voimaan EU:n Potilasdirektiivi, joka mullistaa terveydenhuoltoa. Jatkossa asiakas voi valita hoivansa mistä parhaaksi katsoo EU:n valtioiden alueella.

"Potilasdirektiivin kantavia ideoita ovat valinnanvapaus ja potilaan oikeudet. Valinnanvapaus ei helpota terveydenhuollon järjestämisvastuun säilyttämistä nykyisillä kunnilla", Pöysti selventää."

"Potilasdirektiivin perimmäinen ajatus on kansalaisen itsemääräämisoikeus.

Jos EU painottaa yksittäisen kansalaisen oikeutta valita palvelunsa mistä tahansa, terveydenhuollon järjestämis- ja rahoittajatahon tulisi olla paikallistasoa suurempi toimija", Pöysti pohtii. Alueellinen tai peräti kansallinen taho."


Tuomas Pöysti sanoo, että olisi useampiakin tapoja ratkaista sote-palveluiden järjestäminen kuntia laajemmalla tasolla.

"On viiden yliopistosairaalan eli erityisvastuualueen laajuiset toimijat, jotka kykenisivät kantamaan vastuun kaikista terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista."

Ratkaisua voisi hakea myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 12–15 sote-alueen mallista. "Tai historiallisten maakuntien pohjalta noin kahdeksan maakunnan muodostamasta uudesta maakuntahallinnosta."

Kommentteja?

Lue lisää

OPPOSITIO JA KATAISEN SIXPACK-HALLITUS PÄÄSIVÄT SOPUUN SOTESTA

Seuraavan linkin avaamalla, löytyy jutun lopusta Ylen kokoamia linkkejä eri tahojen kommentteihin uudesta sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) mallista.

YLE 23.3.2014

http://yle.fi/uutiset/sotesta_sopu_-_evasta_paattajia_uudistuksen_jatkokasittelyssa/7151430

Lainaus

Sotesta sopu - evästä päättäjiä uudistuksen jatkokäsittelyssä

Hallitus ja oppositio pääsivät sopuun lähes kolmen vuoden valmistelun ja kiivaanakin käyneiden keskustelujen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta.

Hallituksen sote-malli esiteltiin tänään - pirskahtelevissa juhlatunnelmissa valtioneuvoston linnassa.

Aivan viime metreillä päädyttiin niin sanottuun viiden alueen malliin, joka irrottaa sote-uudistuksen kuntauudistuksen valmistelusta ja yhdistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon. Erikoissairaanhoito ei tässä mallissa pilkkoudu.

Mallissa palveluiden järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella, joiden pohjana ovat nykyiset erityisvastuualueet eli Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu.

Uudistukselle pyritään parantamaan palveluja ja lisäämään kuntalaisten tasa-arvoisuutta nykytilanteeseen verrattuna.

Malli siirtyy nyt virkamiesvalmisteluun peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) johdolla, ja lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyllä.
Yleisradion sote-uudistuksiin perehtyneen toimittajan, Tiina Merikannon, mukaan valittu malli on ehdolla olleista paras - mutta käytännön ongelmat odottavat vielä ratkaisua.

Merikannon mukaan iso kysymys on esimerkiksi se, miten varmistetaan, että perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto pelaavat käytännössä yhteen.

Miten yliopistosairaala, keskussairaala, aluesairaalat, terveyskeskukset ja kaupunkien sosiaalitoimi käytännössä toimivat niin, ettei hoitoketju katkea? Merikanto kysyy.

Lainaus loppu

5 sote-aluueen Suomi kirjoitti:

OPPOSITIO JA KATAISEN SIXPACK-HALLITUS PÄÄSIVÄT SOPUUN SOTESTA

Seuraavan linkin avaamalla, löytyy jutun lopusta Ylen kokoamia linkkejä eri tahojen kommentteihin uudesta sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) mallista.

YLE 23.3.2014

http://yle.fi/uutiset/sotesta_sopu_-_evasta_paattajia_uudistuksen_jatkokasittelyssa/7151430

Lainaus

Sotesta sopu - evästä päättäjiä uudistuksen jatkokäsittelyssä

Hallitus ja oppositio pääsivät sopuun lähes kolmen vuoden valmistelun ja kiivaanakin käyneiden keskustelujen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta.

Hallituksen sote-malli esiteltiin tänään - pirskahtelevissa juhlatunnelmissa valtioneuvoston linnassa.

Aivan viime metreillä päädyttiin niin sanottuun viiden alueen malliin, joka irrottaa sote-uudistuksen kuntauudistuksen valmistelusta ja yhdistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon. Erikoissairaanhoito ei tässä mallissa pilkkoudu.

Mallissa palveluiden järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella, joiden pohjana ovat nykyiset erityisvastuualueet eli Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu.

Uudistukselle pyritään parantamaan palveluja ja lisäämään kuntalaisten tasa-arvoisuutta nykytilanteeseen verrattuna.

Malli siirtyy nyt virkamiesvalmisteluun peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) johdolla, ja lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyllä.
Yleisradion sote-uudistuksiin perehtyneen toimittajan, Tiina Merikannon, mukaan valittu malli on ehdolla olleista paras - mutta käytännön ongelmat odottavat vielä ratkaisua.

Merikannon mukaan iso kysymys on esimerkiksi se, miten varmistetaan, että perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto pelaavat käytännössä yhteen.

Miten yliopistosairaala, keskussairaala, aluesairaalat, terveyskeskukset ja kaupunkien sosiaalitoimi käytännössä toimivat niin, ettei hoitoketju katkea? Merikanto kysyy.

Lainaus loppu

Lue lisää

Kuntalehti 25.3.2014

Lue kokonaan linkistä eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ensimmäiset näkemykset opposition ja hallituksen viiden sote-alueen mallista.

JOHANNES KOSKINEN: KUNTIEN ÄÄNEN PÄÄSY KUULUVIIN TYÖN TAKANA

http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2014/Sivut/Johannes-Koskinen-Kuntien-aanen-paasy-kuuluviin-tyon-takana.aspx

Lyhyt lainaus:

Kuntalaisen itsehallinnon rakentumisessa uudessa sote-järjestyksessä voi riittää kysymysmerkkejä.

- Vaikka uudet sote-alueet ovat valtavan isoja kuntayhtymiä, kuntien vaikutusvallan sote-ervojen asioihin pitää olla suoraviivainen ja todellinen. Ongelma on, että kun on niin iso määrä kuntia, miten sen edustuksen ja vaikutusmahdollisuuden pystyy järjestämään, Koskinen sanoo Kuntalehdelle.

5 sote-aluueen Suomi kirjoitti:

OPPOSITIO JA KATAISEN SIXPACK-HALLITUS PÄÄSIVÄT SOPUUN SOTESTA

Seuraavan linkin avaamalla, löytyy jutun lopusta Ylen kokoamia linkkejä eri tahojen kommentteihin uudesta sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) mallista.

YLE 23.3.2014

http://yle.fi/uutiset/sotesta_sopu_-_evasta_paattajia_uudistuksen_jatkokasittelyssa/7151430

Lainaus

Sotesta sopu - evästä päättäjiä uudistuksen jatkokäsittelyssä

Hallitus ja oppositio pääsivät sopuun lähes kolmen vuoden valmistelun ja kiivaanakin käyneiden keskustelujen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta.

Hallituksen sote-malli esiteltiin tänään - pirskahtelevissa juhlatunnelmissa valtioneuvoston linnassa.

Aivan viime metreillä päädyttiin niin sanottuun viiden alueen malliin, joka irrottaa sote-uudistuksen kuntauudistuksen valmistelusta ja yhdistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon. Erikoissairaanhoito ei tässä mallissa pilkkoudu.

Mallissa palveluiden järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella, joiden pohjana ovat nykyiset erityisvastuualueet eli Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu.

Uudistukselle pyritään parantamaan palveluja ja lisäämään kuntalaisten tasa-arvoisuutta nykytilanteeseen verrattuna.

Malli siirtyy nyt virkamiesvalmisteluun peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) johdolla, ja lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyllä.
Yleisradion sote-uudistuksiin perehtyneen toimittajan, Tiina Merikannon, mukaan valittu malli on ehdolla olleista paras - mutta käytännön ongelmat odottavat vielä ratkaisua.

Merikannon mukaan iso kysymys on esimerkiksi se, miten varmistetaan, että perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto pelaavat käytännössä yhteen.

Miten yliopistosairaala, keskussairaala, aluesairaalat, terveyskeskukset ja kaupunkien sosiaalitoimi käytännössä toimivat niin, ettei hoitoketju katkea? Merikanto kysyy.

Lainaus loppu

Lue lisää

KUNTALIITTO 24.3.2014

Monet kysymykset auki uudessa sote-mallissa – kuntakenttä valmis mukaan valmistelutyöhön

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/03/Sivut/monet-kysymykset-auki-uudessa-sote-mallissa.aspx


Lyhyt lainaus Kuntaliiton tiedotteesta:

"Yhtenä mallin haasteena on myös, miten turvataan demokratian toimivuus viiden suuren sote-piirin alueella.

Ottaen huomioon uuden sote-mallin edellyttämä runsas lainvalmistelutyö, aikataulu näyttää äärimmäisen kireältä.

Sote-palvelujen rahoitusuudistusta ei saa unohtaa

- Talouden näkökulmasta olennaista on kytkeä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus osaksi uuden mallin jatkovalmisteluja.

On myös mietittävä, kuinka kuntalähtöinen omistajaohjaus pysyy vahvana tilanteessa, jossa rahoitus tulee kunnilta mutta toiminnan organisaatio on laajan alueen kattavalla kuntayhtymätasolla, huomauttaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen."

5 sote-aluueen Suomi kirjoitti:

OPPOSITIO JA KATAISEN SIXPACK-HALLITUS PÄÄSIVÄT SOPUUN SOTESTA

Seuraavan linkin avaamalla, löytyy jutun lopusta Ylen kokoamia linkkejä eri tahojen kommentteihin uudesta sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) mallista.

YLE 23.3.2014

http://yle.fi/uutiset/sotesta_sopu_-_evasta_paattajia_uudistuksen_jatkokasittelyssa/7151430

Lainaus

Sotesta sopu - evästä päättäjiä uudistuksen jatkokäsittelyssä

Hallitus ja oppositio pääsivät sopuun lähes kolmen vuoden valmistelun ja kiivaanakin käyneiden keskustelujen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta.

Hallituksen sote-malli esiteltiin tänään - pirskahtelevissa juhlatunnelmissa valtioneuvoston linnassa.

Aivan viime metreillä päädyttiin niin sanottuun viiden alueen malliin, joka irrottaa sote-uudistuksen kuntauudistuksen valmistelusta ja yhdistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon. Erikoissairaanhoito ei tässä mallissa pilkkoudu.

Mallissa palveluiden järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella, joiden pohjana ovat nykyiset erityisvastuualueet eli Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu.

Uudistukselle pyritään parantamaan palveluja ja lisäämään kuntalaisten tasa-arvoisuutta nykytilanteeseen verrattuna.

Malli siirtyy nyt virkamiesvalmisteluun peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) johdolla, ja lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyllä.
Yleisradion sote-uudistuksiin perehtyneen toimittajan, Tiina Merikannon, mukaan valittu malli on ehdolla olleista paras - mutta käytännön ongelmat odottavat vielä ratkaisua.

Merikannon mukaan iso kysymys on esimerkiksi se, miten varmistetaan, että perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto pelaavat käytännössä yhteen.

Miten yliopistosairaala, keskussairaala, aluesairaalat, terveyskeskukset ja kaupunkien sosiaalitoimi käytännössä toimivat niin, ettei hoitoketju katkea? Merikanto kysyy.

Lainaus loppu

Lue lisää

Kuntalehti 28.3.2014

Pihlajalinnan Wirén: Sote-uudistus vie pohjan alan kehitystyöltä
Järjestämisvastuun keskittäminen on ok, mutta rahoitusmalli ontuu. Ja pahasti.

http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2014/Sivut/arvostelua-mallista.aspx

Lyhyet lainaukset

–Järjestämisvastuun keskittäminen on periaatteessa ok, mutta toiminnan rahoitus on iso ongelma.

Tähän saakka on kunnissa tehty ennalta ehkäisevää työtä eri sektoreilla terveyden eteen. Tässä mallissa sitä ei kannata enää tehdä, kun sillä ei ole mitään merkitystä kunnan maksuosuuksiin.

Kustannukset karkaavat

–On täysin järjetöntä antaa puolet yhteiskunnan rahavaroista näille suurille toimijoille. Jos olet ainoa toimija, niin mikä tarve sinulla on parantaa asiakaspalvelua ja kehittää uusia innovaatioita, kun sinua ei verrata mihinkään.

Suomen perustuslaki kirjoitti:

Kuntalehti 25.3.2014

Lue kokonaan linkistä eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ensimmäiset näkemykset opposition ja hallituksen viiden sote-alueen mallista.

JOHANNES KOSKINEN: KUNTIEN ÄÄNEN PÄÄSY KUULUVIIN TYÖN TAKANA

http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2014/Sivut/Johannes-Koskinen-Kuntien-aanen-paasy-kuuluviin-tyon-takana.aspx

Lyhyt lainaus:

Kuntalaisen itsehallinnon rakentumisessa uudessa sote-järjestyksessä voi riittää kysymysmerkkejä.

- Vaikka uudet sote-alueet ovat valtavan isoja kuntayhtymiä, kuntien vaikutusvallan sote-ervojen asioihin pitää olla suoraviivainen ja todellinen. Ongelma on, että kun on niin iso määrä kuntia, miten sen edustuksen ja vaikutusmahdollisuuden pystyy järjestämään, Koskinen sanoo Kuntalehdelle.

Lue lisää

Neljän puoluejohtajan "sote-sopu", ei ole Suomen perustuslaki.

Eikä pääministeri Stubbin (kok.) hallitusohjelma ole Suomen perustuslaki.

– Orpon sote-isäntäkunnat vaihdettiin mammuttimaisiin, viiteen sote-yhtymävaltuustoon.

Viiden sote-järjestäjän mallissa järjestämisen ja palvelutuotannon eriyttämisestä seuraa perustuslakiongelmainen järjestämisen ja rahoituksen eriyttäminen.

Vrt. vastaaviin perustuslaillisiin ongelmakohtiin kaatunut Orpon sote, vaikka tulokulma oli hiukan erilainen.

KUNTALEHTI VERKOSSA 13.5.2014

Sillanaukee: Sote-uudistus valmistuu lausunnolle kesäkuussa

Perustuslakiasiantuntija, professori Kaarlo Tuori viiden sote-järjestäjän lakiesityksestä:

"[Viiden sote-järjestäjän mallissa, jossa järjestäminen ja palvelutuotanto on eriytetty] Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä."

A) PERUSTUSLAILLISET MAAKUNNALLISET SOTE-VALTUUSTOT

Rahoitusvastuuta ja järjestämisvastuuta ei ole eriytetty kuntien päätösvallan ulkopuolelle.

Kainuun mallin yhteydessä eduskunnan perustuslakivaliokunta on vahvistanut Kainuun maakunnan soten.

Sen jälkeen VAPAAEHTOISESTI on syntynyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan vahvistamalla mallilla Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote.

Lisäksi monissa maakunnissa on jo vireillä maakunnallinen sote, mihin eduskunnan perustuslakivaliokunnan vahvistama Kainuun sote kannustaa. Tätä puoluejohtajat tai Stubbin hallitus eivät voi estää.

Eksotessa sote-integraation perustuslaillinen järjestäminen seuraa kuntien päätösvaltaa Eksote-valtuustossa Eksoten budjetista sekä oman kunnan budjetista.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymässä Eksotessa maakunnan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kuntien edustajilla on äänivaltaa.

Perustuslaki – eikä opposition ja hallituksen puoluejohtajat, Stubbin hallitus – ei ole este perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten, historiallisten maakuntien kuntien, perustaa maakunnallisia sosiaali- ja terveyspiirejä sote-integraation rahoittaja-järjestäjiksi.

Kaikki muut puoluejohtajien ja ministerien esitykset, näyttävän olevan järjestään perustuslakiongelmaisia.

B) PERUSTUSLAKIONGELMAINEN VIIDEN SOTE-JÄRJESTÄJÄN LAKIESITYKSEN MAMMUTTIMAISET YHTYMÄVALTUUSTOT

Viiden sote-järjestäjän lakiesityksessä Etelä-Karjalan maakunnan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kunnilla, ei ole niille kuuluvaa perustuslaillista asemaa soten rahoittajina ja järjestäjinä, kuten ei olisi ollut soten isäntäkuntiin perustuvassa lakiesityksessä, joka kulki nimellä Orpon sote.

LUE

Etelä-Saimaa 2.6.2014:

Aluehallinto kansanvaltaiseksi, maakuntajohtaja Matti Viialainen

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Kolumnit/2014/06/02/Aluehallinto kansanvaltaiseksi/2014117444258/67

Suomen perustuslaki kirjoitti:

Neljän puoluejohtajan "sote-sopu", ei ole Suomen perustuslaki.

Eikä pääministeri Stubbin (kok.) hallitusohjelma ole Suomen perustuslaki.

– Orpon sote-isäntäkunnat vaihdettiin mammuttimaisiin, viiteen sote-yhtymävaltuustoon.

Viiden sote-järjestäjän mallissa järjestämisen ja palvelutuotannon eriyttämisestä seuraa perustuslakiongelmainen järjestämisen ja rahoituksen eriyttäminen.

Vrt. vastaaviin perustuslaillisiin ongelmakohtiin kaatunut Orpon sote, vaikka tulokulma oli hiukan erilainen.

KUNTALEHTI VERKOSSA 13.5.2014

Sillanaukee: Sote-uudistus valmistuu lausunnolle kesäkuussa

Perustuslakiasiantuntija, professori Kaarlo Tuori viiden sote-järjestäjän lakiesityksestä:

"[Viiden sote-järjestäjän mallissa, jossa järjestäminen ja palvelutuotanto on eriytetty] Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä."

A) PERUSTUSLAILLISET MAAKUNNALLISET SOTE-VALTUUSTOT

Rahoitusvastuuta ja järjestämisvastuuta ei ole eriytetty kuntien päätösvallan ulkopuolelle.

Kainuun mallin yhteydessä eduskunnan perustuslakivaliokunta on vahvistanut Kainuun maakunnan soten.

Sen jälkeen VAPAAEHTOISESTI on syntynyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan vahvistamalla mallilla Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote.

Lisäksi monissa maakunnissa on jo vireillä maakunnallinen sote, mihin eduskunnan perustuslakivaliokunnan vahvistama Kainuun sote kannustaa. Tätä puoluejohtajat tai Stubbin hallitus eivät voi estää.

Eksotessa sote-integraation perustuslaillinen järjestäminen seuraa kuntien päätösvaltaa Eksote-valtuustossa Eksoten budjetista sekä oman kunnan budjetista.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymässä Eksotessa maakunnan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kuntien edustajilla on äänivaltaa.

Perustuslaki – eikä opposition ja hallituksen puoluejohtajat, Stubbin hallitus – ei ole este perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten, historiallisten maakuntien kuntien, perustaa maakunnallisia sosiaali- ja terveyspiirejä sote-integraation rahoittaja-järjestäjiksi.

Kaikki muut puoluejohtajien ja ministerien esitykset, näyttävän olevan järjestään perustuslakiongelmaisia.

B) PERUSTUSLAKIONGELMAINEN VIIDEN SOTE-JÄRJESTÄJÄN LAKIESITYKSEN MAMMUTTIMAISET YHTYMÄVALTUUSTOT

Viiden sote-järjestäjän lakiesityksessä Etelä-Karjalan maakunnan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kunnilla, ei ole niille kuuluvaa perustuslaillista asemaa soten rahoittajina ja järjestäjinä, kuten ei olisi ollut soten isäntäkuntiin perustuvassa lakiesityksessä, joka kulki nimellä Orpon sote.

LUE

Etelä-Saimaa 2.6.2014:

Aluehallinto kansanvaltaiseksi, maakuntajohtaja Matti Viialainen

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Kolumnit/2014/06/02/Aluehallinto kansanvaltaiseksi/2014117444258/67

Lue lisää

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen

"Kauas karkaisi myös päätösvalta.

Etelä-Suomen 1,9 miljoonan asukkaan kuntayhtymässä 132 000 asukkaan maakunnalla olisi paikoista vajaan seitsemän prosentin osuus, eli 1-2 hallituspaikkaa. Jokainen ymmärtää mitä tämä tarkoittaa, kun palveluja joudutaan keskittämään tai karsimaan."

"Sotessa muhii myös aikamoinen demokratiavaje, sillä puolet Suomen julkisesta rahasta ja henkilökunnasta olisi suoran kansanvallan ulottumattomissa, kun ”järjestämisvastuu” eli rahat ja valta siirretään kunnilta viidelle jättikuntayhtymälle."

HUS-ERVA-ALUEEN VÄKILUKU KASVAA:

Päijät-Hämeen asukasluku on 202 000 henkilöä.

HUS-erva-alueen väkiluku olisi noin 2,1 miljoonaa, ja pääkaupunkiseudun asukasluku kasvaa hillittömästi.

Suomen asukasluku on 5,4 miljoonaa, josta HUS-erva-alueen väkiluku lähestyy 40 prosenttia.

ETELÄ-SUOMEN SANOMAT 20.8.2014

Päijät-Hämeellä nyt valinnan paikka, Helsinki vai Tampere?

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/08/20/paijat-hameella-nyt-valinnan-paikka-helsinki-vai-tampere

"Julkisuudessa on esitetty epäilyjä siitä, että asukasluvultaan Uudenmaan sote-alueen suuri koko olisi estämässä Päijät-Hämeen siirron. Varhila torjuu tämän väitteen.

- Iso koko ei voi olla tämä kriteeri." Ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.


PERUSTUSLAKIASIANTUNTIJAT OVAT SAMAA MIELTÄ VIIALAISEN KANSSA, ERIMIELTÄ VARHILAN MIELIPITEESTÄ:

KUNTALEHTI VERKOSSA 13.5.2014

Sillanaukee: Sote-uudistus valmistuu lausunnolle kesäkuussa

Perustuslakiasiantuntija, professori Kaarlo Tuori viiden sote-järjestäjän lakiesityksestä:

"[Viiden sote-järjestäjän mallissa, jossa järjestäminen ja palvelutuotanto on eriytetty] Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä."

Suomen perustuslaki kirjoitti:

Neljän puoluejohtajan "sote-sopu", ei ole Suomen perustuslaki.

Eikä pääministeri Stubbin (kok.) hallitusohjelma ole Suomen perustuslaki.

– Orpon sote-isäntäkunnat vaihdettiin mammuttimaisiin, viiteen sote-yhtymävaltuustoon.

Viiden sote-järjestäjän mallissa järjestämisen ja palvelutuotannon eriyttämisestä seuraa perustuslakiongelmainen järjestämisen ja rahoituksen eriyttäminen.

Vrt. vastaaviin perustuslaillisiin ongelmakohtiin kaatunut Orpon sote, vaikka tulokulma oli hiukan erilainen.

KUNTALEHTI VERKOSSA 13.5.2014

Sillanaukee: Sote-uudistus valmistuu lausunnolle kesäkuussa

Perustuslakiasiantuntija, professori Kaarlo Tuori viiden sote-järjestäjän lakiesityksestä:

"[Viiden sote-järjestäjän mallissa, jossa järjestäminen ja palvelutuotanto on eriytetty] Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä."

A) PERUSTUSLAILLISET MAAKUNNALLISET SOTE-VALTUUSTOT

Rahoitusvastuuta ja järjestämisvastuuta ei ole eriytetty kuntien päätösvallan ulkopuolelle.

Kainuun mallin yhteydessä eduskunnan perustuslakivaliokunta on vahvistanut Kainuun maakunnan soten.

Sen jälkeen VAPAAEHTOISESTI on syntynyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan vahvistamalla mallilla Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote.

Lisäksi monissa maakunnissa on jo vireillä maakunnallinen sote, mihin eduskunnan perustuslakivaliokunnan vahvistama Kainuun sote kannustaa. Tätä puoluejohtajat tai Stubbin hallitus eivät voi estää.

Eksotessa sote-integraation perustuslaillinen järjestäminen seuraa kuntien päätösvaltaa Eksote-valtuustossa Eksoten budjetista sekä oman kunnan budjetista.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymässä Eksotessa maakunnan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kuntien edustajilla on äänivaltaa.

Perustuslaki – eikä opposition ja hallituksen puoluejohtajat, Stubbin hallitus – ei ole este perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten, historiallisten maakuntien kuntien, perustaa maakunnallisia sosiaali- ja terveyspiirejä sote-integraation rahoittaja-järjestäjiksi.

Kaikki muut puoluejohtajien ja ministerien esitykset, näyttävän olevan järjestään perustuslakiongelmaisia.

B) PERUSTUSLAKIONGELMAINEN VIIDEN SOTE-JÄRJESTÄJÄN LAKIESITYKSEN MAMMUTTIMAISET YHTYMÄVALTUUSTOT

Viiden sote-järjestäjän lakiesityksessä Etelä-Karjalan maakunnan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kunnilla, ei ole niille kuuluvaa perustuslaillista asemaa soten rahoittajina ja järjestäjinä, kuten ei olisi ollut soten isäntäkuntiin perustuvassa lakiesityksessä, joka kulki nimellä Orpon sote.

LUE

Etelä-Saimaa 2.6.2014:

Aluehallinto kansanvaltaiseksi, maakuntajohtaja Matti Viialainen

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Kolumnit/2014/06/02/Aluehallinto kansanvaltaiseksi/2014117444258/67

Lue lisää

KUNTA-TV 19.8.2014

http://www.kunta.tv/web/guest/home

Lainaus alkaa

Isot perustuslakiongelmat ovat ratkaisematta

Sote-lakiluonnos sisältää kuntien itsehallinnon kannalta suuria ongelmia, kuvaa johtava lakimies Juha Myllymäki Kuntaliitosta. – Voiko sote-alue päättää kunnan tehtävistä hallinnollisella päätöksellä yli perustuslain, hän kuvaa. Toinen iso ongelma liittyy hänen mukaansa rahoituksen ja kuntien päätösvallan suhteeseen. – Kun iso kuntayhtymä päättää, mitä tuotetaan ja mitä niistä maksetaan ja rahoitusvastuu kuitenkin on kunnalla, silloinhan iso sote-alue käytännössä käyttää tähän saakka kunnalle kuulunutta taloudellista valtaa.

Päiväys: 19.08.2014

Lainaus loppu


KUNTALEHTI 21.8.2014

http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2014/Sivut/Sote-luonnos-perustuslaki.aspx

Lainaus alkaa

Kunta.tv: Sote-luonnoksessa vielä perustuslaillisia ongelmia

Lausuntokierroksella olevassa sote-lakiluonnoksessa on selviä perustuslaillisia ongelmia, katsoo Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki Kunta.tv:n haastattelussa.

Kuntien tehtävistä säädetään perustuslain 121 pykälän mukaan lailla. Sote-mallissa tehtäisiin kuntia sitovia hallinnollisia päätöksiä, mikä olisi vastoin perustuslain määräystä, Myllymäki katsoo.

Toiseksi ongelmaksi hän näkee rahoituksen. Siinä sote-alue käyttää taloudellista valtaa, joka koskee kuntien taloutta.

Tässä vaiheessa hänen mielestään on olennaista, että nämä ongelmat tiedostetaan. Ratkaisuja on sitten haettava jatkovalmistelussa.

Hänen mielestään on tärkeää, että kunnat lausuntoja antaessaan ottavat huomioon, että kuntien ja sote-alueitten välillä voi olla jännite.

Myllymäki katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön ja valtioneuvoston täytyy etsiä näin ongelmiin ratkaisut lausuntokierroksen jälkeen.

Hän arvelee, että asiassa tulee vaikeuksia, jos tähänastisista poliittisista ratkaisuista pidetään tiukasti kiinni.

Myllymäki myöntää, että perustuslain pykälä rajoittaa huomattavasti toimintamahdollisuuksia.

Silti kunnallisesta itsehallinnosta täytyy hänen mielestään pitää kiinni.

Kunta.tv
Eero Karisto | 21.8.2014 12:00

Lainaus loppu

Suomen perustuslaki kirjoitti:

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen

"Kauas karkaisi myös päätösvalta.

Etelä-Suomen 1,9 miljoonan asukkaan kuntayhtymässä 132 000 asukkaan maakunnalla olisi paikoista vajaan seitsemän prosentin osuus, eli 1-2 hallituspaikkaa. Jokainen ymmärtää mitä tämä tarkoittaa, kun palveluja joudutaan keskittämään tai karsimaan."

"Sotessa muhii myös aikamoinen demokratiavaje, sillä puolet Suomen julkisesta rahasta ja henkilökunnasta olisi suoran kansanvallan ulottumattomissa, kun ”järjestämisvastuu” eli rahat ja valta siirretään kunnilta viidelle jättikuntayhtymälle."

HUS-ERVA-ALUEEN VÄKILUKU KASVAA:

Päijät-Hämeen asukasluku on 202 000 henkilöä.

HUS-erva-alueen väkiluku olisi noin 2,1 miljoonaa, ja pääkaupunkiseudun asukasluku kasvaa hillittömästi.

Suomen asukasluku on 5,4 miljoonaa, josta HUS-erva-alueen väkiluku lähestyy 40 prosenttia.

ETELÄ-SUOMEN SANOMAT 20.8.2014

Päijät-Hämeellä nyt valinnan paikka, Helsinki vai Tampere?

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/08/20/paijat-hameella-nyt-valinnan-paikka-helsinki-vai-tampere

"Julkisuudessa on esitetty epäilyjä siitä, että asukasluvultaan Uudenmaan sote-alueen suuri koko olisi estämässä Päijät-Hämeen siirron. Varhila torjuu tämän väitteen.

- Iso koko ei voi olla tämä kriteeri." Ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.


PERUSTUSLAKIASIANTUNTIJAT OVAT SAMAA MIELTÄ VIIALAISEN KANSSA, ERIMIELTÄ VARHILAN MIELIPITEESTÄ:

KUNTALEHTI VERKOSSA 13.5.2014

Sillanaukee: Sote-uudistus valmistuu lausunnolle kesäkuussa

Perustuslakiasiantuntija, professori Kaarlo Tuori viiden sote-järjestäjän lakiesityksestä:

"[Viiden sote-järjestäjän mallissa, jossa järjestäminen ja palvelutuotanto on eriytetty] Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä."

Lue lisää

MAASEUDUN TULEVAISUUS 31.8.2014

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/heinäluoma-haluaa-kunnon-kuntakeskustelun-1.69174

Lue kokonaan linkistä. Lyhyt lainaus:

"Soteuudistus, metropoliratkaisu ja säästötalkoot uhkaavat muuttaa kuin varkain kuntien asemaa ja itsehallintoa suomalaisessa kansanvallassa, arvioi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.)."

Perustuslaki 121 § kirjoitti:

MAASEUDUN TULEVAISUUS 31.8.2014

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/heinäluoma-haluaa-kunnon-kuntakeskustelun-1.69174

Lue kokonaan linkistä. Lyhyt lainaus:

"Soteuudistus, metropoliratkaisu ja säästötalkoot uhkaavat muuttaa kuin varkain kuntien asemaa ja itsehallintoa suomalaisessa kansanvallassa, arvioi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.)."

Lue lisää

MAASEUDUN TULEVAISUUS 3.9.2014

Sote-uudistus törmää taas perustuslakiin

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/sote-uudistus-törmää-taas-perustuslakiin-1.69339

Lue kokonaan linkistä. Lyhyt lainaus:

"Sama perustuslakiongelma koski aiemmin ehdotettua isäntäkunta-mallia." [Orpon (kok.) sote]

Perustuslaki 121 § kirjoitti:

MAASEUDUN TULEVAISUUS 3.9.2014

Sote-uudistus törmää taas perustuslakiin

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/sote-uudistus-törmää-taas-perustuslakiin-1.69339

Lue kokonaan linkistä. Lyhyt lainaus:

"Sama perustuslakiongelma koski aiemmin ehdotettua isäntäkunta-mallia." [Orpon (kok.) sote]

Lue lisää

Rautalampi

http://www.rautalampi.fi/node/1781

Kritiikkiä Sote- ja kuntalaista

"Nimetessään kunnan edustajat maakunnalliseen Sote-lakia ja sote-palvelujen järjestämistä koskevaan neuvotteluun, Rautalammin kunnanhallitus kritisoi voimakkaasti tulevia muutoksia.

Kunnanhallituksen mielestä Sote-lain lisäksi myös tuleva kuntalaki ja 2. asteen koulutusta koskeva laki murtavat perustuslaissa kunnille taattua itsehallintoa ja autonomiaa ja johtavat perustuslain näkökulmasta valtion ja kuntien välisen suhteen uudelle perustalle.

Kunnanhallitus suhtautuu epäileväisesti myös siihen, että uudistukset takaisivat perustuslain edellyttämällä tavalla peruspalveluiden saatavuutta kansalaisille maan eri osissa, koska esimerkiksi sote-alueet, joille jää palvelujen järjestämisvastuu, vievät kunnilta mahdollisuuden päättää niistä. Näitä palveluja ovat mm.yliopistollinen sairaanhoito, erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito, sosiaalitoimi, omaishoito, palveluasuminen ja vanhustenhoito, mutta jättävät kunnille vain rahoitusvastuun, jota sote-alue voi vieläpä säännöstellä. -jh"

Perustuslaki 121 § kirjoitti:

MAASEUDUN TULEVAISUUS 3.9.2014

Sote-uudistus törmää taas perustuslakiin

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/sote-uudistus-törmää-taas-perustuslakiin-1.69339

Lue kokonaan linkistä. Lyhyt lainaus:

"Sama perustuslakiongelma koski aiemmin ehdotettua isäntäkunta-mallia." [Orpon (kok.) sote]

Lue lisää

Pargas Parainen

3.9.2014 Kaupunginjohtajan blogi

Paikallisdemokratian raunioilla

http://www.parainen.fi/web/delta_och_paverka/blogg/stadsdirektorens_blogg/i_ruinerna_av_lokaldemokratin/fi_FI/i_ruinerna_av_lokaldemokratin/

Perustuslaki 121 § kirjoitti:

MAASEUDUN TULEVAISUUS 3.9.2014

Sote-uudistus törmää taas perustuslakiin

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/sote-uudistus-törmää-taas-perustuslakiin-1.69339

Lue kokonaan linkistä. Lyhyt lainaus:

"Sama perustuslakiongelma koski aiemmin ehdotettua isäntäkunta-mallia." [Orpon (kok.) sote]

Lue lisää

Pohjalainen 17.9.2014

www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/kaskinen-perustuslain-vastainen-sote-lakiesitys-hylattava-1.1685483

Kaskinen: Perustuslain vastainen sote-lakiesitys hylättävä

"Kaskisten kaupunginhallituksen mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotus on perustuslain vastainen eikä sitä voida hyväksyä.

Tiistaina kokoontunut kaupunginhallitus esittää jyrkkäsanaista lausuntoaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Kaupunginhallituksen mielestä lakiluonnosta on muutettava perustuslain mukaiseksi.

– Jokaisella kunnalla tulee jatkossakin olla oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen järjestämiseen, lausunnossa vaaditaan.

Lappeenrannan tilakeskuksen toimintaa, lasten kustannuksella.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12515579#comment-70405031

Pelkkää salailua

Suomen perustuslaki kirjoitti:

KUNTA-TV 19.8.2014

http://www.kunta.tv/web/guest/home

Lainaus alkaa

Isot perustuslakiongelmat ovat ratkaisematta

Sote-lakiluonnos sisältää kuntien itsehallinnon kannalta suuria ongelmia, kuvaa johtava lakimies Juha Myllymäki Kuntaliitosta. – Voiko sote-alue päättää kunnan tehtävistä hallinnollisella päätöksellä yli perustuslain, hän kuvaa. Toinen iso ongelma liittyy hänen mukaansa rahoituksen ja kuntien päätösvallan suhteeseen. – Kun iso kuntayhtymä päättää, mitä tuotetaan ja mitä niistä maksetaan ja rahoitusvastuu kuitenkin on kunnalla, silloinhan iso sote-alue käytännössä käyttää tähän saakka kunnalle kuulunutta taloudellista valtaa.

Päiväys: 19.08.2014

Lainaus loppu


KUNTALEHTI 21.8.2014

http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2014/Sivut/Sote-luonnos-perustuslaki.aspx

Lainaus alkaa

Kunta.tv: Sote-luonnoksessa vielä perustuslaillisia ongelmia

Lausuntokierroksella olevassa sote-lakiluonnoksessa on selviä perustuslaillisia ongelmia, katsoo Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki Kunta.tv:n haastattelussa.

Kuntien tehtävistä säädetään perustuslain 121 pykälän mukaan lailla. Sote-mallissa tehtäisiin kuntia sitovia hallinnollisia päätöksiä, mikä olisi vastoin perustuslain määräystä, Myllymäki katsoo.

Toiseksi ongelmaksi hän näkee rahoituksen. Siinä sote-alue käyttää taloudellista valtaa, joka koskee kuntien taloutta.

Tässä vaiheessa hänen mielestään on olennaista, että nämä ongelmat tiedostetaan. Ratkaisuja on sitten haettava jatkovalmistelussa.

Hänen mielestään on tärkeää, että kunnat lausuntoja antaessaan ottavat huomioon, että kuntien ja sote-alueitten välillä voi olla jännite.

Myllymäki katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön ja valtioneuvoston täytyy etsiä näin ongelmiin ratkaisut lausuntokierroksen jälkeen.

Hän arvelee, että asiassa tulee vaikeuksia, jos tähänastisista poliittisista ratkaisuista pidetään tiukasti kiinni.

Myllymäki myöntää, että perustuslain pykälä rajoittaa huomattavasti toimintamahdollisuuksia.

Silti kunnallisesta itsehallinnosta täytyy hänen mielestään pitää kiinni.

Kunta.tv
Eero Karisto | 21.8.2014 12:00

Lainaus loppu

Lue lisää

Kuntalehti 14.10.2014

Oikeusministeriöltä kylmää kyytiä sote-uudistukselle

http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/oikeusministeriolta-kylmaa-kyytia-sote-uudistukselle/

Tutustu oikeusministeriön koko lausuntoon täällä

http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/19839/229120_Oikeusministeriö.pdf

Maaseudun Tulevaisuus 12.1.2015

Google: Maaseudun Tulevaisuus Tutkijat: Sotessa voidaan säästää 1,8-2,6 miljardia euroa

Lainaus alkaa:

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten toimintamallin käyttöönotto koko maassa merkitsisi noin 2,6 miljardin euron eli 12 prosentin säästöä.

Lainaus loppu

Lue kokonaan linkistä

Vuonna 2010 perustettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on sekä perustuslain 19 §:n että 121 §:n mukainen.

Eksote-valtuuston jäsenkunnat, joilla on itsehallinto: PL 121 §:

1) Järjestämispäätökset.

2) Tuotantopäätökset.

3) Budjetti- ja rahoituspäätökset.

Näillä perustuslain 121 §:n mukaisilla oikeuksilla ja kuntien motivaatiolla Etelä-Karjalan kunnat voivat vaikuttaa siihen, että kuntaveroprosenttien nousua voidaan hillitä.

Sekä Stubbin (kok.) hallituksen soten järjestämislakiesityksellä että sairastavuudella ja ikärakenteella painotetun kapitaation (asukasluku) mallin mukaisilla Etelä-Karjalan kuntien maksuosuuksilla tuhotaan Etelä-Karjalan kuntien motivaatio ja PL 121 §.

Motivaation tuhoaminen valtiovallan toimesta pilaa saavutettavat 2,6 miljardin euron säästöt, mitkä olisi saavutettavissa, mikäli kaikissa 20 sairaanhoitopiirissä toteutuu perustuslain 121 §.

Perustuslakivaliokunnan on vaikea poistaa Eksoten valtuuston jäsenkunnilta ja itsehallinnollisilta asukkailta kuuluvaa perustuslain 19 :n ja 121 §:n mukaista demokraattista tehtävää.

Perustuslaki 121 § tuntee perustuslakiasiantuntijoiden mukaan sekä kuntien että maakuntien itsehallinnon.

Perustuslaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Maaseudun Tulevaisuus 12.1.2015

Google: Maaseudun Tulevaisuus Tutkijat: Sotessa voidaan säästää 1,8-2,6 miljardia euroa

Lainaus alkaa:

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten toimintamallin käyttöönotto koko maassa merkitsisi noin 2,6 miljardin euron eli 12 prosentin säästöä.

Lainaus loppu

Lue kokonaan linkistä

Vuonna 2010 perustettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on sekä perustuslain 19 §:n että 121 §:n mukainen.

Eksote-valtuuston jäsenkunnat, joilla on itsehallinto: PL 121 §:

1) Järjestämispäätökset.

2) Tuotantopäätökset.

3) Budjetti- ja rahoituspäätökset.

Näillä perustuslain 121 §:n mukaisilla oikeuksilla ja kuntien motivaatiolla Etelä-Karjalan kunnat voivat vaikuttaa siihen, että kuntaveroprosenttien nousua voidaan hillitä.

Sekä Stubbin (kok.) hallituksen soten järjestämislakiesityksellä että sairastavuudella ja ikärakenteella painotetun kapitaation (asukasluku) mallin mukaisilla Etelä-Karjalan kuntien maksuosuuksilla tuhotaan Etelä-Karjalan kuntien motivaatio ja PL 121 §.

Motivaation tuhoaminen valtiovallan toimesta pilaa saavutettavat 2,6 miljardin euron säästöt, mitkä olisi saavutettavissa, mikäli kaikissa 20 sairaanhoitopiirissä toteutuu perustuslain 121 §.

Perustuslakivaliokunnan on vaikea poistaa Eksoten valtuuston jäsenkunnilta ja itsehallinnollisilta asukkailta kuuluvaa perustuslain 19 :n ja 121 §:n mukaista demokraattista tehtävää.

Perustuslaki 121 § tuntee perustuslakiasiantuntijoiden mukaan sekä kuntien että maakuntien itsehallinnon.

Perustuslaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Jokaisella kunnalla Etelä-Karjalassakin on kuntarakenneuudistyuksessa selvitysvelvollisuus, mahdollisesta kuntaliitoksesta päättää jokainen kunta viime kädessä itse.

Ollako vai eikö olla kirjoitti:

Jokaisella kunnalla Etelä-Karjalassakin on kuntarakenneuudistyuksessa selvitysvelvollisuus, mahdollisesta kuntaliitoksesta päättää jokainen kunta viime kädessä itse.

Vapaaehtoinen pakko.

Jos Etelä-Karjala olisi yksi kunta niin siitä vasta tulisi lisää kustannuksia.

Kuntatalouden tutkijat ja hallinnon asiantuntijat sanoivat jo heti Kataisen hallituksen hallitusohjelman tultua julki, että suurkunnilla ei saavuteta säästöä edes 5 vuoden irtisanomissuojan jälkeen.

Pikemmin päinvastoin, kun hallintoyksikön koko kasvaa niin tietyn rajan jälkeen hallinto tulee raskaammaksi ja monikerroksiseksi. Apulaiskaupunginjohtajia ja niiden sihteereitä tarvitaan lisää hoitamaan kaukaisten taajamien asioita.

Johtajilla pitää olla realiteetit selvillä. Nyt Etelä-Saimaata lukiessa näyttää, että puhuvat täysin puuta-heinää. Pelkkää suurkuntapolitikointia Imatran ja Lappeenrannan kaupunginjohtajilta.

Suurkunta ei ole ratkaisu mihinkään, vain ongelmat kasvavat.

Eksoten lakisääteisten palvelujen rahoitus ja järjestäminen ei varmasti tule sillä halvemmaksi, että muodostetaan suurkuntia Etelä-Karjalassa, eikä muissa Suomen maakunnissa.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan aina saman verran henkilökuntaa, jos palvelujen taso ja laatu pidetään samana.

Lakisääteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on oikeus kaikilla Etelä-Karjalan asukkailla.

Suurkunta ei säästä kirjoitti:

Jos Etelä-Karjala olisi yksi kunta niin siitä vasta tulisi lisää kustannuksia.

Kuntatalouden tutkijat ja hallinnon asiantuntijat sanoivat jo heti Kataisen hallituksen hallitusohjelman tultua julki, että suurkunnilla ei saavuteta säästöä edes 5 vuoden irtisanomissuojan jälkeen.

Pikemmin päinvastoin, kun hallintoyksikön koko kasvaa niin tietyn rajan jälkeen hallinto tulee raskaammaksi ja monikerroksiseksi. Apulaiskaupunginjohtajia ja niiden sihteereitä tarvitaan lisää hoitamaan kaukaisten taajamien asioita.

Johtajilla pitää olla realiteetit selvillä. Nyt Etelä-Saimaata lukiessa näyttää, että puhuvat täysin puuta-heinää. Pelkkää suurkuntapolitikointia Imatran ja Lappeenrannan kaupunginjohtajilta.

Suurkunta ei ole ratkaisu mihinkään, vain ongelmat kasvavat.

Eksoten lakisääteisten palvelujen rahoitus ja järjestäminen ei varmasti tule sillä halvemmaksi, että muodostetaan suurkuntia Etelä-Karjalassa, eikä muissa Suomen maakunnissa.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan aina saman verran henkilökuntaa, jos palvelujen taso ja laatu pidetään samana.

Lakisääteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on oikeus kaikilla Etelä-Karjalan asukkailla.

Lue lisää

"Pelkkää suurkuntapolitikointia Imatran ja Lappeenrannan kaupunginjohtajilta."

Ainakaan Imatralla ei aktiivisesti ajeta suurkunta-asiaa; Imatra on varsin sopivan kokoinen ja toimiva kaupunki nykyisellään eikä se mitään saavuta jos siihen liittyy uusia alueita. Realiteetit kuitenkin otetaan huomioon ja valtiotasollahan näitä suurkuntia painostetaan muodostamaan. Imatran linja on sellainen että jos muut kunnat haluavat kuntaliitoksista neuvotella, niin neuvotteluja käydään mutta itse ei olla liitoksia muille ehdottelemassa.

Suurkunta ei säästä kirjoitti:

Jos Etelä-Karjala olisi yksi kunta niin siitä vasta tulisi lisää kustannuksia.

Kuntatalouden tutkijat ja hallinnon asiantuntijat sanoivat jo heti Kataisen hallituksen hallitusohjelman tultua julki, että suurkunnilla ei saavuteta säästöä edes 5 vuoden irtisanomissuojan jälkeen.

Pikemmin päinvastoin, kun hallintoyksikön koko kasvaa niin tietyn rajan jälkeen hallinto tulee raskaammaksi ja monikerroksiseksi. Apulaiskaupunginjohtajia ja niiden sihteereitä tarvitaan lisää hoitamaan kaukaisten taajamien asioita.

Johtajilla pitää olla realiteetit selvillä. Nyt Etelä-Saimaata lukiessa näyttää, että puhuvat täysin puuta-heinää. Pelkkää suurkuntapolitikointia Imatran ja Lappeenrannan kaupunginjohtajilta.

Suurkunta ei ole ratkaisu mihinkään, vain ongelmat kasvavat.

Eksoten lakisääteisten palvelujen rahoitus ja järjestäminen ei varmasti tule sillä halvemmaksi, että muodostetaan suurkuntia Etelä-Karjalassa, eikä muissa Suomen maakunnissa.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan aina saman verran henkilökuntaa, jos palvelujen taso ja laatu pidetään samana.

Lakisääteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on oikeus kaikilla Etelä-Karjalan asukkailla.

Lue lisää

Suurkunta ei säästä -kirjoitus on täyttä totta, mutta tosiasioilla ei ole mitään tekemistä kuntauudistuksen kanssa vrt. haja-asutusalueiden jätevesiasetus.

Ollako vai eikö olla kirjoitti:

Jokaisella kunnalla Etelä-Karjalassakin on kuntarakenneuudistyuksessa selvitysvelvollisuus, mahdollisesta kuntaliitoksesta päättää jokainen kunta viime kädessä itse.

"Ollako vai eikö olla":

"Jokaisella kunnalla Etelä-Karjalassakin on kuntarakenneuudistuksessa selvitysvelvollisuus, mahdollisesta kuntaliitoksesta päättää jokainen kunta viime kädessä itse."

SDP pelaa kaksinaamaista peliä yrittäen näyttää puhtaalta pulmuselta.

Miksi SDP on Kataisen hallituksessa, jonka "kärkihanke" on muodostaa Suomeen suurkunnat, joita olisi vain 70-100?

Valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja, Jutta Urpilainen leikkaa kunnilta valtionosuuksia tällä eduskuntakaudella 3,4 miljardia euroa:

JUTTA URPILAINEN JA SDP PAKOTTAA KUNNAT PAKKOSELVITYKSIIN JA SUURKUNTAPAKKOLIITOKSIIN

SDP lähtee siitä, että asiat ovat niin vaikeita, että heidän äänestäjäkunta ei niitä ymmärrä. Tämä näkyy kaikessa toiminnassa, mutta myös jo Suomessa tehdyissä kuntaliitoksissa, joissa SDP ei kunnioita äänestäjien enemmistön mielipidettä.

"Ollako vai eikö olla":

"Jokaisella kunnalla Etelä-Karjalassakin on kuntarakenneuudistuksessa selvitysvelvollisuus, mahdollisesta kuntaliitoksesta päättää jokainen kunta viime kädessä itse."

Kaupunginjohtajat pelaavat oman edustamansa puolueensa suurkuntalinjan mukaisesti Eksoten maksuosuuksilla sekä jättäytymällä Eksoten täysjäsenyyden ulkopuolelle.

Tällä poliittisella kiristämisellä SDP ja suurten kaupunkien kaupunginjohtajat ja kaupunkien valtuustojen enemmistö kiristää kunnat suurkuntaliitokseen.

Yhtäältä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen puhuu, että kaupunginvaltuustot viimekädessä päättävät liitoksista muka "vapaaehtoisesti". Toisaalta kaupunginjohtajat, maakunnan mediamonopoli sekä kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut manipuloivat Etelä-Karjalan asukkaita sillä, että hallituksen ministerit pakottavat pakkoliitoksiin, eikä valtuustoilla ole valinnanvaraa.

Voiko asukkaita ja oman puolueen äänestäjiä höynäyttää vielä pahemmin?

Näistä asioista ei käyty vilkasta keskustelua ennen kuntavaalia, mutta heti viikon kuluttua vaaleista ladataan poliittista potaskaa kuntien asukkaille.

Asiat yritetään saada näyttämään kirjoituksilla ja puheilla joltakin muulta mitä ne oikeasti kulissien takana ovat olleet ja ovat.

Politiikka tekee sokeaksi.

15+4=19 kirjoitti:

"Pelkkää suurkuntapolitikointia Imatran ja Lappeenrannan kaupunginjohtajilta."

Ainakaan Imatralla ei aktiivisesti ajeta suurkunta-asiaa; Imatra on varsin sopivan kokoinen ja toimiva kaupunki nykyisellään eikä se mitään saavuta jos siihen liittyy uusia alueita. Realiteetit kuitenkin otetaan huomioon ja valtiotasollahan näitä suurkuntia painostetaan muodostamaan. Imatran linja on sellainen että jos muut kunnat haluavat kuntaliitoksista neuvotella, niin neuvotteluja käydään mutta itse ei olla liitoksia muille ehdottelemassa.

Lue lisää

Realiteetti on, että kuntaliitoksesta ei synny säästöä, vaan päinvastoin lisää kuluja ja monia muita haittoja.

Imatran asukkaat, Imatra, Imatran kaupungin johto, Imatran kaupunginvaltuusto ovat liemessä, jos suurkuntaliitos tehtäisiin.

Tämä tiedetään etukäteen, mutta silti tietyt muka "johtajat" ajavat suurkuntaa.

Haitoista eivät "johtajat" kerro julkisuudessa. Mistä tällainen sokea vimma viedä asioita huonompaan suuntaan?

Kapulakielellä kirjoitti:

Vapaaehtoinen pakko.

KUNTARAKENNEKIRJA – oikeusoppineet puhuvat

"Tuori, Kaarlo, oikeustieteen tohtori, akatemiaprofessori Helsingin yliopistossa. Hän on perehtynyt erityisesti oikeusteoriaan sekä valtiosääntö-, hallinto-, sosiaali- ja eurooppaoikeuteen."

Kuntarakennekirjan sivulla 117

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf

Kaarlo Tuori:

Lainaus alkaa

Perustuslaki edellyttää, että julkinen valta turvaa sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen.

Perustuslaki ei kuitenkaan edellytä, että tähän pyritään kuntia yhteen liittämällä ja suurkuntamallilla.

Sen sijaan perustuslaki edellyttää, että kuntien itsehallinto taataan asukkaiden itsehallintona ja että julkinen valta – mukaan luettuna kuntauudistuksen valmistelijat ja siitä päättävä eduskunta – edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Siksi perustuslaki edellyttää niin ikään, että perusoikeuksina taattujen palvelujen turvaamiselle etsitään muita vaihtoehtoja kuin suurkunnat ja pakkoliitokset.

Lainaus loppu

Kappale jatkuu, lue loppu edellä mainitusta linkistä

15+4=19 kirjoitti:

"Pelkkää suurkuntapolitikointia Imatran ja Lappeenrannan kaupunginjohtajilta."

Ainakaan Imatralla ei aktiivisesti ajeta suurkunta-asiaa; Imatra on varsin sopivan kokoinen ja toimiva kaupunki nykyisellään eikä se mitään saavuta jos siihen liittyy uusia alueita. Realiteetit kuitenkin otetaan huomioon ja valtiotasollahan näitä suurkuntia painostetaan muodostamaan. Imatran linja on sellainen että jos muut kunnat haluavat kuntaliitoksista neuvotella, niin neuvotteluja käydään mutta itse ei olla liitoksia muille ehdottelemassa.

Lue lisää

YLE Etelä-Karjala 10.1.2013 klo 16:20 | päivitetty 10.1.2013 klo 16:21

Lintunen: Isäntäkunta -malli häämöttää

http://yle.fi/uutiset/lintunen_isantakunta_-malli_haamottaa/6445733

"Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusen mukaan Eksoten omistus muuttuu kuntarakenteen mukana. Jos kuntaliitoksia tulee, kuntayhtymä purkautuu."

"Lintunen pitää selvänä, että tällä kuntarakenteella ei sosiaali- ja terveyspuolen menoja ei pystytä tehokkaasti hallitsemaan.

- Meillä on Lappeenrannan kanssa yhtenäinen näkemys kuntarakenteesta ja sote-palvelujen tulevaisuudesta. Olemme jo antaneet sellaisen lausunnon valtiovallalle, että selvitämme yhdessä sote-palvelujen järjestämistä ja yhtenä vaihtoehtona siinä on isäntäkunta- tai vastuukunta- malli.

Lintusen mukaan pitää ajatella ketkä ovat Eksoten omistajat ja miten kuntayhtymä puretaan, jos kuntarajat muuttuvat."

Kj. Lintusen malli kirjoitti:

YLE Etelä-Karjala 10.1.2013 klo 16:20 | päivitetty 10.1.2013 klo 16:21

Lintunen: Isäntäkunta -malli häämöttää

http://yle.fi/uutiset/lintunen_isantakunta_-malli_haamottaa/6445733

"Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusen mukaan Eksoten omistus muuttuu kuntarakenteen mukana. Jos kuntaliitoksia tulee, kuntayhtymä purkautuu."

"Lintunen pitää selvänä, että tällä kuntarakenteella ei sosiaali- ja terveyspuolen menoja ei pystytä tehokkaasti hallitsemaan.

- Meillä on Lappeenrannan kanssa yhtenäinen näkemys kuntarakenteesta ja sote-palvelujen tulevaisuudesta. Olemme jo antaneet sellaisen lausunnon valtiovallalle, että selvitämme yhdessä sote-palvelujen järjestämistä ja yhtenä vaihtoehtona siinä on isäntäkunta- tai vastuukunta- malli.

Lintusen mukaan pitää ajatella ketkä ovat Eksoten omistajat ja miten kuntayhtymä puretaan, jos kuntarajat muuttuvat."

Lue lisää

Lappeenrannan hallinto on kasvanut yliraskaaksi ja kalliiksi.

Tehottomuus ja kustannukset lisääntyvät laajan alueen, monen kuunnan liitoksissa.

Mitkä ovat kokemukset Kouvolasta, kuka tietää tai haluaa kertoa kuntaliitosten huonoista puolista Etelä-Karjalan asukkaille ja äänestäjille?

Jos Lintunen ja Jarva runnovat ja integroivat Eksoten hallinnon isäntäkunta Lappeenrannalle, niin kaupungin hallinnon tehottomuus ja kustannukset karkaavat korkeuksiin ja nykyinen kehittämisen motivaatio katoaa.

Siitä seuraa, että veloissa jo nyt veloissa rypevän Lappeenrannan talous kriisiytyy entisestään, eikä Lappeenranta kykene vastaamaan edes omasta osuudestaan Etelä-Karjalan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista.

Isäntä-Lappeenrannan orjakunta, Lintusen Imatran asukkaat, ja muut ORJAKUNNAT JOUTUVAT KASVATTAMMAAN MAKSUOSUUKSIAAN ISÄNTÄ-LAPPEENRANNALLE säilyttääkseen nykyiset sote-palvelut ja lähiterveyskeskus- ja muut palvelut.

Monen kunnan liitoksissa pitkä lista asioita nostaa kustanuksia erityisesti 5-10 vuoden aikana. Kaupunginjohtajien kasvanut määrä korotetut palkat jäävät pysyväksi. Tiedetään myös että suuret kaupungit ovat kustannustehottomampia kuin pienet kunnat, joten loppupeleissä ei laajojen alueiden suurkunnissa saavuteta mitään nettohyötyä. Menetykset sen sijaan ovat moninaiset asukkaiden näkökulmasta katsottuna. Oma kunta voi on paras vaihtoehto paikallisten asioiden hoidossa. Oman kunnan säilyminen on mahdollista esimerkiksi Ruotsin mallia koko Suomeen soveltamalla. Silloin ei pääse syntymään kallista suurkuntahallintoa, eikä kuntaliitoksista syntyviä 5-10 vuoden ajaksi kumuloituvia liittymis- eli fuusiokustannuksia.

Lappeenrannalle suositellaan nykyisen pöhötystautisen hallinnon kustannusten keventämistä eläkkeelle siirtymisten yhteydessä, ja enemmän maantieteellisen l a ajuuden kasvattamista kuntaliitoksilla niin, että on kykyä ja halua maksaa kustannustehokkaalle Eksotelle täydet maksuosuudet.

Lintusen Imatra hoitakoon omat asiansa hyvin ja tehokkaasti, eikä kasvata vastuita kuntaliitoksilla, jolloin perusterveydenhoidon ja soten tehottomuus kasvaa maantieteellisen alueen kasvaessa moninkertaiseksi. Näin tultaisiin Eksoten tasolle tai yli sen. Imatralla näyttää olevan vaikeuksia saada jo nyt virkoja täytetyksi. Miksi?

Eksote turvaisi parhaiten taloutensa sekä sosiaali- ja terveyspalvelut Etelä-Karjalan asukkaille YHDENVERTAISESTI JA VAKAASTI RUOTSIN MALLILLA tulevina kymmeninä vuosina huoltosuhteen muuttuessa, nykyisille itsenäisinä pysyville kustannustehokkaille pienille ohuen hallinnon kunnille.

SDP leikasi 3,4 mrd. kirjoitti:

"Ollako vai eikö olla":

"Jokaisella kunnalla Etelä-Karjalassakin on kuntarakenneuudistuksessa selvitysvelvollisuus, mahdollisesta kuntaliitoksesta päättää jokainen kunta viime kädessä itse."

SDP pelaa kaksinaamaista peliä yrittäen näyttää puhtaalta pulmuselta.

Miksi SDP on Kataisen hallituksessa, jonka "kärkihanke" on muodostaa Suomeen suurkunnat, joita olisi vain 70-100?

Valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja, Jutta Urpilainen leikkaa kunnilta valtionosuuksia tällä eduskuntakaudella 3,4 miljardia euroa:

JUTTA URPILAINEN JA SDP PAKOTTAA KUNNAT PAKKOSELVITYKSIIN JA SUURKUNTAPAKKOLIITOKSIIN

SDP lähtee siitä, että asiat ovat niin vaikeita, että heidän äänestäjäkunta ei niitä ymmärrä. Tämä näkyy kaikessa toiminnassa, mutta myös jo Suomessa tehdyissä kuntaliitoksissa, joissa SDP ei kunnioita äänestäjien enemmistön mielipidettä.

"Ollako vai eikö olla":

"Jokaisella kunnalla Etelä-Karjalassakin on kuntarakenneuudistuksessa selvitysvelvollisuus, mahdollisesta kuntaliitoksesta päättää jokainen kunta viime kädessä itse."

Kaupunginjohtajat pelaavat oman edustamansa puolueensa suurkuntalinjan mukaisesti Eksoten maksuosuuksilla sekä jättäytymällä Eksoten täysjäsenyyden ulkopuolelle.

Tällä poliittisella kiristämisellä SDP ja suurten kaupunkien kaupunginjohtajat ja kaupunkien valtuustojen enemmistö kiristää kunnat suurkuntaliitokseen.

Yhtäältä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen puhuu, että kaupunginvaltuustot viimekädessä päättävät liitoksista muka "vapaaehtoisesti". Toisaalta kaupunginjohtajat, maakunnan mediamonopoli sekä kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut manipuloivat Etelä-Karjalan asukkaita sillä, että hallituksen ministerit pakottavat pakkoliitoksiin, eikä valtuustoilla ole valinnanvaraa.

Voiko asukkaita ja oman puolueen äänestäjiä höynäyttää vielä pahemmin?

Näistä asioista ei käyty vilkasta keskustelua ennen kuntavaalia, mutta heti viikon kuluttua vaaleista ladataan poliittista potaskaa kuntien asukkaille.

Asiat yritetään saada näyttämään kirjoituksilla ja puheilla joltakin muulta mitä ne oikeasti kulissien takana ovat olleet ja ovat.

Politiikka tekee sokeaksi.

Lue lisää

Ei ole mitään järkeä Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen pakottaa pieniä kustannustehokkaita kuntia kuntarakennelailla tai valtionosuuksia leikkaamalla suureksi, erittäin laajan maantieteellisen alueen kustannustehottomaksi suurkaupungiksi.

KATAISEN HALLITUS EI HALUA nähdä lainkaan pienten kuntien parempaa taloudenhoitoa ja kustannustehokkuutta verrattuna siihen tilanteeseen, johon hallituksen lainsäädäntö ja valtionosuuksien leikkaukset johtavat.

Valtionosuuksien leikkaukset tulevat lopulta myös suurkaupunkien asukkaiden maksettaviksi erilaisina fuusiokustannuksina.

Pahimmillaan suurkaupunkien asukkaitten palveluja leikataan sen lisäksi että kustannusten nousu johtaa siihen, että suurkuntaliitoksen jälkeen säännön mukaisesti reuna-alueiden palveluja joudutaan leikkaamaan, vaikka ministerit muuta väittävät. Peruspalveluministeri puhuu lähipalveluiden säilyttämisen puolesta. Kataisen hallituksen toimet eivät johda muuhun kuin palveluiden lakkauttamiseen sen seurauksena, että useiden kuntien liitoksessa kustannukset kasvavat. Tässä ja monessa muussa suhteessa Ruotsin malli on parempi.

Ruotsissa jo pelkästään demokratia on monta kertaluokkaa parempi kuin kokoomuksen Jyrki Kataisen ja SDP:n Jutta Urpilaisen kuuden puolueen hallituksen demokratiamalli. Siinä kun edes sosiaali- ja terveysalueiden ohjauksessa ei ole ASUKKAIDEN demokraattisessa vaalissa valitsemaa sote-valtuustoa, kuten on Ruotsissa. Ruotsissa lakisääteisesti ja rahassa mitattuna suurten terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden rahoituspohja on kunnossa KOKO MAASSA systemaattisella tavalla. Kataisen hallituksen kuntarakennelaki sekä sosiaali- ja terveyspalvelulait tulevat olemaan niin sekavia, että niitä joudutaan korjaamaan heti 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Aikaa on silloin kulunut paljon hukkaan, kun eduskuntapuolueet linnoittautuvat omiin asemiinsa.

Täysin selvää on, että valmiiksi tehoton suurkaupunki ei muutu yhtä tehokkaaksi kuin pieni kunta on paikallisten asioiden hoidossa. Päinvastoin usean kustannustehokkaan pienen kunnan liittäminen suureen kustannustehottomaan kaupunkiin, tekee koko laajasta maantieteellisestä alueesta kustannustehottomamman kuin alkutilanne ennen monen kunnan liitosta.

Poliitikot ja ministerit joko eivät ymmärrä tätä asiayhteyttä lainkaan tai sitten he ovat valmiita oman puolueen, jonkin yksittäisen tavoitteen saavuttamiseksi pahentamaan koko Suomen julkisen talouden alijäämää.

Kannattaako Kataisen kuuden puolueen hallituksen ja hallituskoalition puolueiden tavoitella huonolla ja sekavalla lainsäädännöllä surkeaa lopputulosta, johon sitten herätään vasta jälkikäteen joidenkin vuosien kuluttua, kun vahinko on jo tapahtunut: ei ole edes valta-asemassa olevia kokoomusta ja sdp:tä äänestäneiden kuntien ja suurkaupunkien asukkaiden etu.

Poliitikkojen kannattaa harkita tarkkaan mitä lausuvat, ettei harhaanjohtavilla puheilla pahenneta julkisen talouden tilaa. Kataisen hallituksen - erityisesti kokoomuksen ja demarien - "vahva peruskunta" ei ole mikään erinomainen poliittinen linjaus, päinvastoin johtaa erittäin sekavaan tilanteeseen.

Puolueet esittävät usein väittämiä, jotka ovat tosiasioihin nähden päinvastaisia, mikä on vahingollista. Enemmän perusteluja kaupunginjohtajilta ja poliitikoilta, eikä ylimalkaisia harhaanjohtavia heittoja.

KATAISEN HALLITUKSEN PUOLUEET

KOK

SDP

VAS

VIHR

RKP

KD

Kj. Lintusen malli kirjoitti:

YLE Etelä-Karjala 10.1.2013 klo 16:20 | päivitetty 10.1.2013 klo 16:21

Lintunen: Isäntäkunta -malli häämöttää

http://yle.fi/uutiset/lintunen_isantakunta_-malli_haamottaa/6445733

"Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusen mukaan Eksoten omistus muuttuu kuntarakenteen mukana. Jos kuntaliitoksia tulee, kuntayhtymä purkautuu."

"Lintunen pitää selvänä, että tällä kuntarakenteella ei sosiaali- ja terveyspuolen menoja ei pystytä tehokkaasti hallitsemaan.

- Meillä on Lappeenrannan kanssa yhtenäinen näkemys kuntarakenteesta ja sote-palvelujen tulevaisuudesta. Olemme jo antaneet sellaisen lausunnon valtiovallalle, että selvitämme yhdessä sote-palvelujen järjestämistä ja yhtenä vaihtoehtona siinä on isäntäkunta- tai vastuukunta- malli.

Lintusen mukaan pitää ajatella ketkä ovat Eksoten omistajat ja miten kuntayhtymä puretaan, jos kuntarajat muuttuvat."

Lue lisää

Eksote

Eksoten perussopimuksen huonoudet kuntien mielestä:

1) Eksote kehittää toimintaa, budjetoi toiminnan ja järjestää palvelut.

2) Eksoten jäsenkuntien kunnanvaltuustot päättävät Eksotelle menevistä maksuista, jotka perustuvat Eksoten tekemään budjettiin.


Isäntäkunta

Mikä muuttuu, jos Eksoten järjestämät palvelut järjestää isäntäkunta Lappeenranta?

Isäntäkuntamallissa kuntien maksuosuuksien näkökulmasta ei muutu mikään, mikäli isäntäkuntasopimuksessa ehdoksi tulee, että kuntien ÄÄNIVALTA ON ASUKASLUKUJEN SUHTEESSA.

Käytännössä äänivalta palvelujen kehittämisessä, keskittämisessä ja budjetin laatimisessa on silloin isäntäkunta Lappeenrannalla, jolloin tilanne ei ole yhtään parempi kuin nykyisessä Eksoten perussopimuksessa, jossa kunnat eivät voi vaikuttaa asioihin. Itse asiassa tilanne voi olla pahempi kuin nykyisessä Eksotessa.

"Orjakunnat" vain maksavat omista budjeteistaan, mitä "isäntäkunta Lappeenranta" määrää.


Ruotsin malli

Ruotsin mallissa millään kunnalla, suurella Lappeenrannalla tai Imatralla, ei ole määräysvaltaa TOISTEN KUNTIEN BUDJETTIIN, koska koko maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut (sote) budjetoi asukkaitten valitsema sote-valtuusto, jolla on oma kuntaveroprosentti, joka vastaa sote-valtuuston ja sote-hallinnon budjettia.

Kaikilla nykyisillä Etelä-Karjalan kunnilla on omat täysin erilliset paikallisbudjetit, joista ei makseta sote-maksuosuuksia; sote-budjetti ja kuntien budjetit on erotettu budjettipalomuurilla.

Budjettipalomuurin ansiosta suuret Lappeenranta ja Imatra eivät pääse pelaamaan muiden kuntien lähipalveluilla, koska koko maakunnan LAKISÄÄTEISISTÄ SOTE-ASIOISTA vastaava sote-valtuusto ei voi pelata minkään kunnan budjettivarojen kanssa.

– Tietokone laskee valmiiksi sote-valtuuston ja kuntien budjetit, sote-valtuuston asettamasta sote-kunnallisveroprosentista ja kuntien valtuustojen asettamista kunnallisveroprosenteista.

– Sote-budjetti pysyy tasapainossa demokraattisessa ohjauksessa, mikä on merkittävä parannus nykytilanteeseen.


Sote-valtuusto joutuu keskittymään:

1) Hoidon vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen: perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon väliset hoitoketjut, ennaltaehkäisevä työ, kuntoutus.

2) Hoidon vaikuttavuuden ja laadun parantumisesta seuraa kustannustehokkuus eli kustannusten nousunopeuden hillintä. "Laadun tekeminen on ilmaista"


Demokraattisen Etelä-Karjalan sote-valtuuston valintavaihtoehdot:

1) Voidaan menetellä kuten Ruotsissa.

Etelä-Karjalan nykyisten kuntien asukkaat valitsevat alueellisia LAKISÄÄTEISIÄ ASIOITA käsittelevän sote-valtuuston samana vaalipäivänä kuin valitaan Etelä-Karjalan nykyisten kuntien valtuustot.

Ehdotuksia tarvitaan siitä kuinka painotetaan ehdokkaiden asettelu?

Tuleeko sote-valtuuston enemmistöksi Lappeenrannan ydinalueen valtuutetut, vai löydetäänkö alueiden välinen tasapaino.


2) Nykyisten kuntien kunnanvaltuustot valitsevat keskuudestaan edustajat Etelä-Karjalan sote-valtuustoon.

Tarkoitus on, että mikään kunta (Lappeenranta) ei saa määräävää asemaa sote-valtuustossa.

– Ettei synny perussopimukseen valuvikaa: isätäkunta–orjakunnat; master–slave.


On havaittu, että suuri kaupunki haluaa isäntäkuntamallissa määrävän aseman.

Isäntäkuntamalli ei näillä tiedoilla ole ratkaisu mihinkään nykyiseen Eksoteen liittyvään keskeiseen ongelmaan.

Kommentteja, lisätietoja ja parannusehdotuksia?

Isäntä ja orjakunta kirjoitti:

Lappeenrannan hallinto on kasvanut yliraskaaksi ja kalliiksi.

Tehottomuus ja kustannukset lisääntyvät laajan alueen, monen kuunnan liitoksissa.

Mitkä ovat kokemukset Kouvolasta, kuka tietää tai haluaa kertoa kuntaliitosten huonoista puolista Etelä-Karjalan asukkaille ja äänestäjille?

Jos Lintunen ja Jarva runnovat ja integroivat Eksoten hallinnon isäntäkunta Lappeenrannalle, niin kaupungin hallinnon tehottomuus ja kustannukset karkaavat korkeuksiin ja nykyinen kehittämisen motivaatio katoaa.

Siitä seuraa, että veloissa jo nyt veloissa rypevän Lappeenrannan talous kriisiytyy entisestään, eikä Lappeenranta kykene vastaamaan edes omasta osuudestaan Etelä-Karjalan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista.

Isäntä-Lappeenrannan orjakunta, Lintusen Imatran asukkaat, ja muut ORJAKUNNAT JOUTUVAT KASVATTAMMAAN MAKSUOSUUKSIAAN ISÄNTÄ-LAPPEENRANNALLE säilyttääkseen nykyiset sote-palvelut ja lähiterveyskeskus- ja muut palvelut.

Monen kunnan liitoksissa pitkä lista asioita nostaa kustanuksia erityisesti 5-10 vuoden aikana. Kaupunginjohtajien kasvanut määrä korotetut palkat jäävät pysyväksi. Tiedetään myös että suuret kaupungit ovat kustannustehottomampia kuin pienet kunnat, joten loppupeleissä ei laajojen alueiden suurkunnissa saavuteta mitään nettohyötyä. Menetykset sen sijaan ovat moninaiset asukkaiden näkökulmasta katsottuna. Oma kunta voi on paras vaihtoehto paikallisten asioiden hoidossa. Oman kunnan säilyminen on mahdollista esimerkiksi Ruotsin mallia koko Suomeen soveltamalla. Silloin ei pääse syntymään kallista suurkuntahallintoa, eikä kuntaliitoksista syntyviä 5-10 vuoden ajaksi kumuloituvia liittymis- eli fuusiokustannuksia.

Lappeenrannalle suositellaan nykyisen pöhötystautisen hallinnon kustannusten keventämistä eläkkeelle siirtymisten yhteydessä, ja enemmän maantieteellisen l a ajuuden kasvattamista kuntaliitoksilla niin, että on kykyä ja halua maksaa kustannustehokkaalle Eksotelle täydet maksuosuudet.

Lintusen Imatra hoitakoon omat asiansa hyvin ja tehokkaasti, eikä kasvata vastuita kuntaliitoksilla, jolloin perusterveydenhoidon ja soten tehottomuus kasvaa maantieteellisen alueen kasvaessa moninkertaiseksi. Näin tultaisiin Eksoten tasolle tai yli sen. Imatralla näyttää olevan vaikeuksia saada jo nyt virkoja täytetyksi. Miksi?

Eksote turvaisi parhaiten taloutensa sekä sosiaali- ja terveyspalvelut Etelä-Karjalan asukkaille YHDENVERTAISESTI JA VAKAASTI RUOTSIN MALLILLA tulevina kymmeninä vuosina huoltosuhteen muuttuessa, nykyisille itsenäisinä pysyville kustannustehokkaille pienille ohuen hallinnon kunnille.

Lue lisää

Imatran kaupunginjohtaja Lintunen esittää isäntäkunta ja vastuukuntamallia Etelä-Karjalaan.

Isäntäkunta- ja vastuukuntamallit on tyrmätty!

YLE HS: MINISTEREILTÄ TYRMÄYS SOTE-UUDISTUKSELLE

http://yle.fi/uutiset/hs_ministereilta_tyrmays_sote-uudistukselle/6269924

Lainaus alkaa

"Yle Uutiset kertoi torstaina, että kaavaillun uudistuksen toteutuessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaisi tulevaisuudessa nykyisten sairaanhoitopiirien sijaan 20 vastuukunta-aluetta ja viisi erityisvastuualuetta eli "ervaa".

Risikon mukaan suunnitelma poikkeaa hallitusohjelmasta ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän linjauksesta. Samoilla linjoilla on myös Guzenina-Richardson.

- Mallista on käyty keskustelua, ja saamieni lausuntojen perusteella tämä malli ei edistäisi suomalaisen terveydenhuollon rakennetta, vaan voisi aiheuttaa hallaa, Guzenina-Richardson kommentoi HS:lle."

Lainaus loppu


KOKOOMUKSEN SOIAALI- JA TERVEYSMINISTERI PAULA RISIKKO JA SDP:n PERUSPALVELUMINISTERI MARIA GUZENINA-RICHARDSON TYRMÄÄVÄT VIISAASTI ISÄNTÄKUNTAMALLIN JA VASTUUKUNTAMALLIN,

joita Imatran kaupunginjohtaja ja Lappeenrannan kaupunginjohtaja ovat esittäneet valtuustojen poliittisella ohjauksella, vaikka tätä ei ole kerrottu äänestäjille ennen eduskuntavaalia huhtikuussa 2011, eikä ennen kuntavaalia lokakuussa 2012.


NYKYISILLÄ KUNTIEN ASUKKAILLA ON PERUSTUSLAILLINEN ASEMA

Isäntäkuntamalli ja vastuukuntamalli ovat erittäin kyseenalaisia Suomen perustuslain näkökulmasta, koska nykyisten keskisuurten kaupunkien (Imatra) asukkaat menettävät perustuslaillisen asemansa, oman kunnan.

PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN

Suomeen tarvitaan puolueista riippumaton perustuslakituomioistuin
kuntien asukkaitten oikeuksin vuoksi.

SUURTEN KAUPUNKIEN KAUPUNGINJOHTAJAT OPPORTUNISTEJA

Suurten kaupunkien johtajat ja valtuustot eivät näe kansallista etua, eikä Suomen perustuslakia ja nykyisten kuntien asukkaitten perustuslaillista asemaa – vain röyhkeän, itsekkään oman edun.

Suuret kaupungit haluavat pienten verotulot, ja lakkauttavat lähipalvelut. Tästä on paljon esimerkkejä Suomessa.

Suomessa maakuntien suuret kaupungit, kuten Lappeenranta ja Jyväskylä, ajavat itsekkäästi - epävaltiomiesmäisesti - kuntayhtymämuotoisia sote-isäntäkunta-orjakunta-mallia ja sote-vastuukunta-orjakunta-mallia saadakseen määräysvallan pienemmistä kaupungeista, kuten orjaksi alistettavasta Imatrasta - sekä kaikista muista maakunnan orja-kunnista.

– Imatran asukkat eivät varmasti halua Lappeenrannan orjakunnaksi.

Ketkä demokraattisessa vaalissa valitut Imatran kaupunginvaltuuston johtavat SDP:n ja kokoomuksen valtuutetut ja valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat haluavat Lappeenrannasta vastuukunnan tai isäntäkunnan, kun puoluekannasta riippumatta demokraattiset asukkaat ja äänestäjät sitä eivät halua?

Ennen kuntavaaleja kukaan ei halunnut Lappeenrannasta vastuukuntaa tai isäntäkuntaa, koska siitä seuraa lyhyen ajan sisällä, että kokoomus ja SDP runnovat asukkaitten mielipiteestä huolimatta Etelä-Karjalan laajuisen Saimaankaupungin.

Evätkö kaupunginvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajat tai Imatran ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat, kunnioita Etelä-Karjalan nykyisten kuntien asukkaitten perustuslaillista asemaa vaan tulkitsevat Suomen perustuslakia röyhkeästi kuin pirut raamattua?

Lintuselle tyrmäys kirjoitti:

Imatran kaupunginjohtaja Lintunen esittää isäntäkunta ja vastuukuntamallia Etelä-Karjalaan.

Isäntäkunta- ja vastuukuntamallit on tyrmätty!

YLE HS: MINISTEREILTÄ TYRMÄYS SOTE-UUDISTUKSELLE

http://yle.fi/uutiset/hs_ministereilta_tyrmays_sote-uudistukselle/6269924

Lainaus alkaa

"Yle Uutiset kertoi torstaina, että kaavaillun uudistuksen toteutuessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaisi tulevaisuudessa nykyisten sairaanhoitopiirien sijaan 20 vastuukunta-aluetta ja viisi erityisvastuualuetta eli "ervaa".

Risikon mukaan suunnitelma poikkeaa hallitusohjelmasta ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän linjauksesta. Samoilla linjoilla on myös Guzenina-Richardson.

- Mallista on käyty keskustelua, ja saamieni lausuntojen perusteella tämä malli ei edistäisi suomalaisen terveydenhuollon rakennetta, vaan voisi aiheuttaa hallaa, Guzenina-Richardson kommentoi HS:lle."

Lainaus loppu


KOKOOMUKSEN SOIAALI- JA TERVEYSMINISTERI PAULA RISIKKO JA SDP:n PERUSPALVELUMINISTERI MARIA GUZENINA-RICHARDSON TYRMÄÄVÄT VIISAASTI ISÄNTÄKUNTAMALLIN JA VASTUUKUNTAMALLIN,

joita Imatran kaupunginjohtaja ja Lappeenrannan kaupunginjohtaja ovat esittäneet valtuustojen poliittisella ohjauksella, vaikka tätä ei ole kerrottu äänestäjille ennen eduskuntavaalia huhtikuussa 2011, eikä ennen kuntavaalia lokakuussa 2012.


NYKYISILLÄ KUNTIEN ASUKKAILLA ON PERUSTUSLAILLINEN ASEMA

Isäntäkuntamalli ja vastuukuntamalli ovat erittäin kyseenalaisia Suomen perustuslain näkökulmasta, koska nykyisten keskisuurten kaupunkien (Imatra) asukkaat menettävät perustuslaillisen asemansa, oman kunnan.

PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN

Suomeen tarvitaan puolueista riippumaton perustuslakituomioistuin
kuntien asukkaitten oikeuksin vuoksi.

SUURTEN KAUPUNKIEN KAUPUNGINJOHTAJAT OPPORTUNISTEJA

Suurten kaupunkien johtajat ja valtuustot eivät näe kansallista etua, eikä Suomen perustuslakia ja nykyisten kuntien asukkaitten perustuslaillista asemaa – vain röyhkeän, itsekkään oman edun.

Suuret kaupungit haluavat pienten verotulot, ja lakkauttavat lähipalvelut. Tästä on paljon esimerkkejä Suomessa.

Suomessa maakuntien suuret kaupungit, kuten Lappeenranta ja Jyväskylä, ajavat itsekkäästi - epävaltiomiesmäisesti - kuntayhtymämuotoisia sote-isäntäkunta-orjakunta-mallia ja sote-vastuukunta-orjakunta-mallia saadakseen määräysvallan pienemmistä kaupungeista, kuten orjaksi alistettavasta Imatrasta - sekä kaikista muista maakunnan orja-kunnista.

– Imatran asukkat eivät varmasti halua Lappeenrannan orjakunnaksi.

Ketkä demokraattisessa vaalissa valitut Imatran kaupunginvaltuuston johtavat SDP:n ja kokoomuksen valtuutetut ja valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat haluavat Lappeenrannasta vastuukunnan tai isäntäkunnan, kun puoluekannasta riippumatta demokraattiset asukkaat ja äänestäjät sitä eivät halua?

Ennen kuntavaaleja kukaan ei halunnut Lappeenrannasta vastuukuntaa tai isäntäkuntaa, koska siitä seuraa lyhyen ajan sisällä, että kokoomus ja SDP runnovat asukkaitten mielipiteestä huolimatta Etelä-Karjalan laajuisen Saimaankaupungin.

Evätkö kaupunginvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajat tai Imatran ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat, kunnioita Etelä-Karjalan nykyisten kuntien asukkaitten perustuslaillista asemaa vaan tulkitsevat Suomen perustuslakia röyhkeästi kuin pirut raamattua?

Lue lisää

Suomen Kuvalehti 21.2.2013

Peli kovenee: Kuntaministerin Jyväskylä palautti pakkoliitokset keskusteluun

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/peli-kovenee-kuntaministerin-jyvaskyla-palautti-pakkoliitokset-keskusteluun


Kuntien asukkailla on perustuslaillinen asema ja paikallinen itsehallinto.

Suomi on liittynyt valtiosopimuksella ja asetuksella Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaan 1.10.1991.

Vastaavasti esimerkiksi Ruotsi liittyi siihen vuonna 1989.

Näyttää siltä, että Ruotsi noudattaa lakeja ja valtiosopimuksia, mutta Suomessa pääministeri Kataisen (kok.) kuusi hallituspuoluetta eivät noudata. Onko näin?


Onko kommentteja Jyväskylän kaupunginjohtajan ja Kuntaliiton hallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajan Markku Anderssonin kovista otteista ja määräysvallasta muihin Keski-Suomen kuntiin nähden – jopa kaikkia Suomen kuntia ja niiden asukkaita kohtaan?

Onko Markku Anderssonia vastaavia johtajia, kunnanjohtajia tai kaupunginjohtajia Etelä-Karjalassa, jotka kiristävät perustuslaillisen aseman ja paikallisen itsehallinnon omaavia kuntien asukkaita ja kuntia pakkoliitoksiin itse keksimillään menetelmillään?

Kj. Lintusen malli kirjoitti:

YLE Etelä-Karjala 10.1.2013 klo 16:20 | päivitetty 10.1.2013 klo 16:21

Lintunen: Isäntäkunta -malli häämöttää

http://yle.fi/uutiset/lintunen_isantakunta_-malli_haamottaa/6445733

"Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusen mukaan Eksoten omistus muuttuu kuntarakenteen mukana. Jos kuntaliitoksia tulee, kuntayhtymä purkautuu."

"Lintunen pitää selvänä, että tällä kuntarakenteella ei sosiaali- ja terveyspuolen menoja ei pystytä tehokkaasti hallitsemaan.

- Meillä on Lappeenrannan kanssa yhtenäinen näkemys kuntarakenteesta ja sote-palvelujen tulevaisuudesta. Olemme jo antaneet sellaisen lausunnon valtiovallalle, että selvitämme yhdessä sote-palvelujen järjestämistä ja yhtenä vaihtoehtona siinä on isäntäkunta- tai vastuukunta- malli.

Lintusen mukaan pitää ajatella ketkä ovat Eksoten omistajat ja miten kuntayhtymä puretaan, jos kuntarajat muuttuvat."

Lue lisää

Isäntäkunta- ja vastuukuntamalleja pidetään perustuslain ja kuntien asukkaitten paikallisen itsehallinnon sekä lähidemokratian kannalta erittäin arveluttavina, kuten maakunnan puolikkaitten ja maakunnan laajuisia kokoomuksen ja SDP:n "muka peruskuntia".

Maantieteellisesti laajat maakunnat eivät ole peruskuntia, kuten SDP:n ja kokoomuksen ministereiden, kansanedustajien, ja kunnanvaltuutettujen retoriikassa jatkuvasti kuullaan!

– Suomen perustuslaissa on säädetty aidoista asukkaitten peruskunnista ja maakuntaitsehallinnosta.

– Monen kunnan liitoksilla ja varsinkin maantiteellisesti laajoista "kunnista" on todettu olevan haittaa. EVA Analyysi Kuntauudistuksen korjaussarja 18.1.2013.

IMATRAN KAUPUNGINVALTUUSTO, kaupunginhallitus, niiden puheenjohtajisto ja Imatran kaupunginjohtaja ja muut virkamiehet näyttävät toimivan TÄYSIN pPÄÄMINISTERI KATAISEN HALLITUSOHJELMAN KIRJAUKSEN VASTAISESTI.

Näiden tavoitteena on ilmeisesti pakottaa muut kunnat ja Etelä-Karjala yhdeksi kunnaksi!?

Kommentteja.

Onko Imatra määräävässä – hiostavassa ja pakottavassa – asemassa muihin itsehallinnollisiin Etelä-Karjalan pienempiin kuntiin nähden!
.

HELSINGIN SANOMAT 25.8.2012

Välimäen sote-mallille tyrmäys [VASTUUKUNTA- JA ISÄNTÄKUNTAMALLILLE]

http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Välimäen sote-mallille tyrmäys/a1345779721023

"Mo­lem­mat so­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön (STM) mi­nis­te­rit tyr­mä­si­vät kans­lia­pääl­li­kön mal­lin per­jan­tai­na suo­rin sa­noin.

So­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Paula Risikon (kok) mu­kaan Vä­li­mäen mal­li ei nou­da­ta uu­dis­tuk­ses­ta an­net­tu­ja po­liit­ti­sia oh­jei­ta.

"­SE EI OLE SITÄ, MITÄ HALLITUSOHJELMASSA ON KIRJATTU ei­kä si­tä, mi­tä so­siaa­li- ja ter­veys­po­liit­ti­ses­sa mi­nis­te­ri­ryh­mäs­sä on lin­jat­tu."

Myös pe­rus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri Maria Guzenina-Richardson (sd) tei­la­si mal­lin."

.
.
YLE ETELÄ-KARJALA 10.1.2013 klo 16:20 | päivitetty 10.1.2013 klo 16:21

LINTUNEN: ISÄNTÄKUNTA -MALLI HÄÄMÖTTÄÄ

http://yle.fi/uutiset/lintunen_isantakunta_-malli_haamottaa/6445733

.
LINTUNEN

- MEILLÄ ON LAPPEENRANNAN KANSSA YHTENÄINEN NÄKEMYS KUNTARAKENTEESTA JA SOTE-PALVELUJEN TULEVAISUUDESTA

Olemme jo antaneet sellaisen lausunnon valtiovallalle, että selvitämme yhdessä sote-palvelujen järjestämistä ja yhtenä vaihtoehtona siinä on ISÄNTÄKUNTA- TAI VASTUUKUNTA -MALLI.

Kj. Lintusen malli kirjoitti:

YLE Etelä-Karjala 10.1.2013 klo 16:20 | päivitetty 10.1.2013 klo 16:21

Lintunen: Isäntäkunta -malli häämöttää

http://yle.fi/uutiset/lintunen_isantakunta_-malli_haamottaa/6445733

"Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusen mukaan Eksoten omistus muuttuu kuntarakenteen mukana. Jos kuntaliitoksia tulee, kuntayhtymä purkautuu."

"Lintunen pitää selvänä, että tällä kuntarakenteella ei sosiaali- ja terveyspuolen menoja ei pystytä tehokkaasti hallitsemaan.

- Meillä on Lappeenrannan kanssa yhtenäinen näkemys kuntarakenteesta ja sote-palvelujen tulevaisuudesta. Olemme jo antaneet sellaisen lausunnon valtiovallalle, että selvitämme yhdessä sote-palvelujen järjestämistä ja yhtenä vaihtoehtona siinä on isäntäkunta- tai vastuukunta- malli.

Lintusen mukaan pitää ajatella ketkä ovat Eksoten omistajat ja miten kuntayhtymä puretaan, jos kuntarajat muuttuvat."

Lue lisää

SDP:n JA IMATRAN KAUPUNGINJOHTAJAN PERTTI LINTUSEN
SOTE-ISÄNTÄKUNTAMALLI ELI SOTE-VASTUUKUNTAMALLI ON PERUSTUSLAKIONGELMA

"Kj. Lintusen malli"

YLE Etelä-Karjala 10.1.2013 klo 16:20 | päivitetty 10.1.2013 klo 16:21

LINTUNEN: ISÄNTÄKUNTA-MALLI HÄÄMÖTTÄÄ

http://yle.fi/uutiset/lintunen_isantakunta_-malli_haamottaa/6445733


PROFESSORI PITÄÄ SOTE-UUDISTUKSEN VASTUUKUNTAMALLIA PERUSTUSLAKIONGELMANA

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2962235/professori-pitaa-sote-uudistuksen-vastuukuntamallia-perustuslakiongelmana

Kj. Lintusen malli kirjoitti:

YLE Etelä-Karjala 10.1.2013 klo 16:20 | päivitetty 10.1.2013 klo 16:21

Lintunen: Isäntäkunta -malli häämöttää

http://yle.fi/uutiset/lintunen_isantakunta_-malli_haamottaa/6445733

"Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusen mukaan Eksoten omistus muuttuu kuntarakenteen mukana. Jos kuntaliitoksia tulee, kuntayhtymä purkautuu."

"Lintunen pitää selvänä, että tällä kuntarakenteella ei sosiaali- ja terveyspuolen menoja ei pystytä tehokkaasti hallitsemaan.

- Meillä on Lappeenrannan kanssa yhtenäinen näkemys kuntarakenteesta ja sote-palvelujen tulevaisuudesta. Olemme jo antaneet sellaisen lausunnon valtiovallalle, että selvitämme yhdessä sote-palvelujen järjestämistä ja yhtenä vaihtoehtona siinä on isäntäkunta- tai vastuukunta- malli.

Lintusen mukaan pitää ajatella ketkä ovat Eksoten omistajat ja miten kuntayhtymä puretaan, jos kuntarajat muuttuvat."

Lue lisää

YLE 4.3.2013 Asiantuntija lehdessä: Vastuukuntamalli saattaa törmätä perustuslakiin

http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_lehdessa_vastuukuntamalli_saattaa_tormata_perustuslakiin/6523400

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori kritisoi Polemiikki-lehdessä, että niin sanotut renkikunnat näyttäisivät olevan vain maksajien asemassa ja lainsäädännöllä sellaiseen malliin pakotettuna kunnallinen itsehallinto olisi uhattuna.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saattaa törmätä perustuslakiin, mikäli sitä lähdetään ajamaan vastuukuntamallin pohjalta, arvioi akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Polemiikki-lehdessä.

- Vastuukuntamalli on kunnallisen itsehallinnon kannalta ongelmallinen, hän sanoo.

Tuori huomauttaa, että kunnallinen itsehallinto nauttii perustuslain suojaa.

Perustuslain ja valtiosääntöoikeuden asiantuntija Tuori arvelee, etteivät myöskään sote-alueet ole ongelmattomia saman asian kannalta, mutta hän katsoo vastuukuntamallin eli niin sanotun isäntäkuntamallin olevan kaikkein pulmallisin.

Tuori kritisoi, että niin sanotut renkikunnat näyttäisivät olevan vain maksajien asemassa ja lainsäädännöllä sellaiseen malliin pakotettuna kunnallinen itsehallinto olisi uhattuna.

Polemiikki on Kunnallisalan kehittämissäätiön asiakaslehti.

Lintuselle tyrmäys kirjoitti:

Imatran kaupunginjohtaja Lintunen esittää isäntäkunta ja vastuukuntamallia Etelä-Karjalaan.

Isäntäkunta- ja vastuukuntamallit on tyrmätty!

YLE HS: MINISTEREILTÄ TYRMÄYS SOTE-UUDISTUKSELLE

http://yle.fi/uutiset/hs_ministereilta_tyrmays_sote-uudistukselle/6269924

Lainaus alkaa

"Yle Uutiset kertoi torstaina, että kaavaillun uudistuksen toteutuessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaisi tulevaisuudessa nykyisten sairaanhoitopiirien sijaan 20 vastuukunta-aluetta ja viisi erityisvastuualuetta eli "ervaa".

Risikon mukaan suunnitelma poikkeaa hallitusohjelmasta ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän linjauksesta. Samoilla linjoilla on myös Guzenina-Richardson.

- Mallista on käyty keskustelua, ja saamieni lausuntojen perusteella tämä malli ei edistäisi suomalaisen terveydenhuollon rakennetta, vaan voisi aiheuttaa hallaa, Guzenina-Richardson kommentoi HS:lle."

Lainaus loppu


KOKOOMUKSEN SOIAALI- JA TERVEYSMINISTERI PAULA RISIKKO JA SDP:n PERUSPALVELUMINISTERI MARIA GUZENINA-RICHARDSON TYRMÄÄVÄT VIISAASTI ISÄNTÄKUNTAMALLIN JA VASTUUKUNTAMALLIN,

joita Imatran kaupunginjohtaja ja Lappeenrannan kaupunginjohtaja ovat esittäneet valtuustojen poliittisella ohjauksella, vaikka tätä ei ole kerrottu äänestäjille ennen eduskuntavaalia huhtikuussa 2011, eikä ennen kuntavaalia lokakuussa 2012.


NYKYISILLÄ KUNTIEN ASUKKAILLA ON PERUSTUSLAILLINEN ASEMA

Isäntäkuntamalli ja vastuukuntamalli ovat erittäin kyseenalaisia Suomen perustuslain näkökulmasta, koska nykyisten keskisuurten kaupunkien (Imatra) asukkaat menettävät perustuslaillisen asemansa, oman kunnan.

PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN

Suomeen tarvitaan puolueista riippumaton perustuslakituomioistuin
kuntien asukkaitten oikeuksin vuoksi.

SUURTEN KAUPUNKIEN KAUPUNGINJOHTAJAT OPPORTUNISTEJA

Suurten kaupunkien johtajat ja valtuustot eivät näe kansallista etua, eikä Suomen perustuslakia ja nykyisten kuntien asukkaitten perustuslaillista asemaa – vain röyhkeän, itsekkään oman edun.

Suuret kaupungit haluavat pienten verotulot, ja lakkauttavat lähipalvelut. Tästä on paljon esimerkkejä Suomessa.

Suomessa maakuntien suuret kaupungit, kuten Lappeenranta ja Jyväskylä, ajavat itsekkäästi - epävaltiomiesmäisesti - kuntayhtymämuotoisia sote-isäntäkunta-orjakunta-mallia ja sote-vastuukunta-orjakunta-mallia saadakseen määräysvallan pienemmistä kaupungeista, kuten orjaksi alistettavasta Imatrasta - sekä kaikista muista maakunnan orja-kunnista.

– Imatran asukkat eivät varmasti halua Lappeenrannan orjakunnaksi.

Ketkä demokraattisessa vaalissa valitut Imatran kaupunginvaltuuston johtavat SDP:n ja kokoomuksen valtuutetut ja valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat haluavat Lappeenrannasta vastuukunnan tai isäntäkunnan, kun puoluekannasta riippumatta demokraattiset asukkaat ja äänestäjät sitä eivät halua?

Ennen kuntavaaleja kukaan ei halunnut Lappeenrannasta vastuukuntaa tai isäntäkuntaa, koska siitä seuraa lyhyen ajan sisällä, että kokoomus ja SDP runnovat asukkaitten mielipiteestä huolimatta Etelä-Karjalan laajuisen Saimaankaupungin.

Evätkö kaupunginvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajat tai Imatran ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat, kunnioita Etelä-Karjalan nykyisten kuntien asukkaitten perustuslaillista asemaa vaan tulkitsevat Suomen perustuslakia röyhkeästi kuin pirut raamattua?

Lue lisää

Etelä-Suomen Sanomat 26.3.2013

http://www.ess.fi/?article=408783

Omatkin moittivat hallituksen sote-linjauksia

"Jouko Skinnari (sd) arvioi, että eduskunnasta on vaikea löytää enemmistöä, joka kannattaa isäntä- tai vastuukuntamallia."

Suomen perustuslaki kirjoitti:

KUNTARAKENNEKIRJA – oikeusoppineet puhuvat

"Tuori, Kaarlo, oikeustieteen tohtori, akatemiaprofessori Helsingin yliopistossa. Hän on perehtynyt erityisesti oikeusteoriaan sekä valtiosääntö-, hallinto-, sosiaali- ja eurooppaoikeuteen."

Kuntarakennekirjan sivulla 117

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf

Kaarlo Tuori:

Lainaus alkaa

Perustuslaki edellyttää, että julkinen valta turvaa sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen.

Perustuslaki ei kuitenkaan edellytä, että tähän pyritään kuntia yhteen liittämällä ja suurkuntamallilla.

Sen sijaan perustuslaki edellyttää, että kuntien itsehallinto taataan asukkaiden itsehallintona ja että julkinen valta – mukaan luettuna kuntauudistuksen valmistelijat ja siitä päättävä eduskunta – edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Siksi perustuslaki edellyttää niin ikään, että perusoikeuksina taattujen palvelujen turvaamiselle etsitään muita vaihtoehtoja kuin suurkunnat ja pakkoliitokset.

Lainaus loppu

Kappale jatkuu, lue loppu edellä mainitusta linkistä

Lue lisää

Suomen Kuvalehti 29.3.2013

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori kunta- ja soteuudistuksesta: ”Tämä peli on puhallettava poikki”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/akatemiaprofessori-kaarlo-tuori-kunta-ja-soteuudistuksesta-tama-peli-on-puhallettava-poikki

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyt lainaus:

Tuori arvelee, että kuntaliitoksista näyttää tulleen hallitukselle itsetarkoitus. ”Eihän näillä eväillä voi odottaa mitään muuta kuin kaaosta.”

Professori muistuttaa, että perustuslaki tarjoaisi kaikki eväät demokraattisen maakuntamallin toteuttamiseksi, mutta tätä mallia hallitus ei ole ottanut edes käsittelyynsä.

Lainaus loppu

Suomen perustuslaki kirjoitti:

Suomen Kuvalehti 29.3.2013

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori kunta- ja soteuudistuksesta: ”Tämä peli on puhallettava poikki”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/akatemiaprofessori-kaarlo-tuori-kunta-ja-soteuudistuksesta-tama-peli-on-puhallettava-poikki

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyt lainaus:

Tuori arvelee, että kuntaliitoksista näyttää tulleen hallitukselle itsetarkoitus. ”Eihän näillä eväillä voi odottaa mitään muuta kuin kaaosta.”

Professori muistuttaa, että perustuslaki tarjoaisi kaikki eväät demokraattisen maakuntamallin toteuttamiseksi, mutta tätä mallia hallitus ei ole ottanut edes käsittelyynsä.

Lainaus loppu

Lue lisää

YLE 10.4.2013

Lainaus alkaa

Oikeuskansleri patistaa hallitusta rakenneuudistusten aikatauluista


Oikeuskanslerin mukaan sote-uudistuksen ratkaisut pitäisi olla eduskunnan tiedossa, kun se käsittelee kuntauudistuksen aikatauluja. Kuntien puolestaan pitäisi tuntea ratkaisut ennen kuin ne velvoitetaan selvittämään yhdistymisiä.

Jaakko Jonkka Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka pitää kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen eritahtisuutta ongelmallisena.

Jonkan mukaan eritahtisuus ei ole hyväksi perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon kannalta.

Oikeuskansleri huomauttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat huomattavan osan kunnan vastuulla olevista palveluista. Siksi niitä koskevien ratkaisujen pitäisi olla riittävällä tarkkuudella eduskunnan tiedossa, kun se käsittelee uudistusten aikatauluja. Kunnilla puolestaan pitäisi olla riittävät tiedot sote-uudistuksesta, kun velvollisuus selvittää kuntien yhdistämistä tulisi voimaan.

Yle Uutiset

Lainaus loppu

Sote-perussopimukset kirjoitti:

Eksote

Eksoten perussopimuksen huonoudet kuntien mielestä:

1) Eksote kehittää toimintaa, budjetoi toiminnan ja järjestää palvelut.

2) Eksoten jäsenkuntien kunnanvaltuustot päättävät Eksotelle menevistä maksuista, jotka perustuvat Eksoten tekemään budjettiin.


Isäntäkunta

Mikä muuttuu, jos Eksoten järjestämät palvelut järjestää isäntäkunta Lappeenranta?

Isäntäkuntamallissa kuntien maksuosuuksien näkökulmasta ei muutu mikään, mikäli isäntäkuntasopimuksessa ehdoksi tulee, että kuntien ÄÄNIVALTA ON ASUKASLUKUJEN SUHTEESSA.

Käytännössä äänivalta palvelujen kehittämisessä, keskittämisessä ja budjetin laatimisessa on silloin isäntäkunta Lappeenrannalla, jolloin tilanne ei ole yhtään parempi kuin nykyisessä Eksoten perussopimuksessa, jossa kunnat eivät voi vaikuttaa asioihin. Itse asiassa tilanne voi olla pahempi kuin nykyisessä Eksotessa.

"Orjakunnat" vain maksavat omista budjeteistaan, mitä "isäntäkunta Lappeenranta" määrää.


Ruotsin malli

Ruotsin mallissa millään kunnalla, suurella Lappeenrannalla tai Imatralla, ei ole määräysvaltaa TOISTEN KUNTIEN BUDJETTIIN, koska koko maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut (sote) budjetoi asukkaitten valitsema sote-valtuusto, jolla on oma kuntaveroprosentti, joka vastaa sote-valtuuston ja sote-hallinnon budjettia.

Kaikilla nykyisillä Etelä-Karjalan kunnilla on omat täysin erilliset paikallisbudjetit, joista ei makseta sote-maksuosuuksia; sote-budjetti ja kuntien budjetit on erotettu budjettipalomuurilla.

Budjettipalomuurin ansiosta suuret Lappeenranta ja Imatra eivät pääse pelaamaan muiden kuntien lähipalveluilla, koska koko maakunnan LAKISÄÄTEISISTÄ SOTE-ASIOISTA vastaava sote-valtuusto ei voi pelata minkään kunnan budjettivarojen kanssa.

– Tietokone laskee valmiiksi sote-valtuuston ja kuntien budjetit, sote-valtuuston asettamasta sote-kunnallisveroprosentista ja kuntien valtuustojen asettamista kunnallisveroprosenteista.

– Sote-budjetti pysyy tasapainossa demokraattisessa ohjauksessa, mikä on merkittävä parannus nykytilanteeseen.


Sote-valtuusto joutuu keskittymään:

1) Hoidon vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen: perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon väliset hoitoketjut, ennaltaehkäisevä työ, kuntoutus.

2) Hoidon vaikuttavuuden ja laadun parantumisesta seuraa kustannustehokkuus eli kustannusten nousunopeuden hillintä. "Laadun tekeminen on ilmaista"


Demokraattisen Etelä-Karjalan sote-valtuuston valintavaihtoehdot:

1) Voidaan menetellä kuten Ruotsissa.

Etelä-Karjalan nykyisten kuntien asukkaat valitsevat alueellisia LAKISÄÄTEISIÄ ASIOITA käsittelevän sote-valtuuston samana vaalipäivänä kuin valitaan Etelä-Karjalan nykyisten kuntien valtuustot.

Ehdotuksia tarvitaan siitä kuinka painotetaan ehdokkaiden asettelu?

Tuleeko sote-valtuuston enemmistöksi Lappeenrannan ydinalueen valtuutetut, vai löydetäänkö alueiden välinen tasapaino.


2) Nykyisten kuntien kunnanvaltuustot valitsevat keskuudestaan edustajat Etelä-Karjalan sote-valtuustoon.

Tarkoitus on, että mikään kunta (Lappeenranta) ei saa määräävää asemaa sote-valtuustossa.

– Ettei synny perussopimukseen valuvikaa: isätäkunta–orjakunnat; master–slave.


On havaittu, että suuri kaupunki haluaa isäntäkuntamallissa määrävän aseman.

Isäntäkuntamalli ei näillä tiedoilla ole ratkaisu mihinkään nykyiseen Eksoteen liittyvään keskeiseen ongelmaan.

Kommentteja, lisätietoja ja parannusehdotuksia?

Lue lisää

YLE 2.5.2013

KONSULTIT EKSOTESTA: MAKSUT KULUJEN MUKAAN

http://yle.fi/uutiset/konsultit_eksotesta_maksut_kulujen_mukaan/6615774

Suomen perustuslaki kirjoitti:

KUNTARAKENNEKIRJA – oikeusoppineet puhuvat

"Tuori, Kaarlo, oikeustieteen tohtori, akatemiaprofessori Helsingin yliopistossa. Hän on perehtynyt erityisesti oikeusteoriaan sekä valtiosääntö-, hallinto-, sosiaali- ja eurooppaoikeuteen."

Kuntarakennekirjan sivulla 117

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf

Kaarlo Tuori:

Lainaus alkaa

Perustuslaki edellyttää, että julkinen valta turvaa sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen.

Perustuslaki ei kuitenkaan edellytä, että tähän pyritään kuntia yhteen liittämällä ja suurkuntamallilla.

Sen sijaan perustuslaki edellyttää, että kuntien itsehallinto taataan asukkaiden itsehallintona ja että julkinen valta – mukaan luettuna kuntauudistuksen valmistelijat ja siitä päättävä eduskunta – edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Siksi perustuslaki edellyttää niin ikään, että perusoikeuksina taattujen palvelujen turvaamiselle etsitään muita vaihtoehtoja kuin suurkunnat ja pakkoliitokset.

Lainaus loppu

Kappale jatkuu, lue loppu edellä mainitusta linkistä

Lue lisää

KANSALAISALOITE PAIKALLISEN ITSEHALLINNON PUOLESTA

JA KUNTIEN PAKKOLIITOKSIA VASTAAN

Hankkeen kotisivu: http://www.pakkoliitoksiavastaan.fi/

Lue aloite kokonaisuudessaan (pdf)

Mediatilaisuus 23.4.2013 (video)

Aloitteen diaesitys (pdf)

ALLEKIRJOITA ALOITE

a. Allekirjoittajan nimi ei tule näkyviin

b. Helppo ja nopea allekirjoittaa

– Pankkitunnukset
– Mobiilivarmenne
– Varmennekortti, sirullinen henkilökortti

c. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/309


YLE 23.4.2013

KANSALAISALOITE PAKKOLIITOKSIA VASTAAN

http://yle.fi/uutiset/kansalaisaloite_pakkoliitoksia_vastaan/6592585

Lyhyt lainaus

"Taustalla on huoli ei vain Sipoon, vaan kaikkien suomalaisten kuntien tulevaisuudesta, kertoo liikkeen puheenjohtaja Pia Tynys.

- Olemme olleet yhteydessä ihmisiin ympäri Suomen ja huomanneet, että ihan samanlaiset tuntemukset on muuallakin. Ihmiset kokevat, että hyvin toimivia ja elinvoimaisia kuntia ollaan välillisin keinoin pakottamassa yhteen."


YLEISTÄ KANSALAISALOITTEESTA

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/ohjeet

Lyhyet lainaukset

"1.3.2012 alkaen Suomessa on käytössä uusi valtiollisen tason vaikuttamiskeino, kansalaisaloite."

"Maaliskuun alusta voimaantulleen perustuslain uuden säännöksen mukaan vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi."

Suomen perustuslaki kirjoitti:

KUNTARAKENNEKIRJA – oikeusoppineet puhuvat

"Tuori, Kaarlo, oikeustieteen tohtori, akatemiaprofessori Helsingin yliopistossa. Hän on perehtynyt erityisesti oikeusteoriaan sekä valtiosääntö-, hallinto-, sosiaali- ja eurooppaoikeuteen."

Kuntarakennekirjan sivulla 117

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf

Kaarlo Tuori:

Lainaus alkaa

Perustuslaki edellyttää, että julkinen valta turvaa sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen.

Perustuslaki ei kuitenkaan edellytä, että tähän pyritään kuntia yhteen liittämällä ja suurkuntamallilla.

Sen sijaan perustuslaki edellyttää, että kuntien itsehallinto taataan asukkaiden itsehallintona ja että julkinen valta – mukaan luettuna kuntauudistuksen valmistelijat ja siitä päättävä eduskunta – edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Siksi perustuslaki edellyttää niin ikään, että perusoikeuksina taattujen palvelujen turvaamiselle etsitään muita vaihtoehtoja kuin suurkunnat ja pakkoliitokset.

Lainaus loppu

Kappale jatkuu, lue loppu edellä mainitusta linkistä

Lue lisää

Kansanedustaja Petteri Orpon (kok.) työryhmä julkisti sote-linjaukset 8.5.2013

Valtioneuvoston nettisivut:

Kunta- ja sote-koordinaatioryhmän linjaukset

http://valtioneuvosto.fi/etusivu/kunta-sote-08052013/fi.jsp


HELSINGIN SANOMAT 9.5.2013 19:56

Perustuslakiasiantuntijat lyttäävät hallituksen sote-linjaukset täysin

http://www.hs.fi/politiikka/Perustuslakiasiantuntijat lyttäävät hallituksen sote-linjaukset täysin/a1368064078340

Suomen perustuslaki kirjoitti:

YLE 10.4.2013

Lainaus alkaa

Oikeuskansleri patistaa hallitusta rakenneuudistusten aikatauluista


Oikeuskanslerin mukaan sote-uudistuksen ratkaisut pitäisi olla eduskunnan tiedossa, kun se käsittelee kuntauudistuksen aikatauluja. Kuntien puolestaan pitäisi tuntea ratkaisut ennen kuin ne velvoitetaan selvittämään yhdistymisiä.

Jaakko Jonkka Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka pitää kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen eritahtisuutta ongelmallisena.

Jonkan mukaan eritahtisuus ei ole hyväksi perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon kannalta.

Oikeuskansleri huomauttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat huomattavan osan kunnan vastuulla olevista palveluista. Siksi niitä koskevien ratkaisujen pitäisi olla riittävällä tarkkuudella eduskunnan tiedossa, kun se käsittelee uudistusten aikatauluja. Kunnilla puolestaan pitäisi olla riittävät tiedot sote-uudistuksesta, kun velvollisuus selvittää kuntien yhdistämistä tulisi voimaan.

Yle Uutiset

Lainaus loppu

Lue lisää

Suomen Kuvalehti 24.5.2013

Hallitus jyrää sote-uudistusta: ”Nyt kajotaan oikeusvaltion ytimeen”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hallitus-jyraa-sote-uudistusta-nyt-kajotaan-oikeusvaltion-ytimeen?ref=top

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyt lainaus seikkaperäisestä asiatekstistä:

”Pahin tilanne syntyy silloin, jos perustuslakiasiantuntijat eivät pidä hallituksen esitystä perustuslain mukaisena, mutta valiokunnan sisällä hallituspuolueet taipuvat hallituksen tulkintaan. Silloin perustuslakivaliokunnan arvovalta on mennyttä”, oikeushallinnossa työskentelevä asiantuntija sanoo.

Suomen Kuvalehden artikkelista:

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimii Johannes Koskinen (sd),
varapuheenjohtajana Outi Mäkelä (kok) sekä jäseninä

Sauli Ahvenjärvi (kd), Tuija Brax (vihr), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Ilkka Kantola (sd), Pia Kauma (kok), Kimmo Kivelä (ps), Anna Kontula (vas), Jukka Kopra (kok), Markus Lohi (kesk), Elisabeth Nauclér (r), Tom Packalén (ps), Raimo Piirainen (sd), Vesa-Matti Saarakkala (ps), Tapani Tölli (kesk) ja Anu Urpalainen (kok).

15+4=19 kirjoitti:

"Pelkkää suurkuntapolitikointia Imatran ja Lappeenrannan kaupunginjohtajilta."

Ainakaan Imatralla ei aktiivisesti ajeta suurkunta-asiaa; Imatra on varsin sopivan kokoinen ja toimiva kaupunki nykyisellään eikä se mitään saavuta jos siihen liittyy uusia alueita. Realiteetit kuitenkin otetaan huomioon ja valtiotasollahan näitä suurkuntia painostetaan muodostamaan. Imatran linja on sellainen että jos muut kunnat haluavat kuntaliitoksista neuvotella, niin neuvotteluja käydään mutta itse ei olla liitoksia muille ehdottelemassa.

Lue lisää

Nimimerkki "15 4=19" kirjoittaa:

"Ainakaan Imatralla ei aktiivisesti ajeta suurkunta-asiaa; Imatra on varsin sopivan kokoinen ja toimiva kaupunki nykyisellään eikä se mitään saavuta jos siihen liittyy uusia alueita. Realiteetit kuitenkin otetaan huomioon ja valtiotasollahan näitä suurkuntia painostetaan muodostamaan. Imatran linja on sellainen että jos muut kunnat haluavat kuntaliitoksista neuvotella, niin neuvotteluja käydään mutta itse ei olla liitoksia muille ehdottelemassa."

Etelä-Saimaata ja Uutisvuoksea lukiessa on jo pidemmän aikaa varmistunut mielikuva, että nimenomaan Imtaran johto on suorastaan yli-innokas kuntaliitosselvittäjä. Vielä innokkaampi pakollisten kuntaliitosten selvittäjä kuin kuntaministeri, kokoomuksen Henna Virkkunen.

Sdp on profiloitunut myös kansanedustajiensa kautta suurkuntapuolueeksi maakunnan sanomalehdissä ja YLE:n kanavilla.

Suomen perustuslaki kirjoitti:

YLE 10.4.2013

Lainaus alkaa

Oikeuskansleri patistaa hallitusta rakenneuudistusten aikatauluista


Oikeuskanslerin mukaan sote-uudistuksen ratkaisut pitäisi olla eduskunnan tiedossa, kun se käsittelee kuntauudistuksen aikatauluja. Kuntien puolestaan pitäisi tuntea ratkaisut ennen kuin ne velvoitetaan selvittämään yhdistymisiä.

Jaakko Jonkka Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka pitää kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen eritahtisuutta ongelmallisena.

Jonkan mukaan eritahtisuus ei ole hyväksi perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon kannalta.

Oikeuskansleri huomauttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat huomattavan osan kunnan vastuulla olevista palveluista. Siksi niitä koskevien ratkaisujen pitäisi olla riittävällä tarkkuudella eduskunnan tiedossa, kun se käsittelee uudistusten aikatauluja. Kunnilla puolestaan pitäisi olla riittävät tiedot sote-uudistuksesta, kun velvollisuus selvittää kuntien yhdistämistä tulisi voimaan.

Yle Uutiset

Lainaus loppu

Lue lisää

Suomen Kuvalehti 10.6.2013

Sote-sotku: Hallitus vastaan perustuslaki - mitä tekee perustuslakivaliokunta?

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sote-sotku-hallitus-vastaan-perustuslaki-mita-tekee-perustuslakivaliokunta

Suomen perustuslaki kirjoitti:

Suomen Kuvalehti 29.3.2013

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori kunta- ja soteuudistuksesta: ”Tämä peli on puhallettava poikki”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/akatemiaprofessori-kaarlo-tuori-kunta-ja-soteuudistuksesta-tama-peli-on-puhallettava-poikki

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyt lainaus:

Tuori arvelee, että kuntaliitoksista näyttää tulleen hallitukselle itsetarkoitus. ”Eihän näillä eväillä voi odottaa mitään muuta kuin kaaosta.”

Professori muistuttaa, että perustuslaki tarjoaisi kaikki eväät demokraattisen maakuntamallin toteuttamiseksi, mutta tätä mallia hallitus ei ole ottanut edes käsittelyynsä.

Lainaus loppu

Lue lisää

Suomen Kuvalehti 1.7.2013

Oikeuskanslerilta yllättäen laaja analyysi sote- ja kuntauudistuksen marssijärjestyksestä

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeuskanslerilta-yllattaen-laaja-analyysi-sote-ja-kuntauudistuksen-marssijarjestyksesta


OIKEUSKANSLERI JAAKKO JONKAN VASTAUSPAPERI ON LUETTAVISSA KOKONAAN:

http://suomenkuvalehti.fi/s/files/oikeuskanslerinvastaus240613.pdf

Suomen perustuslaki kirjoitti:

Suomen Kuvalehti 1.7.2013

Oikeuskanslerilta yllättäen laaja analyysi sote- ja kuntauudistuksen marssijärjestyksestä

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeuskanslerilta-yllattaen-laaja-analyysi-sote-ja-kuntauudistuksen-marssijarjestyksesta


OIKEUSKANSLERI JAAKKO JONKAN VASTAUSPAPERI ON LUETTAVISSA KOKONAAN:

http://suomenkuvalehti.fi/s/files/oikeuskanslerinvastaus240613.pdf

Lue lisää

Helsingin Sanomat 30.8.2013

Perustuslakiasiantuntija kuntien pakkoliitospykälästä: Koko paketti horjuu

http://www.hs.fi/kotimaa/Perustuslakiasiantuntija kuntien pakkoliitospykälästä Koko paketti horjuu/a1377832521693

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyt lainaus:

Tuorin mukaan on selvää, että syksyn aikana valmisteltava pakkoliitospykälä täytyy viedä eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkittavaksi. Valiokunta selvittää, onko se sopusoinnussa perustuslain takaaman kuntien itsehallinnon kanssa.

Kesäkuussa valiokunta totesi vasta harvinaisen äänestyspäätöksen jälkeen, että kuntarakennelaki voidaan viedä eteenpäin tavallisena lakina eikä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

"Valiokunnassa joudutaan arvioimaan tätä konkreettista muutosehdotusta sinänsä ja myös koko kuntarakennelain kokonaisuutta. Tämä johtuu siitä, että perustuslakivaliokunnan kesäkuisessa lausunnossa pantiin erityistä painoa sille, että kokonaisuuteen ei kuulu pakkoliitoksia muutoin kuin kriisikuntien osalta", Tuori sanoi.

"Hallitus on täysin tietoinen tästä lausunnosta. Minusta on erikoista, että lakia ehdotetaan nyt avattavaksi juuri tältä keskeiseltä kohdalta, jonka varassa perustuslakivaliokunnan arvio uudistuksen perustuslainmukaisuudesta lepää", Tuori sanoo.

"Minusta koko paketti horjuu. On pelättävissä, että tästä tulee taas samanlainen vääntö kuin kesäkuussa, jossa jälleen kerran koko perustuslakikontrollin arvovalta ja uskottavuus ovat vaakalaudalla", Tuori sanoo.

Lainaus loppu

Suomen perustuslaki kirjoitti:

Suomen Kuvalehti 1.7.2013

Oikeuskanslerilta yllättäen laaja analyysi sote- ja kuntauudistuksen marssijärjestyksestä

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeuskanslerilta-yllattaen-laaja-analyysi-sote-ja-kuntauudistuksen-marssijarjestyksesta


OIKEUSKANSLERI JAAKKO JONKAN VASTAUSPAPERI ON LUETTAVISSA KOKONAAN:

http://suomenkuvalehti.fi/s/files/oikeuskanslerinvastaus240613.pdf

Lue lisää

Helsingin Sanomat 2.9.2013:

"TODELLINEN SOTE-UUDISTUS HALUTAAN ENSI VAALIKAUDELLE"

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Todellinen sote-uudistus halutaan ensi vaalikaudelle/a1378010767341

>
OIKEUSKANSLERILTA YLLÄTTÄEN LAAJA ANALYYSI SOTE- JA KUNTAUUDISTUKSEN MARSSIJÄRJESTYKSESTÄ

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeuskanslerilta-yllattaen-laaja-analyysi-sote-ja-kuntauudistuksen-marssijarjestyksesta


OIKEUSKANSLERI JAAKKO JONKAN VASTAUSPAPERI ON LUETTAVISSA KOKONAAN:

http://suomenkuvalehti.fi/s/files/oikeuskanslerinvastaus240613.pdf

Lähde: Suomen Kuvalehti 1.7.2013

Valtiovalta väärässä kirjoitti:

Realiteetti on, että kuntaliitoksesta ei synny säästöä, vaan päinvastoin lisää kuluja ja monia muita haittoja.

Imatran asukkaat, Imatra, Imatran kaupungin johto, Imatran kaupunginvaltuusto ovat liemessä, jos suurkuntaliitos tehtäisiin.

Tämä tiedetään etukäteen, mutta silti tietyt muka "johtajat" ajavat suurkuntaa.

Haitoista eivät "johtajat" kerro julkisuudessa. Mistä tällainen sokea vimma viedä asioita huonompaan suuntaan?

Lue lisää

Savon Sanomat, pääkirjoitus 30.9.2013

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/sokki-jyvaskylasta/1675198

Lue linkistä kokonaan. Pari lyhyttä lainausta:

"Iso kuntaliitos, joka nosti Jyväskylän väkiluvun noin 130 000:een, ei auttanut sekään vaan loi mieluumminkin lisäpaineita kuntataloudelle."

"Kouvolan, Salon ja nyt Jyväskylän tapaukset osoittavat, ettei pelkkä kuntaliitoksiin perustuva kasvu takaa vielä mitään menestystarinaa. Näennäinen kasvu hämää helposti päättäjät.

Ei mikään ole niin tuskallista kuin hyvinä aikoina tehtyjen virheiden korjaaminen sitten, kun rahat ovat lopussa."

IMATRALLE TYRMÄYS kirjoitti:

Isäntäkunta- ja vastuukuntamalleja pidetään perustuslain ja kuntien asukkaitten paikallisen itsehallinnon sekä lähidemokratian kannalta erittäin arveluttavina, kuten maakunnan puolikkaitten ja maakunnan laajuisia kokoomuksen ja SDP:n "muka peruskuntia".

Maantieteellisesti laajat maakunnat eivät ole peruskuntia, kuten SDP:n ja kokoomuksen ministereiden, kansanedustajien, ja kunnanvaltuutettujen retoriikassa jatkuvasti kuullaan!

– Suomen perustuslaissa on säädetty aidoista asukkaitten peruskunnista ja maakuntaitsehallinnosta.

– Monen kunnan liitoksilla ja varsinkin maantiteellisesti laajoista "kunnista" on todettu olevan haittaa. EVA Analyysi Kuntauudistuksen korjaussarja 18.1.2013.

IMATRAN KAUPUNGINVALTUUSTO, kaupunginhallitus, niiden puheenjohtajisto ja Imatran kaupunginjohtaja ja muut virkamiehet näyttävät toimivan TÄYSIN pPÄÄMINISTERI KATAISEN HALLITUSOHJELMAN KIRJAUKSEN VASTAISESTI.

Näiden tavoitteena on ilmeisesti pakottaa muut kunnat ja Etelä-Karjala yhdeksi kunnaksi!?

Kommentteja.

Onko Imatra määräävässä – hiostavassa ja pakottavassa – asemassa muihin itsehallinnollisiin Etelä-Karjalan pienempiin kuntiin nähden!
.

HELSINGIN SANOMAT 25.8.2012

Välimäen sote-mallille tyrmäys [VASTUUKUNTA- JA ISÄNTÄKUNTAMALLILLE]

http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Välimäen sote-mallille tyrmäys/a1345779721023

"Mo­lem­mat so­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön (STM) mi­nis­te­rit tyr­mä­si­vät kans­lia­pääl­li­kön mal­lin per­jan­tai­na suo­rin sa­noin.

So­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Paula Risikon (kok) mu­kaan Vä­li­mäen mal­li ei nou­da­ta uu­dis­tuk­ses­ta an­net­tu­ja po­liit­ti­sia oh­jei­ta.

"­SE EI OLE SITÄ, MITÄ HALLITUSOHJELMASSA ON KIRJATTU ei­kä si­tä, mi­tä so­siaa­li- ja ter­veys­po­liit­ti­ses­sa mi­nis­te­ri­ryh­mäs­sä on lin­jat­tu."

Myös pe­rus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri Maria Guzenina-Richardson (sd) tei­la­si mal­lin."

.
.
YLE ETELÄ-KARJALA 10.1.2013 klo 16:20 | päivitetty 10.1.2013 klo 16:21

LINTUNEN: ISÄNTÄKUNTA -MALLI HÄÄMÖTTÄÄ

http://yle.fi/uutiset/lintunen_isantakunta_-malli_haamottaa/6445733

.
LINTUNEN

- MEILLÄ ON LAPPEENRANNAN KANSSA YHTENÄINEN NÄKEMYS KUNTARAKENTEESTA JA SOTE-PALVELUJEN TULEVAISUUDESTA

Olemme jo antaneet sellaisen lausunnon valtiovallalle, että selvitämme yhdessä sote-palvelujen järjestämistä ja yhtenä vaihtoehtona siinä on ISÄNTÄKUNTA- TAI VASTUUKUNTA -MALLI.

Lue lisää

Nyt Lappeenrannan ja Imatran kaupunginjohtajat sekä kaupunginvaltuustojen kaikkien puolueiden ryhmät joutuvat ottamaan välittömästi huomioon Suomen perustuslain.

Etelä-Karjalassa ilmestyvien sanomalehtien päätoimittajat ja toimittajat joutuvat kirjoittamaan, suodattamaan ja painamaan sanomalehteen juttuja sote- ja kuntauudistuksesta Suomen perustuslain mukaisesti, vaikka kunnanjohtajat ja poliitikot lausuisivat asioista perustuslain vastaisesti.

>
Helsingin Sanomat 21.10.2013

Muistio: Sote-linjaukset perustuslain vastaisia

http://www.hs.fi/politiikka/Muistio Sote-linjaukset perustuslain vastaisia/a1382326367697

IMATRALLE TYRMÄYS kirjoitti:

Isäntäkunta- ja vastuukuntamalleja pidetään perustuslain ja kuntien asukkaitten paikallisen itsehallinnon sekä lähidemokratian kannalta erittäin arveluttavina, kuten maakunnan puolikkaitten ja maakunnan laajuisia kokoomuksen ja SDP:n "muka peruskuntia".

Maantieteellisesti laajat maakunnat eivät ole peruskuntia, kuten SDP:n ja kokoomuksen ministereiden, kansanedustajien, ja kunnanvaltuutettujen retoriikassa jatkuvasti kuullaan!

– Suomen perustuslaissa on säädetty aidoista asukkaitten peruskunnista ja maakuntaitsehallinnosta.

– Monen kunnan liitoksilla ja varsinkin maantiteellisesti laajoista "kunnista" on todettu olevan haittaa. EVA Analyysi Kuntauudistuksen korjaussarja 18.1.2013.

IMATRAN KAUPUNGINVALTUUSTO, kaupunginhallitus, niiden puheenjohtajisto ja Imatran kaupunginjohtaja ja muut virkamiehet näyttävät toimivan TÄYSIN pPÄÄMINISTERI KATAISEN HALLITUSOHJELMAN KIRJAUKSEN VASTAISESTI.

Näiden tavoitteena on ilmeisesti pakottaa muut kunnat ja Etelä-Karjala yhdeksi kunnaksi!?

Kommentteja.

Onko Imatra määräävässä – hiostavassa ja pakottavassa – asemassa muihin itsehallinnollisiin Etelä-Karjalan pienempiin kuntiin nähden!
.

HELSINGIN SANOMAT 25.8.2012

Välimäen sote-mallille tyrmäys [VASTUUKUNTA- JA ISÄNTÄKUNTAMALLILLE]

http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Välimäen sote-mallille tyrmäys/a1345779721023

"Mo­lem­mat so­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön (STM) mi­nis­te­rit tyr­mä­si­vät kans­lia­pääl­li­kön mal­lin per­jan­tai­na suo­rin sa­noin.

So­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Paula Risikon (kok) mu­kaan Vä­li­mäen mal­li ei nou­da­ta uu­dis­tuk­ses­ta an­net­tu­ja po­liit­ti­sia oh­jei­ta.

"­SE EI OLE SITÄ, MITÄ HALLITUSOHJELMASSA ON KIRJATTU ei­kä si­tä, mi­tä so­siaa­li- ja ter­veys­po­liit­ti­ses­sa mi­nis­te­ri­ryh­mäs­sä on lin­jat­tu."

Myös pe­rus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri Maria Guzenina-Richardson (sd) tei­la­si mal­lin."

.
.
YLE ETELÄ-KARJALA 10.1.2013 klo 16:20 | päivitetty 10.1.2013 klo 16:21

LINTUNEN: ISÄNTÄKUNTA -MALLI HÄÄMÖTTÄÄ

http://yle.fi/uutiset/lintunen_isantakunta_-malli_haamottaa/6445733

.
LINTUNEN

- MEILLÄ ON LAPPEENRANNAN KANSSA YHTENÄINEN NÄKEMYS KUNTARAKENTEESTA JA SOTE-PALVELUJEN TULEVAISUUDESTA

Olemme jo antaneet sellaisen lausunnon valtiovallalle, että selvitämme yhdessä sote-palvelujen järjestämistä ja yhtenä vaihtoehtona siinä on ISÄNTÄKUNTA- TAI VASTUUKUNTA -MALLI.

Lue lisää

YLE 30.10.2013

Kuntatalouden asiantuntija: Kuntaliitokset ovat turhia

http://yle.fi/uutiset/kuntatalouden_asiantuntija_kuntaliitokset_ovat_turhia/6908786

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyet lainaukset:

"Kuntatalouden asiantuntija Heikki Helin arvostelee kovin sanoin hallituksen ajamia kuntaliitoksia. Helinin mukaan valtio on itse ajanut kunnat tukalaan taloustilanteeseen, jota kuntaliitokset eivät helpota."

"Ruotsin mallin mukainen maakuntahallinto säästää demokratian

Helin näkee paljon hyvää Ruotsin maakuntahallinnossa, jossa maakunta vastaa paljon varoja nielevistä sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta kunnat saavat itse järjestää muita palveluja.

- Ruotsissa maakuntahallinnon edustajat valitaan vaaleilla. Siellä kerätään veroa maakunnan palveluihin.

Se turvaisi Suomen maaseudun pikkukunnat, että maakunta järjestäisi sosiaali- ja terveyspalvelut. Silloin pikkukunnat pärjäisivät, kun niille jäisi vain pikkuasiat hoidettaviksi. Siinä oilisi demokratian tunnettakin enemmän kuin isäntäkuntamallissa."

Rahoitusmalli Ruotsi kirjoitti:

YLE 30.10.2013

Kuntatalouden asiantuntija: Kuntaliitokset ovat turhia

http://yle.fi/uutiset/kuntatalouden_asiantuntija_kuntaliitokset_ovat_turhia/6908786

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyet lainaukset:

"Kuntatalouden asiantuntija Heikki Helin arvostelee kovin sanoin hallituksen ajamia kuntaliitoksia. Helinin mukaan valtio on itse ajanut kunnat tukalaan taloustilanteeseen, jota kuntaliitokset eivät helpota."

"Ruotsin mallin mukainen maakuntahallinto säästää demokratian

Helin näkee paljon hyvää Ruotsin maakuntahallinnossa, jossa maakunta vastaa paljon varoja nielevistä sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta kunnat saavat itse järjestää muita palveluja.

- Ruotsissa maakuntahallinnon edustajat valitaan vaaleilla. Siellä kerätään veroa maakunnan palveluihin.

Se turvaisi Suomen maaseudun pikkukunnat, että maakunta järjestäisi sosiaali- ja terveyspalvelut. Silloin pikkukunnat pärjäisivät, kun niille jäisi vain pikkuasiat hoidettaviksi. Siinä oilisi demokratian tunnettakin enemmän kuin isäntäkuntamallissa."

Lue lisää

Etelä-Suomen Sanomat 4.11.2013

Google:

Sailas aloittaisi soten alusta

Suomen Perustuslaki kirjoitti:

Kansanedustaja Petteri Orpon (kok.) työryhmä julkisti sote-linjaukset 8.5.2013

Valtioneuvoston nettisivut:

Kunta- ja sote-koordinaatioryhmän linjaukset

http://valtioneuvosto.fi/etusivu/kunta-sote-08052013/fi.jsp


HELSINGIN SANOMAT 9.5.2013 19:56

Perustuslakiasiantuntijat lyttäävät hallituksen sote-linjaukset täysin

http://www.hs.fi/politiikka/Perustuslakiasiantuntijat lyttäävät hallituksen sote-linjaukset täysin/a1368064078340

Lue lisää

YLE UUTISET

SOTE-UUDISTUS

Sote-uudistus 19.11.2013 klo 11:55 | päivitetty 19.11.2013 klo 11:58

Ministerivaliokunta: Alle 20 000 asukkaan kunta voi kuulua sote-alueeseen
Sote-uudistuksen valmistelu jatkuu pääosin niin kutsutun Orpon koordinaatioryhmän linjausten mukaisesti.


Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa alle 20 000 asukkaan kunta voi kuulua suoraan sote-alueeseen.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi tämänpäiväisessä kokouksessaan, että sote-uudistuksen valmistelu jatkuu kuitenkin pääosin Petteri Orpon (kok.) koordinaatioryhmän linjausten mukaisesti.

Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/ministerivaliokunta_alle_20_000_asukkaan_kunta_voi_kuulua_sote-alueeseen/6941836

Marssijärjestys kirjoitti:

Helsingin Sanomat 2.9.2013:

"TODELLINEN SOTE-UUDISTUS HALUTAAN ENSI VAALIKAUDELLE"

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Todellinen sote-uudistus halutaan ensi vaalikaudelle/a1378010767341

>
OIKEUSKANSLERILTA YLLÄTTÄEN LAAJA ANALYYSI SOTE- JA KUNTAUUDISTUKSEN MARSSIJÄRJESTYKSESTÄ

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeuskanslerilta-yllattaen-laaja-analyysi-sote-ja-kuntauudistuksen-marssijarjestyksesta


OIKEUSKANSLERI JAAKKO JONKAN VASTAUSPAPERI ON LUETTAVISSA KOKONAAN:

http://suomenkuvalehti.fi/s/files/oikeuskanslerinvastaus240613.pdf

Lähde: Suomen Kuvalehti 1.7.2013

Lue lisää

Keskisuomalainen 25.11.2013

Google: Kyyjärvi haluaa lykätä liitosselvityksen sote-ratkaisun yli

Lainaus

Kyyjärvi ei ensisijaisesti nimeä lainkaan selvityskumppaneita mahdolliseen kuntaliitokseen tässä vaiheessa valtiovarainministeriölle.

Kyyjärven valtuuston mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus pitää olla selvillä ennen kuin päätetään kuntien liitosselvityksen tarpeesta tai suunnista.

Lainaus loppu

Suomen perustuslaki kirjoitti:

Suomen Kuvalehti 24.5.2013

Hallitus jyrää sote-uudistusta: ”Nyt kajotaan oikeusvaltion ytimeen”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hallitus-jyraa-sote-uudistusta-nyt-kajotaan-oikeusvaltion-ytimeen?ref=top

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyt lainaus seikkaperäisestä asiatekstistä:

”Pahin tilanne syntyy silloin, jos perustuslakiasiantuntijat eivät pidä hallituksen esitystä perustuslain mukaisena, mutta valiokunnan sisällä hallituspuolueet taipuvat hallituksen tulkintaan. Silloin perustuslakivaliokunnan arvovalta on mennyttä”, oikeushallinnossa työskentelevä asiantuntija sanoo.

Suomen Kuvalehden artikkelista:

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimii Johannes Koskinen (sd),
varapuheenjohtajana Outi Mäkelä (kok) sekä jäseninä

Sauli Ahvenjärvi (kd), Tuija Brax (vihr), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Ilkka Kantola (sd), Pia Kauma (kok), Kimmo Kivelä (ps), Anna Kontula (vas), Jukka Kopra (kok), Markus Lohi (kesk), Elisabeth Nauclér (r), Tom Packalén (ps), Raimo Piirainen (sd), Vesa-Matti Saarakkala (ps), Tapani Tölli (kesk) ja Anu Urpalainen (kok).

Lue lisää

YLE 20.12.2013

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja kritisoi sote-esitystä

yle.fi/uutiset/perustuslakivaliokunnan_puheenjohtaja_kritisoi_sote-esitysta/6994788

Suomen perustuslaki kirjoitti:

Suomen Kuvalehti 24.5.2013

Hallitus jyrää sote-uudistusta: ”Nyt kajotaan oikeusvaltion ytimeen”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hallitus-jyraa-sote-uudistusta-nyt-kajotaan-oikeusvaltion-ytimeen?ref=top

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyt lainaus seikkaperäisestä asiatekstistä:

”Pahin tilanne syntyy silloin, jos perustuslakiasiantuntijat eivät pidä hallituksen esitystä perustuslain mukaisena, mutta valiokunnan sisällä hallituspuolueet taipuvat hallituksen tulkintaan. Silloin perustuslakivaliokunnan arvovalta on mennyttä”, oikeushallinnossa työskentelevä asiantuntija sanoo.

Suomen Kuvalehden artikkelista:

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimii Johannes Koskinen (sd),
varapuheenjohtajana Outi Mäkelä (kok) sekä jäseninä

Sauli Ahvenjärvi (kd), Tuija Brax (vihr), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Ilkka Kantola (sd), Pia Kauma (kok), Kimmo Kivelä (ps), Anna Kontula (vas), Jukka Kopra (kok), Markus Lohi (kesk), Elisabeth Nauclér (r), Tom Packalén (ps), Raimo Piirainen (sd), Vesa-Matti Saarakkala (ps), Tapani Tölli (kesk) ja Anu Urpalainen (kok).

Lue lisää

ETELÄ-SAIMAA 4.1.2014

SK: Lakiluonnos kuntien pakkoliitoksista valmis, koskisivat Etelä-Karjalaa

http://www.esaimaa.fi/Online/2014/01/04/SK: Lakiluonnos kuntien pakkoliitoksista valmis, koskisivat Etelä-Karjalaa/2014116725477/4


SUOMEN KUVALEHTI 4.1.2014

Pakkoliitokset: Kuntaministeri halusi listan julki – kokoomus ja Sdp estivät

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/pakkoliitokset-kuntaministeri-halusi-jo-julki-kokoomus-ja-sdp-estivat/

Suomen perustuslaki kirjoitti:

Suomen Kuvalehti 24.5.2013

Hallitus jyrää sote-uudistusta: ”Nyt kajotaan oikeusvaltion ytimeen”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hallitus-jyraa-sote-uudistusta-nyt-kajotaan-oikeusvaltion-ytimeen?ref=top

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyt lainaus seikkaperäisestä asiatekstistä:

”Pahin tilanne syntyy silloin, jos perustuslakiasiantuntijat eivät pidä hallituksen esitystä perustuslain mukaisena, mutta valiokunnan sisällä hallituspuolueet taipuvat hallituksen tulkintaan. Silloin perustuslakivaliokunnan arvovalta on mennyttä”, oikeushallinnossa työskentelevä asiantuntija sanoo.

Suomen Kuvalehden artikkelista:

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimii Johannes Koskinen (sd),
varapuheenjohtajana Outi Mäkelä (kok) sekä jäseninä

Sauli Ahvenjärvi (kd), Tuija Brax (vihr), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Ilkka Kantola (sd), Pia Kauma (kok), Kimmo Kivelä (ps), Anna Kontula (vas), Jukka Kopra (kok), Markus Lohi (kesk), Elisabeth Nauclér (r), Tom Packalén (ps), Raimo Piirainen (sd), Vesa-Matti Saarakkala (ps), Tapani Tölli (kesk) ja Anu Urpalainen (kok).

Lue lisää

Suomen Kuvalehti 24.1.2014

Kansanedustaja Eero Lehti: ”Kokoomusta johdetaan pelolla”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/kansanedustaja-eero-lehti-puolueestaan-kokoomusta-johdetaan-pelolla/?shared=28495-80365344-1

Jos Eksote olisi Ruotsissa, niin Eksote ei olisi kuntayhtymä, eikä Eksote järjestäisi palveluja kuntayhtymään kuuluvien kuntien valtuustojen ongelmallisilla maksuosuuksilla.

Ruotsissa ei tarvita kuntayhtymiä ja maksuosuuksia, koska koko maassa lainsäädännöllisesti ja rahassa mitattuna suuret lakisääteiset palvelut rahoitetaan systemaattisesti 20 maakäräjäalueen demokraattisesti valittujen maakäräjävaltuustojen budjetoimilla erillisillä verotuloilla.

Ruotsissa 20 maakäräjäalueen 20 MAAKÄRÄJÄVALTUUSTOA SEKÄ JÄRJESTÄVÄT ETTÄ RAHOITTAVAT maakäräjäalueen asukkaille yhdenvertaiset lakisääteiset terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

20 maakäräjävaltuustolla on verotusoikeus ja lakisääteisten terveyspalveluiden palveluiden budjetointi ja järjestämisvelvollisuus. Maakäräjävaltuusto vastaa budjetista ja asettaa maakäräjäveron veroprosentin sille tasolle, jolla lakisääteiset palvelut turvataan koko maakäräjäalueen asukkaille. Ruotsissa riittää, että kuntien verotuloilla rahoitetaan muut kuin kruunumääräisesti suuret terveyden- ja sairaanhoidon menot. Kuntien maksuosuuksia ei tarvita, koska ei ole kuntayhtymiäkään. Selkeää koko maassa.

– Ruotsissa maakäräjävaltuuston tehtävä ei ole lakkauttaa reuna-alueiden kunnilta palveluja, vaan päinvastoin turvata ylipäätään kuntien asukkaitten perustuslaillinen asema ja kuntien asukkaitten lakisääteiset palvelut kustannustehokkaasti.

– Suomessa Kataisen hallitus toimii poliittisen niljakkaasti, inhottavan iilimatomaisesti: vaaditaan poliittisia, kalliiksi tulevia suurkuntaliitoksia, ja lakkautetaan lakisääteisiä palveluja pieniltä, nykyisin kustannustehokkailta liitoskunnilta. Koko järjestelmä muuttuu kustannustehottomaksi, mikä osaltaan pakottaa palveluiden leikkaamiseen. Miksi kokoomus ja SDP yhdessä neljän apupuolueen kanssa haluaa sellaista äänestäjilleen?

KATAISEN HALLITUS HARRASTAA SEKAVIA JÄRJESTELMIÄ

Sosiaali- ja terveyspalveluita (sote) järjestävän kuntayhtymä Eksoten heikkoudeksi on osoittautuneet kuntien maksuosuudet Eksotelle. Tällaista takkuista järjestelmää ei kannata luoda koko maahan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Ruotsissa PA Lappeenrannalla ei olisi pienintäkään mahdollisuutta pelata Eksoten taloudella, ts. jättää vuosittain maksuosuuksia vajaaksi kuntayhtymä Eksotelle sivistellessään omaa talouttaan.

Kataisen kuuden puolueen hallituksen sekavassa kuntayhtymämallissa – sote-alue-maksuosuus-hallinto-himmelissä – joutuu Eksote ottamaan lisää lainaa voidakseen järjestää lappeenrantalaisten LAKISÄÄTEISET palvelut vuodesta toiseen. Lappeenranta pitää ottaa tällä menolla valtiovallan haltuun kriisikuntana, joka ei vastaa lakisääteisistä velvoitteista!

Jos Ruotsin mallilla Eksoten rahoituksesta, kehityksestä, budjetin tasapainosta ja palveluiden järjestämisestä vastaisi Etelä-Karjalan kuntien asukkaitten valitsema Eksote-valtuusto, yhdessä Eksoten hallinnon kanssa, niin Eksoten budjetti pysyisi tasapainossa, eikä vuosi vuodelta kasautuvia alijäämiä syntyisi. Demokraattinen valtuusto voi katsoa ennaltaehkäisevästi sen perään, että Eksoten toiminta on läpinäkyvää, eikä hallinnon pöhötystautia Eksoteen synny. Nyt Eksote hallinto on esimerkillisen erinomaisen ohut, Etelä-Saimaa 30.12.2012.

– Eksote-valtuuston budjetoima Eksote-rahoitus saadaan toteutumaan, kun annetaan Eksotelle sen budjettia vastaava Eksote-kuntaveroprosentti. Budjetti voidaan laatia vuosittain viideksi vuodeksi eteenpäin. Eksoten veropohjana on koko Etelä-Karjalan alue.

– Vastaavasti Etelä-Karjalan 10 kunnan kuntaveroprosentit ovat nykyistä pienemmät, koska niiden verotuloilla ja maksuosuuksilla ei enää rahoiteta maakunnallisen Eksoten lakisääteisiä palveluja.

– Verotietokone laskee valmiiksi maksetuista kuntaveroista Eksoten ja Etelä-Karjalan 10 kunnan budjetoidut verotulot. Edullista lystiä – selkeää toimintaa kymmeniä vuosia eteenpäin ilman kuntaliitosten tarvetta!

Eksoten kuntaveroalue kattaa kaikki asiointi- ja työssäkäyntialueet, koko maakunnan huoltosuhteen, syntyvyyden ja ikärakenteen muutokset ilman Kataisen hallituksen maalailemia ongelmia. Kataisen–Urpilaisen kuntarakennelain "kriteerit" menettävät merkityksensä.

Huoltosuhteen muuttuessa taloudellinen paine kohdistuu 133 000 asukkaan Etelä-Karjalan Eksote-kuntaveroon, mikä on helpotus Etelä-Karjalan nykyisten, erikokoisten kuntien taloudelle tulevina vuosikymmeninä.

Ruotsin mallilla pienten ja suurten kuntien veroprosentteihin ei kohdistu kovin suuria korotuspaineita huoltosuhteen muuttuessa.

Tätä kymmeniä vuosia kustannustehokasta mallia voidaan käyttää kaikissa Suomen 19 maakunnassa.

Kommentteja?

Ruotsin malli paras kirjoitti:

Jos Eksote olisi Ruotsissa, niin Eksote ei olisi kuntayhtymä, eikä Eksote järjestäisi palveluja kuntayhtymään kuuluvien kuntien valtuustojen ongelmallisilla maksuosuuksilla.

Ruotsissa ei tarvita kuntayhtymiä ja maksuosuuksia, koska koko maassa lainsäädännöllisesti ja rahassa mitattuna suuret lakisääteiset palvelut rahoitetaan systemaattisesti 20 maakäräjäalueen demokraattisesti valittujen maakäräjävaltuustojen budjetoimilla erillisillä verotuloilla.

Ruotsissa 20 maakäräjäalueen 20 MAAKÄRÄJÄVALTUUSTOA SEKÄ JÄRJESTÄVÄT ETTÄ RAHOITTAVAT maakäräjäalueen asukkaille yhdenvertaiset lakisääteiset terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

20 maakäräjävaltuustolla on verotusoikeus ja lakisääteisten terveyspalveluiden palveluiden budjetointi ja järjestämisvelvollisuus. Maakäräjävaltuusto vastaa budjetista ja asettaa maakäräjäveron veroprosentin sille tasolle, jolla lakisääteiset palvelut turvataan koko maakäräjäalueen asukkaille. Ruotsissa riittää, että kuntien verotuloilla rahoitetaan muut kuin kruunumääräisesti suuret terveyden- ja sairaanhoidon menot. Kuntien maksuosuuksia ei tarvita, koska ei ole kuntayhtymiäkään. Selkeää koko maassa.

– Ruotsissa maakäräjävaltuuston tehtävä ei ole lakkauttaa reuna-alueiden kunnilta palveluja, vaan päinvastoin turvata ylipäätään kuntien asukkaitten perustuslaillinen asema ja kuntien asukkaitten lakisääteiset palvelut kustannustehokkaasti.

– Suomessa Kataisen hallitus toimii poliittisen niljakkaasti, inhottavan iilimatomaisesti: vaaditaan poliittisia, kalliiksi tulevia suurkuntaliitoksia, ja lakkautetaan lakisääteisiä palveluja pieniltä, nykyisin kustannustehokkailta liitoskunnilta. Koko järjestelmä muuttuu kustannustehottomaksi, mikä osaltaan pakottaa palveluiden leikkaamiseen. Miksi kokoomus ja SDP yhdessä neljän apupuolueen kanssa haluaa sellaista äänestäjilleen?

KATAISEN HALLITUS HARRASTAA SEKAVIA JÄRJESTELMIÄ

Sosiaali- ja terveyspalveluita (sote) järjestävän kuntayhtymä Eksoten heikkoudeksi on osoittautuneet kuntien maksuosuudet Eksotelle. Tällaista takkuista järjestelmää ei kannata luoda koko maahan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Ruotsissa PA Lappeenrannalla ei olisi pienintäkään mahdollisuutta pelata Eksoten taloudella, ts. jättää vuosittain maksuosuuksia vajaaksi kuntayhtymä Eksotelle sivistellessään omaa talouttaan.

Kataisen kuuden puolueen hallituksen sekavassa kuntayhtymämallissa – sote-alue-maksuosuus-hallinto-himmelissä – joutuu Eksote ottamaan lisää lainaa voidakseen järjestää lappeenrantalaisten LAKISÄÄTEISET palvelut vuodesta toiseen. Lappeenranta pitää ottaa tällä menolla valtiovallan haltuun kriisikuntana, joka ei vastaa lakisääteisistä velvoitteista!

Jos Ruotsin mallilla Eksoten rahoituksesta, kehityksestä, budjetin tasapainosta ja palveluiden järjestämisestä vastaisi Etelä-Karjalan kuntien asukkaitten valitsema Eksote-valtuusto, yhdessä Eksoten hallinnon kanssa, niin Eksoten budjetti pysyisi tasapainossa, eikä vuosi vuodelta kasautuvia alijäämiä syntyisi. Demokraattinen valtuusto voi katsoa ennaltaehkäisevästi sen perään, että Eksoten toiminta on läpinäkyvää, eikä hallinnon pöhötystautia Eksoteen synny. Nyt Eksote hallinto on esimerkillisen erinomaisen ohut, Etelä-Saimaa 30.12.2012.

– Eksote-valtuuston budjetoima Eksote-rahoitus saadaan toteutumaan, kun annetaan Eksotelle sen budjettia vastaava Eksote-kuntaveroprosentti. Budjetti voidaan laatia vuosittain viideksi vuodeksi eteenpäin. Eksoten veropohjana on koko Etelä-Karjalan alue.

– Vastaavasti Etelä-Karjalan 10 kunnan kuntaveroprosentit ovat nykyistä pienemmät, koska niiden verotuloilla ja maksuosuuksilla ei enää rahoiteta maakunnallisen Eksoten lakisääteisiä palveluja.

– Verotietokone laskee valmiiksi maksetuista kuntaveroista Eksoten ja Etelä-Karjalan 10 kunnan budjetoidut verotulot. Edullista lystiä – selkeää toimintaa kymmeniä vuosia eteenpäin ilman kuntaliitosten tarvetta!

Eksoten kuntaveroalue kattaa kaikki asiointi- ja työssäkäyntialueet, koko maakunnan huoltosuhteen, syntyvyyden ja ikärakenteen muutokset ilman Kataisen hallituksen maalailemia ongelmia. Kataisen–Urpilaisen kuntarakennelain "kriteerit" menettävät merkityksensä.

Huoltosuhteen muuttuessa taloudellinen paine kohdistuu 133 000 asukkaan Etelä-Karjalan Eksote-kuntaveroon, mikä on helpotus Etelä-Karjalan nykyisten, erikokoisten kuntien taloudelle tulevina vuosikymmeninä.

Ruotsin mallilla pienten ja suurten kuntien veroprosentteihin ei kohdistu kovin suuria korotuspaineita huoltosuhteen muuttuessa.

Tätä kymmeniä vuosia kustannustehokasta mallia voidaan käyttää kaikissa Suomen 19 maakunnassa.

Kommentteja?

Lue lisää

Ruotsi tunnetaan suvereenina, kansan arvostamana demokraattisena valtiona

– 290 kuntaa ja 290 kunnanvaltuustoa

– 20 landsting-aluetta eli maakäräjäaluetta ja 20 maakäräjävaltuustoa

– eduskunta

Joka neljäs vuosi ruotsalaiset valitsevat samana vaalipäivänä sekä 290 kunnanvaltuustoa että 20 landsting-valtuustoa eli maakäräjävaltuustoa. Lisäksi silloin valitaan eduskunta.

Jäljempänä kohtien 1) ja 2) linkkien taulukoiden äärioikealla oleva sarake:

VDT; Val deltagandet; Äänestysprosentti; Äänestysinto

Sekä 290 kunnan että 20 läänin landsting-vaalissa eli maakäräjävaltuustojen vaalissa äänestysprosentti on hyvä: keskimäärin 81 prosenttia.

Vastaavan saavuttamiseksi soisi löytyvän demokraattista paloa Suomessa virkamiesvallalta, kansanedustajilta, valtioneuvostoilta, maakuntavallalta, kuntavaltiailta ja kaikilta suomalaisilta – kansan syviltä riveiltä – tasavallan presidenteiltä ja eduskunnan puhemiehiltä.

Lainaukset alkavat

Sveriges KOMMUNER och LANDSTING

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/darfor_ar_sjalvstyrelse_bra


DÄRFÖR ÄR SJÄLVSTYRELSE BRA

Som medborgare har vi ett gemensamt ansvar för att samhället fungerar och tillgodoser våra behov. Vart fjärde år väljer vi de företrädare som vi tror kan sköta det på bästa sätt utifrån de förutsättningar som finns.


Valen till kommun- och landstingsfullmäktige ger medborgarna möjlighet att påverka vilken politik som ska föras på lokal och regional nivå.


310 VAL

Den 19 september 2010 var det val, inte bara till riksdagen, utan också till landets 310 kommuner, landsting och regioner.

1) Val till kommunfullmäktige - Röster

http://www.val.se/val/val2010/slutresultat/K/rike/index.html


2) Val till landstingsfullmäktige - Röster

http://www.val.se/val/val2010/slutresultat/L/rike/index.html


3) Valdeltagandet fortsatt uppåt

http://www.skl.se/vi_arbetar_med/demos/demokratiutveckling/nyhetsarkiv_demokrati/nyheter_310_val_ar_2010/valdeltagandet_fortsatt_uppat


4) Lokala förutsättningar får styra

Därför är självstyrelse bra

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/darfor_ar_sjalvstyrelse_bra/lokala_forutsattningar_far_styra

Svenska kommuner och landsting/regioner ser olika ut. Invånarantal, yta, tätortsgrad, näringslivsstruktur, befolkningssammansättning, kultur och politiska preferenser skiljer sig åt mellan olika delar av landet och mellan olika orter.

Det innebär att förutsättningarna för att kunna erbjuda olika tjänster varierar över landet. När kommuner och landsting/regioner har frihet att utforma sina egna verksamheter kan de ta hänsyn till dessa varierande förutsättningar, liksom de egna medborgarnas önskemål.

På så sätt kan skattepengarna användas på det mest effektiva sättet. De lokala och regionala förtroendevalda kan utnyttja sin lokalkännedom och sina detaljkunskaper om den egna kommunens och landstingets/regionens förutsättningar.

Dessutom gör närheten till medborgarna att de kan leverera den service som faktiskt efterfrågas. En nationellt detaljreglerad verksamhet riskerar att leda till en betydligt sämre anpassning efter behoven och till mindre kostnadseffektiva lösningar.

Lainaukset loppu.


JK Eksoten kustannustehokas hallinto voi käänttää suorat lainaukset suomeksi.

Kommentteja?

Ruotsin malli paras kirjoitti:

Jos Eksote olisi Ruotsissa, niin Eksote ei olisi kuntayhtymä, eikä Eksote järjestäisi palveluja kuntayhtymään kuuluvien kuntien valtuustojen ongelmallisilla maksuosuuksilla.

Ruotsissa ei tarvita kuntayhtymiä ja maksuosuuksia, koska koko maassa lainsäädännöllisesti ja rahassa mitattuna suuret lakisääteiset palvelut rahoitetaan systemaattisesti 20 maakäräjäalueen demokraattisesti valittujen maakäräjävaltuustojen budjetoimilla erillisillä verotuloilla.

Ruotsissa 20 maakäräjäalueen 20 MAAKÄRÄJÄVALTUUSTOA SEKÄ JÄRJESTÄVÄT ETTÄ RAHOITTAVAT maakäräjäalueen asukkaille yhdenvertaiset lakisääteiset terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

20 maakäräjävaltuustolla on verotusoikeus ja lakisääteisten terveyspalveluiden palveluiden budjetointi ja järjestämisvelvollisuus. Maakäräjävaltuusto vastaa budjetista ja asettaa maakäräjäveron veroprosentin sille tasolle, jolla lakisääteiset palvelut turvataan koko maakäräjäalueen asukkaille. Ruotsissa riittää, että kuntien verotuloilla rahoitetaan muut kuin kruunumääräisesti suuret terveyden- ja sairaanhoidon menot. Kuntien maksuosuuksia ei tarvita, koska ei ole kuntayhtymiäkään. Selkeää koko maassa.

– Ruotsissa maakäräjävaltuuston tehtävä ei ole lakkauttaa reuna-alueiden kunnilta palveluja, vaan päinvastoin turvata ylipäätään kuntien asukkaitten perustuslaillinen asema ja kuntien asukkaitten lakisääteiset palvelut kustannustehokkaasti.

– Suomessa Kataisen hallitus toimii poliittisen niljakkaasti, inhottavan iilimatomaisesti: vaaditaan poliittisia, kalliiksi tulevia suurkuntaliitoksia, ja lakkautetaan lakisääteisiä palveluja pieniltä, nykyisin kustannustehokkailta liitoskunnilta. Koko järjestelmä muuttuu kustannustehottomaksi, mikä osaltaan pakottaa palveluiden leikkaamiseen. Miksi kokoomus ja SDP yhdessä neljän apupuolueen kanssa haluaa sellaista äänestäjilleen?

KATAISEN HALLITUS HARRASTAA SEKAVIA JÄRJESTELMIÄ

Sosiaali- ja terveyspalveluita (sote) järjestävän kuntayhtymä Eksoten heikkoudeksi on osoittautuneet kuntien maksuosuudet Eksotelle. Tällaista takkuista järjestelmää ei kannata luoda koko maahan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Ruotsissa PA Lappeenrannalla ei olisi pienintäkään mahdollisuutta pelata Eksoten taloudella, ts. jättää vuosittain maksuosuuksia vajaaksi kuntayhtymä Eksotelle sivistellessään omaa talouttaan.

Kataisen kuuden puolueen hallituksen sekavassa kuntayhtymämallissa – sote-alue-maksuosuus-hallinto-himmelissä – joutuu Eksote ottamaan lisää lainaa voidakseen järjestää lappeenrantalaisten LAKISÄÄTEISET palvelut vuodesta toiseen. Lappeenranta pitää ottaa tällä menolla valtiovallan haltuun kriisikuntana, joka ei vastaa lakisääteisistä velvoitteista!

Jos Ruotsin mallilla Eksoten rahoituksesta, kehityksestä, budjetin tasapainosta ja palveluiden järjestämisestä vastaisi Etelä-Karjalan kuntien asukkaitten valitsema Eksote-valtuusto, yhdessä Eksoten hallinnon kanssa, niin Eksoten budjetti pysyisi tasapainossa, eikä vuosi vuodelta kasautuvia alijäämiä syntyisi. Demokraattinen valtuusto voi katsoa ennaltaehkäisevästi sen perään, että Eksoten toiminta on läpinäkyvää, eikä hallinnon pöhötystautia Eksoteen synny. Nyt Eksote hallinto on esimerkillisen erinomaisen ohut, Etelä-Saimaa 30.12.2012.

– Eksote-valtuuston budjetoima Eksote-rahoitus saadaan toteutumaan, kun annetaan Eksotelle sen budjettia vastaava Eksote-kuntaveroprosentti. Budjetti voidaan laatia vuosittain viideksi vuodeksi eteenpäin. Eksoten veropohjana on koko Etelä-Karjalan alue.

– Vastaavasti Etelä-Karjalan 10 kunnan kuntaveroprosentit ovat nykyistä pienemmät, koska niiden verotuloilla ja maksuosuuksilla ei enää rahoiteta maakunnallisen Eksoten lakisääteisiä palveluja.

– Verotietokone laskee valmiiksi maksetuista kuntaveroista Eksoten ja Etelä-Karjalan 10 kunnan budjetoidut verotulot. Edullista lystiä – selkeää toimintaa kymmeniä vuosia eteenpäin ilman kuntaliitosten tarvetta!

Eksoten kuntaveroalue kattaa kaikki asiointi- ja työssäkäyntialueet, koko maakunnan huoltosuhteen, syntyvyyden ja ikärakenteen muutokset ilman Kataisen hallituksen maalailemia ongelmia. Kataisen–Urpilaisen kuntarakennelain "kriteerit" menettävät merkityksensä.

Huoltosuhteen muuttuessa taloudellinen paine kohdistuu 133 000 asukkaan Etelä-Karjalan Eksote-kuntaveroon, mikä on helpotus Etelä-Karjalan nykyisten, erikokoisten kuntien taloudelle tulevina vuosikymmeninä.

Ruotsin mallilla pienten ja suurten kuntien veroprosentteihin ei kohdistu kovin suuria korotuspaineita huoltosuhteen muuttuessa.

Tätä kymmeniä vuosia kustannustehokasta mallia voidaan käyttää kaikissa Suomen 19 maakunnassa.

Kommentteja?

Lue lisää

KATAISEN HALLITUSOHJELMA JA SOTE-RAHOITUS KUNTIEN VEROILLA ON OK

Nimimerkin "Ruotsin malli paras" tekstissä esitetty maakunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus kuntien verotuloilla on Kataisen hallitusohjelman mukaista: Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan kuntien verotuloilla, lukuun ottamatta erityisen vaativaa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalityötä.

KATAISEN HALLITUKSEN SOTE-DEMOKRATIAVAJE ON KORJATTAVA

Kataisen hallitus ei ole esittänyt kuinka lakisääteisesti ja rahassa mitattuna suuri sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) demokraattinen ohjaus järjestetään.

Sote-menot ovat nykyisten kuntien budjeteista 50–60 prosenttia, joten sen demokraattiseen ohjaamiseen on ilman muuta uudistuksessa saatava kuntien asukkaitten demokraattisessa vaalissa valitsema Eksote-valtuusto, joka sekä järjestää että budjetoi ja rahoittaa Eksote-kuntaverolla ja Eksote-kuntaveroprosentilla Etelä-Karjalan asukkaille yhdenvertaiset LAKISÄÄTEISET palvelut.

VÄESTÖPOHJA JA VEROPOHJA SOTE-PALVELUILLE

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, esittää, että sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan vähintään 200 000 asukkaan väestöpohjaa vastaavilla varoilla.

Silloin saadaan perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjut sulavasti yhteen. Hoidon vaikuttavuus paranee, ja sen seurauksena saavutetaan hyvä laatu ja kustannustehokkuus.


Nimimerkin "Ruotsin malli paras":

– "Eksote-valtuuston budjetoima Eksote-rahoitus saadaan toteutumaan, kun annetaan Eksotelle sen budjettia vastaava Eksote-kuntaveroprosentti."

– "Verotietokone laskee valmiiksi maksetuista kuntaveroista Eksoten ja Etelä-Karjalan 10 kunnan budjetoidut verotulot."

Ruotsin malli paras kirjoitti:

Jos Eksote olisi Ruotsissa, niin Eksote ei olisi kuntayhtymä, eikä Eksote järjestäisi palveluja kuntayhtymään kuuluvien kuntien valtuustojen ongelmallisilla maksuosuuksilla.

Ruotsissa ei tarvita kuntayhtymiä ja maksuosuuksia, koska koko maassa lainsäädännöllisesti ja rahassa mitattuna suuret lakisääteiset palvelut rahoitetaan systemaattisesti 20 maakäräjäalueen demokraattisesti valittujen maakäräjävaltuustojen budjetoimilla erillisillä verotuloilla.

Ruotsissa 20 maakäräjäalueen 20 MAAKÄRÄJÄVALTUUSTOA SEKÄ JÄRJESTÄVÄT ETTÄ RAHOITTAVAT maakäräjäalueen asukkaille yhdenvertaiset lakisääteiset terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

20 maakäräjävaltuustolla on verotusoikeus ja lakisääteisten terveyspalveluiden palveluiden budjetointi ja järjestämisvelvollisuus. Maakäräjävaltuusto vastaa budjetista ja asettaa maakäräjäveron veroprosentin sille tasolle, jolla lakisääteiset palvelut turvataan koko maakäräjäalueen asukkaille. Ruotsissa riittää, että kuntien verotuloilla rahoitetaan muut kuin kruunumääräisesti suuret terveyden- ja sairaanhoidon menot. Kuntien maksuosuuksia ei tarvita, koska ei ole kuntayhtymiäkään. Selkeää koko maassa.

– Ruotsissa maakäräjävaltuuston tehtävä ei ole lakkauttaa reuna-alueiden kunnilta palveluja, vaan päinvastoin turvata ylipäätään kuntien asukkaitten perustuslaillinen asema ja kuntien asukkaitten lakisääteiset palvelut kustannustehokkaasti.

– Suomessa Kataisen hallitus toimii poliittisen niljakkaasti, inhottavan iilimatomaisesti: vaaditaan poliittisia, kalliiksi tulevia suurkuntaliitoksia, ja lakkautetaan lakisääteisiä palveluja pieniltä, nykyisin kustannustehokkailta liitoskunnilta. Koko järjestelmä muuttuu kustannustehottomaksi, mikä osaltaan pakottaa palveluiden leikkaamiseen. Miksi kokoomus ja SDP yhdessä neljän apupuolueen kanssa haluaa sellaista äänestäjilleen?

KATAISEN HALLITUS HARRASTAA SEKAVIA JÄRJESTELMIÄ

Sosiaali- ja terveyspalveluita (sote) järjestävän kuntayhtymä Eksoten heikkoudeksi on osoittautuneet kuntien maksuosuudet Eksotelle. Tällaista takkuista järjestelmää ei kannata luoda koko maahan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Ruotsissa PA Lappeenrannalla ei olisi pienintäkään mahdollisuutta pelata Eksoten taloudella, ts. jättää vuosittain maksuosuuksia vajaaksi kuntayhtymä Eksotelle sivistellessään omaa talouttaan.

Kataisen kuuden puolueen hallituksen sekavassa kuntayhtymämallissa – sote-alue-maksuosuus-hallinto-himmelissä – joutuu Eksote ottamaan lisää lainaa voidakseen järjestää lappeenrantalaisten LAKISÄÄTEISET palvelut vuodesta toiseen. Lappeenranta pitää ottaa tällä menolla valtiovallan haltuun kriisikuntana, joka ei vastaa lakisääteisistä velvoitteista!

Jos Ruotsin mallilla Eksoten rahoituksesta, kehityksestä, budjetin tasapainosta ja palveluiden järjestämisestä vastaisi Etelä-Karjalan kuntien asukkaitten valitsema Eksote-valtuusto, yhdessä Eksoten hallinnon kanssa, niin Eksoten budjetti pysyisi tasapainossa, eikä vuosi vuodelta kasautuvia alijäämiä syntyisi. Demokraattinen valtuusto voi katsoa ennaltaehkäisevästi sen perään, että Eksoten toiminta on läpinäkyvää, eikä hallinnon pöhötystautia Eksoteen synny. Nyt Eksote hallinto on esimerkillisen erinomaisen ohut, Etelä-Saimaa 30.12.2012.

– Eksote-valtuuston budjetoima Eksote-rahoitus saadaan toteutumaan, kun annetaan Eksotelle sen budjettia vastaava Eksote-kuntaveroprosentti. Budjetti voidaan laatia vuosittain viideksi vuodeksi eteenpäin. Eksoten veropohjana on koko Etelä-Karjalan alue.

– Vastaavasti Etelä-Karjalan 10 kunnan kuntaveroprosentit ovat nykyistä pienemmät, koska niiden verotuloilla ja maksuosuuksilla ei enää rahoiteta maakunnallisen Eksoten lakisääteisiä palveluja.

– Verotietokone laskee valmiiksi maksetuista kuntaveroista Eksoten ja Etelä-Karjalan 10 kunnan budjetoidut verotulot. Edullista lystiä – selkeää toimintaa kymmeniä vuosia eteenpäin ilman kuntaliitosten tarvetta!

Eksoten kuntaveroalue kattaa kaikki asiointi- ja työssäkäyntialueet, koko maakunnan huoltosuhteen, syntyvyyden ja ikärakenteen muutokset ilman Kataisen hallituksen maalailemia ongelmia. Kataisen–Urpilaisen kuntarakennelain "kriteerit" menettävät merkityksensä.

Huoltosuhteen muuttuessa taloudellinen paine kohdistuu 133 000 asukkaan Etelä-Karjalan Eksote-kuntaveroon, mikä on helpotus Etelä-Karjalan nykyisten, erikokoisten kuntien taloudelle tulevina vuosikymmeninä.

Ruotsin mallilla pienten ja suurten kuntien veroprosentteihin ei kohdistu kovin suuria korotuspaineita huoltosuhteen muuttuessa.

Tätä kymmeniä vuosia kustannustehokasta mallia voidaan käyttää kaikissa Suomen 19 maakunnassa.

Kommentteja?

Lue lisää

YLE 10.1.2013 klo 11:23 | päivitetty 10.1.2013 klo 11:26

Ministeriön sote-selvitys viivästyy kalkkiviivoilla

http://yle.fi/uutiset/ministerion_sote-selvitys_viivastyy_kalkkiviivoilla/6444906

"Työryhmään kuuluvan Eksoten toimitusjohtajan Pentti Itkosen mukaan raportissa on vielä paljon isoja kysymyksiä auki.

Eniten keskustelua työryhmässä on herättänyt palveluiden järjestämisen edellyttämä väestöpohja."

Google:

Suomen Kuvalehti ”Paineet ovat todelliset” - Kunta- ja sote-uudistus Valtiontalouden tarkastusviraston syyniin?

"Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ajamat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä kuntauudistus ovat ajautuneet niin hankalaan tilanteeseen, että oikeusoppineet ovat väläytelleet uudistusten viemistä Valtiontalouden tarkastusviraston arvioitavaksi."

Hallitusohjelma OK kirjoitti:

KATAISEN HALLITUSOHJELMA JA SOTE-RAHOITUS KUNTIEN VEROILLA ON OK

Nimimerkin "Ruotsin malli paras" tekstissä esitetty maakunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus kuntien verotuloilla on Kataisen hallitusohjelman mukaista: Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan kuntien verotuloilla, lukuun ottamatta erityisen vaativaa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalityötä.

KATAISEN HALLITUKSEN SOTE-DEMOKRATIAVAJE ON KORJATTAVA

Kataisen hallitus ei ole esittänyt kuinka lakisääteisesti ja rahassa mitattuna suuri sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) demokraattinen ohjaus järjestetään.

Sote-menot ovat nykyisten kuntien budjeteista 50–60 prosenttia, joten sen demokraattiseen ohjaamiseen on ilman muuta uudistuksessa saatava kuntien asukkaitten demokraattisessa vaalissa valitsema Eksote-valtuusto, joka sekä järjestää että budjetoi ja rahoittaa Eksote-kuntaverolla ja Eksote-kuntaveroprosentilla Etelä-Karjalan asukkaille yhdenvertaiset LAKISÄÄTEISET palvelut.

VÄESTÖPOHJA JA VEROPOHJA SOTE-PALVELUILLE

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, esittää, että sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan vähintään 200 000 asukkaan väestöpohjaa vastaavilla varoilla.

Silloin saadaan perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjut sulavasti yhteen. Hoidon vaikuttavuus paranee, ja sen seurauksena saavutetaan hyvä laatu ja kustannustehokkuus.


Nimimerkin "Ruotsin malli paras":

– "Eksote-valtuuston budjetoima Eksote-rahoitus saadaan toteutumaan, kun annetaan Eksotelle sen budjettia vastaava Eksote-kuntaveroprosentti."

– "Verotietokone laskee valmiiksi maksetuista kuntaveroista Eksoten ja Etelä-Karjalan 10 kunnan budjetoidut verotulot."

Lue lisää

yle Politiikka 11.1.2013 klo 10:42 | päivitetty 11.1.2013 klo 10:49

Puska tyrmää sote-raportin: "Sekava"

http://yle.fi/uutiset/puska_tyrmaa_sote-raportin_sekava/6446648

Lyhyet lainaukset linkistä

THL:n pääjohtaja Pekka Puska pitää tänään julkaistavaa sote-raporttia sekavana. Hän sanoo poliittisen ohjauksen vesittäneen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista hahmottelevan sote-raportin laatimisen.

- Raportti on sekava ja se on valitettavaa. Se jättää enemmän avoimia kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

Näin pääsi käymään, vaikka raporttia ovat laatineet maan parhaat voimat. Puskan mukaan suurin syy raportin epäonnistumiseen on poliittisessa ohjauksessa: sote-uudistusta haluttiin pakottaa kuntauudistuksen raameihin. Näin perusterveydenhuolto jää liian pienille yksiköille, ja hajanaisuus jatkuu. THL haluaisi jakaa maan pariinkymmeneen terveydenhoitoalueeseen, kooltaan 200 000 - 400 000 asukasta.

- Tarvitaan perus- ja erikoissairaanhoidon palveluiden saumaton integrointi.

Lainaukset loppu

Politiikka sekoittaa kirjoitti:

yle Politiikka 11.1.2013 klo 10:42 | päivitetty 11.1.2013 klo 10:49

Puska tyrmää sote-raportin: "Sekava"

http://yle.fi/uutiset/puska_tyrmaa_sote-raportin_sekava/6446648

Lyhyet lainaukset linkistä

THL:n pääjohtaja Pekka Puska pitää tänään julkaistavaa sote-raporttia sekavana. Hän sanoo poliittisen ohjauksen vesittäneen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista hahmottelevan sote-raportin laatimisen.

- Raportti on sekava ja se on valitettavaa. Se jättää enemmän avoimia kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

Näin pääsi käymään, vaikka raporttia ovat laatineet maan parhaat voimat. Puskan mukaan suurin syy raportin epäonnistumiseen on poliittisessa ohjauksessa: sote-uudistusta haluttiin pakottaa kuntauudistuksen raameihin. Näin perusterveydenhuolto jää liian pienille yksiköille, ja hajanaisuus jatkuu. THL haluaisi jakaa maan pariinkymmeneen terveydenhoitoalueeseen, kooltaan 200 000 - 400 000 asukasta.

- Tarvitaan perus- ja erikoissairaanhoidon palveluiden saumaton integrointi.

Lainaukset loppu

Lue lisää

YLE Politiikka 11.1.2013 klo 12:20 | päivitetty 11.1.2013 klo 12:37

Sote-ryhmä: Palveluiden järjestäminen vaatii 50 000 - 100 000 asukkaan pohjan

http://yle.fi/uutiset/sote-ryhma_palveluiden_jarjestaminen_vaatii_50_000_-_100_000_asukkaan_pohjan/6446982

"Työryhmä korostaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustamisen hyödyt pitää punnita tarkkaan, koska uudistus vaatisi mittavia voimavaroja ja maksaisi paljon."

Självstyrelse skl.se kirjoitti:

Ruotsi tunnetaan suvereenina, kansan arvostamana demokraattisena valtiona

– 290 kuntaa ja 290 kunnanvaltuustoa

– 20 landsting-aluetta eli maakäräjäaluetta ja 20 maakäräjävaltuustoa

– eduskunta

Joka neljäs vuosi ruotsalaiset valitsevat samana vaalipäivänä sekä 290 kunnanvaltuustoa että 20 landsting-valtuustoa eli maakäräjävaltuustoa. Lisäksi silloin valitaan eduskunta.

Jäljempänä kohtien 1) ja 2) linkkien taulukoiden äärioikealla oleva sarake:

VDT; Val deltagandet; Äänestysprosentti; Äänestysinto

Sekä 290 kunnan että 20 läänin landsting-vaalissa eli maakäräjävaltuustojen vaalissa äänestysprosentti on hyvä: keskimäärin 81 prosenttia.

Vastaavan saavuttamiseksi soisi löytyvän demokraattista paloa Suomessa virkamiesvallalta, kansanedustajilta, valtioneuvostoilta, maakuntavallalta, kuntavaltiailta ja kaikilta suomalaisilta – kansan syviltä riveiltä – tasavallan presidenteiltä ja eduskunnan puhemiehiltä.

Lainaukset alkavat

Sveriges KOMMUNER och LANDSTING

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/darfor_ar_sjalvstyrelse_bra


DÄRFÖR ÄR SJÄLVSTYRELSE BRA

Som medborgare har vi ett gemensamt ansvar för att samhället fungerar och tillgodoser våra behov. Vart fjärde år väljer vi de företrädare som vi tror kan sköta det på bästa sätt utifrån de förutsättningar som finns.


Valen till kommun- och landstingsfullmäktige ger medborgarna möjlighet att påverka vilken politik som ska föras på lokal och regional nivå.


310 VAL

Den 19 september 2010 var det val, inte bara till riksdagen, utan också till landets 310 kommuner, landsting och regioner.

1) Val till kommunfullmäktige - Röster

http://www.val.se/val/val2010/slutresultat/K/rike/index.html


2) Val till landstingsfullmäktige - Röster

http://www.val.se/val/val2010/slutresultat/L/rike/index.html


3) Valdeltagandet fortsatt uppåt

http://www.skl.se/vi_arbetar_med/demos/demokratiutveckling/nyhetsarkiv_demokrati/nyheter_310_val_ar_2010/valdeltagandet_fortsatt_uppat


4) Lokala förutsättningar får styra

Därför är självstyrelse bra

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/darfor_ar_sjalvstyrelse_bra/lokala_forutsattningar_far_styra

Svenska kommuner och landsting/regioner ser olika ut. Invånarantal, yta, tätortsgrad, näringslivsstruktur, befolkningssammansättning, kultur och politiska preferenser skiljer sig åt mellan olika delar av landet och mellan olika orter.

Det innebär att förutsättningarna för att kunna erbjuda olika tjänster varierar över landet. När kommuner och landsting/regioner har frihet att utforma sina egna verksamheter kan de ta hänsyn till dessa varierande förutsättningar, liksom de egna medborgarnas önskemål.

På så sätt kan skattepengarna användas på det mest effektiva sättet. De lokala och regionala förtroendevalda kan utnyttja sin lokalkännedom och sina detaljkunskaper om den egna kommunens och landstingets/regionens förutsättningar.

Dessutom gör närheten till medborgarna att de kan leverera den service som faktiskt efterfrågas. En nationellt detaljreglerad verksamhet riskerar att leda till en betydligt sämre anpassning efter behoven och till mindre kostnadseffektiva lösningar.

Lainaukset loppu.


JK Eksoten kustannustehokas hallinto voi käänttää suorat lainaukset suomeksi.

Kommentteja?

Lue lisää

Etla esittää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä korkeintaan 20 alueella.

Alueilla voi olla oma verotusoikeus. Etla: "Suunnittelussa ei tule kavahtaa selkeän ja jopa omalla verotusoikeudella toimivan ”väliportaan” luomista."


ETLA - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

ETLAn eväät hallitukselle: Yhteisövero alas, eläkeikä ylös, sote-hanke uusiksi

http://www.etla.fi/uutiset/etlan-evaat-hallitukselle-yhteisovero-alas-elakeika-ylos-sote-hanke-uusiksi/

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyt lainaus, kappalejakoa muutettu (parempi luettavuus):

Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva uudistushanke tarvitsee aikalisän. Tavoiteltua selkeää järjestämis- ja tuotantomallia ei ole syntymässä. Hallituksen olisikin lykättävä uudistuksesta päättämistä.

Jatkovalmistelun lähtökohdaksi olisi otettava ainakin terveyspalveluiden järjestämisvastuun keskittäminen korkeintaan 20 alueelliselle organisaatiolle, kutsuttiinpa niitä millä nimellä tahansa, ja avoin suhtautuminen erilaisiin tuottajamalleihin.

Suunnittelussa ei tule kavahtaa selkeän ja jopa omalla verotusoikeudella toimivan ”väliportaan” luomista.

Suomea lukuun ottamatta terveydenhoidossa ja monissa muissa palveluissa tällainen väliporras on kaikissa Euroopan unionin maissa. Valmistelu olisi toteutettava aikataululla, joka mahdollistaisi päätöksenteon viimeistään kevään 2014 kehysriihessä.

Ruotsin malli paras kirjoitti:

Jos Eksote olisi Ruotsissa, niin Eksote ei olisi kuntayhtymä, eikä Eksote järjestäisi palveluja kuntayhtymään kuuluvien kuntien valtuustojen ongelmallisilla maksuosuuksilla.

Ruotsissa ei tarvita kuntayhtymiä ja maksuosuuksia, koska koko maassa lainsäädännöllisesti ja rahassa mitattuna suuret lakisääteiset palvelut rahoitetaan systemaattisesti 20 maakäräjäalueen demokraattisesti valittujen maakäräjävaltuustojen budjetoimilla erillisillä verotuloilla.

Ruotsissa 20 maakäräjäalueen 20 MAAKÄRÄJÄVALTUUSTOA SEKÄ JÄRJESTÄVÄT ETTÄ RAHOITTAVAT maakäräjäalueen asukkaille yhdenvertaiset lakisääteiset terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

20 maakäräjävaltuustolla on verotusoikeus ja lakisääteisten terveyspalveluiden palveluiden budjetointi ja järjestämisvelvollisuus. Maakäräjävaltuusto vastaa budjetista ja asettaa maakäräjäveron veroprosentin sille tasolle, jolla lakisääteiset palvelut turvataan koko maakäräjäalueen asukkaille. Ruotsissa riittää, että kuntien verotuloilla rahoitetaan muut kuin kruunumääräisesti suuret terveyden- ja sairaanhoidon menot. Kuntien maksuosuuksia ei tarvita, koska ei ole kuntayhtymiäkään. Selkeää koko maassa.

– Ruotsissa maakäräjävaltuuston tehtävä ei ole lakkauttaa reuna-alueiden kunnilta palveluja, vaan päinvastoin turvata ylipäätään kuntien asukkaitten perustuslaillinen asema ja kuntien asukkaitten lakisääteiset palvelut kustannustehokkaasti.

– Suomessa Kataisen hallitus toimii poliittisen niljakkaasti, inhottavan iilimatomaisesti: vaaditaan poliittisia, kalliiksi tulevia suurkuntaliitoksia, ja lakkautetaan lakisääteisiä palveluja pieniltä, nykyisin kustannustehokkailta liitoskunnilta. Koko järjestelmä muuttuu kustannustehottomaksi, mikä osaltaan pakottaa palveluiden leikkaamiseen. Miksi kokoomus ja SDP yhdessä neljän apupuolueen kanssa haluaa sellaista äänestäjilleen?

KATAISEN HALLITUS HARRASTAA SEKAVIA JÄRJESTELMIÄ

Sosiaali- ja terveyspalveluita (sote) järjestävän kuntayhtymä Eksoten heikkoudeksi on osoittautuneet kuntien maksuosuudet Eksotelle. Tällaista takkuista järjestelmää ei kannata luoda koko maahan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Ruotsissa PA Lappeenrannalla ei olisi pienintäkään mahdollisuutta pelata Eksoten taloudella, ts. jättää vuosittain maksuosuuksia vajaaksi kuntayhtymä Eksotelle sivistellessään omaa talouttaan.

Kataisen kuuden puolueen hallituksen sekavassa kuntayhtymämallissa – sote-alue-maksuosuus-hallinto-himmelissä – joutuu Eksote ottamaan lisää lainaa voidakseen järjestää lappeenrantalaisten LAKISÄÄTEISET palvelut vuodesta toiseen. Lappeenranta pitää ottaa tällä menolla valtiovallan haltuun kriisikuntana, joka ei vastaa lakisääteisistä velvoitteista!

Jos Ruotsin mallilla Eksoten rahoituksesta, kehityksestä, budjetin tasapainosta ja palveluiden järjestämisestä vastaisi Etelä-Karjalan kuntien asukkaitten valitsema Eksote-valtuusto, yhdessä Eksoten hallinnon kanssa, niin Eksoten budjetti pysyisi tasapainossa, eikä vuosi vuodelta kasautuvia alijäämiä syntyisi. Demokraattinen valtuusto voi katsoa ennaltaehkäisevästi sen perään, että Eksoten toiminta on läpinäkyvää, eikä hallinnon pöhötystautia Eksoteen synny. Nyt Eksote hallinto on esimerkillisen erinomaisen ohut, Etelä-Saimaa 30.12.2012.

– Eksote-valtuuston budjetoima Eksote-rahoitus saadaan toteutumaan, kun annetaan Eksotelle sen budjettia vastaava Eksote-kuntaveroprosentti. Budjetti voidaan laatia vuosittain viideksi vuodeksi eteenpäin. Eksoten veropohjana on koko Etelä-Karjalan alue.

– Vastaavasti Etelä-Karjalan 10 kunnan kuntaveroprosentit ovat nykyistä pienemmät, koska niiden verotuloilla ja maksuosuuksilla ei enää rahoiteta maakunnallisen Eksoten lakisääteisiä palveluja.

– Verotietokone laskee valmiiksi maksetuista kuntaveroista Eksoten ja Etelä-Karjalan 10 kunnan budjetoidut verotulot. Edullista lystiä – selkeää toimintaa kymmeniä vuosia eteenpäin ilman kuntaliitosten tarvetta!

Eksoten kuntaveroalue kattaa kaikki asiointi- ja työssäkäyntialueet, koko maakunnan huoltosuhteen, syntyvyyden ja ikärakenteen muutokset ilman Kataisen hallituksen maalailemia ongelmia. Kataisen–Urpilaisen kuntarakennelain "kriteerit" menettävät merkityksensä.

Huoltosuhteen muuttuessa taloudellinen paine kohdistuu 133 000 asukkaan Etelä-Karjalan Eksote-kuntaveroon, mikä on helpotus Etelä-Karjalan nykyisten, erikokoisten kuntien taloudelle tulevina vuosikymmeninä.

Ruotsin mallilla pienten ja suurten kuntien veroprosentteihin ei kohdistu kovin suuria korotuspaineita huoltosuhteen muuttuessa.

Tätä kymmeniä vuosia kustannustehokasta mallia voidaan käyttää kaikissa Suomen 19 maakunnassa.

Kommentteja?

Lue lisää

"Analyysi esittää myös Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneuudistuksen uudelleen valmistelua.

Jatkossa Suomessa olisi syytä harkita Ruotsin kaltaista mallia, jossa tiettyjen tehtävien järjestämisvastuu siirrettäisiin alueellisille toimijoille, joita voitaisiin kutsua piirikunniksi."

EVA Analyysi: Kuntauudistuksen korjaussarja

http://www.eva.fi/julkaisut/analyysit/eva-analyysi-kuntauudistuksen-korjaussarja/4282/

Perjantaina, 18.1.2013 Analyysit, Uutiset

Lainaus alkaa

Kuntasektorin kulut kasvavat liian nopeasti. Jos kuntasektorin kustannusten kasvu jouduttaisiin rahoittamaan pelkästään kunnallisveroprosentteja nostamalla, nousisivat kunnallisverot joka vuosi kahdella prosenttiyksiköllä. Näin selviää tänään julkaistusta EVA Analyysista "Kuntauudistuksen korjaussarja". Analyysin ovat laatineet tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, liikkeenjohdon neuvonantaja Bo-Erik Ekström ja asianajaja Mika Pohjonen.

Analyysi kertoo, että vaikka kuntien kustannukset ovat kasvaneet vuosikaudet kansantaloutta nopeammin, on palveluiden saatavuudessa ja laadussa ollut paikoin vaikeitakin ongelmia. Kuntasektorin tuottavuuskehitys on ollut negatiivista.

Kuntauudistuksen kurssia pitää korjata suuntaan, joka luo edellytyksiä palveluiden tuotantotapojen uudistumiselle. Sekä kustannustehokkuutta että palveluiden laatua voidaan parantaa laajentamalla palveluntuottajien kirjoa sekä lisäämällä tuottajien välistä kilpailua. Palveluiden käyttäjien valinnanvapautta on syytä kasvattaa aina, kun se on mahdollista.

Analyysi vaatii Suomen hallitusta muuttamaan strategiaansa. Analyysin mukaan kuntakoon kasvu ei automaattisesti johda palvelutuotannon tehostumiseen. Kilpailu on kuntapalveluissakin keskeinen tuottavuuden ajuri, jota ilman palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tavat uudistuvat vain hitaasti.

Analyysi esittää myös Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneuudistuksen uudelleen valmistelua.

Jatkossa Suomessa olisi syytä harkita Ruotsin kaltaista mallia, jossa tiettyjen tehtävien järjestämisvastuu siirrettäisiin alueellisille toimijoille, joita voitaisiin kutsua piirikunniksi.

Lainaus loppu


ETLAN RAPORTTI KOKONAISUUDESSAAN

http://pub.etla.fi/ETLA-Hallitukselle-2013.pdf


Muistioita hallitukselle

Talouspolitiikan linjaus keväällä 2013


Sivu 29

2.6 Julkisten palveluiden uudistus hyytyy


Sivu 44

3.5 Julkisten palveluiden uudistus oikeille raiteille

Politiikka sekoittaa kirjoitti:

yle Politiikka 11.1.2013 klo 10:42 | päivitetty 11.1.2013 klo 10:49

Puska tyrmää sote-raportin: "Sekava"

http://yle.fi/uutiset/puska_tyrmaa_sote-raportin_sekava/6446648

Lyhyet lainaukset linkistä

THL:n pääjohtaja Pekka Puska pitää tänään julkaistavaa sote-raporttia sekavana. Hän sanoo poliittisen ohjauksen vesittäneen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista hahmottelevan sote-raportin laatimisen.

- Raportti on sekava ja se on valitettavaa. Se jättää enemmän avoimia kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

Näin pääsi käymään, vaikka raporttia ovat laatineet maan parhaat voimat. Puskan mukaan suurin syy raportin epäonnistumiseen on poliittisessa ohjauksessa: sote-uudistusta haluttiin pakottaa kuntauudistuksen raameihin. Näin perusterveydenhuolto jää liian pienille yksiköille, ja hajanaisuus jatkuu. THL haluaisi jakaa maan pariinkymmeneen terveydenhoitoalueeseen, kooltaan 200 000 - 400 000 asukasta.

- Tarvitaan perus- ja erikoissairaanhoidon palveluiden saumaton integrointi.

Lainaukset loppu

Lue lisää

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote

Imatra ei ole täysjäsen Eksotessa.

Katsottavissa 22.2.2013 asti

Ohjelmassa Eksotea ja Imatraa sekä Kataisen kuuden puolueen hallituksen sosiaali- ja terveysuudistusta (sote) käsittelevä osuus on aikavälillä

28:20 – 36:12


A-Studio

http://areena.yle.fi/tv/1774379


Esitetty: Ke 23.1.2013 klo 21.05 Yle TV1

Poistuu: 22.2.2013

Hallitusohjelma OK kirjoitti:

KATAISEN HALLITUSOHJELMA JA SOTE-RAHOITUS KUNTIEN VEROILLA ON OK

Nimimerkin "Ruotsin malli paras" tekstissä esitetty maakunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus kuntien verotuloilla on Kataisen hallitusohjelman mukaista: Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan kuntien verotuloilla, lukuun ottamatta erityisen vaativaa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalityötä.

KATAISEN HALLITUKSEN SOTE-DEMOKRATIAVAJE ON KORJATTAVA

Kataisen hallitus ei ole esittänyt kuinka lakisääteisesti ja rahassa mitattuna suuri sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) demokraattinen ohjaus järjestetään.

Sote-menot ovat nykyisten kuntien budjeteista 50–60 prosenttia, joten sen demokraattiseen ohjaamiseen on ilman muuta uudistuksessa saatava kuntien asukkaitten demokraattisessa vaalissa valitsema Eksote-valtuusto, joka sekä järjestää että budjetoi ja rahoittaa Eksote-kuntaverolla ja Eksote-kuntaveroprosentilla Etelä-Karjalan asukkaille yhdenvertaiset LAKISÄÄTEISET palvelut.

VÄESTÖPOHJA JA VEROPOHJA SOTE-PALVELUILLE

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, esittää, että sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan vähintään 200 000 asukkaan väestöpohjaa vastaavilla varoilla.

Silloin saadaan perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjut sulavasti yhteen. Hoidon vaikuttavuus paranee, ja sen seurauksena saavutetaan hyvä laatu ja kustannustehokkuus.


Nimimerkin "Ruotsin malli paras":

– "Eksote-valtuuston budjetoima Eksote-rahoitus saadaan toteutumaan, kun annetaan Eksotelle sen budjettia vastaava Eksote-kuntaveroprosentti."

– "Verotietokone laskee valmiiksi maksetuista kuntaveroista Eksoten ja Etelä-Karjalan 10 kunnan budjetoidut verotulot."

Lue lisää

Aamulehti

Päivitetty 11.2.2013 07:31, julkaistu 10.2.2013 21:57

Puheenaihe: Piirikunta ratkaisee pulman

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194794631686/artikkeli/puheenaihe piirikunta ratkaisee pulman.html

Ruotsin malli paras kirjoitti:

Jos Eksote olisi Ruotsissa, niin Eksote ei olisi kuntayhtymä, eikä Eksote järjestäisi palveluja kuntayhtymään kuuluvien kuntien valtuustojen ongelmallisilla maksuosuuksilla.

Ruotsissa ei tarvita kuntayhtymiä ja maksuosuuksia, koska koko maassa lainsäädännöllisesti ja rahassa mitattuna suuret lakisääteiset palvelut rahoitetaan systemaattisesti 20 maakäräjäalueen demokraattisesti valittujen maakäräjävaltuustojen budjetoimilla erillisillä verotuloilla.

Ruotsissa 20 maakäräjäalueen 20 MAAKÄRÄJÄVALTUUSTOA SEKÄ JÄRJESTÄVÄT ETTÄ RAHOITTAVAT maakäräjäalueen asukkaille yhdenvertaiset lakisääteiset terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

20 maakäräjävaltuustolla on verotusoikeus ja lakisääteisten terveyspalveluiden palveluiden budjetointi ja järjestämisvelvollisuus. Maakäräjävaltuusto vastaa budjetista ja asettaa maakäräjäveron veroprosentin sille tasolle, jolla lakisääteiset palvelut turvataan koko maakäräjäalueen asukkaille. Ruotsissa riittää, että kuntien verotuloilla rahoitetaan muut kuin kruunumääräisesti suuret terveyden- ja sairaanhoidon menot. Kuntien maksuosuuksia ei tarvita, koska ei ole kuntayhtymiäkään. Selkeää koko maassa.

– Ruotsissa maakäräjävaltuuston tehtävä ei ole lakkauttaa reuna-alueiden kunnilta palveluja, vaan päinvastoin turvata ylipäätään kuntien asukkaitten perustuslaillinen asema ja kuntien asukkaitten lakisääteiset palvelut kustannustehokkaasti.

– Suomessa Kataisen hallitus toimii poliittisen niljakkaasti, inhottavan iilimatomaisesti: vaaditaan poliittisia, kalliiksi tulevia suurkuntaliitoksia, ja lakkautetaan lakisääteisiä palveluja pieniltä, nykyisin kustannustehokkailta liitoskunnilta. Koko järjestelmä muuttuu kustannustehottomaksi, mikä osaltaan pakottaa palveluiden leikkaamiseen. Miksi kokoomus ja SDP yhdessä neljän apupuolueen kanssa haluaa sellaista äänestäjilleen?

KATAISEN HALLITUS HARRASTAA SEKAVIA JÄRJESTELMIÄ

Sosiaali- ja terveyspalveluita (sote) järjestävän kuntayhtymä Eksoten heikkoudeksi on osoittautuneet kuntien maksuosuudet Eksotelle. Tällaista takkuista järjestelmää ei kannata luoda koko maahan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Ruotsissa PA Lappeenrannalla ei olisi pienintäkään mahdollisuutta pelata Eksoten taloudella, ts. jättää vuosittain maksuosuuksia vajaaksi kuntayhtymä Eksotelle sivistellessään omaa talouttaan.

Kataisen kuuden puolueen hallituksen sekavassa kuntayhtymämallissa – sote-alue-maksuosuus-hallinto-himmelissä – joutuu Eksote ottamaan lisää lainaa voidakseen järjestää lappeenrantalaisten LAKISÄÄTEISET palvelut vuodesta toiseen. Lappeenranta pitää ottaa tällä menolla valtiovallan haltuun kriisikuntana, joka ei vastaa lakisääteisistä velvoitteista!

Jos Ruotsin mallilla Eksoten rahoituksesta, kehityksestä, budjetin tasapainosta ja palveluiden järjestämisestä vastaisi Etelä-Karjalan kuntien asukkaitten valitsema Eksote-valtuusto, yhdessä Eksoten hallinnon kanssa, niin Eksoten budjetti pysyisi tasapainossa, eikä vuosi vuodelta kasautuvia alijäämiä syntyisi. Demokraattinen valtuusto voi katsoa ennaltaehkäisevästi sen perään, että Eksoten toiminta on läpinäkyvää, eikä hallinnon pöhötystautia Eksoteen synny. Nyt Eksote hallinto on esimerkillisen erinomaisen ohut, Etelä-Saimaa 30.12.2012.

– Eksote-valtuuston budjetoima Eksote-rahoitus saadaan toteutumaan, kun annetaan Eksotelle sen budjettia vastaava Eksote-kuntaveroprosentti. Budjetti voidaan laatia vuosittain viideksi vuodeksi eteenpäin. Eksoten veropohjana on koko Etelä-Karjalan alue.

– Vastaavasti Etelä-Karjalan 10 kunnan kuntaveroprosentit ovat nykyistä pienemmät, koska niiden verotuloilla ja maksuosuuksilla ei enää rahoiteta maakunnallisen Eksoten lakisääteisiä palveluja.

– Verotietokone laskee valmiiksi maksetuista kuntaveroista Eksoten ja Etelä-Karjalan 10 kunnan budjetoidut verotulot. Edullista lystiä – selkeää toimintaa kymmeniä vuosia eteenpäin ilman kuntaliitosten tarvetta!

Eksoten kuntaveroalue kattaa kaikki asiointi- ja työssäkäyntialueet, koko maakunnan huoltosuhteen, syntyvyyden ja ikärakenteen muutokset ilman Kataisen hallituksen maalailemia ongelmia. Kataisen–Urpilaisen kuntarakennelain "kriteerit" menettävät merkityksensä.

Huoltosuhteen muuttuessa taloudellinen paine kohdistuu 133 000 asukkaan Etelä-Karjalan Eksote-kuntaveroon, mikä on helpotus Etelä-Karjalan nykyisten, erikokoisten kuntien taloudelle tulevina vuosikymmeninä.

Ruotsin mallilla pienten ja suurten kuntien veroprosentteihin ei kohdistu kovin suuria korotuspaineita huoltosuhteen muuttuessa.

Tätä kymmeniä vuosia kustannustehokasta mallia voidaan käyttää kaikissa Suomen 19 maakunnassa.

Kommentteja?

Lue lisää

Imatralainen 11.1.2013

Maakuntajohtaja Puttonen: Imatralaiset mukaan Eksoteen

http://www.imatralainen.fi/artikkeli/215628-maakuntajohtaja-puttonen-imatralaiset-mukaan-eksoteen

Lyhyt lainaus

Hän [Maakuntajohtaja Timo Puttonen] ehdottaa, että terveyspalvelut järjestettäisiin maakunnallisesti ja rahoitettaisiin maakuntaverolla. Kunnat eivät vastaisi enää terveyspalveluista.

Maakuntavero kirjoitti:

Imatralainen 11.1.2013

Maakuntajohtaja Puttonen: Imatralaiset mukaan Eksoteen

http://www.imatralainen.fi/artikkeli/215628-maakuntajohtaja-puttonen-imatralaiset-mukaan-eksoteen

Lyhyt lainaus

Hän [Maakuntajohtaja Timo Puttonen] ehdottaa, että terveyspalvelut järjestettäisiin maakunnallisesti ja rahoitettaisiin maakuntaverolla. Kunnat eivät vastaisi enää terveyspalveluista.

Lue lisää

YLE 28.5.2013

Matti Viialainen kannattaa maakunnallista sote-mallia

http://yle.fi/uutiset/matti_viialainen_kannattaa_maakunnallista_sote-mallia/6662576

Lainaus

Etelä-Savosta Etelä-Karjalan maakuntajohtajaksi siirtyvä Viialainen palvelut antaisi maakuntayhtymien järjestettäväksi.

Etelä-Karjalan maakuntajohtajaksi vahvasti ehdolla oleva Matti Viialainen ei kannata hallituksen soteratkaisua, jossa kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä itsenäisesti.

Tällä hetkellä Etelä-Savon maakuntajohtajana toimivan Viialaisen mielestä palvelut tulisi antaa maakuntayhtymän järjestettäväksi.

Koko maakunta mukaan

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä Viialainen kehuu todeten, että Etelä-Karjala on näyttänyt terveyspalvelujen järjestämisessä mallia koko Suomelle. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä Viialainen kehittäisi edelleen niin, että mukaan liitettäisiin vielä Imatra.

- Kyllähän se todella luonteva ratkaisu on myöskin koko terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kannalta. Erikoissairaanhoitohan tässä on jo mukana. Tietysti se on sitten kuntapäättäjien ratkaistavissa tämä asia. Mutta tässä on niin kalliista toiminnoista asioista kysymys, että tässä tarvitaan leveämmät hartiat, Viialainen pohtii.

Lainaus loppu

EVA: PIIRIKUNNAT kirjoitti:

"Analyysi esittää myös Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneuudistuksen uudelleen valmistelua.

Jatkossa Suomessa olisi syytä harkita Ruotsin kaltaista mallia, jossa tiettyjen tehtävien järjestämisvastuu siirrettäisiin alueellisille toimijoille, joita voitaisiin kutsua piirikunniksi."

EVA Analyysi: Kuntauudistuksen korjaussarja

http://www.eva.fi/julkaisut/analyysit/eva-analyysi-kuntauudistuksen-korjaussarja/4282/

Perjantaina, 18.1.2013 Analyysit, Uutiset

Lainaus alkaa

Kuntasektorin kulut kasvavat liian nopeasti. Jos kuntasektorin kustannusten kasvu jouduttaisiin rahoittamaan pelkästään kunnallisveroprosentteja nostamalla, nousisivat kunnallisverot joka vuosi kahdella prosenttiyksiköllä. Näin selviää tänään julkaistusta EVA Analyysista "Kuntauudistuksen korjaussarja". Analyysin ovat laatineet tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, liikkeenjohdon neuvonantaja Bo-Erik Ekström ja asianajaja Mika Pohjonen.

Analyysi kertoo, että vaikka kuntien kustannukset ovat kasvaneet vuosikaudet kansantaloutta nopeammin, on palveluiden saatavuudessa ja laadussa ollut paikoin vaikeitakin ongelmia. Kuntasektorin tuottavuuskehitys on ollut negatiivista.

Kuntauudistuksen kurssia pitää korjata suuntaan, joka luo edellytyksiä palveluiden tuotantotapojen uudistumiselle. Sekä kustannustehokkuutta että palveluiden laatua voidaan parantaa laajentamalla palveluntuottajien kirjoa sekä lisäämällä tuottajien välistä kilpailua. Palveluiden käyttäjien valinnanvapautta on syytä kasvattaa aina, kun se on mahdollista.

Analyysi vaatii Suomen hallitusta muuttamaan strategiaansa. Analyysin mukaan kuntakoon kasvu ei automaattisesti johda palvelutuotannon tehostumiseen. Kilpailu on kuntapalveluissakin keskeinen tuottavuuden ajuri, jota ilman palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tavat uudistuvat vain hitaasti.

Analyysi esittää myös Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneuudistuksen uudelleen valmistelua.

Jatkossa Suomessa olisi syytä harkita Ruotsin kaltaista mallia, jossa tiettyjen tehtävien järjestämisvastuu siirrettäisiin alueellisille toimijoille, joita voitaisiin kutsua piirikunniksi.

Lainaus loppu


ETLAN RAPORTTI KOKONAISUUDESSAAN

http://pub.etla.fi/ETLA-Hallitukselle-2013.pdf


Muistioita hallitukselle

Talouspolitiikan linjaus keväällä 2013


Sivu 29

2.6 Julkisten palveluiden uudistus hyytyy


Sivu 44

3.5 Julkisten palveluiden uudistus oikeille raiteille

Lue lisää

EVA Analyysi Kuntauudistuksen korjaussarja

"Jatkossa Suomessa olisi syytä harkita Ruotsin kaltaista mallia, jossa tiettyjen tehtävien järjestämisvastuu siirrettäisiin alueellisille toimijoille, joita voitaisiin kutsua piirikunniksi."


Suomen perustuslain 121 §:n mukaiset piirikunnat:

"Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla."


Lähde

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Suomen perustuslaki

121 §

Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto

Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla.

Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

Suomen perustuslaki kirjoitti:

EVA Analyysi Kuntauudistuksen korjaussarja

"Jatkossa Suomessa olisi syytä harkita Ruotsin kaltaista mallia, jossa tiettyjen tehtävien järjestämisvastuu siirrettäisiin alueellisille toimijoille, joita voitaisiin kutsua piirikunniksi."


Suomen perustuslain 121 §:n mukaiset piirikunnat:

"Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla."


Lähde

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Suomen perustuslaki

121 §

Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto

Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla.

Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

Lue lisää

Suomen Kuvalehti 10.5.2013, numero SK19

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti:

"Kykeneekö minkäänlainen kunta enää tehokkaasti suoriutumaan terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuista yhtenä kokonaisuutena?

Tuomas Pöysti sanoo, että tästä olisi paikallaan käynnistää keskustelu.

Ja miksi kuntien pitäisi suoriutua näin painavista tehtävistä, kun tällaisille tehtäville tarpeeksi iso kunta on tehoton moniin muihin kunnan tehtäviin?"


Lue kokonaan VTV:n pääjohtajan linjaukset Suomen Kuvalehdestä 10.5.2013

Maakuntavero kirjoitti:

Imatralainen 11.1.2013

Maakuntajohtaja Puttonen: Imatralaiset mukaan Eksoteen

http://www.imatralainen.fi/artikkeli/215628-maakuntajohtaja-puttonen-imatralaiset-mukaan-eksoteen

Lyhyt lainaus

Hän [Maakuntajohtaja Timo Puttonen] ehdottaa, että terveyspalvelut järjestettäisiin maakunnallisesti ja rahoitettaisiin maakuntaverolla. Kunnat eivät vastaisi enää terveyspalveluista.

Lue lisää

Missään EU- tai Pohjoismaassa koko maan kattavan sote-kokonaisuudistuksen jälkeen peruskunnat eivät enää rahoita kuntien asukkaitten lähiperusterveydenhoitoa ja maakuntatasoista erikoissairaanhoitoa, koska se on veropohjan, hoidon vaikuttavuuden ja tuottavuuden kannalta parempi.

Jotkin sosiaalipalvelut on kyllä kansantalouden kannalta taloudellisinta rahoittaa ja järjestää kunnissa.

– Maakuntatasoinen erikoissairaanhoito ja lähiterveydenhoito on koordinoitava ja rahoitettava yhteen Manner-Suomen 18 maakunnassa tai sitä suuremmilla alueilla YKSIKANAVAISELLA RAHOITUKSELLA, jolloin saavutetaan optimaalinen positiivinen vaikutus kestävyysvajeeseen ja julkisen talouden vajeeseen. Mikään hallitus, eduskunta tai kunnanvaltuusto (suurkaupungin valtuusto; Lappeenranta) ei voi tätä sivuuttaa ylimielisesti olan kohautuksella.

Lue Suomen Kuvalehdestä 10.5.2013.

SUOMEN KUVALEHTI 10.5.2013, SK19

VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti ottaisi lakisääteiset terveyspalvelut pois kaikkien Suomen kuntien valtuustojen budjeteista asukasluvusta riippumatta ml. Suomen suuret kaupungit.

Lainaus

Pöysti vaatii toimintamallia siihen, kuinka etenemme kohti ikääntyvää Suomea.
2060-luvulla Suomessa elää jo 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta ja lähes 800 000 yli 80-vuotiasta.

Hallituksen tähänastiset sote-linjaukset eivät riitä, Pöysti sanoo. OECD on varoittanut, ettei sote-uudistus ole vielä riittävän kunnianhimoinen.

"[Kaikkien 8 eduskuntapuolueen sote-malleissa, myös keskustapuolueen mallissa] Sote-uudistuksessa on tehty niin monenlaisia rajauksia eri suuntiin ja mitä enemmän on rajaavia tekijöitä, sitä kauemmas päädytään optimaalisesta mallista", pääjohtaja tiivistää.

Hän arvelee ulospääsytien löytyvän kovasta talousfaktasta."

Lainaus loppu


Nimimerkki "Maakuntavero" kirjoittaa:

"Imatralainen 11.1.2013

Lyhyt lainaus

Hän [Maakuntajohtaja Timo Puttonen] ehdottaa, että terveyspalvelut järjestettäisiin maakunnallisesti ja rahoitettaisiin maakuntaverolla.

Kunnat eivät vastaisi enää terveyspalveluista."

Lainaus loppu

Maakuntajohtaja Timo Puttonen on valtiomies:

"Kunnat eivät vastaisi enää terveyspalveluista."

SELKEÄ KOORDINAATIO

Timo Puttosen linjaus selkeyttää nykyisten kuntien lähiperusterveydenhoidon ja maakuntatasoisen erikoissairaanhoidon koordinaation, mikä parantaa hoidon vaikuttavuutta ja tuottavuutta:

Timo Puttonen: "Terveyspalvelut järjestettäisiin maakunnallisesti."

Etelä-Karjalan maakuntajohtajan Puttosen esitys vastaa perustuslakiasiantuntijoiden vaatimusta perustuslain mukaisesta terveydenhoidon alueellisesta koordinaatiosta ja nykyisten kuntien asukkaitten itsehallinnosta sekä OECD:n ja Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtajan Tuomas Pöystin vaatimuksia (Suomen Kuvalehti 10.5.2013), joilla voidaan vaikuttaa mahdollisimman nopeasti Suomen kestävyysvajeeseen ja julkisen talouden vajeeseen.

SUORA DEMOKRATIA

1) Nykyiset kunnat.

2) Manner-Suomen 18 maakuntaa.

Timo Puttosen esitys on helppo toteuttaa Suomen perustuslain 121 §:n nojalla ilman kinaa perustuslakivaliokunnassa, jolloin voidaan saada koko Suomessa maakuntien ja nykyisten kuntien kaikkiin asioihin perustuslain puhtaimmillaan edellyttämä suora demokratia.

Maakuntayhtymä kirjoitti:

YLE 28.5.2013

Matti Viialainen kannattaa maakunnallista sote-mallia

http://yle.fi/uutiset/matti_viialainen_kannattaa_maakunnallista_sote-mallia/6662576

Lainaus

Etelä-Savosta Etelä-Karjalan maakuntajohtajaksi siirtyvä Viialainen palvelut antaisi maakuntayhtymien järjestettäväksi.

Etelä-Karjalan maakuntajohtajaksi vahvasti ehdolla oleva Matti Viialainen ei kannata hallituksen soteratkaisua, jossa kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä itsenäisesti.

Tällä hetkellä Etelä-Savon maakuntajohtajana toimivan Viialaisen mielestä palvelut tulisi antaa maakuntayhtymän järjestettäväksi.

Koko maakunta mukaan

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä Viialainen kehuu todeten, että Etelä-Karjala on näyttänyt terveyspalvelujen järjestämisessä mallia koko Suomelle. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä Viialainen kehittäisi edelleen niin, että mukaan liitettäisiin vielä Imatra.

- Kyllähän se todella luonteva ratkaisu on myöskin koko terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kannalta. Erikoissairaanhoitohan tässä on jo mukana. Tietysti se on sitten kuntapäättäjien ratkaistavissa tämä asia. Mutta tässä on niin kalliista toiminnoista asioista kysymys, että tässä tarvitaan leveämmät hartiat, Viialainen pohtii.

Lainaus loppu

Lue lisää

Kuntalehti 7.8.2013

Avaa linkki ja Katso Matti Viialaisen haastattelu Kunta.tv:stä

http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2013/Sivut/viialainen-aluehallinto-olisi-ratkaisu-sote-solmuun.aspx

Lainaus

Viialainen: aluehallinto olisi ratkaisu sote-solmuun

Maakuntajohtaja Matti Viialainen ehdottaa, että Suomessa siirryttäisiin Ruotsin malliin.
>

Maakuntajohtaja Matti Viialainen pitää harkinnanarvoisena Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman esitystä kuntavaalien siirtämisestä keväälle.

- On totta, että tulee luppoaika, joka vielä kertautuu kuntayhtymissä. Syksyn vaali aiheuttaa sen että maakuntahallinto astuu voimaan vasta seuraavana kesänä, Viialainen sanoo Kunta.tv:n haastattelussa.

Viialainen pitää kuntauudistusta ja sote-ratkaisua ympyrän neliöintinä eikä usko niiden toteutumiseen. Ainoa järkevä malli olisi hänen mielestään antaa valtaa aluehallinnolle, terveydenhuolto, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut pitäisi hänen mielestään siirtää Ruotsin mallin mukaisesti demokraattisesti valittavalle maakuntahallinnolle, pois himmeleiltä.

- Suomessa tarvittaisiin oikeastaan kolmet vaalit: kuntavaalit, maakuntavaalit ja valtiolliset vaalit. Ainakin kunta ja maakunta pitäisi valita samalla kertaa. Eduskuntavaaleja en lähtisi yhdistämään. Jos meillä on kolmen tason demokratia, paikallis- ja aluehallinto voitaisiin pitää yhdessä ja eduskunta niistä erillään. Mennään Ruotsin malliin. Kolmiportainen kansanvalta. Se toimii hyvin.

Katso Matti Viialaisen haastattelu Kunta.tv:stä
| 7.8.2013 10:45

Lainaus loppu

Kommentteja?

Sote-alue omat verot kirjoitti:

Etla esittää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä korkeintaan 20 alueella.

Alueilla voi olla oma verotusoikeus. Etla: "Suunnittelussa ei tule kavahtaa selkeän ja jopa omalla verotusoikeudella toimivan ”väliportaan” luomista."


ETLA - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

ETLAn eväät hallitukselle: Yhteisövero alas, eläkeikä ylös, sote-hanke uusiksi

http://www.etla.fi/uutiset/etlan-evaat-hallitukselle-yhteisovero-alas-elakeika-ylos-sote-hanke-uusiksi/

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyt lainaus, kappalejakoa muutettu (parempi luettavuus):

Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva uudistushanke tarvitsee aikalisän. Tavoiteltua selkeää järjestämis- ja tuotantomallia ei ole syntymässä. Hallituksen olisikin lykättävä uudistuksesta päättämistä.

Jatkovalmistelun lähtökohdaksi olisi otettava ainakin terveyspalveluiden järjestämisvastuun keskittäminen korkeintaan 20 alueelliselle organisaatiolle, kutsuttiinpa niitä millä nimellä tahansa, ja avoin suhtautuminen erilaisiin tuottajamalleihin.

Suunnittelussa ei tule kavahtaa selkeän ja jopa omalla verotusoikeudella toimivan ”väliportaan” luomista.

Suomea lukuun ottamatta terveydenhoidossa ja monissa muissa palveluissa tällainen väliporras on kaikissa Euroopan unionin maissa. Valmistelu olisi toteutettava aikataululla, joka mahdollistaisi päätöksenteon viimeistään kevään 2014 kehysriihessä.

Lue lisää

Etelä-Karjalaan sopii mainiosti hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) metropolihallinto perustuslain 121 §:n mukaisesti.

Lue linkki:

MAASEUDUN TULEVAISUUS 13.1.2014

PAKKOLIITOSLAKI REPII HALLITUSTAKIN

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/yleistä/kestotilaajalle/mobiilipalvelut/pakkoliitoslaki-repii-hallitustakin-1.54224

"Pääkaupunkiseudulle Virkkunen kaavailee kaksiportaista hallintoa, jossa kuntien itsenäisyys säilyisi.

Sen lisäksi tarvittaisiin seutuhallinto, jolla olisi omat tehtävänsä ja ehkä myös verotusoikeus.

Malli muistuttaa keskustan ajamaa maakuntamallia, mutta sen nimi olisi metropolihallinto."

Eksote verotusoikeus kirjoitti:

Etelä-Karjalaan sopii mainiosti hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) metropolihallinto perustuslain 121 §:n mukaisesti.

Lue linkki:

MAASEUDUN TULEVAISUUS 13.1.2014

PAKKOLIITOSLAKI REPII HALLITUSTAKIN

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/yleistä/kestotilaajalle/mobiilipalvelut/pakkoliitoslaki-repii-hallitustakin-1.54224

"Pääkaupunkiseudulle Virkkunen kaavailee kaksiportaista hallintoa, jossa kuntien itsenäisyys säilyisi.

Sen lisäksi tarvittaisiin seutuhallinto, jolla olisi omat tehtävänsä ja ehkä myös verotusoikeus.

Malli muistuttaa keskustan ajamaa maakuntamallia, mutta sen nimi olisi metropolihallinto."

Lue lisää

Savon Sanomat 10.4.2014

Professori: "Sote-alueille suora verotusoikeus"

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/professori-sote-alueille-suora-verotusoikeus/1798308

Lue juttu kokonaan linkistä.

Seuraavassa lyhyet lainaukset Savon Sanomien jutusta.

Lainaus 1

Sopusointuisasti julkistetussa sote-uudistuksessa alkaa kuulua soraääniä.

Uudistuksen parlamentaarisen ohjausryhmän jäsen, professori Mauno Vanhala (ps.) arvostelee valittua rahoitusmallia. Hän korostaa puhuvansa omissa nimissään.

– On hassua, jos päädytään siihen, että raha kierrätetään kuntien kautta palvelujen järjestäjälle. Paljonko se kuntaa lämmittää, että korvamerkitty valtionosuus tulee kunnan kassaan ja lähetetään sitten järjestäjälle?

Vanhala kannattaa yksikanavaista mallia, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon julkinen rahoitus koottaisiin suoraan erityisvastuualueille, joille on siirtymässä myös järjestämisvastuu.

Lainaus 1 loppu

Lainaus 2 alkaa

Myös Tampereen yliopiston terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen pitää huonona ratkaisuna, että kunnallisverorahat ja kuntien sote-valtionosuudet ”juoksutetaan kuntien kassan kautta”. Hän arvioi, että sote-sopu oli poliittinen kompromissi.

Rissanen kannattaa mallia, jossa sote-rahoitus ratkaistaisiin antamalla erva-alueille verotusoikeus.

– Kannatan demokratiavajeen välttämiseksi suoraa verotusoikeutta, jos sitä täydennetään suoralla poliittisella vastuulla, Rissanen sanoo.

Demokratiavaje vallitsee Rissasen mukaan kuntayhtymissä, joissa resursseista eivät päätä suoraan vaaleilla valitut päättäjät.

Lainaus 2 loppu

Självstyrelse skl.se kirjoitti:

Ruotsi tunnetaan suvereenina, kansan arvostamana demokraattisena valtiona

– 290 kuntaa ja 290 kunnanvaltuustoa

– 20 landsting-aluetta eli maakäräjäaluetta ja 20 maakäräjävaltuustoa

– eduskunta

Joka neljäs vuosi ruotsalaiset valitsevat samana vaalipäivänä sekä 290 kunnanvaltuustoa että 20 landsting-valtuustoa eli maakäräjävaltuustoa. Lisäksi silloin valitaan eduskunta.

Jäljempänä kohtien 1) ja 2) linkkien taulukoiden äärioikealla oleva sarake:

VDT; Val deltagandet; Äänestysprosentti; Äänestysinto

Sekä 290 kunnan että 20 läänin landsting-vaalissa eli maakäräjävaltuustojen vaalissa äänestysprosentti on hyvä: keskimäärin 81 prosenttia.

Vastaavan saavuttamiseksi soisi löytyvän demokraattista paloa Suomessa virkamiesvallalta, kansanedustajilta, valtioneuvostoilta, maakuntavallalta, kuntavaltiailta ja kaikilta suomalaisilta – kansan syviltä riveiltä – tasavallan presidenteiltä ja eduskunnan puhemiehiltä.

Lainaukset alkavat

Sveriges KOMMUNER och LANDSTING

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/darfor_ar_sjalvstyrelse_bra


DÄRFÖR ÄR SJÄLVSTYRELSE BRA

Som medborgare har vi ett gemensamt ansvar för att samhället fungerar och tillgodoser våra behov. Vart fjärde år väljer vi de företrädare som vi tror kan sköta det på bästa sätt utifrån de förutsättningar som finns.


Valen till kommun- och landstingsfullmäktige ger medborgarna möjlighet att påverka vilken politik som ska föras på lokal och regional nivå.


310 VAL

Den 19 september 2010 var det val, inte bara till riksdagen, utan också till landets 310 kommuner, landsting och regioner.

1) Val till kommunfullmäktige - Röster

http://www.val.se/val/val2010/slutresultat/K/rike/index.html


2) Val till landstingsfullmäktige - Röster

http://www.val.se/val/val2010/slutresultat/L/rike/index.html


3) Valdeltagandet fortsatt uppåt

http://www.skl.se/vi_arbetar_med/demos/demokratiutveckling/nyhetsarkiv_demokrati/nyheter_310_val_ar_2010/valdeltagandet_fortsatt_uppat


4) Lokala förutsättningar får styra

Därför är självstyrelse bra

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/darfor_ar_sjalvstyrelse_bra/lokala_forutsattningar_far_styra

Svenska kommuner och landsting/regioner ser olika ut. Invånarantal, yta, tätortsgrad, näringslivsstruktur, befolkningssammansättning, kultur och politiska preferenser skiljer sig åt mellan olika delar av landet och mellan olika orter.

Det innebär att förutsättningarna för att kunna erbjuda olika tjänster varierar över landet. När kommuner och landsting/regioner har frihet att utforma sina egna verksamheter kan de ta hänsyn till dessa varierande förutsättningar, liksom de egna medborgarnas önskemål.

På så sätt kan skattepengarna användas på det mest effektiva sättet. De lokala och regionala förtroendevalda kan utnyttja sin lokalkännedom och sina detaljkunskaper om den egna kommunens och landstingets/regionens förutsättningar.

Dessutom gör närheten till medborgarna att de kan leverera den service som faktiskt efterfrågas. En nationellt detaljreglerad verksamhet riskerar att leda till en betydligt sämre anpassning efter behoven och till mindre kostnadseffektiva lösningar.

Lainaukset loppu.


JK Eksoten kustannustehokas hallinto voi käänttää suorat lainaukset suomeksi.

Kommentteja?

Lue lisää

Suomen perustuslaki ja eduskunnan työjärjestys

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.46/1397623006_371577&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

Perustuslain 121 §

Lainaus:

11.6.1999/731

121 §

Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto

Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

Lainaus loppu

Eksote verotusoikeus kirjoitti:

Suomen perustuslaki ja eduskunnan työjärjestys

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.46/1397623006_371577&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

Perustuslain 121 §

Lainaus:

11.6.1999/731

121 §

Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto

Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

Lainaus loppu

Lue lisää

Valtiosopimus ja laki

Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja

On luonnollisesti täysin yhtenevä Suomen perustuslain kanssa

Google: euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja

Eksote verotusoikeus kirjoitti:

Suomen perustuslaki ja eduskunnan työjärjestys

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.46/1397623006_371577&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

Perustuslain 121 §

Lainaus:

11.6.1999/731

121 §

Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto

Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

Lainaus loppu

Lue lisää

SUBSIDIARITEETTI- ELI LÄHEISYYSPERIAATE

Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Subsidiariteettiperiaate

Lainaukset

"Subsidiariteettiperiaate eli läheisyysperiaate on periaate, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja byrokratiassa käsitellä alhaisimmalla mahdollisella tasolla. Ylemmille tasolle tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita ei alemmilla tasoilla voida tehdä."

"Julkisen valinnan teorian mukaan ihmisten läheisyydestä kauemmas karkaavalla vallalla on tapana byrokratisoitua. Vallan toimiessa kunnallistasolla ihmisillä on vielä mahdollisuus jopa äänestää jaloillaan vaikkapa ikävien kaupunginsääntöjen tapauksessa.

Lisäksi läheisyysperiaatetta perustellaan usein hajautetun ja hiljaisen tiedon idealla, jonka mukaan päätös tulee tehdä mahdollisimman lähellä sitä koskevaa ympäristöä, jotta päätöksentekijöillä on mahdollisimman paljon paikallista tietoa ja mahdollisimman hyvät mahdollisuudet tutustua paikallisiin olosuhteisiin."

Lainaukset loppu

Lue kokonaan linkistä.

Eksote verotusoikeus kirjoitti:

SUBSIDIARITEETTI- ELI LÄHEISYYSPERIAATE

Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Subsidiariteettiperiaate

Lainaukset

"Subsidiariteettiperiaate eli läheisyysperiaate on periaate, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja byrokratiassa käsitellä alhaisimmalla mahdollisella tasolla. Ylemmille tasolle tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita ei alemmilla tasoilla voida tehdä."

"Julkisen valinnan teorian mukaan ihmisten läheisyydestä kauemmas karkaavalla vallalla on tapana byrokratisoitua. Vallan toimiessa kunnallistasolla ihmisillä on vielä mahdollisuus jopa äänestää jaloillaan vaikkapa ikävien kaupunginsääntöjen tapauksessa.

Lisäksi läheisyysperiaatetta perustellaan usein hajautetun ja hiljaisen tiedon idealla, jonka mukaan päätös tulee tehdä mahdollisimman lähellä sitä koskevaa ympäristöä, jotta päätöksentekijöillä on mahdollisimman paljon paikallista tietoa ja mahdollisimman hyvät mahdollisuudet tutustua paikallisiin olosuhteisiin."

Lainaukset loppu

Lue kokonaan linkistä.

Lue lisää

Sveriges Kommuner och landsting

Lokala förutsättningar får styra

Därför är självstyrelse bra

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/darfor_ar_sjalvstyrelse_bra/lokala_forutsattningar_far_styra

Svenska kommuner och landsting/regioner ser olika ut. Invånarantal, yta, tätortsgrad, näringslivsstruktur, befolkningssammansättning, kultur och politiska preferenser skiljer sig åt mellan olika delar av landet och mellan olika orter.

Det innebär att förutsättningarna för att kunna erbjuda olika tjänster varierar över landet. När kommuner och landsting/regioner har frihet att utforma sina egna verksamheter kan de ta hänsyn till dessa varierande förutsättningar, liksom de egna medborgarnas önskemål.

På så sätt kan skattepengarna användas på det mest effektiva sättet. De lokala och regionala förtroendevalda kan utnyttja sin lokalkännedom och sina detaljkunskaper om den egna kommunens och landstingets/regionens förutsättningar.

Dessutom gör närheten till medborgarna att de kan leverera den service som faktiskt efterfrågas.

[TÄRKEÄ; VIKTIK] En nationellt detaljreglerad verksamhet [Suomi: opposition ja Kataisen (kok.) hallituksen viiden ervan, viiden sote-aluuen malli] riskerar att leda till en betydligt sämre anpassning efter behoven och till mindre kostnadseffektiva lösningar.

Eksote verotusoikeus kirjoitti:

Sveriges Kommuner och landsting

Lokala förutsättningar får styra

Därför är självstyrelse bra

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/darfor_ar_sjalvstyrelse_bra/lokala_forutsattningar_far_styra

Svenska kommuner och landsting/regioner ser olika ut. Invånarantal, yta, tätortsgrad, näringslivsstruktur, befolkningssammansättning, kultur och politiska preferenser skiljer sig åt mellan olika delar av landet och mellan olika orter.

Det innebär att förutsättningarna för att kunna erbjuda olika tjänster varierar över landet. När kommuner och landsting/regioner har frihet att utforma sina egna verksamheter kan de ta hänsyn till dessa varierande förutsättningar, liksom de egna medborgarnas önskemål.

På så sätt kan skattepengarna användas på det mest effektiva sättet. De lokala och regionala förtroendevalda kan utnyttja sin lokalkännedom och sina detaljkunskaper om den egna kommunens och landstingets/regionens förutsättningar.

Dessutom gör närheten till medborgarna att de kan leverera den service som faktiskt efterfrågas.

[TÄRKEÄ; VIKTIK] En nationellt detaljreglerad verksamhet [Suomi: opposition ja Kataisen (kok.) hallituksen viiden ervan, viiden sote-aluuen malli] riskerar att leda till en betydligt sämre anpassning efter behoven och till mindre kostnadseffektiva lösningar.

Lue lisää

Eksoten jäsenkunnilla ja Eksote-alueen asukkailla on perustuslaillinen itsehallinto.

Perustuslailliseen itsehallintoon perustuva soten järjestämis- ja budjetointivalta toteutuu maakuntatasolla, kuten perustuslakivaliokunta on todennut Kainuun maakuntakokeilun kohdalla.

Eksoten valtuustossa ja hallituksessa kunnilla on vahva itsehallintoon perustusva asema, kun Eksote suunnittelee kuinka Etelä-Karjalan maakunnan asukkaitten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja budjetoidaan.

Opposition ja hallituksen viiden sote-ervan malli

Näyttää siltä, että perustuslain vastaisesti Etelä-Karjalan kunnat menettävät sekä omissa kunnissaan että Eksoten valtuustossa perustuslaillisen itsehallinnon sote-palvelujen järjestämiseen ja siihen tiiviisti kuuluvan itsehallinnollisen budjettivallan.

– Eksoten jäsenkunnille jää vain maksajan osa viiden sote-ervan mallissa, jos soten järjestämis- ja budjetointivalta siirtyy HUS-ervalle.

– Eksoten jäsenkuntien äänivalta on suuri Eksote-valtuustossa, mutta äänivalta HUS-ervassa eli viiden sote-ervan mallissa erittäin heikko tai mahdollisesti sitä ei ole lainkaan.

Näyttää siltä, että viiden sote-ervan mallissa on perustsulaillinen ongelma, kuten oli soten vastuukuntamallissa eli soten isäntä-renkikunnat mallissa, vaikka tulokulma on aavistuksen verran erilainen.

LAINAUS ALKAA

[Professori Kaarlo] Tuori on valtakunnan johtavia perustuslain ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita ja usein nähty vierailija eduskunnan perustuslaki- ja hallintovaliokunnissa.

Professori muistuttaa, että aikoinaan perustuslakivaliokunta arvioi kuntien tehtävien siirtoa varsin laajalti Kainuun hallintokokeilun lainsäädännön yhteydessä.

Kun siirrettävänä olivat keskeiset sote-palvelut ja merkittävä osa kuntien budjettivallasta, perustuslaillinen arviointi oli välttämätön, koska kunnallinen itsehallinto nauttii perustuslain suojaa.

- Tällöin Kainuun mallin kohdalla ratkaisevaa oli, että tehtävät siirrettiin maakuntatasolle, jossa päätösvaltaa käytti suorilla vaaleilla valittu maakuntavaltuusto."

Lainaus loppu

Lainaus Polemiikki-lehdestä.

Lähde:

4.3.2013

Polemiikki-lehti - Professori Kaarlo Tuori: Sote-palveluiden vastuukuntamalli perustuslain kannalta ongelmallinen

Eksote budjettivalta kirjoitti:

Eksoten jäsenkunnilla ja Eksote-alueen asukkailla on perustuslaillinen itsehallinto.

Perustuslailliseen itsehallintoon perustuva soten järjestämis- ja budjetointivalta toteutuu maakuntatasolla, kuten perustuslakivaliokunta on todennut Kainuun maakuntakokeilun kohdalla.

Eksoten valtuustossa ja hallituksessa kunnilla on vahva itsehallintoon perustusva asema, kun Eksote suunnittelee kuinka Etelä-Karjalan maakunnan asukkaitten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja budjetoidaan.

Opposition ja hallituksen viiden sote-ervan malli

Näyttää siltä, että perustuslain vastaisesti Etelä-Karjalan kunnat menettävät sekä omissa kunnissaan että Eksoten valtuustossa perustuslaillisen itsehallinnon sote-palvelujen järjestämiseen ja siihen tiiviisti kuuluvan itsehallinnollisen budjettivallan.

– Eksoten jäsenkunnille jää vain maksajan osa viiden sote-ervan mallissa, jos soten järjestämis- ja budjetointivalta siirtyy HUS-ervalle.

– Eksoten jäsenkuntien äänivalta on suuri Eksote-valtuustossa, mutta äänivalta HUS-ervassa eli viiden sote-ervan mallissa erittäin heikko tai mahdollisesti sitä ei ole lainkaan.

Näyttää siltä, että viiden sote-ervan mallissa on perustsulaillinen ongelma, kuten oli soten vastuukuntamallissa eli soten isäntä-renkikunnat mallissa, vaikka tulokulma on aavistuksen verran erilainen.

LAINAUS ALKAA

[Professori Kaarlo] Tuori on valtakunnan johtavia perustuslain ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita ja usein nähty vierailija eduskunnan perustuslaki- ja hallintovaliokunnissa.

Professori muistuttaa, että aikoinaan perustuslakivaliokunta arvioi kuntien tehtävien siirtoa varsin laajalti Kainuun hallintokokeilun lainsäädännön yhteydessä.

Kun siirrettävänä olivat keskeiset sote-palvelut ja merkittävä osa kuntien budjettivallasta, perustuslaillinen arviointi oli välttämätön, koska kunnallinen itsehallinto nauttii perustuslain suojaa.

- Tällöin Kainuun mallin kohdalla ratkaisevaa oli, että tehtävät siirrettiin maakuntatasolle, jossa päätösvaltaa käytti suorilla vaaleilla valittu maakuntavaltuusto."

Lainaus loppu

Lainaus Polemiikki-lehdestä.

Lähde:

4.3.2013

Polemiikki-lehti - Professori Kaarlo Tuori: Sote-palveluiden vastuukuntamalli perustuslain kannalta ongelmallinen

Lue lisää

Kuntalehti 13.5.2014

Sillanaukee: Sote-uudistus valmistuu lausunnolle kesäkuussa

http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2014/Sivut/Sillanaukee-Sote-uudistus-valmistuu-lausunnolle-.aspx


Lainaus alkaa

Perustuslakiasiantuntijoita on kuultu ja ymmärtääkseni Stm tekee kyllä parhaansa turvakseen esityksen perustuslainmukaisuuden, sanoo professori Kaarlo Tuori.

Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä.

Lainaus loppu

Kuntien itsehallinto kirjoitti:

Kuntalehti 13.5.2014

Sillanaukee: Sote-uudistus valmistuu lausunnolle kesäkuussa

http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2014/Sivut/Sillanaukee-Sote-uudistus-valmistuu-lausunnolle-.aspx


Lainaus alkaa

Perustuslakiasiantuntijoita on kuultu ja ymmärtääkseni Stm tekee kyllä parhaansa turvakseen esityksen perustuslainmukaisuuden, sanoo professori Kaarlo Tuori.

Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä.

Lainaus loppu

Lue lisää

Google: Ilkka 15.4.2014 Maakuntahallitus jatkaa sote-työtään

Kuntien itsehallinto kirjoitti:

Kuntalehti 13.5.2014

Sillanaukee: Sote-uudistus valmistuu lausunnolle kesäkuussa

http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2014/Sivut/Sillanaukee-Sote-uudistus-valmistuu-lausunnolle-.aspx


Lainaus alkaa

Perustuslakiasiantuntijoita on kuultu ja ymmärtääkseni Stm tekee kyllä parhaansa turvakseen esityksen perustuslainmukaisuuden, sanoo professori Kaarlo Tuori.

Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä.

Lainaus loppu

Lue lisää

ETELÄ-SAIMAA, pääkirjoitus 31.3.2014

SOTE-SOVUSSA YHÄ KYSYMYKSIÄ

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Pääkirjoitukset/2014/03/31/Sote-sovussa yhä kysymyksiä/2014117172955/66

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyet lainaukset:

"Isoja kysymyksiä ovat kansalaisdemokratian toteutuminen ja palvelujen järjestäminen lähellä ihmisiä."

"Etelä-Karjala sijoittuu uudistuksessa Helsinki-vetoiseen erityisvastuualueeseen eli ervaan.

Demokratian kannalta jättimäinen noin kahden miljoonan asukkaan erva-alue on hankala. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa asukaita on yhteensä noin 270 000, kun muualla asukkaita on 1,8 miljoonaa. Voi olla, että maan suurimman ervan päätöksentekoelimissä ei ole edes kaikkien Kaakkois-Suomen kaupunkien edustajia."

"On silti vaikeaa kuvitella, että Helsingistä tullaan kertomaan vaikkapa Rautjärvelle, miten sen tulee hoitaa terveyspalvelunsa. Mutta kuka päätökset tekee?

Myös Imatran rooli on auki."

Lainaukset loppu

KAARLO TUORI, professori ja perustuslakiasiantuntija:

"Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä."

Suomen perustuslaki kirjoitti:

ETELÄ-SAIMAA, pääkirjoitus 31.3.2014

SOTE-SOVUSSA YHÄ KYSYMYKSIÄ

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Pääkirjoitukset/2014/03/31/Sote-sovussa yhä kysymyksiä/2014117172955/66

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyet lainaukset:

"Isoja kysymyksiä ovat kansalaisdemokratian toteutuminen ja palvelujen järjestäminen lähellä ihmisiä."

"Etelä-Karjala sijoittuu uudistuksessa Helsinki-vetoiseen erityisvastuualueeseen eli ervaan.

Demokratian kannalta jättimäinen noin kahden miljoonan asukkaan erva-alue on hankala. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa asukaita on yhteensä noin 270 000, kun muualla asukkaita on 1,8 miljoonaa. Voi olla, että maan suurimman ervan päätöksentekoelimissä ei ole edes kaikkien Kaakkois-Suomen kaupunkien edustajia."

"On silti vaikeaa kuvitella, että Helsingistä tullaan kertomaan vaikkapa Rautjärvelle, miten sen tulee hoitaa terveyspalvelunsa. Mutta kuka päätökset tekee?

Myös Imatran rooli on auki."

Lainaukset loppu

KAARLO TUORI, professori ja perustuslakiasiantuntija:

"Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä."

Lue lisää

Yle Keski-Suomi 23.5.2014

Google:

Maakunta vahvin sote-palveluiden tuottajaksi

Suomen perustuslaki kirjoitti:

ETELÄ-SAIMAA, pääkirjoitus 31.3.2014

SOTE-SOVUSSA YHÄ KYSYMYKSIÄ

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Pääkirjoitukset/2014/03/31/Sote-sovussa yhä kysymyksiä/2014117172955/66

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyet lainaukset:

"Isoja kysymyksiä ovat kansalaisdemokratian toteutuminen ja palvelujen järjestäminen lähellä ihmisiä."

"Etelä-Karjala sijoittuu uudistuksessa Helsinki-vetoiseen erityisvastuualueeseen eli ervaan.

Demokratian kannalta jättimäinen noin kahden miljoonan asukkaan erva-alue on hankala. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa asukaita on yhteensä noin 270 000, kun muualla asukkaita on 1,8 miljoonaa. Voi olla, että maan suurimman ervan päätöksentekoelimissä ei ole edes kaikkien Kaakkois-Suomen kaupunkien edustajia."

"On silti vaikeaa kuvitella, että Helsingistä tullaan kertomaan vaikkapa Rautjärvelle, miten sen tulee hoitaa terveyspalvelunsa. Mutta kuka päätökset tekee?

Myös Imatran rooli on auki."

Lainaukset loppu

KAARLO TUORI, professori ja perustuslakiasiantuntija:

"Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä."

Lue lisää

KAARLO TUORI, professori ja perustuslakiasiantuntija:

"Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä."

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on Suomen perustuslain mukainen:

rahoittaja-järjestäjä.

Eksotessa perustuslaillisesti itsehallinnollisten maakunnan kuntien perustuslaillista rahoitusvastuuta ja järjestäjävastuuta ei voi erottaa.

Eksote-alueen maakunnallinen Eksote-valtuusto jatkaa entiseen tapaansa olemassa olevana perustuslaillisena rakenteena.

HUS-ALUE ON UUDENMAAN LIITON ALUE

HUS-alueelle kaavaillaan perustuslaillista, demokraattista soten rahoittaja-järjestäjä-valtuustoa Uudenmaan liiton jäsenkunnista.

HUS-alueen kunnat maantieteellisenä alueena:

http://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uusimaa/uudenmaan_kunnat

Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

Eksote verotusoikeus kirjoitti:

Sveriges Kommuner och landsting

Lokala förutsättningar får styra

Därför är självstyrelse bra

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/darfor_ar_sjalvstyrelse_bra/lokala_forutsattningar_far_styra

Svenska kommuner och landsting/regioner ser olika ut. Invånarantal, yta, tätortsgrad, näringslivsstruktur, befolkningssammansättning, kultur och politiska preferenser skiljer sig åt mellan olika delar av landet och mellan olika orter.

Det innebär att förutsättningarna för att kunna erbjuda olika tjänster varierar över landet. När kommuner och landsting/regioner har frihet att utforma sina egna verksamheter kan de ta hänsyn till dessa varierande förutsättningar, liksom de egna medborgarnas önskemål.

På så sätt kan skattepengarna användas på det mest effektiva sättet. De lokala och regionala förtroendevalda kan utnyttja sin lokalkännedom och sina detaljkunskaper om den egna kommunens och landstingets/regionens förutsättningar.

Dessutom gör närheten till medborgarna att de kan leverera den service som faktiskt efterfrågas.

[TÄRKEÄ; VIKTIK] En nationellt detaljreglerad verksamhet [Suomi: opposition ja Kataisen (kok.) hallituksen viiden ervan, viiden sote-aluuen malli] riskerar att leda till en betydligt sämre anpassning efter behoven och till mindre kostnadseffektiva lösningar.

Lue lisää

PERUSTUSLAILLINEN MAAKUNNALLINEN YKSIKANAVAISESTI RAHOITETTU SOTEN TÄYSINTEGRAATIO

Etelä-Karjalan kuntien perustuslaillinen soten rahoittaja-järjestäjä-status

1) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten valtuuston perustuslaillisesti itsehallinnollisilla kunnilla on säilyy niille kuuluva nykyinen perustuslaillinen soten järjestäjä-rahoittaja-status.

2) Kaikkialla Suomessa perustuslailliset maakunnallisten sosiaali- ja terveyspiirien valtuustot - perustuslaillisella rahoittaja-järjestäjä-statuksella - rahoittavat ja järjestävät YHDENVERTAISET LAKISÄÄTEISET SOTE-PALVELUT.

LÄHIPALVELULAKI TAKAA VALTAKUNNALLISET PERUSTUSLAILLISESTI YHDENVERTAISET SOTE-PALVELUT MANNER-SUOMEN MAAKUNNISSA

Yle 2.7.2014

AVI: Sote-lakiin saatava sitovat määräykset lähipalvelujen etäisyydestä

http://yle.fi/uutiset/avi_sote-lakiin_saatava_sitovat_maaraykset_lahipalvelujen_etaisyydesta/7334151?ref=leiki-uup

Suomen perustuslaki kirjoitti:

PERUSTUSLAILLINEN MAAKUNNALLINEN YKSIKANAVAISESTI RAHOITETTU SOTEN TÄYSINTEGRAATIO

Etelä-Karjalan kuntien perustuslaillinen soten rahoittaja-järjestäjä-status

1) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten valtuuston perustuslaillisesti itsehallinnollisilla kunnilla on säilyy niille kuuluva nykyinen perustuslaillinen soten järjestäjä-rahoittaja-status.

2) Kaikkialla Suomessa perustuslailliset maakunnallisten sosiaali- ja terveyspiirien valtuustot - perustuslaillisella rahoittaja-järjestäjä-statuksella - rahoittavat ja järjestävät YHDENVERTAISET LAKISÄÄTEISET SOTE-PALVELUT.

LÄHIPALVELULAKI TAKAA VALTAKUNNALLISET PERUSTUSLAILLISESTI YHDENVERTAISET SOTE-PALVELUT MANNER-SUOMEN MAAKUNNISSA

Yle 2.7.2014

AVI: Sote-lakiin saatava sitovat määräykset lähipalvelujen etäisyydestä

http://yle.fi/uutiset/avi_sote-lakiin_saatava_sitovat_maaraykset_lahipalvelujen_etaisyydesta/7334151?ref=leiki-uup

Lue lisää

PERUSTUSLAIN MUKAISET SOTEN PÄÄLINJAUKSET

1) Kainuun sote-malli ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote.

2) Uudenmaan liiton alueen kunnilla on perustuslaillinen soten rahoittaja-järjestäjä-status. Uudenmaan liiton kunnat voivat rahoittaa ja järjestää soten Kainuun mallin ja Eksote-mallin mukaisesti.

3) Ruotsi on perustuslaillinen, demokraattinen ja kansanvaltainen maa.
Ruotsissa on myös "maakuntamalli" terveyspalveluiden rahoittaja-järjestäjä-statuksella ts. 20 maakäräjäkuntaa, landsting-aluetta, jotka vastaavat perustuslaillisesti ja demokraattisesti lähinnä Suomen perustuslain mukaisia Kainuun mallia ja Etelä-Karjalan nykyistä sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymää, Eksotea.

– Ruotsin mallissa ja Eksote-mallissa ei ole rahoitusbyrokratiaa, rahoitushimmeliä, kuten on Stubbin (kok.) ja Rinteen (sd.) viiden sote-tilaaja-kilpailuttajan mallissa.

Ruotsissa "maakunnilla" ts. terveysalueilla on verotusoikeus; Eksotessa itsehallinnolliset Etelä-Karjalan kunnat maksavat maksuosuuksia Eksotelle.

Yle 4.7.2014

AVIn ylijohtaja: Kainuun sote-malli leviää lähes koko maahan

http://yle.fi/uutiset/avin_ylijohtaja_kainuun_sote-malli_leviaa_lahes_koko_maahan/7337736?origin=rss

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyet lainaukset:

"Sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan tulevaisuudessa järjestämään kuntayhtymäpohjaisesti [ perustuslaillisesti itsehallinnollisilla kunnilla on perustuslaillinen sote-äänivalta: soten järjestäjä-rahoittaja-status ] , uskoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen."

" [Suomen perustuslain mukaista ] Kainuun mallia toteutetaan myös muun muassa Etelä-Karjalassa. ]

"Hänen mielestään Kainuussa toteutettu malli toimisi parhaiten lähes koko maassa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta."

Suomen perustuslaki kirjoitti:

PERUSTUSLAIN MUKAISET SOTEN PÄÄLINJAUKSET

1) Kainuun sote-malli ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote.

2) Uudenmaan liiton alueen kunnilla on perustuslaillinen soten rahoittaja-järjestäjä-status. Uudenmaan liiton kunnat voivat rahoittaa ja järjestää soten Kainuun mallin ja Eksote-mallin mukaisesti.

3) Ruotsi on perustuslaillinen, demokraattinen ja kansanvaltainen maa.
Ruotsissa on myös "maakuntamalli" terveyspalveluiden rahoittaja-järjestäjä-statuksella ts. 20 maakäräjäkuntaa, landsting-aluetta, jotka vastaavat perustuslaillisesti ja demokraattisesti lähinnä Suomen perustuslain mukaisia Kainuun mallia ja Etelä-Karjalan nykyistä sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymää, Eksotea.

– Ruotsin mallissa ja Eksote-mallissa ei ole rahoitusbyrokratiaa, rahoitushimmeliä, kuten on Stubbin (kok.) ja Rinteen (sd.) viiden sote-tilaaja-kilpailuttajan mallissa.

Ruotsissa "maakunnilla" ts. terveysalueilla on verotusoikeus; Eksotessa itsehallinnolliset Etelä-Karjalan kunnat maksavat maksuosuuksia Eksotelle.

Yle 4.7.2014

AVIn ylijohtaja: Kainuun sote-malli leviää lähes koko maahan

http://yle.fi/uutiset/avin_ylijohtaja_kainuun_sote-malli_leviaa_lahes_koko_maahan/7337736?origin=rss

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyet lainaukset:

"Sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan tulevaisuudessa järjestämään kuntayhtymäpohjaisesti [ perustuslaillisesti itsehallinnollisilla kunnilla on perustuslaillinen sote-äänivalta: soten järjestäjä-rahoittaja-status ] , uskoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen."

" [Suomen perustuslain mukaista ] Kainuun mallia toteutetaan myös muun muassa Etelä-Karjalassa. ]

"Hänen mielestään Kainuussa toteutettu malli toimisi parhaiten lähes koko maassa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta."

Lue lisää

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelut

http://sote.kainuu.fi/index.asp

Suomen perustuslaki kirjoitti:

PERUSTUSLAIN MUKAISET SOTEN PÄÄLINJAUKSET

1) Kainuun sote-malli ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote.

2) Uudenmaan liiton alueen kunnilla on perustuslaillinen soten rahoittaja-järjestäjä-status. Uudenmaan liiton kunnat voivat rahoittaa ja järjestää soten Kainuun mallin ja Eksote-mallin mukaisesti.

3) Ruotsi on perustuslaillinen, demokraattinen ja kansanvaltainen maa.
Ruotsissa on myös "maakuntamalli" terveyspalveluiden rahoittaja-järjestäjä-statuksella ts. 20 maakäräjäkuntaa, landsting-aluetta, jotka vastaavat perustuslaillisesti ja demokraattisesti lähinnä Suomen perustuslain mukaisia Kainuun mallia ja Etelä-Karjalan nykyistä sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymää, Eksotea.

– Ruotsin mallissa ja Eksote-mallissa ei ole rahoitusbyrokratiaa, rahoitushimmeliä, kuten on Stubbin (kok.) ja Rinteen (sd.) viiden sote-tilaaja-kilpailuttajan mallissa.

Ruotsissa "maakunnilla" ts. terveysalueilla on verotusoikeus; Eksotessa itsehallinnolliset Etelä-Karjalan kunnat maksavat maksuosuuksia Eksotelle.

Yle 4.7.2014

AVIn ylijohtaja: Kainuun sote-malli leviää lähes koko maahan

http://yle.fi/uutiset/avin_ylijohtaja_kainuun_sote-malli_leviaa_lahes_koko_maahan/7337736?origin=rss

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyet lainaukset:

"Sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan tulevaisuudessa järjestämään kuntayhtymäpohjaisesti [ perustuslaillisesti itsehallinnollisilla kunnilla on perustuslaillinen sote-äänivalta: soten järjestäjä-rahoittaja-status ] , uskoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen."

" [Suomen perustuslain mukaista ] Kainuun mallia toteutetaan myös muun muassa Etelä-Karjalassa. ]

"Hänen mielestään Kainuussa toteutettu malli toimisi parhaiten lähes koko maassa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta."

Lue lisää

Etelä-Katjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelut

http://www.eksote.fi/fi/Sivut/default.aspx

Suomen perustuslaki kirjoitti:

ETELÄ-SAIMAA, pääkirjoitus 31.3.2014

SOTE-SOVUSSA YHÄ KYSYMYKSIÄ

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Pääkirjoitukset/2014/03/31/Sote-sovussa yhä kysymyksiä/2014117172955/66

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyet lainaukset:

"Isoja kysymyksiä ovat kansalaisdemokratian toteutuminen ja palvelujen järjestäminen lähellä ihmisiä."

"Etelä-Karjala sijoittuu uudistuksessa Helsinki-vetoiseen erityisvastuualueeseen eli ervaan.

Demokratian kannalta jättimäinen noin kahden miljoonan asukkaan erva-alue on hankala. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa asukaita on yhteensä noin 270 000, kun muualla asukkaita on 1,8 miljoonaa. Voi olla, että maan suurimman ervan päätöksentekoelimissä ei ole edes kaikkien Kaakkois-Suomen kaupunkien edustajia."

"On silti vaikeaa kuvitella, että Helsingistä tullaan kertomaan vaikkapa Rautjärvelle, miten sen tulee hoitaa terveyspalvelunsa. Mutta kuka päätökset tekee?

Myös Imatran rooli on auki."

Lainaukset loppu

KAARLO TUORI, professori ja perustuslakiasiantuntija:

"Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä."

Lue lisää

Helsingin Sanomat 4.4.2014

Sote-uudistuksessa on vielä monia riskejä

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1396498942441

Suomen perustuslaki kirjoitti:

ETELÄ-SAIMAA, pääkirjoitus 31.3.2014

SOTE-SOVUSSA YHÄ KYSYMYKSIÄ

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Pääkirjoitukset/2014/03/31/Sote-sovussa yhä kysymyksiä/2014117172955/66

Lue kokonaan linkistä.

Lyhyet lainaukset:

"Isoja kysymyksiä ovat kansalaisdemokratian toteutuminen ja palvelujen järjestäminen lähellä ihmisiä."

"Etelä-Karjala sijoittuu uudistuksessa Helsinki-vetoiseen erityisvastuualueeseen eli ervaan.

Demokratian kannalta jättimäinen noin kahden miljoonan asukkaan erva-alue on hankala. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa asukaita on yhteensä noin 270 000, kun muualla asukkaita on 1,8 miljoonaa. Voi olla, että maan suurimman ervan päätöksentekoelimissä ei ole edes kaikkien Kaakkois-Suomen kaupunkien edustajia."

"On silti vaikeaa kuvitella, että Helsingistä tullaan kertomaan vaikkapa Rautjärvelle, miten sen tulee hoitaa terveyspalvelunsa. Mutta kuka päätökset tekee?

Myös Imatran rooli on auki."

Lainaukset loppu

KAARLO TUORI, professori ja perustuslakiasiantuntija:

"Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä."

Lue lisää

Stubbin (kok.) hallituksen viiden sote-hallinnon mallissa maksajiksi joutuvat:

Lappeenranta 26 miljoonaa euroa

Imatra 22 miljoonaa euroa.

Perustuslain rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaan valtion progressiivisilla verotuloilla tasataan kuntien väliset erot.

Näyttää siltä, että Stubbin (kok.) hallitus ja kunnissa lausuntokierroksella oleva soten järjestämislakiesitys on perustuslain vastainen, koska siinä kuntien välisiä eroja, sairastavuutta ja ikärakennetta, tasataan kuntaveroilla, eikä perustuslaillisesti valtionosuuksilla. Onko näin?

Lisäksi Stubbin hallituksen viiden sote-järjestäjän mallissa on muita perustuslakiongelmia.

1) KUNTALEHTI verkossa 2.10.2014

Soten kapitaatiomalli mullistaa kuntien rahoitusosuudet

http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/talous/soten-kapitaatiomalli-mullistaa-kuntien-rahoitusosuudet/?utm_source=Kuntalehden uutiskirje II 40/2014&utm_medium=email&utm_campaign=Kuntalehden uutiskirje II 40/2014

Lue kokonaan linkistä. Lyhyt lainaus:

"HYKSin alueella hyötyjiä olisi viisi: Hanko 5,3 miljoonaa, Helsinki 177, Raasepori 3,8, Vantaa 12 miljoonaa euroa, ja Siuntio 155 000 euroa.

Maksupuolelle joutuisivat muun muassa: Espoo (13 miljoonaa euroa), Kouvola 18, Kauniainen 3,3, Järvenpää 2,5, Lohja 3,3., Nurmijärvi 7,0, Tuusula 6,8, Porvoo 9,6, Lappeenranta 26 ja Imatra 22 miljoonaa euroa."

-
2) KUNTALEHTI verkossa 13.5.2014

Sillanaukee: Sote-uudistus valmistuu lausunnolle kesäkuussa

http://kuntalehti.fi/yleinen/sillanaukee-sote-uudistus-valmistuu-lausunnolle-kesakuussa/

Perustuslakiasiantuntija, akatemiaprofessori Kaarlo Tuori:

"[Stubbin (kok.) hallituksen viiden sote-hallinnon mallissa] Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen [perustuslakiasiantuntija Kaarlo Tuorin] mukaansa ongelmia, samoin kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä."

3) Nykyinen Eksote-valtuusto toimii perustuslain mukaisella tavalla.

Venäläisiltä vaaditaan vakuutus tänne tullakseen. Vakuutus korvaa hoidot.

huhhuijjaa kirjoitti:

Venäläisiltä vaaditaan vakuutus tänne tullakseen. Vakuutus korvaa hoidot.

Jos suomalainen vakuutusyhtiö, niin me maksamme. Jos venäläinen, niin saadaanko korvaukset?

huhhuijjaa kirjoitti:

Venäläisiltä vaaditaan vakuutus tänne tullakseen. Vakuutus korvaa hoidot.

KOrvaako myös Mallu-auton päivystyksen raja-asemalla?

Asian ydin on nimenomaan yhteisvastuussa; olipa hallintorajat missä tahansa. Ainoastaan yhteisvastuulla tämä valtio pysyy sivistysvaltiona, vai haluavatko nämä nykyiset päättäjät anarkiaa ja kaaosta sähläämällä turhanpäiväisten lillukan varsien kimpussa.

Kuntarakennekirja – oikeusoppineet puhuvat

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf


"Suomessa valmistellaan itsenäisyytemme ajan mittavinta kuntaremonttia. Se puhuttaa läpi Suomen.

Tässä Polemiassa puheenvuoro annetaan kahdelletoista maamme eturivin oikeusoppineelle.

Käsissäsi on kevään 2012 kuumin kuntauudistuskirja.

Tartu, lue, valaistu"


SIVU 19

* Aulis Pöyhönen:

"Julkisuudessa on jo mainittu, että valtio ryhtyisi vähentämään yleisiä valtionosuuksia uhanalaisille kunnille, jotta ne kypsyisivät vapaaehtoisiin liitoksiin.

Tämä jos mikä olisi harkintavallan väärinkäyttöä, jonka kieltäminen on yksi koko oikeusjärjestyksemme luja lähtökohta.

Menettely olisi myös hallintolain vastainen, koska silloin hallituksen päätös perustuisi ”epäasiallisiin tai muuten vieraisiin perusteisiin”."


*
"Pöyhönen, Aulis, oikeustieteen kandidaatti ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Sisäasiainministeriön entisen kuntaosaston päällikkö ja ministeriön neuvotteleva virkamies, nyt eläkkeellä.

Hän on pannut täytäntöön kahdentoista hallituksen hallitusohjelmia ja palvellut liki kahtakymmentä ministeriä."

Aidan seiväs kirjoitti:

Asian ydin on nimenomaan yhteisvastuussa; olipa hallintorajat missä tahansa. Ainoastaan yhteisvastuulla tämä valtio pysyy sivistysvaltiona, vai haluavatko nämä nykyiset päättäjät anarkiaa ja kaaosta sähläämällä turhanpäiväisten lillukan varsien kimpussa.

Lue lisää

Kuntarakennekirja – oikeusoppineet puhuvat

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf

SIVU 116

Lue kokonaan linkistä: "Peruspalvelut ja perusoikeudet"

Lyhyt lainaus valtionosuusjärjestelmästä ja rahoitusperiaatteesta.

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori

"Suomen järjestelmässä perusoikeuksina turvatut sosiaali- ja terveyspalvelut samoin kuin ensi ja toisen asteen koulutus on tavallisessa lainsäädännössä annettu kuntien tehtäväksi. Valtio osallistuu kuitenkin kustannuksiin valtionosuusjärjestelmällä.

Noudatettavana on niin sanottu rahoitus- tai kustannusvastaavuuden periaate, jonka eduskunnan perustuslakivaliokunta on johtanut kuntien itsehallinnosta.

Kun valtio säätää kunnille uusia pakollisia tehtäviä, sen on samalla huolehdittava kuntien niitä varten tarvitsemasta rahoituksesta."

Pienuuden ihannointi on väärien johtopäätösten systeemivirhe. Joka pikkukylässä on näitä innokkaita poliitikköja jotka haluavat vainn valtaa.Iso yksikkö n.90000 ihmistä yhteisö karsii pölvästit päättäjistä pois.Veronmaksaja ei halua tuolkaista julkista terveydenhoitoa maksaa kun eisitä käytä.Yksityistäkää suureen yksikköön.

Kunnat voi lopettaa.Eduskunnan hoidettavaksi yksi kunta.Puolueet, kunnan pikkupäättäjät ja kaikki ristiinrastiin kuntasysteemit maksavat julmetusti ja etuisuuksien joita velalla on hommattu jaetaan kaverdille, aika lähellä Syyrian eliittiä , Stalinin venäjää tai Italian hoveja tuo touhu.Kansalaispalkka,etuisuuksien purku, könttäsummavoucherit sairaanhoitoon ,rahoitus lppettamall kelat , työkkärit ja verotoimistot jne.Veromalliksi tasaprosentti alvi,tulovero ja pääomavero.
Eli kunnon uudistukset suoraviivaisina,unohtakaa nämä heikkigrad ja fingerstrandjutut

arabikesä kirjoitti:

Kunnat voi lopettaa.Eduskunnan hoidettavaksi yksi kunta.Puolueet, kunnan pikkupäättäjät ja kaikki ristiinrastiin kuntasysteemit maksavat julmetusti ja etuisuuksien joita velalla on hommattu jaetaan kaverdille, aika lähellä Syyrian eliittiä , Stalinin venäjää tai Italian hoveja tuo touhu.Kansalaispalkka,etuisuuksien purku, könttäsummavoucherit sairaanhoitoon ,rahoitus lppettamall kelat , työkkärit ja verotoimistot jne.Veromalliksi tasaprosentti alvi,tulovero ja pääomavero.
Eli kunnon uudistukset suoraviivaisina,unohtakaa nämä heikkigrad ja fingerstrandjutut

Lue lisää

Näyttävät nuo kunnanelätit jaksavan noita lakipykäliä ja sisäpiirin kokuspaskaa jaksavan kaivella.Laittakaa vaan tuo yksi kinya, hyvä juttu, pölhöjä on sitten vähemmän asiokta sotkemassa

landstinget kirjoitti:

Näyttävät nuo kunnanelätit jaksavan noita lakipykäliä ja sisäpiirin kokuspaskaa jaksavan kaivella.Laittakaa vaan tuo yksi kinya, hyvä juttu, pölhöjä on sitten vähemmän asiokta sotkemassa

Lue lisää

Joo, lopettakaa tuo kuntapaska,yksi kunta suomeen on hyvä ajatus

verotkin laskee kirjoitti:

Joo, lopettakaa tuo kuntapaska,yksi kunta suomeen on hyvä ajatus

Jaksavatpa jauhaa tuita sotesössöä. Laittakaa kunnat pakettiin, loöettakaa ne, voucherilla saa palvelunsa ostaa mistä haluaa.Leikkikenttöä tuo on öaikallisöoliitikoille, joutavaa sakkia.Edellinen sukupolvikin pölli tiiliskivet sairaalan työmaalta.

Eksoten muka "demokraattinen" valtuusto ei ole tehtäviensä tasolla. Ainoastaan pelataan ja kiristetään kuntia kuntaliitoksiin. Diktaturiaa.

Näiden syiden vuoksi päätösvalta siirretään Helsinkiin?

haluan naimisiin koirani kanssa. joka on älykäs.
Tasa-arvoinen liitto koiran ja ihmisen välille on vähintä, mitä sivtysvaltiossa tarvitaan.

Viisi piiriä vastaa lähes samaa kuin että valtio päättää asioista.

Viidessä piirissä kunnilla ei ole ääni- eikä päätösvaltaa.

Norjassa on valtiorahoitteinen systeemiuudistus. Kulut lähtivät karkuun kun kunnat eivät olleet vaikuttamassa.