Silloin kun sä oot mun lähellä, mua ahdistaa. Ahdistaa kai nää omat tunteet.
Sitten kun sä oot muualla, en tee mitään muuta kuin ajattelen ja ikävöin sua...
Sitten kun sä oot muualla, en tee mitään muuta kuin ajattelen ja ikävöin sua...
En tajuu itteeni
tuuliviiri...
29496
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
sä pelkäät jotain.
tannykö?
vieläkin ?
Sulla ei ole kaikki hyvin.
Oon ajatellut kokopäivän sua jos Hän olet,
minun kultani Aina.
Rakkautta vain..
Tietääkö ajatustesi ja ikävöintisi kohde tuon tilanteen ?
Vai joutuuko ihmettelemään ailahtelevaisuuttasi ?
Anteeks mitä?:-D
En ole ailahtelevainen.
Ihan suht koht normaali.
Ei tiedä..
Eiks tolla aloittajalla nyt jonkin sortin ailahtelevaisuutta ole, jos toisen lähellä olo ahdistaa, ja sitten kun toinen on poissa, niin kuitenkin häntä ajattelee ja ikävöi.
Eli toisaalta haluu ja toisaalta ei... Tai niin mä ton ymmärrän.
No kannattaisko kuitenkin kertoo sille toiselle ?
Entä ahdistaako sua positiiviset vai negatiiviset tunteet ?
sitoutumiskammo? Vai pelkäätkö rakastua, rakastuneena ihminen kun on haavoittuvaisin.
Tai sitten tietää, mutta haluaa antaa sinulle aikaa myöntää itse itsellesi mitä tunnet. Ettei sitten ole niin ristiriitainen olo sinulla, kun olette yhdessä samassa tilassa.
Aika vaikea sanoa tuohon jotain järkevää kun en tiedä.... itselläni menee taasen suu kurkkuun.
Pidetäänkö nimen huuto?
H.A ois kova sana,siis mies
Ei kehtoo pittää joku viellä tunnistaisi ja sit olis kovat kyseessä..kyl mä muualla sit jos kysyttäisiin.
Kuka kaipaisi, mistäpäin olet / hän on? t. H
Selvät allergiaoireet
sehän sä olet. Päätä jo mitä haluat. En tiedä kauanko enää jaksan odotella, vaikka rakastankin sinua.
Kumpihan tässä nyt on odotellut ja ketä????
Sua saan odottaa vielä kauan?
Ihme jos ei tule mitään.
tuuliviirille hyvää yötä!
http://www.youtube.com/watch?v=T_XfWLj6-7I&feature=related
Olenkohan nukkuessani kirjoittanut tuon aloitusviestin??
On meinaan ihan kun mun ajatuksista. Just samanlainen tilanne. Ahdistun ja melkein panikoin, kun toinen on siinä lähellä. Ja sillä samalla sekunnilla, kun en enää näe, alkaa ikävöinti. Ja ajatuksissa pyörii ihan koko ajan.
Hulluksihan tässä itsensä tuntee.
Jotain limerenssijuttuja varmaan sitten.
Hassu tunne. Mistähän se johtuu ja tuleeko siinä sivussa pettymys siitä että olette olleet taas ihan jäässä eikä mitään ole tapahtunut?
Ajatukset toisessa on kyllä liioiteltuja koska jokaisella on oma elämä ja läheiset pyöritettävänä. Miten sitten ko. tunteen selittää?
Tätähän se on! En ole ennen moisesta tiennytkään. Mutta ihan selvät oireet kyllä. Ja onneksi on toivoa, että joskus tämä loppuu. Kiitos tästä!
Ole hyvä. Been there, done that ;).
Mulla on aina hänen lähellään hyvä olo ja täytyy pitää kuolaimet kireellä, ettei hymy karkaa ulos. Olo on kuin teinitytöllä, ei tarvitse kuin pieni vilkaisu, niin silmissä sumenee, ajatukset pimenee, tavarat karkailee jne. Ja sitten on se toinen puoli :/| ja siellä ahdistaa.