kiva jos tulisit kuunteleen mun soittoa, mutta ymmärrän hyvin jos kotona ei haluta että tulet.
minusta olisi
soittajarenttu
14182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mitä instrumenttia soittelet?:) ja miksei kotona haluttais mun tulevan?
heh, siis sun kotona ei haluta että menet mua kuuntelemaan...
Joo tajusin tuon, mutta ite vissiin muotoilin oman kysymyksen huonosti. Mutta nii, miksei?:)
Oletko tosissasi että haluat mut kuunteleen?
Tiedät kyllä kuka ei halua meitä yhteen, siis mun läheltä, mutta onko sillä väliä? Rakastan ja kaipaan sua niin.
tietekin tahtoisin enemmän kuin ketään muuta, mutta en halua sinua huonoon tilanteeseen jossa joudut kiertelemään ja kaartelemaan.
Tälläistä tää meidän elämä on..... :/
Voisitko antaa vinkin mistä mä tiedän paikan minne tulla? Olen joskus yrittänyt katsoa netistä missä soitat mutta huonolla tuloksella.
laitan huomenna viestin. Kato siitä :)
älä stressaannu jos et pääse. En minäkään, tilanne on mikä on.
En mä enää taida, vaikka kaunis ajatus ja viesti onkin :) Mutta jos jotain soittoa haluaisin mennä kuuntelemaan, niin mieluiten sun, edelleen ja aina.
Ehkä sitten joskus sadan vuoden päästä, jos soitat vielä ja on tarpeeksi pimeää :) niin sitten ehkä voisin antaa itseni ajatella, että voin hetken tuntea sen miltä se tuntuu, kun näkisi sut vuosikymmenten jälkeen ja ne vanhat muistot tulisi hetkeksi pintaan. Vuodet tekisi sen helpommaksi, että osaisi tuntea sen ilman kaihoa, ainoastaan kaukaisena muistona jostain hyvästä, mitä joskus oli.
Ehkä se on ihan vain itseni takiakin, että on helpompi olla poissa. Kuuleminen ei ole niin helppoa, tulee niitä kaihoisia kyyneleitä, jotka yrittää tulla silmistä esiin. Toivottavasti ymmärrät etten pahalla enkä siksi että tahallani välttelisin lapsellisuuttani tms. Jos tunteet olisi olleet pienemmät, niin sekin olisi jo helpompaa :) En mä sua silti ikinä unohda vaikken tulekaan enää. Soit muistoissa.
Juu se on viisainta näin. Ei hämmennetä enempää kun mitä nyt on jo hämmennetty.
Soitan siellä sitten vain sinulle. Kun oikein tarkkaan kúuntelet saatat kuulla jotakin heleitä säveliä.....
Hyvä keittohan tästä kaikesta on oikeasti tullut, vaikka ollaan joskus hämmennelty ihan omilla ohjeillamme, mutta ehkä juuri siksi. Ei oo yhtään paha maku, sipulia vaan jostain syystä tuntuu olevan edelleen leikattu lähellä :)
Heleät sävelet tuntuu aina tosi syvällä, vähän liian syvällä. Tai ehkä sinä oletkin aina saanut sanattoman luvan koskea sinne.
Sä et voi sitä kuulla, mutta ne asiat, joita mä teen, teen siten että niihin välittyisi musta se resonointi, joka olet sinä. Että ne tuntuisi siltä, kuin sä tunnut mulle.
Oot ollut paras ja ihanin hämmennys-ystävä. Se, että on viisainta lopettaa hämmentäminen, tuntuu vähän haikealta. Ehkä siksi, että olisin uskonut keittoon, vaikkei muuta. Mutta se on järkevin näin. Ei tää varmaan mulla enää tästä helpotu tämän jättämä haikeus, jos haluat tietää sen, että vaikutit. Mutta ajattelen siitä positiivisesti :) Hyvää yötä, toivottavasti nukut rauhassa.
Minäkin mielellään kuuntelisin sun soittoa, millon tämmönen tilanne mahdollistetaan?
Katellaan...
sulla ois mahollisuus muuten tulla huomenna kuuntelemaan mun tilutusta.:)
hei, vau.