Kummilapseni on allerginen kanin, kissan, koiran ja hevosen epiteelille. Hänet on sijoitettu perheeseen, jossa näiden lisäksi on marsuja ja frettejä. Sosiaaliviranomaiset eivät kallista korvaansa äidin hädälle. Paikallinen (korruptoitunut?) terveyskeskuslääkäri ei suostu antamaan lausuntoa lapsen allergiasta. Onku muuta mahdollisuutta kuin että maksan lapsen kalliit yksityispuolen tutkimukset (turhat, koska lapsi jo tutkittu ja allergiseksi todettu)?
Äidillä ei ole varaa yksityipuolen käynteihin ja omatkin resurssini ovat rajalliset. Emme ole kiistämässä huostaan oton tarpeellisuutta. Äidillä om keskivaikea mielenterveysongelma, jonka luulen olevan osana siihen, ettei äidin sanaan kiinnitetä mitään huomiota. Haluamme vain sijaisperheen luopuvan eläimistään. sijoitus on kestänyt vain kome kuukautta, mutta lapsi selvästi viihtyy perheessä ja pitää eläimistä, joten on mahdoton vaatimus, ettei hän menisi niiden lähelle.
Äidillä ei ole varaa yksityipuolen käynteihin ja omatkin resurssini ovat rajalliset. Emme ole kiistämässä huostaan oton tarpeellisuutta. Äidillä om keskivaikea mielenterveysongelma, jonka luulen olevan osana siihen, ettei äidin sanaan kiinnitetä mitään huomiota. Haluamme vain sijaisperheen luopuvan eläimistään. sijoitus on kestänyt vain kome kuukautta, mutta lapsi selvästi viihtyy perheessä ja pitää eläimistä, joten on mahdoton vaatimus, ettei hän menisi niiden lähelle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eläinpölylle altistuminen vähentää allergiariskiä.
Tutkimus.
Helsingin Sanomat 8.10.2008.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Väitös Eläinpölylle altistuminen vähentää allergiariskiä/1135240333549
--------------
Edellinen väite voi olla totta siinä tilanteessa, kun lapselle EI VIELÄ ole puhjennut allergiaa. Siinä vaiheessa kun allergia on jo todettu, on ehdottomasti parempi välttää altistumista, koska hengitystieoireet silloin pahenevat ajan myötä.
Mikähän kytkös sijaishuoltoon lienee tuollaisella lääkärillä, joka ei vaadittua ja lapsen terveyden kannalta tärkeää todistusta suostu antamaan.
Tuli mieleen sellainen vaihtoehto, että kysykääpä siitä laboratoriosta, jossa tutkimukset tehtiin, että saisitte kopion kaikista lapsen niistä tutkimusvastauksista, joissa allergia havaittiin. Kyllähän sen pitäisi riittää sossullekin, JOS he nyt labra-arvoista jotain tajuavat.
Ja kyllä julkisen puolen terveysasemaltakin on oikeus saada kopio sairaskertomus kirjauksista, joissa niissä ilmenee todettu allergia. Jos minä tarvitsisin lapseni kirjauksia, kävelisin ajanvarausluukulle ja pyytäisin niitä. Sanoisin vain, että tarvitsen sellaisen, eikä kenenkään lääkärin mitään lausuntoa tarvitse kirjoittaa, että pelkkä se paperi riittää. Tuo perustelu on hyvä, koska työntekijät mielellään auttavat lääkäreitä, koska tietävät heidät kiireiseksi.
Kun itse kävin viimeksi ta:lla, lääkäri itse kysyi, haluanko kopion viimeksi otetuista labrakokeista. Hän olisi tulostanut ne, mutta ei sitten saanutkaan kopiokonetta toimimaan :/ mutta pyydän ne seuraavalla käynnillä.
Kyllä minä sinuna teettäisin yksityisen puolen tutkimukset, jos sossu ei tajua tilanteen vakavuutta noiden papereiden perusteella.
"Tuli mieleen sellainen vaihtoehto, että kysykääpä siitä laboratoriosta, jossa tutkimukset tehtiin, että saisitte kopion kaikista lapsen niistä tutkimusvastauksista, joissa allergia havaittiin." Aloittajahan ei voi kysellä vieraan lapsen sairaustiedoista mitään, äidinhän se on tehtävä.
AP: missä ne testit on tehty? Ne joissa allergiat on todettu? Sieltä sitten äiti pyytää, kirjallisesti, lausunnon tuloksista. Ellei hänellä sitten sitä omaa kappaletta kys.tuloksista ole, itselläni ainakin on ( 3 allergista lasta).
Äidin mukaan ne testit on tehty Keskussairaalassa, mutta lääkärikäynnit neuvolassa ja Terveyskeskuksessa (?). On tietysti mahdollista, että tuolloin psyykkiseti heikoissa kantimissa ollut äiti sekoitta asioita. Ohjaan nyt seuraavaksi häntä neuvojenne mukaan "metsästämään" niitä labratuloksia. On myös mahdollista, että ne ovat jo hänellä kotona, kun monet esim. päätökset ovat olleet hänelle itselleen "jotain papereita, joista en tajunnut mitään". Kiitos neuvoistanne. Lapsi on ollut sijoituksen aikana kerran sairaalahoidossa hengitysvaikeuden vuoksi. Kaikki vaan painottavat, ettei kysymyksessä ollut astmakohtaus, jota äidin kanssa epäilemme. Lääkityksenä sairaalasta kotiutuessa oli hengitysteitä avaava sumute, jonka nimen äiti on unohtanut. Kysyn vielä, onko kellään kokemusta vastaavasta tilanteesta? Emmehän me tiedä, ellei äidille näytetä mitään lausuntoja, miksi lapsi oikeasti on ollut sairaalahoidossa. Voiko sosiaaliviranomainen vaatia perhettä luopumaan eläimistään, jos lapsi on ehtinyt sairastaa astmaan?
Onko s-perheessä muita lapsia? Jos on, niin tilanne on kyllä aika vaikea, koska kaikki lapset yleensä rakastavat eläimiä.
Eläimen paijaamisella ja hoitamisella on suorastaan terapeuttinen vaikutus ihmisiin, siksi koiria käytetään "terapeuttina" vanhustenhuollossa Suomessakin. Olisi sääli vaatia kaikkia lapsia luopumaan lemmikeistä. Mutta ei ole oikein sekään, että kummilapsesi pitäisi siirtyä uuteen sijaispaikkaan tämän asian takia.
Varsinainen emämoka sossulta sijoittaa eläinallerginen lapsi tuollaiseen s-perheeseen! Niin ihania kuin lemmikit ovatkin, mutta ei se tässä tapauksessa kyllä ollut paras vaihtoehto.
Onhan tietty aina sellainen vaihtoehto, että allergia ei pahenekaan. Ei niiden ennuste ikinä niin sata varma ole. Mutta ottaako sen riskin, että kuitenkin tilanne voi vaikeutua, tulee esim. vaikeita korva- tai poskiontelotulehduskierteitä jne.
Hankala tilanne, ei voi muuta sanoa!
Eikö sijaishoitaja voisi käyttää lasta erikoislääkärillä?
Tästä linkistä voit itse lukea asiasta. Sivulla 32 on ohjeita ja neuvoja hengitystieallergian hallitseiseksi hoidollisin keinoin, vähän aiemmin neuvotaan, ketkä erikoislääkärit ovat parhaita jne.
Linkissä mainitaan, että vanhemmat eivät aina ymmärrä, mitä allerginen jatkuva tulehdustila voi vaikuttaa lapsen kokonaisvointiin ja oireiden pahenemiseen.
http://www.efanet.org/wp-content/uploads/2012/07/EFA-Book-on-Respiratory-Allergy-Finnish.pdf